1925-07-23-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
CrAlfÄBiSi mjnSET, PÖBT SKPHUB, Oirt?., CmSDS, TorsMna: HeinäE. 23, 1925 CAHIB. - NUMERO 30 »AN UUTISET I r auomalaiuen ' sanomalehti Ganadassa . ilmestyy Jokaisena Torstaina. ^Kustantaja 1 The Canada New8Publiahln8 Co. T I L A U S H I N N A T : Canadaan:' |2,50 koko vuodelta. , $1.50 puolelta vuodata, 7Bc 3 kuu ^'kaudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta. Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: $8.50 t koko vuodelta Ja $2.00 puolelta vuodelta. • 1 ^^fa? I L M O I T U S H I N N A T : ^ 50 senttiä'palstatuumalta kerran Ju- ' lai^tuna. Pitempiaikaisille ilmoituksll- Me kohtuullinen alennub. Halutaantie- "to Jä nin^enm,uuttoilmoituk&<8t 7^sent-j tiä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima- ^ ilmoitukset $0.00 kerta, $3.00 kolme : kertaa» Avilollitto- ja klhiaus-Ilmol-rh} k.«?et 60c palstatuumalta. Kuolonil- ; moitiikset $2.50, muisto värssy US 3.00. V Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset $2.00. i Pöytäkirjat tiliselvitykset, keräys-luettelot, luentOrilmoitukset y. m. 30 v s e p t t i ä tuumalta. Uutisten joukkoon aijotulsta ilmoituksista peritään 15 senttiä riviltä. Pienimmänkin Ilmoituksen hinta on 50c. Postissa tulevia •ilmoituksia ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Poliittlpet ilmoitukset $1.00 tuu . malta. ^ Kalkki liikkieelle aijotiit kirjeet, tl-lnuks<> t ja rahat ovat lähetettävät '.-^.vtteella • CA*NADAN UUTISET. P o r t Arthur, Ont., Canada; Cana^dan'Uutisista lainattaessa on lähde mainittava, l Osotemuutoksesta tulee ilmoittaa lehden konttoijiin sekä vanha että uusi osoite. * OAFA^DAN UUTISET (The Canada. New8.) • The Finnish Newspaper in Canada. Published ^very Thursday by The Cainadlan News Publishing Co. Lauri • Maunu, Editor. Daily News Bldg., Port Arthur, Ont. — Minä pelkään suurta tuulta^ koska myrsky vaatii voiman ponnistusta ja toimintaa,;- johon en kernaasti antaudu, mutta yrmeä sade, saltea lumipyry, • tai pime^ sadekuoro vaativat vain alistu^ m l s l a ^ i t s e n s ä ja vaatteidensa h i l jaista jättämistä kastumiselle alttiiksi. Charlotte Bronte. C A N A D A N U U T I S ET is -vvelcomed and read In every Finnish home in the Dominion. It is the only ' dlrect advertising medium for tho&e '• manufacturers and 'merchants who wish ^0 create and build a profitable ' und pofmanent demand for thelr prod-iirt? and merchandise by the large • ? 7 ' ' eröwiäg Finnish population rp>v»flmf. iri Canada. Place your trial adv<> -tisement and> get results.v . - A<ivprtvsing*rAtes SOcper Inch. ; Pn!iMca[ ad,v3^ $1.00 per inch. « A dvertisement& mu st reach our of- «•,,.. • Wpdnesday noon to appear on , ^'>v's Issue. >i.;v • viption 'prlce In Canada $2;5Ö U-nited States and other - $ 3 . 5 0 ^ per year in advance. F r ered asj second class mail mat-u r ^. 1915. at the Post Office a* P^jrr Arthur, Ontario, Canada. T H E A I M O F T H E C A N A D AN ' UUTISET. To befp preserive the Ideals and saered traditions Qf this, our adopted cciinrr V. the Dominion of Canada: To oostfrve its laws and inspire others to respect and obey thdm: To strive unceasingly to quicker the public's sense of cIvIc duty: In a l i v / a y s to afd m making this country greater and better than werfound it. — Rakkaus op. siksi' niin kau-nr'?!;!, että se «suojelee itserak-i U.i- leltä — \-ksinäisyydessä voi saavut- ' n \'aiken paitsi luonnetta. — S^tendahL V :—Se^ joka luulee olevausa vii- ,'saampi muita, joutuu usein hei- ' posti petetyksi. —. Rakastuniit nainen on orja-tar, joka antaa isäntänsä kantaa .kahleitaan. — Etienne Ney. . , : — Vältä niiden ystävyyttä, ' joiden vaikut|is on sel]ainen,että se voi houkutella sinut velvollisuuden suoralta tieltä — Har-ville. —r Olla panematta vastalauset- •ta huonolle teolle , on melkein sa- ,ma kujn itse tehdä se.. Jokaista tuulta noudattava laiva ei joutui-r si koskaan satamaan. ^ Tupper. & jonkun, jo- •'ka on meille 1 kiitollisuuden velassa, niin se .nrae hei muistamme. Kuinka usein tapaamme-kaan sellaijöia, joille me olemme kiitollisuuden velassa^ sitä ensinkään ajattelematta- — Goethe. Kun laskeudun hautaani, voinr niin* monien muiden lailla sanoa, että olen päättänyt päivätyöni, — mutta en voi sanoa, että olen päättänyt elämäni. Minun päivätyöni on jälleen alkava Seuraavana aamuna. Hauta ei ole 'mikään umpikuja. ' Se on portti, läpikäytävä.l Se suljetaan pimeän tullen 5a avataan jälleen aamun samtaessa» — iVktor Hugo. Canadan edustus Lontoossa Canada on saanut Lontoossa haltuunsa uuden, komean toimifi-totalon, johon kaikki yiikäskyn-haltija P. C. Larkinin alle kuuluvat Dominionin virastot .rna.ioi-tetaan. Talo avattiin fiskettain tarkoitukseensa suurilla julilall.'- suuksilla, joissa oli: la^nä Eng- Ir.nnin kuningas ja kuni.igatar, erinäisten ulkovaltain diplomaattisia edu.stajia ja edustava joukr kue Engfannin yhteisl.unnallisossa, poliittisessa ja taide-elämässä tunnettuja henkilöitä. Kuningasparin Otti vastaan ylikomi<isione-r i L a r k i n , rakennuksen arkkitehti Septimus Warwick ja Canadan yleisten töiden mimsteri J. H. King. Rakenni^kseii pääkävtävän e-dustalla. oli l^miingasta ja kunin-ga t a 1* ta v a st a ss a yli ko m i s s i o n er i Larkfn. Hän pjensi kuninkaalle Canadan kullasta valmistetun a-vaimen, jolla kuningaS: aukaisi rakennuksen oven. 'Ylikomissio-nerin virastossa . kuningaspari merkitsi nimensä erikoiseen vieraili jäin -luetteloon. Tämänjiil-keen ' kuninkaalle lahjoitettiin kolme kullasta, hopeasta j a nik- 'kelistä ; Ganadassa valmistettua avainta sekä Canadan lapsien tervehdys hallitsijalle, joka yli-komissionerin oli pyydetty hänelle jättämään. Uusi toimistotalo, "Canada House", sijaitsee aivan Lontoon sydämessä,.- kuuluisan Trafalgar Squaren laida.ssa, lähellä Nelsonin monumenttia. Paikalleen sattuvaa puhdistustyötä. Ylläolevalla otsakkeella kirjoittaa Port Arflmrin englanninkielinen lehti, Ne\vs-Chroniele, toimitusosastossaan seuraavasti : "Canadassa on kahdeksan vuottJi asustanut Suomesta kotoisin oleva, nimeä Holm käyttänyt mieöhenkilö. Sillä nimellä hänet tunnettiin 'kaikkialla Pohjois- ja Luoteis-Ontariossa.,. mihin fnomalaisia on asumaan asettunut. Selitetään, että tämä ni-n «i on tekaistu, että hänen oikea nimensä on Holtarl ja että hän on oikeutettu sen .perässä käyttämään liitettä B. A. (Bachelor of Artfi, filosofian kandidaatti) .Siir-tolaisdepartementtv . on antanut määräyksen miehen: karkoitta-misesta Suomeen. Nyt hän on matkalla Atlantin satamakau^- punkiin, mistä hänet laivalla kuljetetaan synnyinmaahansa. Hän asui kahdeksan vuotta Yhdysvalloissa, mutta ei tullut sen maan 'kansalaiseksi eikä : kansa-laistunut Canadasakaan. Jonkun yksilön maastakarkoit-taminen ei itsessään ole suuri a-sia, mutta Holmin juttuun liittyy huomattavan paljon mielenkiintoa. Erikoisesti on niin asianlaita katsoen hänen asianajajalleen ja •*Winnipeg Tribunen" haastattelijalle kertomaansa tarinaan kiusaamisestaj jota hän väitti saaneensa kärsiä. Näissä jutuissa hän teki itsestään siirto-laisviranomaisten taholta kohdistuneen alituisen, vainoamisen uhrin. Mutta samalla kertaa hän nähtävästi hyvin huolellisesti vältti mainitsemasta omia toimenpiteitään. Hyvän 'koulukasvatuksen saaneena miehenä Holm kykeni hankkimaan itselleen huomattavan paljon vaikutusvaltaa eräiden maanmiestensä keskuudessa Potr Arthurin ja Sudburyn ymv paristolla, missä hän oli useita vuosia O. B . U , : n sihteerinä. Vaikutusvaltaansa hän ei käyttänyt rauhan ja hyvän tahdon aikaansaamiseksi, vaan lietsoakseen r i i taa työväenpiireissä ja aihent-taakseen Karmia niille suomalaisille, jotka eivät lukeutuneet hänen seuralaisiinsa. Metsänhak-kuukämppiä pidettiin melskei-sessä tilassa useita vuosia, erikoi-misensa alkuvuosina. Lukijamme mieleen lienee jäänyt selostuksia vainoamisista^ joita "punaiset," harjoittivat Port Arthurin lähistöliä asuvia "valkoiöia" suomalaisia kohtaan. Valkoisille sanotaan heidän tiinno saapuessaan ilmoitetun, ett ä elleivät he liity punaisten a-siaa kannattamaan, ei Aeidän sallita tehdä työtä eikä hankkia itselleen elantoa. M uuan mies liirtti itsensä kohta tänne tultuaan. Syyksi ilmoitettiin, että hän oli joutunut punaisten kiusattavaksi. Kohta tämän tapauksen jälkeen Holm vangittiin, mutta päästettiin; vapaaksi takuulla ja sillä elidolla, että määrättyinä a i koi n a il m oi 11 a i itu u si i r to 1 a i s vi-ranomaisille. Takauksen • ehdot t äy t et t i i n kesäk n uh un asti, • j oi - loin H olm 'k a t os i ]) a i k k a k u nna 11 a j a pidiitettiin myöhemmin Win-nipegis^ ä. Sillä välin ryhdyttiin toimenpiteisiin hänen .korkoitta-niisekseen. v Hänelle; annettiin täysi tilaisuus näyttäii toteen, oikeutensa jäädä Ca n ad a an, nuitta siinä liän. epäonnistui. Ennen lälitöään hän kuitenkin antoi sa-nomalelidille surullisen selostuksen vainon esineeksi joutumisestaan ja lausui pelkäävänsä, että hänen henlcensä ei olisi minkään a r V o in e n Su o m ess a. . H ä n e n kertomansa juttu on kokoonpantu puolittaisista totuuksista ja ko-konaisista valeista. Mahdollisesti hän on oikeassa häntä Suomessa odottavan kohtalon suhteen. Jos hän täällä ollessaan 0- lisi käyttäytynyt kunnon kansalaisen tavoin, ei hänen olisi tarvinnut joutua vastatusten Suomessa häntä odottavaksi pelkää-mänsä vaaran kans«a. Holmin eli Holtarin vuoksi vuodatetut kyyneleet ovat hukkaan menneet. Hän on saanut sen mikä liänelle ansiosta kuuluukin." muuan ' englanniiikielinen lehti sanoo: " N i i n paljon kuin ihai-lemmekin • suloista ranskankieltä, musikaalista italiaa, kalskahtavaa saksaa ja ihastuttavaa espanjaa, raka.stamme ensi sijassa kuitenkin englantia. Esperanto on toistaiseksi vain yleisen väittelyn esine. Se muodostaa sopivan pohjan, jonka perusteella on hyvä väitellä kansainvälisen kVelen tarpeellisuudesta kaikille sivistyneille maille. Mutta luonnollinen päämäärä on englanninkieli. Sitä puhutaan enemmän kuin mitään muuta kieltä maailmassa. Se : voittaa päivä päivältä yhä enemmän jalansijaa. Latinalaisetkin rodut ovat tulleet tietämään sen tarpeellisuuden ja nyt yksin saksalaisetkin tunnustavat sen ete-vämmyyden oman kielensä rinnalla." Englanninkielinen maailma ei tä hä n sa a kk a ole an t a n u t a rv oa millekään muulle kuin omalle kielelleen. Muukalaisten on pakko ollut sitä käyttää kanssakäymisessään englanninkielisten kanssa. . Es|)erannon opiskelu on Europan maissa jo ennättänyt päiist ä 1 ly väii \^a 11 ht i i n, mu 11a .si 1-^ läkään ei ole tulevaisuuden m ah-d o 11 i s u u ks i e n k un - e n g 1 an n i n k i etiset eivät sille ole antaneet hyväksymistään. Jos jokin kansainvälinen kieli käytäntciön otetaan, halutaan . englantia puhuvissa maissa siksi englanninkieli. : Kauppanuuiilmassa on englannilla jo eittämätön valta-asema. Diplomatiassakin se työntää yhä enemmän syrjään ranskaa. Vihdo i n t u 1 e e p ä i X ii, j o 11 o i n , e n gl a n 11 on kokon a a n v ai 1 a n n u t sen k in sijan. Silloin herää kysymys sen kansainväliseksi kieleksi amaksu-misesta entistä i)ainokkaaminina. lännin ajattelemaan, miten hyödytöntä on olla ' kanssakäymis sessä valtion kanssa, joka tallaa jalkainsa alle kansainvälisesti arvossapidetyt perinnäistavat ja salakavalasti vehkeilee o-mien itsekkäiden . etujensa hyväksi. Maastamuutto osoittaa vähentymistä. Amerikalainen pääoma valtaa sijaa Canadan markkinoilla. The Financial Post Survey niminen: julkaisu, joka ilmestyy T.oronlosrsa, kertoo seur-iav-i.i: V. 1918 olivat Suur-Britannian sijoitukset Canadassa $1,860,000,- 000 ja V; 1923 olivat ne kasvaneet $1,996,000,000 :iin, eli 7:llä pro.=^. Samaan aikaan nousivat Vli-dysvaltain Canadaan tekemät sijoitukset .$-114,000,000 :.sta v. 1918 $2,47,000,000 :iin, v. 1923 500:11a "pros., ja sen jälkeen tuo prosessi on kasvanut kiihtyvällä nopeudella. : V. 1918 olivat brittiläiset .sijoitukset 77 pros. kaikista ulkomaisista sijoituksista ja vain 42 pros. v. 1923. Sitä vastoin olivat Yhdysvaltain Canadaan tekemät sijoitukset kaikista ulkomaisista sijoituk.sista v. 1918 vain 17 pros. mutta kasvoivat vuoteen 1923 mennessä 52 :een pros. • Pa 1 j o n m e r k it s e v ä e r ä : on Canadan bondien myynti. V. 1923 oli Canadan bondeja myyty Suur- Britanniassa $277,500,000 ja Yhdysvaltoihin $45,600.000. Mutta V. 1924 osottavat Canadan bondien myynnitv että niitä oli myyty Canadaan kaikkiaan $36,800,- 000 :n edestä; Yhdysvaltoihin $239,500,000 :n edestä ja Suur- Britanniaan ainoastaan $3,600,- 000 :n edestä. (Tilasto otettu Monetary Timesistä tammik. 9' p :ltä 1925). Englanninkieli Esperantoa vastaan. Kansainvälisesti kuuluisa saksalainen koulumies, suuren berli-niläisen kieliopiston. The Berlitz Sehool of Langua^^s, johtaja, tohtori Bromberger, on äskeisellä Amerikanmatkallaan antanut lau sunnon, joka on herättänyt yleist ä huomiota. Tri Bromberger, jonka lausunto asiantuntijana on paljon merkitsevä, on sitä mieltä, että Esperanton tai minkä muun synteettisen kielen sijalle tahansa olisi otettava englanninkieli. Samalla hän myös selitti, että hänen oma äidinkielensä, samaten kuin ranska j a italiakin, ovat siihen erinäisistä syistä sopimattomia. Prof. Brombergerili lausunto on englanninkielisessä maailmassa otettu vastaan tyydytyksellä, sesti hänen tällä seudulla asusta-l kuten odottaa sopiikin. Niinpä Kommunismia ryhdytään tehokkaammin torjumaan. Genevessä on viime päivinä detty neuvot^.olukokous, johon on ottanut osaa edustajia kaikkiaan 21 valtakunnasta. Tvokouk. sessa oli käsiteltävänä, kommunismin muodossa uhkaava yieis-. maailmallinen :vaara ja keinot kommunistisen myyräntyön ehkäisemiseksi. Edtistajat pitivät tarpeellisena perustaa kansainvälisen liiton kommunismin vj^s-tustamiseksi. Liiton päämaja tulee olemaan Genevessä. Kokouk.5essa laadittiin ja hyväksyttiin ei r kommunistisille valtioille lähetettävä julistus, jossa venäläis, kommunismin eli kolmannen kansainvälisen osoitetaan uhkaavan koko maailman sivistystä ja kehoitetaan valtakuntia yhteistoimin sen vaikutusta ehkäisemään. Julistuksessa viitataan siihen, kuinka punaisten ainesten tarkoituksena on, venäläisten rahojen turvissa työskennellen, repiä lainalaisen yhteiskuntajärjestyksen perus-t e e t j a n o s t a 11 a a . V e r i n e n V a 11 a n - kumous. Kiinan- levottomuudet ovat bolshevikien kiihoitustoi-minnan tulos. Julistuksessa sanotaan, että Amerikakin on niiden maiden joukossa, joissa kommunistit ovat oppiaan levittäneet ja vallankumoukselle tietä valmistaneet. Tähän asti saadut kokemukset ovat epäämättömästi. osoittaneet, että Moskovan kolmas interna-tionale ja Venäjän neuvostohallitus on itse asiassa aivan sama. Kommunistisen kiihoituksen takana, sen järjestäjänä ja rahoittajana, on Venäjän valtiomahti. Siitä johtuu, että Yhdysvaltaiii hallitus ei ole katsonut voivaitsa antaa Venäjälle poliittista tunnustusta ja että se tunnus Ui s, jonka" Englannin työväenpuolueen johtaja, ent. pääministeri MacDonald bolshevikeille antoi, katsotaan Suur-Britannian nykyisen hallituksen taholta erehdykseksi. Kiinan levottomuudet ovat a-vanneet suurvaltojen johtomiesten silmät näkemään, millä ta-valla Venäjä koettaa k ä y t t ä ä hyväkseen Kiinan järjestymättömiä ja sekasortoisia oloja vaikutus-valtatisa juurruttamiseksi idässä ja muiden valtojen karkoittami-seksi pois Kiinan taloudelliselta näyttämöltä. Vihaa ulkomaalaisia vastaan on lietsottu Venäjän virallisen edustajiston taholta. Se on saanut ennenkaikkea Eng- Yhdysvaltain siirtolaLskomis-sioneri Montrealin piirissä on juuri lähettänyt hallitukselleen Washingtoniin vuosiraportin, joka näyttää Yhdysvaltoihin vakinaisesti asumaan muuttaneiden c a n a d ai a i st en 1 u ku m äär än huo - mattavastl pienentyneen viime viskaali vuodon aikana. Kesäkuun vii meisenä piiivänä 1924 päättyneeni!, kaksitoista kuukautta käsittävänä aikana oli muuttaneiden määrä Atlantin y-limenopaikoista 77,624. Nyt juuri loppuneenji vi.skaalivuonna oli vastaava luku 49,047 eli 35 prosenttia viihemmäu. Canadan laajojen maiden yhte nä i)ahimi)ia esteitä on viime vuosina ollut juuri tämä Ylidys- \' a 1 to i 11 in. sii r t y mi ne n. Kaj a n y-li on kulkenut ei ainoastaan äskettäin saapuneita siirtolaisia, vaan sellaisia^ canadalaisiakin: jotka tänne jo olivat pysyväisea-ti perustaneet kotinsa. Hallituksen: taholta se on saanut, aivan rajattomasti jatkua. Ainoana vastatoimenpiteenä mainitaan pari vuotta ; sitten alotettu liike eanadan-ranskalaisten pidättämiseksi kotikonnuillaani. On ilmeistä, että Canadan,on hyödytöntä harjoittaa suurisuuntaista: politiikkaa siirtolaisten maahan saamiseksi, kun sen kui-ten k in suu ressa .määrässä n cut ra- 1 i s o i t a iri o s i i r t o l a i s t e n s i i rt y mi - s(^s t ä n aa i> u ri m a a h an. (' an a d a harjoittaa jo siirtolaisten kotimaissa tulokkaiden valintaa ja uhraa siihen .^uuria summia. Valinnan jiei-usteella saadut halutut "siirtolaiset olisi Kaikin mokomin pysytettävä (Janadassa, johon he alunperin ovat lähteneetkin.v Jos siirtolaiset todella saataisiin selvästi vakuutetuiksi Canadan tarjoamista suurista tulevai-suudenmahdollisuuksista ja käytännöllisillä avustustoimenpiteillä tämän maan kamaraan juurrutetuiksi, jos heidän olonsa tehtäisiin yhtä houkuttelevaksi kuiri Yhdysvalloissa —; silloin maastamuutto loppuisi ja asutus alkaisi täydellä todella. raättömänä, •' e t t ä saadaan aikaan yhteistoiminta johtavien valtojen kesken Venäjää vastaan esim. Kiinassa, jossa Neuvosto-Venäjän edustajat Karahan lön julkisesti ;asettunut sopimusvaltoja vastaan j a ehdottaa, että -Suur-Britannia ottaisi käsiinsä alotteen ja kääntyisi Kiinan hallituksen puoleen pyynnöllä, että se karkoittaisi Neuvosto - Venäjän edustajan pois Pekingistä. Samaan aikaan olisi kirjoittajan mielestä häädettävä Venäjän lähetystö Lontoosta. Suur-Britannian maailman vallalle käy liolpoksi osoittaa Venä' j ä n edustajille, mitä se heiltä vieraan • vallan edustajina vaatii, nim. kahden y s t ä v ä l l i s i s s ä suhteissa olevan maan molemmin-puolisteU: sopimusten kunnioittamista. Toisin on asianlaita pienempiin maihin ja erikoisesti Ve-n äjä n r eun a vai tioi h i n TI ahde n, j () i ssa v e n ä läi s i 11 ii, ra ii o il I a ha i'- joitetaan . kommunistikiihoitusta j a , k o e t e t a a n v a lm i s t a a ma a i>e r ii a bolshevistisillo mullistusyrityk-sille. Ny2iyiDien knrssimme r ab alat.; tyksille SUOMEEN Postin kautta ja sähköteitse on Britannian tulisi tarkistaa suhteensa bolshevikeihin. Suuri lontoolainen lehti "The Daily Telegraph" on hiljattain julkaissut johtavan artikkelin, joka koskee Suur-Britannian suhdetta Venäjään. Siinä sanotaan, että vaikka Neuvosto. Venäjä tekee kaikkensa vahingoittaakseen Suur-Britannian: etuja Kiinassa, Persiassa ja Afganistanissa, niin siitä huolimatta 'Neuvosto- Venäjällä on yhä edelleenkin lähetystö. Lontoossa ja Suur-^ B r ita n n i a 1 la a s i a in ho i t a j a M osko vassa. Tätä pitää artikkelin kirjoittaja niin järjettömänä tilanteena, että se ei voi enää jatkua kauempaa ja ilmoittaa, että Englannin hallitus tulee viipymättä ottamaan suhteet Venäjään tarkistuksen .alaisiksi. Neuvosto- Venäjän sekä diplomaattiset että sotilaalliset mittapuut kylläkin ovat toiset kuin muiden maiden. Mutta kirjoittaja päättelee, että jos Neuvosto-Venäjän edustajat Aasiassa ovat saaneet tehtäväksensä kaikin keinoin horjuttaa brittiläisen valtakunnan asemaa, niin on luonnollinen johtopäätös se, että myöskin Neuvosto-Venäj ä n Lontoon-lähetystöUä on sama tehtävä, joB'kin se lienee saanut käskyn toimia varovaisemmin kuin muualla. Tämän vuoksi kirjoittaja ei voi pitää muuna kuin suurena , vaarana sitä^ että Ra-kovskin ja hänen virkatoveriensa annetaan oleskella Lontoossa. E-delleen hän teroittaa sitä, että Moskovan toiminta suuntautuu muitakin maita kuin Englantia vastaan, niin että Neuvosto-Venäjän toimintaa voidaan pitää y-leishyökkäyksenä koko sivistyn y t t ä maailmaa vastaan. Tämän vuoksi pitää kirjoittaja välttä- ' Myös myömme pankki-GöOiTiiA sia (shekkejä) markoissa 'mainit, kurssin jälkeen ja erikin «ia, kobcen prosentin k o r k o ii täviä Eafttkustajien shekkejä cA lareissa, jotka Suomessa liinaa * taan siellä voimassa-olevan d<AV., rin kurssin jälkeen. Lähetyskulut rahalähetykis pontin kkutta on 15c. sumina» alle $20.00; sitä suuremmilta «w miltä mitään kuluja ei peritä. etyskulut eähkoteitse .66 kaikilta summilta. Tupakka ja naiset. Tupakka ja naiset" on kysymys, josta olisi mielenkiintoista kuulla naisten itsensäkin lausuvan mielipiteensä: Alutta hcidiln va ik en e misensa ; saa tta a oi o. l taa j o h t u V a ks i. s i i t ä • 1 u o nn o 11 i s e s t a syystä, että he eivät katso naisten tupakanpolton lainkaan olevan puolustettavissa. • Puhutaan tupakan , tuottamasta nautinnosta ja miehen ikäänkuin i ts es tä än la n k ea va s t a o i ke u d es t a tähän viattomana pidettyyn nautintoon. Samalla vaaditaan naisille samoja oikeuksia- nautintoihin kuin miehille; siis myöskin tupakanpolttoon. Oikeus samoili in nau 1 intoi li i n — - t oisesti myi) n - ii.^'tys, jonka kokenrus pian osoittaisi varsin, arveluttavaksi, jopa tuhoisaksikin. Eiköhän olisi oikeampi tie pyrkiä^ rajoittamaan jo o-levia "oikeuksia": nautintoihin kuin niitä ulottaa yhä'laajemmalle? Asian eetillinen puol i on mielestäni selvä. Nautinto, ainakin tässä kysymyksen tulevan kaltainen, on aina omansa johtamaan demoralisatsioniin. Mitä taas tupakanpolton "esteettisyyteen" tulecv niin luulisin että mies, joka ci anna tupakoivan naisen keimailun eikä hänen sameiden silmiensä vallan liäm-m en t ää Ivy lm ä il h a r k i n t a a ns a, ci voi tulla muuhun tulokseen, kuin e t t ä nainen tupakka hampaissa K a i k k i lähetykset osoitetaau postin kautta, jos sähkösanoma lähetystä el erikoisesti pyydeiÄ . Osoittakaa lähetyksenne va* t^aanottajan ja lähettäjän osoi^ teellä varustettniia osoitteelh Foreign Department First National Bank HANCOCK :: MICH ^ —Perustettu v. 1874.— Varat, yli ^3.000,000.00. Kirjoittakaa suomeksi -, meillä on kuusi suomalaista liikkeessämme. ei. ole ensinnäkään mikään esteet-tii en näky ja toisekt^een ei mi-k ii ä n SO [) i v a k u v a e s i t t.i i i i k' s e e 11 to - dellista naisia. Kiykcmus on osoittanut, ettei tupakoiva äiti lapsi k i i s i varrellaan sanottavasti heratil i l i a s t u s: ta, ci ainakaan aviomielies-.sä..: •\ Tupaljloivien. neitosten: merkityksestä ympäristönsä jalostajina • saatamme suorastaan vaieta, ^a m at en t u p a ko i van ä i d i n m e r k i - tyksestä lapsensa, eetillisend.kasvattajana. Koko kansan tulevaisuuden n i messä voitaneen toki vaatia, että äitien tulee olla vapaat sellaisista heikkouksista — mieleni tekisi sanoa: paheista — kuin esim. tupakanpoltto, : sillä ainoastaan kansan siveellinen tarmohan pys-tjy- y pitämään kansan: sekä hen^ "kisesti että ruumiillisesti voimissaan. Ja tätä kansan siveellistä m -S m Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa. Mahdollisimman pikainen toiminta. 9w i m Hi m - •m iiI lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaneella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todellinen arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor keimman kurssin rahalähetyks^stä. KURSSI ON TÄNÄÄN m I AV SUOMEN MAES:£AA CANADAN DOLLAEISTA. Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanoiiialähetystä ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetyskulujen lisäksi. Lähetyskulut liralialähetyksille on 40c summille $40.00 asti, 506 summJOle $50.00 asti, 75c. summille $100.00 asti.. Jokaiselta aeur*' ivalta sadalta 25e. Tiedustfilkaa erikoiskuresia isoille lähetyksille. LäHeuaessanne rahoja tulee vastaanottajaii ja lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-kastL 1 tr? PORT ARTHUR, ONT. 1^ m '•K k — ^
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, July 23, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1925-07-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada250723 |
Description
Title | 1925-07-23-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
CrAlfÄBiSi mjnSET, PÖBT SKPHUB, Oirt?., CmSDS, TorsMna: HeinäE. 23, 1925
CAHIB.
- NUMERO 30
»AN UUTISET I
r auomalaiuen ' sanomalehti Ganadassa
. ilmestyy Jokaisena Torstaina.
^Kustantaja
1 The Canada New8Publiahln8 Co.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan:' |2,50 koko vuodelta.
, $1.50 puolelta vuodata, 7Bc 3 kuu
^'kaudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: $8.50
t koko vuodelta Ja $2.00 puolelta vuodelta.
• 1 ^^fa?
I L M O I T U S H I N N A T :
^ 50 senttiä'palstatuumalta kerran Ju-
' lai^tuna. Pitempiaikaisille ilmoituksll-
Me kohtuullinen alennub. Halutaantie-
"to Jä nin^enm,uuttoilmoituk&<8t 7^sent-j
tiä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
^ ilmoitukset $0.00 kerta, $3.00 kolme
: kertaa» Avilollitto- ja klhiaus-Ilmol-rh}
k.«?et 60c palstatuumalta. Kuolonil-
; moitiikset $2.50, muisto värssy US 3.00.
V Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
i Pöytäkirjat tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luentOrilmoitukset y. m. 30
v s e p t t i ä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmoituksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin Ilmoituksen hinta on
50c. Postissa tulevia •ilmoituksia ei
hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittlpet ilmoitukset $1.00 tuu
. malta. ^
Kalkki liikkieelle aijotiit kirjeet, tl-lnuks<>
t ja rahat ovat lähetettävät
'.-^.vtteella •
CA*NADAN UUTISET.
P o r t Arthur, Ont., Canada;
Cana^dan'Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava, l
Osotemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoijiin sekä vanha että uusi
osoite. *
OAFA^DAN UUTISET
(The Canada. New8.)
• The Finnish Newspaper in Canada.
Published ^very Thursday by
The Cainadlan News Publishing Co.
Lauri • Maunu, Editor.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
— Minä pelkään suurta tuulta^
koska myrsky vaatii voiman ponnistusta
ja toimintaa,;- johon en
kernaasti antaudu, mutta yrmeä
sade, saltea lumipyry, • tai pime^
sadekuoro vaativat vain alistu^
m l s l a ^ i t s e n s ä ja vaatteidensa h i l
jaista jättämistä kastumiselle
alttiiksi. Charlotte Bronte.
C A N A D A N U U T I S ET
is -vvelcomed and read In every Finnish
home in the Dominion. It is the only
' dlrect advertising medium for tho&e
'• manufacturers and 'merchants who
wish ^0 create and build a profitable
' und pofmanent demand for thelr prod-iirt?
and merchandise by the large
• ? 7 ' ' eröwiäg Finnish population
rp>v»flmf. iri Canada. Place your trial
adv<> -tisement and> get results.v .
- A |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-07-23-04