1922-10-10-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
2 Tiistaina, lokalniiiii 10 p. — f iiesday, Oct 10. VAPAUS Cmadan snomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-tjy Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai. H. PURO. Vastaava toimittaja. . V A P A US (Llber^ , ? The only organ of Finnieli Workcra in Canada. Pab-aäicd in Sudbury, Ont, every Toesday, Thursday and Storday. • ' AdverHsing lates 40c per col. inch. Minimam cnarge fo» Blnde iusertloa 75c. DiBCOunt on standing advertise» Eient The Vapana is the best advertising medium among Öie Finnish People in Canada. ^ TILAUSHINNAT: , Canadaan yksi vk, $4.00, pnoU vk..^2.2B, kolme kL 8LB0 ja yksi Ur. 7Bc. , Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, pnoli vk. IS.00 ja kolme kk. $1.75. . Tilanksia, joita el seuraa raha, ei tulla lähettämään, pitsi psiamjcBtch joillgt on takagkset. Umotushinta kerran nalstatuumalta. Suurista i ulaistuista ilraotuksista 40c. motukaista sekä ilmotuksiata, joiden teäcstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Knoloilmotukset $2.00 kerta ja 50e. lisäa iokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmötukset 50c, erta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3 00 ikaksikertaa; ayntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto- ja osoteilmotukset 50e. kerta, $1.00 kolmekertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana. en Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseeE kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeeboitajan per-eoonallisella nimel'ä. / J. V, KANNASTO. LiikSenhoitaJa. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lonie St., Puhelin 1038.Postio-sote: Box 19. ' • ' Sudbury, Ont. Betnstereei at't^ Öffl,ce,I)epartment, Ottawa, as oecond class mattef. Tiistain lähteen aijotut ilniotuksist pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. Maksim Gorki^ti phde neuvostovaltaan Maksim Gorki on Berlinin lehdistössä selittänyt m. jn. seuraavaa: «Levitetään huhuja, että minä olisin muuttanut kantaani neuvostovaltaan nähden. On sen vuoksi,täten välttämätöntä selittää, että neuvostovalta on minusta ainoa voima, joka voi voittaa venäläisten kansanjoukkojen hitauden ja herättää nämä joukot luomaan uudet, oikei/äellisemmat ^ja järkevämmät elämismuodot. Olen varmasti vakuutettu siitä, että Venäjän kovilla kokemuksilla on suuri ja ppettava vaikutuksensa koko maailman proletariaattiin, ne kun jouduttavat tämän poliittisen itsetietoisuuden kehitystä.» mällä tavalla nylkeä ja rcsvotc turhhilahta väestöä, ja 'inm vieläkin on turkkilaisten laita huonompi kuin kaikkien i " f i ' » * muiden. Tämä melkein systemaattinen nyljentä juuri! suurelta osaltaan on aiheuttanut sen levottomuuden,! Suomen Sos, Työväenpuolueen joka vallitsee siellä ja joka on purkautunut turkki-1 eduskuntaryhmä on saanut vastaan-lais^ creikkalaisessa sodassa. Minun persoonallinen käsitykseni on, ettei turkkilaisia ole nostattanut aseisiin kristittyjä vastaan yksinomaan uskonviha. He mielivät vapautua siitä taloudellisesta orjuudesta, missä tähän asti ovat eläneet. Turkkilaiset harjoittavat nyt taloudellista kostopolitiikkaa, ja juuri sen vuoksi, että englantilaiset ovat tukeneet kreikkalaisia, vihaavat turkkilaiset yhtä paljon kumpiakin. Ja se voi käydä vaaralliseksi Englannille.» Kuten sanottu, on ^tohtori Mohrin lausunnolla varsin tervetullut vaikutus, kautta maailman kiin on käymässä ajojahti turkkilaisia vastaan, jotka taistelevat ulkoista hiestytystä ja orjuutusta vastaan. Tietysti ei vät turkkilaisetkaan soturit ole mitään enkelejä, eikä kreikkalaisten polttamain kaupunkien ja kylien rau nioilla suinkaan inhimillisyys ole omiaan versomaan, eikä sota yleensäkään ole mikään humanismin koulu, kuten Trotski, sanoo. Mutta onhan luonnotonta, että englantilaisten ja kreikkalaisten suurhuijarien tiliin yritetään yksinomaan mustata turkkilaisia ja valkaista kreikkalaisia, siksi että jälkimäiset muka ovat kris tittyjä. Ja kaikkein, luonnottominta on, että työväen lehdissäkin sotkeudutaan tähä'h teerenpeliin, missä sor retun^ luokan myötätunnon ehdottomasti täytyy olla kansallisesti ja taloudellisesti sorretun kansan puolella, joka on noussut «kristittyjä» kuristajiaan vastaan. leihin käydessään. Te tiedätte, tö-lflH!KirrilIlilfll!HllfHIIIIIIirMHI!iWIHIIIIiSIIIIIiliiH Kumouksellisen valistustyön tulokset ammattiunioissä Uniot ja tj^öväenlehdistö Työväenlehdistöclää kautta maailman varsin vaikeissa' oloissa. Työväenlehdillä, joiden ei ole pakko kerta kaikkiaan lopettaa toimintaansa, on suuria ta-loudeflisia vaikeuksia. Mutta puristustilanne on toiselta puolen vaikuttanut, että työväenlehdet ovat entistä tärkeämpiä aseita työväenluokan taistelussa, Kaikissa viime aikaisissa' konflikteissa on voitu havaita, kuinka äärettömästä merkityksestä työläisillä on oma : lehdistönsä porvarillisten lehtien ajojahti- ja valhe- ""jiropagandaa vastaan, Työväenlehdislö on käynyt välttämättömäksi aseeksi ammaiillisessa taistelussa. Ammattiyhdistysten elinasiana on tehdä kaikkensa taloudellisesti tukeakseen työläisten omia lehtiä jq hiail' doIli§;jtiman?uuressa määrässä lisätäkseen niiden le-vikkiä.: '•^v'•^-^>-•'• • ' • ' ' Esi»*;erkkinä siitä, mit^H tiitä työtä öh telitavä, kannattaa mainita seuraava bran^fehliurgilaisen ammatillisen piirikonferenssin päätöslauselma: «Jotta henkineft jä poliittinen elämä ei kokonaan madaltuisi» öA välttämätöntä, että järjestyneet työläi set, palkannauttijat ja virkailijat ryhtyvät toimenpiteisiin joka tapauksen varalta vakaullaakseen omat lehtiyrityksensä. Konferenssi toteaa, ettei ammatillista taistelua voi da tuloksellisesti käydä ilman lehdistöä, ja on lisäksi sitä käsitystä, että ammatillinen liike ja työväenlehdislö ovat eroittamattomasli yhdistetyt toisiinsa; ilman yhtä ei toinen voi suorittaa itselleen asettamia tehtäviä. Nämä tosiseikat tunnustaen päättää kongressi, että ammattiyhdistysten' on piammiten täytettävä seuraavat vaatimukset: L Määräämällä ylimääräisen verotuksen on asetettava varoja työvaenlehdistön käytettäväksi. 2. Jokaiselta jäsenellä vaadittava, että hän on työ väenlehden tilaaja.» • . , On paikallaan, että suomenkielisetkin taloudellisesti järjestyneet työläiset ryhtyvät erikoisiin loimeiipileisiin lehdistönsä tukemiseksi. Ääni turkkilaisten puolesta Lontoosta ja Ateenasta lähteneessä vuolaassa par-jausvirrassa turkkilaisten munaamiseksi, mikä tarkoituksellinen parjaus ei ole saanut tilaa ainoastaan porvarillisessa sanomislossa vaan myös osin työväenlehdis-fiä, tekee varsin tervetulleen vaikutuksen muudan norjalainen ääni turkkilaisten puolesta. Sen kohottaja on valtiotieteellinen kirjailija, tohtori Anton Mohr,» joka aikaisemmin on herättänyt laajempaakin huomiota Bagdadui rataa koskettelevalla kirjotuksellaan. Hän näet lausuu «Svenska Morgonbladetissa» ^olevassa Haastattelussa m.m. seuraavaa: «Minun on yhtä kaikki sanottava, etlä' kaiken sen roskan joukossa, joka tungeksii matkustamillani seuduilla, ovat turkkilaiset epäilemättä laadultaan parasta. Heillä on minun persoonallinen sympatiani mitä suurimmassa määrässä. Turkkilaiset ovat talonpoikais-kansaa, jotka elävät varsiii alkeellisella kulttuuritasolla. Mutta siitä, että he vielä ovat tällä tasolla, saavat he suurelta osalta kiittää muita kansoja, kuten krerkkaFaisia, syyrialaisia, Juutalaisia ym. Pitkiä aikoja ovat viimeksimainitut ymmärtäneet hähäilemStto- Vajaa vuosi sitten ottivat vallankumoukselliset ainekset Yhdysvalloissa ja Canadassa päättävän ja yh-tenäisen/ kannan,^siihen nähden, että laajat taloudelli sesti järjestyneitten työläisten pohjajoukot voidaan voittaa vallankumouksellisen luokkataistelun kannalle ainoastaan työskentelemällä heidän keskuudessaan olemassa olevissa ammattiunioissä. Parin vuosikymmenen surulliset kokemukset olivat opettaneet vallankumouksellisille työläisille, että 'heidän taktiikkansa uusien «puhtaitten» unioitten perustamisesta oli olltn surkuteltavan väärä ja johtanut mitä ikävimpään hajaannukseen ja työläisten joukkovoimien heikentämiseen, samalla kuin valveutuneitten ainesten eroaminen olemassa olevista unioista jätti pohjajoukot kokonaan vanhan taantumuksellisen ja petollisen johtajiston talutettavaksi, joka oli valmis joka tilaisuudessa myymään nämä pohjajoukot ja niiden edut työväen vihollisille, kapitalisteille. Nyt muutaman kuukauden systemaattinen valitustyö ammaftiunioitten jäsenistön keskuudessa, jota valistustyötä on taitavasti johtanut Trade Union Educa-tionale Lcague (Ammattiunioitten Valistusliitto), on eittämättömästi todentanut uuden taktiikkamme etevyyden. Sen siunauksellisen työn tulokset ovat loistavat. Lukuisat paikalliset imlo-osastot, kaupunkien keskusneuvostot, on voitettu edistyksellisen unionisrain puolelle, mutta mikä vielä suuremmoisempaa, kokonaisten tuotantoalojen järjestöjä ja lukuisia eri valtioitten federationeja on saatu lämpimästi kannattamaan Ammattiunioitten Valistusliiton ohjelmaa, mikä pyrkii yhdistämään ja yhtenäistyltämään amerikalaisen unionistisen liikkeen, tähdäten vallankumoukselliseen teoriisuusunionismiin: yks unio jokaiselle teollisuusalalle. Monet Yhdysvaltain eri valtiöjärjestöjen federationit, jotka ovat pitäneet Vuosikönverttiohihsa sen' jälkeen kuin Ammattiunioitten valistusliiton työskentely alkoi, ovat antaneet voimakkaan ja' lämpimän kannatuksen sen teollisuus-unionistiselle ohjelmalle j o n k a t o t e u t t a m i n e n tapahtuu ammatti-u n i o i t t e n yhdistämisen ja yhteenliittämisen kautta. Näistä valtiojärjestöistä mainittakoon Wash-ingtönin, Wisionslnin, Indianan, Nebraskan, Utahin, Minnesotan Mich. ja viimeksi Ore, lyöväenliitot. Valtiöjärjestöjen lisäksi ovat saman teojlisuusunionistisen rakenteen ja taktiikan hyväksyneet lukuisten suurten kaupunkien ja tärkeitten teollisuuskeskusten keskus-neuvostot ja monet voimakkaat itsenäiset uniot; Äskeisissä hiilenkaivajain ja rautatietyöläisten järjestöjen suurissa lakoissa oli, myöskin nähtävissä selviä piirteitä vallankumouksellisen valistustyön tuloksista. - • Metallityöläisten uniossa, jossa jo aikaisemmin on ollut radikaalinen virtaus huomattava, on valituslii-lon agilationi herättänyt kiinteän yhteenliiltymisaja-tuksen uudestaan elämään. Vaateteollisuudessa Amal-gamated Clothing Worker5 järjestö on täysin hyväksynyt Ammattiunioitten Valistusliiton ohjelmanmukai-sen työskentelyn, Kirjaltajain unio omaksuu sen miltei kokonaisuudessaan. Canadan rautatietyöläisten keskuudessa, missä kilpailevain unioitten turmiollisuus on saanut aikaan surullisen tilanteen, on yhdistymispyrkimys saanut niin voimakkaan jalansijan, että kohdakkoin tapahtunee kahden sen huomallavimman järjestön yhteenliittyminen. Tämän uuden taktiikan ja sen mukaisen valistustyön tulobet työväen taloudellisessa liikkeessä ovat siis loistavat ja täysin todistavat sen oikeudellisuuden. On siis jatkettava kaikkialla tämän taktiikan mukaista työtä, tunkeutumalla olemassa oleviin * unioihin ja siellä vaikutettava järjestyneitten työväen pohjakerrosten vallankumoukselliseen luokkatietoisuuteen herättämiseksi, ja ammattiunioitten yhdistämisen kautta rakenneltava perusteita teollisuusunionismille. Samalla kuin on myöskin tärkeää, että vielä järjestymät-tömäin pohjajoukkojen unioihin mukaan vetämiselle annetaan mitä suurin huomio. ottaa Tammisaaren Pakkotyölaitoksesta saapuneen kirjelmän, jonka ovat allekirjoittaneet siellä viruvat tunnetuimmat ent. Sos.-deni. kansanedustajat. Kirjelmä on seuraavanlainen: Sosialistiselle Eduskuntaryhmälle! Ensi kerran on Suomen köyhälistön etujoukko, sen vallankumouksellisin osa, ottanut itsenäisenä puolueena osaa eduskuntavaaleihin Ensi kerran on sillä ollut vaalitais. teluun käydessään tietoisesti vai-lankumouksellinen ohjelma. Teidän osaksenne, toverit, on tullut toimia Suomen eduskunnassa tuon ohjelman täyttämiseksi. verit, että työväki pettyi taaskin toiveissaan. Lukuunottamatta kahta edustajaa, joiden nimi tulee aina erityisesti mainittavaksi Suomen työväenliikkeen historiassa, ryhtyi- 5 vät nuo valitut edustajat saamaa-maan nääntymiseen saakka sorretulle proletariaatille ^aIistumisen ja nöyrtymisen oppia. Tällä kertaa on Suomen tietoinen proletariaatti antanut teidän i 5 Finanssipääoman valtakausi, joka voimakkaampana ja kieltämäctö-män selvänä ilmeni maailmnsodas-sa ja jonka diktatuurin kahleissa maailman proletariaatti jatkuvasti voihkii, on synnyttänyt elävän vakaumuksen siitä, ettei työväenluok. kaa vapauteta «demokratian» avul. la. Kun työväen riistoon ja sortoon perustuvassa yhteiskunnassa kaikki muut paitsi tietoisten prole-taarien taistelujärjestöt ovat aseita sortajain -kädessä, ei työväki - voi porvarillista parlarifenttiakaan suu. restikaan käyttää uudistusten hankkimiseksi ja asemansa parantamiseksi. iSikäli kun se lähettää edufs-tajiansa sinne, on heidän käytettävä sitä vain etupäässä yhtenä kei. nona tietoisten proletariaattijouk-fojen lisäämiseksi ja kokoamiseksi Jo kaksissa tämän edellisissä vaa-eissa on Suomen proletariaatin ydinjoukko äänestämään käydessään pitänyt silmällä enemmän tai vä. lemmän selviä vallankumouksellisia päämääriä. Vuoden 1917 vaaleissa tarjosi silloinen yhtenäinei;i työväenpuolueen johtokin (hämäriä yal-ankumouksellisia tunnussanoja työväelle, joka vaistomaisesti tunsi sei-ovansa ^suurten tapausten edessä Mutta nuo tunnussanat olivat meil-e silloin valituiksi tulleille edustajille, niinkuin ne olivat silloiselle puolueen johdollekin vain pelkkää hapiiileniista.*' Toimintamme eduskunnassa oli jotenkin; täydellisessä ristiriidassa luokkataistelun silloisen kehitysasteen kanssa. Todelliseen taisteluun joutunut köyhälistö pettyi kokonaan toiveissaan meidän suhteemme. Vuoden 1919 vaaleihin käytäessä makasi Suomen työväenluokka vielä verissään valkokaartien )julman teurastuksen jäleltä, mutta veris-säänkin se tunsi ja tiesi, että lep pymätön taistelu työn ja pääoman välillä tuli yhä jatkumaan. Luottamuksensa^ porvarilliseen parlamenttiin olivat sangen .mdg^ sen jäsenistä menettäneet^ mutta kykenemättä poi-varillisen sorron tähden itse saamaan ääntänsä kuulu viin, toivoivat tietoisimmat työläiset, että heidän eduskuntaan lähettämänsä toverit julistaisivat sieltä käsin, ettei työväen vallankumous, liikettä oltu sittenkään voitu ve. riinsä tukahduttaa: se eli ja "oli aina elävä. He olisivat täten antaneet epätoivon partaalla ölevil. le tovereille uutta elämisen toivoa. Epäilemättä oli tämä tärkein peruste monella työläisellä silloin vaa- LÄHETYSKUSTANNUKSET: tehtäväksenne leppyraättöraän luok-jS T V Ö P T V C C T T T T T T «n i-u x T • „ Variston aseellisen diktatuurin ter-js dan dollarin 25c sadalta dollarUta lisää - . " " " c - ' ' - " ^^ £^ lähetyksille $3,50 lisämaksu,, " ^^^'^ösaiiöms Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T HMl o--? vievsr Ave. " ' Broa( rorisoiman Suomen eduskunnan pu hujalavalla. Yhdessä tämän pro letariaatin kanssa toivomme me ai lekirjoittaneet vilpittömästi, että te ymmärtäisitte nykyisen historialli sen ajankohdan luokkataisteluil asettavat erityiset vaatimukset pa remmin kuin me sen aikanamme tehnme. Silloin te myöskin osaatte toiminnassanne välttää meidän tekemiämme virheitä. Ennen kaik kea, säilyttäkää alituisesti jokapäiväisellä yhteistoiminnalla luotu yh teys työväen joukkoliikkeen kanssa Pyrkikää aina olemaan velvollisuutensa täydellisemmin täyttäneitä jäseniä tuossa proletariaatin etujoukossa, joka tiilee leppymättömästi taistelemaan riistäjäin sortovallan kukistamiseksi, pelkäämättä taistelun mukanaan tuomia vaaroja ja kärsimyksiä. Näillä perusteilla toimien ja huomioonottaen opetusrik-kaan vallankumouksellisen kokemuksen, uskomme teidän voivan mahdollisimman paljon hyödyttää^ proletariaatin kallista asiaa. Vaikka useat allekirjoittaneista kun eivät nauti poliittisen vangin oikeuksia, eivät voi edes porvaris-lehtien kautta seurata toimintaanne, nfin olkaa varmat siitä, että meidän niinkuin koko vankiloissa viruvan toverijoukonkin jokapäiväiset ajatukset seuraavat teidän pon-nistuksianne y h t e i s e n asiamme eteen. Ainoastaan teidän ja tietoisen p^roletariaatin yhteisillä ponnistuksilla uskomme saatavan asemaamme sen lievennyksen, mikä on mahdollista saada porvarillisen diktatuurin aikana, sekä myös lopullisen vapautuksemme. Mutta olkoon se kaukana meistä, että vaatisimme teitä meidän tähtemme hetkeksi-cään toimimaan toisin, kuin koko proletariaatin edut vaativat. Me ;iedämme, että ne kärsimykset, jot-ca meidän osaksemme tulevat ovat ainoastaan pieni murtoosa siitä mitä maailman proletariaatti on kärsinyt ja yhä kärsii vapautuksensa pu9i^sta taistellessaan. Siksi me myöskin tunnemme velvollisuudeksemme koettaa kestää ne, niin raskaalta kuin se ehkä joskus tuntuu, kin. Tässä mielessä me entiset edustajat, hyvin käsittäen teidän ..^des-vastuullisen ja vaikean tehtävänne mutta täydellisesti luottaen vilpittömään harrastukseenne ja uupumattomaan intoonne, lähetämme täältä rautakalterien ja piikkilanka-verkkojen takaa teille veljellisen tervehdyksemme, toivoen teille runsainta menestystä taistellessanne meille kaikille rakkaan asian puolesta, . Teidän kauttanne tervehdimme koko Suomen vallankumouksellista köyhälistöä. Eläköön sosialismi! Eläköön Sosialistinen Eduskuntaryhmä! Tammisaaren Pakkotyölaitoksella 10 p. syysk. 1922. Entisiä kansanedustajia. Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimpien valtamerilmjojen valtuutettu asiamies BOX 69 VAPAUS, SUDBURY. ON-Pilettiliäke tehtävä J, V. Kannasten nimessä, iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii{iiiiiiiiiiiniiiiiiiiii||,|,u^,,ii^^ toi Ja he siis asettuvat tätä katoverinsa aina lÖ3täv|t milloin on kysymyksessä vall mouksellisen työväenliikkeen tammen. , Mutta sitä suuren, mielihyvällä on todettava, tl Ranskassakin protesteerataan laisia sortotoimenpiteitä ya^ Ranskalaisen veljespuolueen * va Jcomitea lausuu näet mi^ä kanssa. joukkoliikettä vastaan, on kehityksen kuljettava heidän ylitseen, — Sanalla sanoen osoitti istunto, että työtätekevät kansanjoukot vaativat taistelua, — o— •tunnin työajan puolustaminen Ruotsissa Tukholma, 23-9, — Kommunisti-juolue on antanut maan järjestyneille työläisille, ammattiyhdistyksille, ammattijärjestöille, kunnallis-ärjestöille ja työväenkluheille. osoi- ;etun julistuksen, missä todetaan että kapitalismi nyt, vierittääkseen caikki sodan ja «rauhan» kustan-kim„ man vastalause «"sa Reinin eella sattuneiden kuristustoin teiden johdosta, joilla on laki tu kommunistilehdet myös K sä ja Solingenissä, sekä ki= L'Humanite-lehden levitys mi tyillä alueilla. Johtavan komitean vastai=u^ sanotaan: «Ranskalainen ra-<a ollisuus, jonka alotteesta näihii nukset työväenluokan harteille menpiteisiin on ryhdytty p työinaaneuyos-tojen valtuutettujen istunto — Irlannin presidentti Gosgrove on entinen dublinilainen kapakoitsija. Ulsterin pääministeri Sir Craig taas on panimotehtailija. Ja nämä alkohooli-sankarit tahtovat johtaa vapauteen pyrkivää Irlannin kansaa. - Berliini, 18-9. — Eilen täällä kokoontunut työmaaneuvostpkonfe-renssi todisti neuvostojen horjumatonta taisteluintoa, ja osoitti, että kaikkialla kannatetaan sitä proletaarisen itseavun tietä, minkä Berlinin työmaaneuvostojen istuntc julkaisemassaan cAvoimessa kirjeessä » viittoi. Istunto valitsi koko valtakuntaa käsittävän valiokunnan., joka puolestaan antamassaan julis^ tuksessa kehoittaa työläisiä, palkannauttijoita ja virkailijoita välit-tömään toiniintaan , kontrollivalip-kuntien kautta. Ammattijärjestön johdoUd annetaan viimeinen kehoi- "tus ryhtymään yhdessä, työmaaneuvostojen kanssa taisteluuh kallistu mistä ja kiskontaa vastaan. Koko «•altakuntaa käsittävä työmaaneu-vostokongressi kutsutaan koolle lokakuun 22 pnä, olipa ammatillinen johto sitä vastaan taikka ei. Eri työmaaneuvostojen valtuutetut selittivät, että työtätekeväin kansanjoukkojen äärettömään hätään ja niiden olemassaoloa -vastaan kohdistuvaan uhkaan katsoen on voitetta-va kaikki puolustustaistelun tiellä olevat esteet, ja että työväestön »utainen tahto ja päättäväisyys on kyllä keksivä keinot taistelun järjestämisen ja rahastamisen vaikeuk-selvän ja tajuttavan tilanteen. Proletariaatin puolustustaisteluun tul-laan viivyttelemättä ryhtymään. Porvaristo mielii pysyttää pystyssä turmeltuneen talousmuotonsa mil-joonain nälkäisten proletaarien kustannuksella. Istunto valaisi tosiasian tosiasian jälkeen koossa oleville valtuutetuille. Osoitettiin, että edesr sä oleva nelinkertainen viljanhin-nan korotus ei kallista ainoastaan leivän vaan, myös kaikkien muiden tarvikkeiden hintoja, tuotiin esiin rikollisia, kiskomistapauksia, mainittiin, kuinka; ,m.m. Berlinistä oli lä-hetetty Brusseliin vaunullinen viljaa sementtinä, ; miten porvaristo saboteeraa paikallisten kontrolliva-liokuntien toimintaa, ja päätettiin vastatoimenpiteistä sitä vastaan jne. Kaikki tämä osoitti, että neu-vostovaltuutetut ovat tietoisia siitä että vain jääväämätön luokkatais-telu voi varmentaa työtätekeväin kansanjoukkojen olemassaolon. . Ammatillisen johdon tähän astis-ta toimettomuutta arvosteltiin ankarasti. Suuttumuksella tuotiin esiin, että johto oli uhannut eroit-taa jäsenet, jotka ottaisivat oäaa suunniteltuun heuVostokongressiin, Kaikki puhujat lausuivat kuitenkin yksimielisesti, etteivät mitkään Tih. kaukset saisi heitä poikkeamaan alkamaltaan tieltä ja tuomasta ilmi takanaan olevain työläisten tahtoa; varsinkin, kun ammattiyhdistysjoh-tajat olivat kerta kaikkiaan saa-sien voittamiseksi. tettava tietoisiksi siitä, etteivät ole Täten loivat neuvostovaltuutetut tekemisissä yksilöiden vaan joukon suunnattomain palkkain vähennys- ;en jälkeen, suuntaa kaikissa mais-sa yleishyökkäyksensä 8-tunnin työaikaa vastaan. Ruotsissa on koko yhtynyt kapitalistinen mahti, por-varisluokka kokonaisuudessaan ja suurtalonpoikaisto ryhtynyt leveällä rintamalla hyökkäykseen tehdäk-seen tyhjäksi loppuun kuluvan 8- tunnin työaikalain. On siis olemassa mitä suurin vaara, että Ruotsin työläisiltä ainakin käytännössä riistetään 8-tunnin työpäivä, tuo ainoa työväenluokan y h t e i skunnallinen voitto, ja että heistä tulee vielä verisemmän riiston uhreja kuin mitä nyt on valtaisien palkkainalen-nusten jälkeen laita. Tällaisessa tilanteessa on Ruotsin työväenluokan kaikella vakavuudella varustauduttava viimeisin voiminsa lyödäkseen takaisin kapitaalin offensiivin normaalityöaikaa vastaan. Kaikki työläisten ammatilliset ja taloudelliset järjestöt, kaikki liitot ja ammattijärjestön kongressi ovatkin olleet sitä mieltä, että 8-tunnin työaikaa on puolustettava kaikin keinoiri- Yksimielisyys tässä kysymyksessä on siis täydellinen. Mutta tässä ei riitä pelkät • sanat, ja vakuuttelut. Porvariston yhteisrintama taipuu vain työväenluokan yhtyneen taistelutahdon tieltä. Sen vuoksi on työväenluokan ajoissa varustauduttava tehokkaan painostuksen ja rat-kaisevain taistelujen varalta, mihin vaaditaan lujaa ja päättäväistä proletarista yhteisrintamaa. Tämän johdosta ehdottaa kommunistipuolue, . että työläiset kaikissa kokouksissa, ammattiyhdistyksissä, kunnallisjärjestöissä ja klubeissa ottaisivat välittömän j keskustelun alaiseksi kysymyksen: mitä olisi tehtävä 8-tunnin työajan puolustamiseksi? Puolue itse on sitä mieltä, että maan joka kolkassa olisi tässä tarkoituksessa muodostettava työläisten puolustuskomiteoita, joissa olisi edustettuina kaikki työläis; ten ammatilliset, taloudelliset ja poliittiset järjestöt. Näiden komite-öitten olisi suunnitelt«m,, järjestettävä ja johdettava eri laatuisia mie lenilmaisuja, kokouksia, mielenosoituksia, joukkotoimintoja. Paikallisten komiteain olisi sitten muodostettava lääninkomitea, joka valvoisi toimintaa läänissään ja olisi jatkuvassa kosketuksessa työläisten ammatillisten ja poliittisten keskusjärjestöjen kanssa. «Toverit, sanotaan julistuksessa Älkää enään luottako siihen, '^ttä kaikki käy itsestään. Älkää antako väärän turvallisuudientunteen, tyl-' syyden taikka keskinäjsen kinaste-luh estää teitä yhteisestä taiste. lusta 8-tunnin työpäivän puolesta. Sulkekaa rivinne saaliinhimbista n-hollista vastaan !> rO- T-... (meidänkin lehdesämme' niair ranskalaisten ja saksalaisten munistien yhteisen julistuken kutusta. Mitä (sosialistimin^ Severengiin tulee( jonka UI lakkautettiin toverilehti Solini sä), emme lainkaan ihmettele, hän on niin nopsasti kiiruh täyttämään Ranskan kansa blokin toivomuksen. T i e d ä n - niillä innolla hän riensi täyttj Baierin hallituksen käskyn Fähnen» kuristamisesta. Ta edesottamiset osoittavat vain kin kerran kaikkien maiden talistien solidarisuutta milloi) kysymyksessä h e i d ä n yhteisten jensa puolustaminen proletari vastaan. Stinnes ja ranska miljaardimiehet toimivat yha kun on ' kysymyksessä kanin, riistettyjen sortaminen. Sak missä työvoimaa on markanliu nuksen takia melkein ilmaiseks tavissa, pyrkivät he yhteisest hoitamaan tuotantoa työaika dentämällä. Ranskassa sen ^; rajoitetaan tuotantoa, mikä n: sea työnostajain hyökkäystä kaa vastaan. Mielimmekö me Iäiset vielä kauankin vitkasteli tyäksemme yhteisessä taist yhteiseen toimintaan saksal veljiemme kanssa? Reininniaa pahtumat merkitsevät yleishj yksen alkunäytöstä meitä k vastaan!» huomauttaa RKP:n va komitea. Norjan ammattijär tö ja "Amsterdam Kristiania 17-9. Maajär sihteeristö on päättänyt : koolle ammattijärjestön edu ton lokakuun 2 pnä. Paitsi i teja ja taloudellisia asioita, kokous käsittelemään sihtei Amsterdamista luopuraiselid sekä ehdotusta osanotosta ! van ; ammattiyhdistyskongressi] Si marraskuussa. Lisäksi tullai kouksessa juurta jaksain käi mään ammatillisen agitationi symystä. Kuten tunnettua ovat u=e liitot, useat jopa aivan yfe sesti, kannattaneet ammatti tön Amsterdamin internatioi luopumisehdotusta, minkä on odotettavissa, että edus tekee kokouksessaan päätökss ka ,on. sopusoinnussa liittokc seissa tehtyjen toivomustenj Proletariaatin mykistäminen Heininmaassa Belgialaiset miehitysviranomaiset ovat kolmeksi kuukaudeksi lakkauttaneet Dusseldorffissa^ ilmeätjrvän kommunistilehden cFreiheit». Nämä vieraat valloittajat ovat täten osoittaneet liikuttavaa intoa puolustaessaan Stmneksen tasavaltaa kommunisteja vastaan. Berliniläinen toverilehti huomauttaa, että on merkillepantavaa, kuinka ententekapi-talistit ja heidän saksalaiset luok- merkitystä- Kansainvälisen nj sopäivän vietto H< singissä Helsingissä ilmestyvä «No»^ Iäinen» kertoo: Kansainvälisenä n«o"=°P syysk. 3:na, oli Helsingin -l-^ talon juhlasalissa Aluejärjestö jestämä suuremmoinen y laisuus, joka alkoi klo_ 2 Ohelma alkoi torvisoitoU^ ka jälkeen tov, Erkki Ha^ nostavassa tervehdyspuhee^ losii kansainvälisen n^oi^'^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 10, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-10-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus221010 |
Description
Title | 1922-10-10-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | 2 Tiistaina, lokalniiiii 10 p. — f iiesday, Oct 10. VAPAUS Cmadan snomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-tjy Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai. H. PURO. Vastaava toimittaja. . V A P A US (Llber^ , ? The only organ of Finnieli Workcra in Canada. Pab-aäicd in Sudbury, Ont, every Toesday, Thursday and Storday. • ' AdverHsing lates 40c per col. inch. Minimam cnarge fo» Blnde iusertloa 75c. DiBCOunt on standing advertise» Eient The Vapana is the best advertising medium among Öie Finnish People in Canada. ^ TILAUSHINNAT: , Canadaan yksi vk, $4.00, pnoU vk..^2.2B, kolme kL 8LB0 ja yksi Ur. 7Bc. , Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, pnoli vk. IS.00 ja kolme kk. $1.75. . Tilanksia, joita el seuraa raha, ei tulla lähettämään, pitsi psiamjcBtch joillgt on takagkset. Umotushinta kerran nalstatuumalta. Suurista i ulaistuista ilraotuksista 40c. motukaista sekä ilmotuksiata, joiden teäcstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Knoloilmotukset $2.00 kerta ja 50e. lisäa iokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmötukset 50c, erta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3 00 ikaksikertaa; ayntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto- ja osoteilmotukset 50e. kerta, $1.00 kolmekertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana. en Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseeE kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeeboitajan per-eoonallisella nimel'ä. / J. V, KANNASTO. LiikSenhoitaJa. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lonie St., Puhelin 1038.Postio-sote: Box 19. ' • ' Sudbury, Ont. Betnstereei at't^ Öffl,ce,I)epartment, Ottawa, as oecond class mattef. Tiistain lähteen aijotut ilniotuksist pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. Maksim Gorki^ti phde neuvostovaltaan Maksim Gorki on Berlinin lehdistössä selittänyt m. jn. seuraavaa: «Levitetään huhuja, että minä olisin muuttanut kantaani neuvostovaltaan nähden. On sen vuoksi,täten välttämätöntä selittää, että neuvostovalta on minusta ainoa voima, joka voi voittaa venäläisten kansanjoukkojen hitauden ja herättää nämä joukot luomaan uudet, oikei/äellisemmat ^ja järkevämmät elämismuodot. Olen varmasti vakuutettu siitä, että Venäjän kovilla kokemuksilla on suuri ja ppettava vaikutuksensa koko maailman proletariaattiin, ne kun jouduttavat tämän poliittisen itsetietoisuuden kehitystä.» mällä tavalla nylkeä ja rcsvotc turhhilahta väestöä, ja 'inm vieläkin on turkkilaisten laita huonompi kuin kaikkien i " f i ' » * muiden. Tämä melkein systemaattinen nyljentä juuri! suurelta osaltaan on aiheuttanut sen levottomuuden,! Suomen Sos, Työväenpuolueen joka vallitsee siellä ja joka on purkautunut turkki-1 eduskuntaryhmä on saanut vastaan-lais^ creikkalaisessa sodassa. Minun persoonallinen käsitykseni on, ettei turkkilaisia ole nostattanut aseisiin kristittyjä vastaan yksinomaan uskonviha. He mielivät vapautua siitä taloudellisesta orjuudesta, missä tähän asti ovat eläneet. Turkkilaiset harjoittavat nyt taloudellista kostopolitiikkaa, ja juuri sen vuoksi, että englantilaiset ovat tukeneet kreikkalaisia, vihaavat turkkilaiset yhtä paljon kumpiakin. Ja se voi käydä vaaralliseksi Englannille.» Kuten sanottu, on ^tohtori Mohrin lausunnolla varsin tervetullut vaikutus, kautta maailman kiin on käymässä ajojahti turkkilaisia vastaan, jotka taistelevat ulkoista hiestytystä ja orjuutusta vastaan. Tietysti ei vät turkkilaisetkaan soturit ole mitään enkelejä, eikä kreikkalaisten polttamain kaupunkien ja kylien rau nioilla suinkaan inhimillisyys ole omiaan versomaan, eikä sota yleensäkään ole mikään humanismin koulu, kuten Trotski, sanoo. Mutta onhan luonnotonta, että englantilaisten ja kreikkalaisten suurhuijarien tiliin yritetään yksinomaan mustata turkkilaisia ja valkaista kreikkalaisia, siksi että jälkimäiset muka ovat kris tittyjä. Ja kaikkein, luonnottominta on, että työväen lehdissäkin sotkeudutaan tähä'h teerenpeliin, missä sor retun^ luokan myötätunnon ehdottomasti täytyy olla kansallisesti ja taloudellisesti sorretun kansan puolella, joka on noussut «kristittyjä» kuristajiaan vastaan. leihin käydessään. Te tiedätte, tö-lflH!KirrilIlilfll!HllfHIIIIIIirMHI!iWIHIIIIiSIIIIIiliiH Kumouksellisen valistustyön tulokset ammattiunioissä Uniot ja tj^öväenlehdistö Työväenlehdistöclää kautta maailman varsin vaikeissa' oloissa. Työväenlehdillä, joiden ei ole pakko kerta kaikkiaan lopettaa toimintaansa, on suuria ta-loudeflisia vaikeuksia. Mutta puristustilanne on toiselta puolen vaikuttanut, että työväenlehdet ovat entistä tärkeämpiä aseita työväenluokan taistelussa, Kaikissa viime aikaisissa' konflikteissa on voitu havaita, kuinka äärettömästä merkityksestä työläisillä on oma : lehdistönsä porvarillisten lehtien ajojahti- ja valhe- ""jiropagandaa vastaan, Työväenlehdislö on käynyt välttämättömäksi aseeksi ammaiillisessa taistelussa. Ammattiyhdistysten elinasiana on tehdä kaikkensa taloudellisesti tukeakseen työläisten omia lehtiä jq hiail' doIli§;jtiman?uuressa määrässä lisätäkseen niiden le-vikkiä.: '•^v'•^-^>-•'• • ' • ' ' Esi»*;erkkinä siitä, mit^H tiitä työtä öh telitavä, kannattaa mainita seuraava bran^fehliurgilaisen ammatillisen piirikonferenssin päätöslauselma: «Jotta henkineft jä poliittinen elämä ei kokonaan madaltuisi» öA välttämätöntä, että järjestyneet työläi set, palkannauttijat ja virkailijat ryhtyvät toimenpiteisiin joka tapauksen varalta vakaullaakseen omat lehtiyrityksensä. Konferenssi toteaa, ettei ammatillista taistelua voi da tuloksellisesti käydä ilman lehdistöä, ja on lisäksi sitä käsitystä, että ammatillinen liike ja työväenlehdislö ovat eroittamattomasli yhdistetyt toisiinsa; ilman yhtä ei toinen voi suorittaa itselleen asettamia tehtäviä. Nämä tosiseikat tunnustaen päättää kongressi, että ammattiyhdistysten' on piammiten täytettävä seuraavat vaatimukset: L Määräämällä ylimääräisen verotuksen on asetettava varoja työvaenlehdistön käytettäväksi. 2. Jokaiselta jäsenellä vaadittava, että hän on työ väenlehden tilaaja.» • . , On paikallaan, että suomenkielisetkin taloudellisesti järjestyneet työläiset ryhtyvät erikoisiin loimeiipileisiin lehdistönsä tukemiseksi. Ääni turkkilaisten puolesta Lontoosta ja Ateenasta lähteneessä vuolaassa par-jausvirrassa turkkilaisten munaamiseksi, mikä tarkoituksellinen parjaus ei ole saanut tilaa ainoastaan porvarillisessa sanomislossa vaan myös osin työväenlehdis-fiä, tekee varsin tervetulleen vaikutuksen muudan norjalainen ääni turkkilaisten puolesta. Sen kohottaja on valtiotieteellinen kirjailija, tohtori Anton Mohr,» joka aikaisemmin on herättänyt laajempaakin huomiota Bagdadui rataa koskettelevalla kirjotuksellaan. Hän näet lausuu «Svenska Morgonbladetissa» ^olevassa Haastattelussa m.m. seuraavaa: «Minun on yhtä kaikki sanottava, etlä' kaiken sen roskan joukossa, joka tungeksii matkustamillani seuduilla, ovat turkkilaiset epäilemättä laadultaan parasta. Heillä on minun persoonallinen sympatiani mitä suurimmassa määrässä. Turkkilaiset ovat talonpoikais-kansaa, jotka elävät varsiii alkeellisella kulttuuritasolla. Mutta siitä, että he vielä ovat tällä tasolla, saavat he suurelta osalta kiittää muita kansoja, kuten krerkkaFaisia, syyrialaisia, Juutalaisia ym. Pitkiä aikoja ovat viimeksimainitut ymmärtäneet hähäilemStto- Vajaa vuosi sitten ottivat vallankumoukselliset ainekset Yhdysvalloissa ja Canadassa päättävän ja yh-tenäisen/ kannan,^siihen nähden, että laajat taloudelli sesti järjestyneitten työläisten pohjajoukot voidaan voittaa vallankumouksellisen luokkataistelun kannalle ainoastaan työskentelemällä heidän keskuudessaan olemassa olevissa ammattiunioissä. Parin vuosikymmenen surulliset kokemukset olivat opettaneet vallankumouksellisille työläisille, että 'heidän taktiikkansa uusien «puhtaitten» unioitten perustamisesta oli olltn surkuteltavan väärä ja johtanut mitä ikävimpään hajaannukseen ja työläisten joukkovoimien heikentämiseen, samalla kuin valveutuneitten ainesten eroaminen olemassa olevista unioista jätti pohjajoukot kokonaan vanhan taantumuksellisen ja petollisen johtajiston talutettavaksi, joka oli valmis joka tilaisuudessa myymään nämä pohjajoukot ja niiden edut työväen vihollisille, kapitalisteille. Nyt muutaman kuukauden systemaattinen valitustyö ammaftiunioitten jäsenistön keskuudessa, jota valistustyötä on taitavasti johtanut Trade Union Educa-tionale Lcague (Ammattiunioitten Valistusliitto), on eittämättömästi todentanut uuden taktiikkamme etevyyden. Sen siunauksellisen työn tulokset ovat loistavat. Lukuisat paikalliset imlo-osastot, kaupunkien keskusneuvostot, on voitettu edistyksellisen unionisrain puolelle, mutta mikä vielä suuremmoisempaa, kokonaisten tuotantoalojen järjestöjä ja lukuisia eri valtioitten federationeja on saatu lämpimästi kannattamaan Ammattiunioitten Valistusliiton ohjelmaa, mikä pyrkii yhdistämään ja yhtenäistyltämään amerikalaisen unionistisen liikkeen, tähdäten vallankumoukselliseen teoriisuusunionismiin: yks unio jokaiselle teollisuusalalle. Monet Yhdysvaltain eri valtiöjärjestöjen federationit, jotka ovat pitäneet Vuosikönverttiohihsa sen' jälkeen kuin Ammattiunioitten valistusliiton työskentely alkoi, ovat antaneet voimakkaan ja' lämpimän kannatuksen sen teollisuus-unionistiselle ohjelmalle j o n k a t o t e u t t a m i n e n tapahtuu ammatti-u n i o i t t e n yhdistämisen ja yhteenliittämisen kautta. Näistä valtiojärjestöistä mainittakoon Wash-ingtönin, Wisionslnin, Indianan, Nebraskan, Utahin, Minnesotan Mich. ja viimeksi Ore, lyöväenliitot. Valtiöjärjestöjen lisäksi ovat saman teojlisuusunionistisen rakenteen ja taktiikan hyväksyneet lukuisten suurten kaupunkien ja tärkeitten teollisuuskeskusten keskus-neuvostot ja monet voimakkaat itsenäiset uniot; Äskeisissä hiilenkaivajain ja rautatietyöläisten järjestöjen suurissa lakoissa oli, myöskin nähtävissä selviä piirteitä vallankumouksellisen valistustyön tuloksista. - • Metallityöläisten uniossa, jossa jo aikaisemmin on ollut radikaalinen virtaus huomattava, on valituslii-lon agilationi herättänyt kiinteän yhteenliiltymisaja-tuksen uudestaan elämään. Vaateteollisuudessa Amal-gamated Clothing Worker5 järjestö on täysin hyväksynyt Ammattiunioitten Valistusliiton ohjelmanmukai-sen työskentelyn, Kirjaltajain unio omaksuu sen miltei kokonaisuudessaan. Canadan rautatietyöläisten keskuudessa, missä kilpailevain unioitten turmiollisuus on saanut aikaan surullisen tilanteen, on yhdistymispyrkimys saanut niin voimakkaan jalansijan, että kohdakkoin tapahtunee kahden sen huomallavimman järjestön yhteenliittyminen. Tämän uuden taktiikan ja sen mukaisen valistustyön tulobet työväen taloudellisessa liikkeessä ovat siis loistavat ja täysin todistavat sen oikeudellisuuden. On siis jatkettava kaikkialla tämän taktiikan mukaista työtä, tunkeutumalla olemassa oleviin * unioihin ja siellä vaikutettava järjestyneitten työväen pohjakerrosten vallankumoukselliseen luokkatietoisuuteen herättämiseksi, ja ammattiunioitten yhdistämisen kautta rakenneltava perusteita teollisuusunionismille. Samalla kuin on myöskin tärkeää, että vielä järjestymät-tömäin pohjajoukkojen unioihin mukaan vetämiselle annetaan mitä suurin huomio. ottaa Tammisaaren Pakkotyölaitoksesta saapuneen kirjelmän, jonka ovat allekirjoittaneet siellä viruvat tunnetuimmat ent. Sos.-deni. kansanedustajat. Kirjelmä on seuraavanlainen: Sosialistiselle Eduskuntaryhmälle! Ensi kerran on Suomen köyhälistön etujoukko, sen vallankumouksellisin osa, ottanut itsenäisenä puolueena osaa eduskuntavaaleihin Ensi kerran on sillä ollut vaalitais. teluun käydessään tietoisesti vai-lankumouksellinen ohjelma. Teidän osaksenne, toverit, on tullut toimia Suomen eduskunnassa tuon ohjelman täyttämiseksi. verit, että työväki pettyi taaskin toiveissaan. Lukuunottamatta kahta edustajaa, joiden nimi tulee aina erityisesti mainittavaksi Suomen työväenliikkeen historiassa, ryhtyi- 5 vät nuo valitut edustajat saamaa-maan nääntymiseen saakka sorretulle proletariaatille ^aIistumisen ja nöyrtymisen oppia. Tällä kertaa on Suomen tietoinen proletariaatti antanut teidän i 5 Finanssipääoman valtakausi, joka voimakkaampana ja kieltämäctö-män selvänä ilmeni maailmnsodas-sa ja jonka diktatuurin kahleissa maailman proletariaatti jatkuvasti voihkii, on synnyttänyt elävän vakaumuksen siitä, ettei työväenluok. kaa vapauteta «demokratian» avul. la. Kun työväen riistoon ja sortoon perustuvassa yhteiskunnassa kaikki muut paitsi tietoisten prole-taarien taistelujärjestöt ovat aseita sortajain -kädessä, ei työväki - voi porvarillista parlarifenttiakaan suu. restikaan käyttää uudistusten hankkimiseksi ja asemansa parantamiseksi. iSikäli kun se lähettää edufs-tajiansa sinne, on heidän käytettävä sitä vain etupäässä yhtenä kei. nona tietoisten proletariaattijouk-fojen lisäämiseksi ja kokoamiseksi Jo kaksissa tämän edellisissä vaa-eissa on Suomen proletariaatin ydinjoukko äänestämään käydessään pitänyt silmällä enemmän tai vä. lemmän selviä vallankumouksellisia päämääriä. Vuoden 1917 vaaleissa tarjosi silloinen yhtenäinei;i työväenpuolueen johtokin (hämäriä yal-ankumouksellisia tunnussanoja työväelle, joka vaistomaisesti tunsi sei-ovansa ^suurten tapausten edessä Mutta nuo tunnussanat olivat meil-e silloin valituiksi tulleille edustajille, niinkuin ne olivat silloiselle puolueen johdollekin vain pelkkää hapiiileniista.*' Toimintamme eduskunnassa oli jotenkin; täydellisessä ristiriidassa luokkataistelun silloisen kehitysasteen kanssa. Todelliseen taisteluun joutunut köyhälistö pettyi kokonaan toiveissaan meidän suhteemme. Vuoden 1919 vaaleihin käytäessä makasi Suomen työväenluokka vielä verissään valkokaartien )julman teurastuksen jäleltä, mutta veris-säänkin se tunsi ja tiesi, että lep pymätön taistelu työn ja pääoman välillä tuli yhä jatkumaan. Luottamuksensa^ porvarilliseen parlamenttiin olivat sangen .mdg^ sen jäsenistä menettäneet^ mutta kykenemättä poi-varillisen sorron tähden itse saamaan ääntänsä kuulu viin, toivoivat tietoisimmat työläiset, että heidän eduskuntaan lähettämänsä toverit julistaisivat sieltä käsin, ettei työväen vallankumous, liikettä oltu sittenkään voitu ve. riinsä tukahduttaa: se eli ja "oli aina elävä. He olisivat täten antaneet epätoivon partaalla ölevil. le tovereille uutta elämisen toivoa. Epäilemättä oli tämä tärkein peruste monella työläisellä silloin vaa- LÄHETYSKUSTANNUKSET: tehtäväksenne leppyraättöraän luok-jS T V Ö P T V C C T T T T T T «n i-u x T • „ Variston aseellisen diktatuurin ter-js dan dollarin 25c sadalta dollarUta lisää - . " " " c - ' ' - " ^^ £^ lähetyksille $3,50 lisämaksu,, " ^^^'^ösaiiöms Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T HMl o--? vievsr Ave. " ' Broa( rorisoiman Suomen eduskunnan pu hujalavalla. Yhdessä tämän pro letariaatin kanssa toivomme me ai lekirjoittaneet vilpittömästi, että te ymmärtäisitte nykyisen historialli sen ajankohdan luokkataisteluil asettavat erityiset vaatimukset pa remmin kuin me sen aikanamme tehnme. Silloin te myöskin osaatte toiminnassanne välttää meidän tekemiämme virheitä. Ennen kaik kea, säilyttäkää alituisesti jokapäiväisellä yhteistoiminnalla luotu yh teys työväen joukkoliikkeen kanssa Pyrkikää aina olemaan velvollisuutensa täydellisemmin täyttäneitä jäseniä tuossa proletariaatin etujoukossa, joka tiilee leppymättömästi taistelemaan riistäjäin sortovallan kukistamiseksi, pelkäämättä taistelun mukanaan tuomia vaaroja ja kärsimyksiä. Näillä perusteilla toimien ja huomioonottaen opetusrik-kaan vallankumouksellisen kokemuksen, uskomme teidän voivan mahdollisimman paljon hyödyttää^ proletariaatin kallista asiaa. Vaikka useat allekirjoittaneista kun eivät nauti poliittisen vangin oikeuksia, eivät voi edes porvaris-lehtien kautta seurata toimintaanne, nfin olkaa varmat siitä, että meidän niinkuin koko vankiloissa viruvan toverijoukonkin jokapäiväiset ajatukset seuraavat teidän pon-nistuksianne y h t e i s e n asiamme eteen. Ainoastaan teidän ja tietoisen p^roletariaatin yhteisillä ponnistuksilla uskomme saatavan asemaamme sen lievennyksen, mikä on mahdollista saada porvarillisen diktatuurin aikana, sekä myös lopullisen vapautuksemme. Mutta olkoon se kaukana meistä, että vaatisimme teitä meidän tähtemme hetkeksi-cään toimimaan toisin, kuin koko proletariaatin edut vaativat. Me ;iedämme, että ne kärsimykset, jot-ca meidän osaksemme tulevat ovat ainoastaan pieni murtoosa siitä mitä maailman proletariaatti on kärsinyt ja yhä kärsii vapautuksensa pu9i^sta taistellessaan. Siksi me myöskin tunnemme velvollisuudeksemme koettaa kestää ne, niin raskaalta kuin se ehkä joskus tuntuu, kin. Tässä mielessä me entiset edustajat, hyvin käsittäen teidän ..^des-vastuullisen ja vaikean tehtävänne mutta täydellisesti luottaen vilpittömään harrastukseenne ja uupumattomaan intoonne, lähetämme täältä rautakalterien ja piikkilanka-verkkojen takaa teille veljellisen tervehdyksemme, toivoen teille runsainta menestystä taistellessanne meille kaikille rakkaan asian puolesta, . Teidän kauttanne tervehdimme koko Suomen vallankumouksellista köyhälistöä. Eläköön sosialismi! Eläköön Sosialistinen Eduskuntaryhmä! Tammisaaren Pakkotyölaitoksella 10 p. syysk. 1922. Entisiä kansanedustajia. Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimpien valtamerilmjojen valtuutettu asiamies BOX 69 VAPAUS, SUDBURY. ON-Pilettiliäke tehtävä J, V. Kannasten nimessä, iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii{iiiiiiiiiiiniiiiiiiiii||,|,u^,,ii^^ toi Ja he siis asettuvat tätä katoverinsa aina lÖ3täv|t milloin on kysymyksessä vall mouksellisen työväenliikkeen tammen. , Mutta sitä suuren, mielihyvällä on todettava, tl Ranskassakin protesteerataan laisia sortotoimenpiteitä ya^ Ranskalaisen veljespuolueen * va Jcomitea lausuu näet mi^ä kanssa. joukkoliikettä vastaan, on kehityksen kuljettava heidän ylitseen, — Sanalla sanoen osoitti istunto, että työtätekevät kansanjoukot vaativat taistelua, — o— •tunnin työajan puolustaminen Ruotsissa Tukholma, 23-9, — Kommunisti-juolue on antanut maan järjestyneille työläisille, ammattiyhdistyksille, ammattijärjestöille, kunnallis-ärjestöille ja työväenkluheille. osoi- ;etun julistuksen, missä todetaan että kapitalismi nyt, vierittääkseen caikki sodan ja «rauhan» kustan-kim„ man vastalause «"sa Reinin eella sattuneiden kuristustoin teiden johdosta, joilla on laki tu kommunistilehdet myös K sä ja Solingenissä, sekä ki= L'Humanite-lehden levitys mi tyillä alueilla. Johtavan komitean vastai=u^ sanotaan: «Ranskalainen ra- rO- T-... (meidänkin lehdesämme' niair ranskalaisten ja saksalaisten munistien yhteisen julistuken kutusta. Mitä (sosialistimin^ Severengiin tulee( jonka UI lakkautettiin toverilehti Solini sä), emme lainkaan ihmettele, hän on niin nopsasti kiiruh täyttämään Ranskan kansa blokin toivomuksen. T i e d ä n - niillä innolla hän riensi täyttj Baierin hallituksen käskyn Fähnen» kuristamisesta. Ta edesottamiset osoittavat vain kin kerran kaikkien maiden talistien solidarisuutta milloi) kysymyksessä h e i d ä n yhteisten jensa puolustaminen proletari vastaan. Stinnes ja ranska miljaardimiehet toimivat yha kun on ' kysymyksessä kanin, riistettyjen sortaminen. Sak missä työvoimaa on markanliu nuksen takia melkein ilmaiseks tavissa, pyrkivät he yhteisest hoitamaan tuotantoa työaika dentämällä. Ranskassa sen ^; rajoitetaan tuotantoa, mikä n: sea työnostajain hyökkäystä kaa vastaan. Mielimmekö me Iäiset vielä kauankin vitkasteli tyäksemme yhteisessä taist yhteiseen toimintaan saksal veljiemme kanssa? Reininniaa pahtumat merkitsevät yleishj yksen alkunäytöstä meitä k vastaan!» huomauttaa RKP:n va komitea. Norjan ammattijär tö ja "Amsterdam Kristiania 17-9. Maajär sihteeristö on päättänyt : koolle ammattijärjestön edu ton lokakuun 2 pnä. Paitsi i teja ja taloudellisia asioita, kokous käsittelemään sihtei Amsterdamista luopuraiselid sekä ehdotusta osanotosta ! van ; ammattiyhdistyskongressi] Si marraskuussa. Lisäksi tullai kouksessa juurta jaksain käi mään ammatillisen agitationi symystä. Kuten tunnettua ovat u=e liitot, useat jopa aivan yfe sesti, kannattaneet ammatti tön Amsterdamin internatioi luopumisehdotusta, minkä on odotettavissa, että edus tekee kokouksessaan päätökss ka ,on. sopusoinnussa liittokc seissa tehtyjen toivomustenj Proletariaatin mykistäminen Heininmaassa Belgialaiset miehitysviranomaiset ovat kolmeksi kuukaudeksi lakkauttaneet Dusseldorffissa^ ilmeätjrvän kommunistilehden cFreiheit». Nämä vieraat valloittajat ovat täten osoittaneet liikuttavaa intoa puolustaessaan Stmneksen tasavaltaa kommunisteja vastaan. Berliniläinen toverilehti huomauttaa, että on merkillepantavaa, kuinka ententekapi-talistit ja heidän saksalaiset luok- merkitystä- Kansainvälisen nj sopäivän vietto H< singissä Helsingissä ilmestyvä «No»^ Iäinen» kertoo: Kansainvälisenä n«o"=°P syysk. 3:na, oli Helsingin -l-^ talon juhlasalissa Aluejärjestö jestämä suuremmoinen y laisuus, joka alkoi klo_ 2 Ohelma alkoi torvisoitoU^ ka jälkeen tov, Erkki Ha^ nostavassa tervehdyspuhee^ losii kansainvälisen n^oi^'^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-10-10-02