Canadan uutiset, May 10, 1924

              f.
OÄFÄDAN UUTISET
Quotralalnfeii eanomalehtl Canadase^
" Ilmestyy Jokaisena Toretains.
Kustantaja
f he Canada Nevve Pubi tahi ng Co.
TILAlisHINNAT:
Canadaan: 92.50 koko Tuo^ftlta,
' l .5A puolelta vuodelta; 75c. 8 Imu-taudelta
Ja 26 senttiä buuhaudolta.
YodysyaltoihlnlJa Suomeen: $8.50
rko Toodelta Ja $2.00 puolelta vuo*
cMta.
ItMOITUSHINNATf *"
•50 '8«nttlä patstatuumalta kerran Ju-taistuna.
Pitempiaikaisille llmoltuksh
li» iolitnulllnen alennus. Halutaantie^
^0- la nimenmuuttoUmotnkset 76 sent*
Rfft kertaM2.00 kolme kertaa. Nalma-i^
mqltukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
K<^rf'«i. Avoliitto- Ja klhlaus-llmolr
»»iltjjpf fiOc palstatuumalta; Kuolonil-r-
utliukiset $2.50, mulstovärssyllft $3.00.
> fntymflllmoitukBet $1.50. AvloeroU-bminikset
$2.00.
I»öytaklrjat, Utiselvltykset; icerfiys-luettelot,
luento-Ilmoitukset y. m. 80
»p^ttlä tuumalta.
1'utlsten Joukkoon afjotulsta llmoi
"hikRl8ta peritään 15 senttiä riviltä.
PlenlmmänkJn ilmoituksen jhinta on
50 Rentt. Postissa tulevia Ilmoituksia
»»1 hyväksylta velaksi tuntemattomilta.
'^Alilttlset Ilmoitukset $1.00 tuu- mal(&
• KuJkkl liikkeelle aljotut kirjeet, tl-mikset
Ja rahat ovat lähetettävät
fi^oltteellftt 1
jCANADAN UUTISET,
'opt Arthur, r O n t , Canada.
" Engiäiitlainen ' kirjailijatar'
iMarie Gorelli, joka - on kirjoitta­nut
joukon jannittaviä ja ro­manttisia
teoksia, kuoli hiljattain
kodissaan Englannissa sydäntau­tiin.
Kirjailijatar oli syntynyt
1864. Hänen isänsä oli italialai­nen
ja äiti skotlantilainen. Sit­temmin
hän joutui Charles Mac-kayn,
sanomalehtimiehen ja lau­lujen
kirjoittajan kasvattityttä­reksi.
Koulukasvatuksensa hän
«äi eräässä ranskalaisessa luosta­rissa.
CorelTi kirjoitti jo pienenä tyt­tönä
useita runoja. Hänen ensi-mainen
teoksensa; - ' A Romane|e
of Two \Vorlds" julkaistiin 1886
ja kohta senjälkeon "Vendetta",
''Thelma" y. m., joista useita on
käännetty suomenkielellekin. Ne
kaikki saivat osakseen suuren
«uosion. Kirjailijattaren muista
harrastuksista nuiinittakoon, että
hän oli naisten äänioikeuden vas­tustaja.
^ Säveltäjä - pianisti Selim
Palmgren ja hänen rouvansa, lau­lajatar
Maikki Järnefelt, mat­kustavat
ensi kesäksi Suomeen.
Konserttitoimisto Fazerin jolita-
Canadan Uutisista lainattaessa on
tände fiiainlttava.
• Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa ^^^^^ov.^ . . . . ^
•*'hffen konttoriin sekä vanha että uu-1 t^V^^^ TT \ " Vt^- i iv i • '
sl osoite. . '.lalle Helge Morckille kirjoitta-
CÄNADAN UUTISET
(The Canada Nevvs)
Vhe Finnish Newsp|aper In Canada.
Publlsbed every Thursday by
tne Canada New8 Publishing Co.
Erlck J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Edltor,
Oftfly New8 Bldg., Port Arthur, Ont,
CANADAN UUTISET
if5'wcIcomed and read In every FInniBb
home m the Dominion. It is the only
"rpctadyertislng medium for thos©
Tinöufacturers and merchants who
vthh to create and bulld a profitable
Qtid permanent demand for thelr prod-
•T*t<« nnd merchandlse by thelarge asd
«v©rgrowIng Finnish population resld-
»mr In Canada; Place your trial ad.
«-erttsement and get results. i
Advertlslng rates 50c per inclL
Political advs, $1.00 per IndL
Ädyertisements must reach our of-flc^
We.dnesday noon to appear on
Tllnrsday'8 iBsue. i
^ubscription prlce fn Canada $2.50
rer year, United States and other
eouniries $3.50 per year in ädvance.
, Cntered as secand class imafl mat
'er. Dee. 1, 1915, at the Post Office at
^ört Arthur, Ontario, iCanada.
II
^- JTHE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideala arid
'^cred traditlons of this, our adopted
•?\ir}lry, the Dominion of Canada: To
•-feBervfr Its laws and Insplre ©ther» to
**pect and obey them: To strive
. iceaslngly to qillcken the publlc'8
jeH«e of Civic duty: In ali ways to ald
irt maklng thIs country greater and
better than we found It. v
massaan kirjeessä on säveltäjä
Palmgren ilmoittanuti Suomeen
matkustamisestaan. Hiin tulee
palaamaan lakaisin Amerikaan
loppukesällä ja on hän. edelleen
ensi vuodeksi kiinnitetty opetta­jaksi
P^astmanin musiikkikonhjim
Rocihestcrissa. ^laikki Jäi-noVelt
sen sijaan jäänee Suomeen ja tu­lee
antamaan ensi syksynä sarjan
konsertteja siellä.
Paluumatkallaan SiVomosta A-merikaan
elokuun lo])ulla taikka
syyskuun alussa poikkeaa sävel­täjä
Palmgren Lontooseen, mi^sä
hän tulee soittamaan pianoko.u-serttinsa-
" Metamorl^ooseja'* Sir.
He n ry AVo o d i n j o li t a ma n o r k e s t e-rin
avustamana.
Yhdysvaltain ja Jaiianin vä-
~ Nautintoelämäf; ilmnnen
. .\kcm vähimmin jaksaa kestää
" K ä r s i m y s " tarvitaan elin-an
ylläpitäjänä. ~ C. Hilty.
— Minä olen varma siitä, "että
1 y sii () 1 ogi, r unoi 1 i j a ja f il oso tji ker­ran
tulevaisuudessa pulmva,t sa­ineja
kieltä ja ymmärtävät toisi­aan.
— Clauljie Bernard.
Ihmiset, joilla ei ole kärsi-
. m\k^iä ja jotka elävät säämiöUis-
,tii; rauhallista ja täydellisesti hiii-
/z' _i^i'-„eiiiätöntä-*ilämää, .-eläyät tosin
ar-e;n vanhaksi, mutta he ovat
tHohiitut olemaan keskinkcrtai-
' 'öuuksia. — |C. Hilty.
Harvat ihmiset aavistavat
ruumiillisia 'kärsimyksiämme. su-
1 u^ai.semme ja läheisimmät ystä-vämmekään
eivät tiedä mitä kes­kusteluja
meillä on kauhujen ku­ninkaan
kanssa. — H . F. Amiel.
Iit ovat suuresti pingottuneet seii-johdosta
että ensinmainitun maan
edustajahuone ja senaatti on
päättänyt asettaa täydellisen t>u-lun
japanilaisten siirtyniiselle
Yhdysvaltoihin.
Sillä teollaan on Yhdysvaltain
kongressi lakaissut syrjään kaik­ki
Japanin pyytelyt ja antanut
palttu a. v a Itiösi h tee r i n v a r otuk­selle,
puhu mattakaan Japanin lä­hettilään
vastalauseesta.
Mitään sodanvaaraa ei kuiten­kaan
sanota olevan. Viisi tai kuu­si
vuotta sitten olisi tilanne ollut
kokonaan toisenlaisien. Senjäl-keen
ön AVashingtonin ja Tokion
suhteissa tapahtunut muutoksia.
Suuri maan järisty sonnettouiuu8
iu^ikensi Japania sekä sotilaalli­sesti
että taluodcllisesti. Ameri-ka
on myös alkanut tehdä suu­rempaa
kauppaa Japanin kanssa.
Larvastokilpailua on supistettu
AVa^hingtonin konf.ei-enssin sopi­muksilla.
Diplomaattisten; noot-tien
takana ei enää ole sotainen
Japani — ja vaikka olisikin, niin
noin 50,000. Näistä oui takaisin
palannut noin 100,000 henkeä. Si-täpaitsi>
on Amerikaesa noin 130,-
000 henkeä, joitten vanhemmista
jompikumpi on suomalainen. Syy­nä
siirtolaisuuteen ovat pääasial*
lisesti taloudelliset seikat. Valti­olliset
ja perhesuhteöt ovat vä­hemmästä
arvosta. Kuitenkin o-lisi
välttämätöntä panna tämän
asian suhteen toimeen- entistä tar­kempi
tutkimus, jossa olisi huomi­oon
otettava elintaso sekä Suo­messa
että- Amerikassa. Tutki­muksessa
olisi myöskin huomioon
otettava, miesä suhteessa reformi
j a edistystyö kykenee estämään
siirtolaisuutta, j a missä suhteessa
siirtolaisuus on maaseudun kehi­tykseen
ja korkiumpiin elämän-vaatimuksiin.
Tätä tilastollista
tutkimusta ei mitenkään saisi jät­tää
jollekin komitealle; vaan olisi
eri tyisten a m ma ttimiesten annetV
tava se suorittaa.
M y ö s k i n olisi aikaan saatava
siirtolaisten suojelus, «illä sitä ei
voida sa 11 ia, että väilrillä tiedoilla
houkutellaan kansalaisia pois
maasta. Samoin on valvottava,
etteivät siirtolaiset tule petetyik­si
muulla tavalla ja erityinen tar­kastus
laivojen suhteen on aikaan
saatava. i\loni«sa valtioissa heU
peittaa näitä «seikkoja se, ettji ko­ko
siirtolaistoiminta on valtion
tarkastuksen alainen.
; .Maasta siirtyvien oikeussuhteet
olisi myös saatava . järjestetyksi
ja. aviopuolisoista ei toinen saisi
lähteä maasta toisen suostumuk­setta.
Ristiriitaisuuksia on paijon Suo­men
ja Amerikan lainsäädännös­sä
. 1 n u 11 a n e o n sa a ta v a s e 1 v i t e-.
tyikfei. Etupäässä olisi tietysti
toimittava niitten hyväksi, jotka
siirtolaisina ovat siirtyneet pois
maasta.
Muuten ei siirtolaiskysymys olo
Suomessa niin poltta\»tt• kuin Ita­liassa
ja P>alkanin maissa.Mutta
suomalaiset siirtolaiset ovat vii­ma
Ikaan engl anninkieItä t ai t a -
raattomia ja haluttomih tätä.kiel-tä
oppimaankaan sekä harjaanttl-mattomia
mihinkään varsinaiseen
ammattiin,: joten he kaike.s^a kai­paavat
omieu kansalaistensa tu­kea.
Ainerika ei välitä vähää­kään
ensimäisen jiolven siirtolai­sista,
joten suomalaiset kaipaavat
erikoisia ja hyviä opettajia.
Yorkin valtiossa^ missä siveelliset
tavat eivät ole niin ankarat kuin
Uudessa Englannissa.
Saksa
Gasolinin ja petroleumin tuo­tanto
Ja kä.yttö.
Suiir-BritanniiiT •
ja Irlanti 77,342 62,658
kreikka . . . . . . . . . 3,063 135
Jnkari . . . . . , . . .
;'slanti . . 1 . . . . . . .
67,607 45,229
Vuoden 1923 ajalla kohosi ga­solinin
t uotanto - Yhdysvalloissa
uuteen korkeaan ennätysmää­räänsä
eli 7,555,945,143 gallonaan
ilmoitetaan sLsäasiaindepartemeu
tin kaivosvirastosta. Tuotanto o-li
21.83 prosenttia suurempi kuai
vuotena 3922.
Mutta jos gasolinin tuotanto oli
entistäiin suurempi, oli sen ky­syntä
suhteellisesti vieläkin suu­rempi,
sillä myynti nousi ö,0B5,-
035,280 gallonaan kotimaisilla
markiknoilla ja ulkomaille lähe
tettiin 871,116,614 gallonaa, yli
teensä siten vuoden ajalla koti
maiseen ja ulkomaiseen-käyttöön
7,556,151,894 gallonaa, ollen mää
rä 26.64 prosenttia suurempi kuin
vuonna 1922.
Ulkomailta tuotiin Yhdysvaltoi
hin vuoden 192;J ajalla kaikkiaan
191,313,540 gallona gasolini;, eli
207.91 ]>rosenttia enemmän kuin:
vuoden 1922 ajalla.
Kaikenlaisten autojen, kuorma-ja
huviajoneuvojen : suuremmi
käyttö kysyi jjuurempaa gasolini-kulutusta,
samoin vielä monen­laisten
muiden gasolinikoneldcn
käytäntöönotto erilaisilla teollir
suusaloilla.
Kerosiniöljyn tuotanto nousi
vuonna 1923 kaikkiaan 2,348,934.-
712 ga Ilona a n, jo k' a me i'k i t s i 1 .S5
prosentin lisäystä vuoden 1922
tuloksiin nähden. Kotimaassa
käytettiin korosinia kaikkiaan 1.-
492,535,909 gallonaa ja ulkoma 1-
le vietiin 854'.554.951 gallonia.
Kaasua ja i)oUtor)ljyä saatiin
vuoden 192:') ajalla Vhdysvalloi-,-.
sa 12.074.101.693 gallonaa eli 12.-
78 !) r o s e n 11 i a e n e m m ä n k u i n e tl ei­lisenä
vuotena. Vlkoinailta tuor
lettiin samalla ;ija!la ')1G.U22.937
gallonaa. Kotimaassa käytettiin
10.978.28r).396 gallonaa. nIkomail-;
lo vietiin 1 ;401.622.173 gallonaa.
Kaikkia näitä tuotteita saadaan
maassa omiksi tai-peiksi..jota. o-soittaa
sekin, etlä ulkomaille . nii-;
tä viedään enemmän kuin sieltä
tuotetaan.
Luxemburg
Hollanti -,
Norja t • « • • » •'
Portugal >
Rumania . . . . .
Venäjä . . . . . ..
Espanja
Ruotsi . . . . . . ..
Sveitsi . . . . . . . .
3luu Europa ..
Palestina : . . . ..
Syria
Turkki
iMuu A a s i a . . . ..
Afrika . . . . . . , -
Egypt
Australia ... .:
Uusi Seelanti ..
A tl annin saaret
5,747 588
75 136
42,057 4,689
6,426 835
1,540 217
2,622 402
97 15'8
3,062 1,737
12,205 6,553
30,979 8,972
2,465 •:'57^
7,419 731
24,405 1,892
912 224
20,042 9,661
3,752 2,181
86
57 101
882 112
2,654 123
92
104
18 106
279 220
80 167
121
edustavat*,xmt^.- e3?ilaisimpia yh­teiskuntaluokkia
ja maailman-katsomuksia.
-Heidän joukossaan
on lukuisien neuvostohallituksen
lälietystöjen, valtuustojen ja ko-missionien
jäseniä ja asiamiehiä,
uuden talouspolitiikan aikana ri­kastuneita
keinottelijoita ja toi­selta
puolen taas venäläisiä mo­narkisteja
ja taantumuksellisia,
jotka ovat löytäneet Berlinissä
turvapaikan. . Suurin osa kuiten­kin
on porvaristoa, jota on saa­punut
mitä erilaisimmista osista
entistä Venäjän .valtakuntaa.; Ta­li
ä n 1 u o kk a a n k u ui u vat henkilö t,
joista monet tunsivat Berlinin ja
osasivat ' saksankieltä jo ennes­tään,
ovat perustaneet Berliniin
erilaisia liikkeitä ja ryhtyneet
ansa^ltsemaan elatustaan politii­kasta
välittämättä. Edelleen on
Berliniin saapunut: suuret joukot
venäläisiä sivistyneistön jäseniä-
Kaikki niimä lukuisat venäläi­set
ovat vilkkaassa toiminnassa
ja ovat he — kuten edellä huo-
Ny^yu^n kurssimme rahalain
tyksille SUOME|j:N
ja
sähköteitse on
Myös; myömme pankki-ttsoituk
sia (shekkejä) markoissa ylli
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi- **
sia, kolmen prosentin korkoa 7®»
täviä matkiistajien shekkejä
lareissa, jotka Suomessa lunar
taan siellä voimassa-olevan do^-^>
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahälähetyksille
postin kautta on 15bi summilJ#»
alle $20.00; sitä suuremmilta 8U«*
milta mitään kuluja ei peritän
Avioerojen luku nopeasti kasva­massa
Yhdysvalloissa.
tuskinpa. Yhdysvallat antaisi sen
i tseää n - y pelotta a mä ä rite 11 essä ä n
niitä siirtolaisia maahan lasketaan I•^yt 2 prosentilla, unitta avioero-
New Yorkin valtion terveys-virastonmukaan
on ^'hdysvalloi.s-sa
a vi olii tt o j en luk 11 su h tee llisest i
vähenemässä, luutta avioerojen
sen sijaan nopeasti kasvamassa.
Tämä tiedotus perustuu \Vash-ingtonista
sensustoimistosta saa-
Ituihin tietoihin. Sitte vuoden
'1916 ei täTlaista tilastollista tut­kimusta
ole toimitettu. Silloin ta­pahtui
1.055 avioliittoa ja 122 a-vioeroa
100.000 asukasta koliden.
Vuonna 1922 sen sijaan tapahtui
ainoastaan. 1.033 avioliittoaj mut-:
ta 136 avioeroa aina 100,000 asu­kas
ta kohden. T ä m ä t a r k o i t ta a,
e t t ä avioliittojen luku oli väh.en-itä
Yhdysvaltain
uusi maahanmuut-tolaki
vaikuttaa.
Yhdysvaltain kongressin mo-l
e m m a t h u o n ee t o v a t . n y 11 e i.i i mi n
liyväksyneet suunnilleen saman-
Yhteensä 357,801 161,184
Uusi laki. kuten ylläolevasta
taulukosta nähdään, merkitsisi
s u o u i a la i s t en s i i i-t o 1 a i st (.»n ni e 1 k ein
täydellistä maasta sulkemista,
päästen heitä YJvdysvaltoihin
vuodessa varsinaisina (luota-siir-tolaisina
ainoastaan 245. Vaikka
c| u o t a - m iiä m oi i si asetettu k a h -
deksi prosentiksi.mutta vuosi
1910 pidetty edelleen väenlasku-vuotena,
jonka pohjalla siirtloais-määrät
olisi laskettu, olisi suoma-lai.
sia quota-siirtolaisia päässyt
maah an vu ositt a in noin 2.l.)0(). Se­naatin
s i i r t o 1 a i s a 1 i o k ii n t a e h d o t -
ti kahden prosentin (|uota-mää
rää ja vuotta 1910 väenlaskuvuo-deksi.
mut ta valtava enemmistö
oli tiukempien rajoitusten puolel­la.
/Senaatin valiokunnan ehdo­tus,
m i k ä l i liedetäan. laadittiin
• t oi 1 n e e n p a n e v a n l j a 11 i t u k s n t o i -
vomusten mukaiseksi. ,
Suomalaisia siirtolaisia, olr Yh-dysvalloissn
verrattain väliäu: v.
1890. Melkoisen suuri osa silloi­sista
^ suomalaisista siirtolaisista
oli Polijois-Norjasta ja Pohjois-l
i u ot si st a Y h d y s v ai t öihin muu tta -
n e i t a. j o t k a 1 u u 11 a v a s t i merkit-,
tiin siirtolaiskirjoihin norjalai­siksi
ja ruotsalaisiksi. Sitäpaitsi
on hyvin luultavaa, että ; useita
suomalaisia tuli merkityksi venär
Iäisiksi. Taulukossa mainitun
Suomen osamäärän mukaan olisi
suomalaisia ollut Yhdysva 11 oissa
vuonna 1890 aiiioastaan noin 12,r
000. Tämä luku tuntuu kovin al­kaltaiset
lakiehdotukset siirto­haiselta,
kun ottaa huomioon, mi-laisuuden
rajoittamisesta ja niin ten vcrratain. suuria-suomalaisia
— Jo« on kärsinyt paljon, on
kuin oppinut useita kieliä : on op­pinut
yiumärtämään kaikkia ja
tekemään^ itsensä ymmärretyksi
kaikkialla.
— Ihanteen jano on mitä luön-nolUjsin
vaisto — jajan pitkään
väsyy siihen minkä kanssa on te-keiuis*
ssä joka päivä —^ ruumii-.
^een ja seSjU kärsimyksiin, elä­mään
ja sen todellisuutöen. E.
Ryehert. ^
Enropassa on. tätä nykyä vii-sifoista
monarkkia ja kymmenen
presidenttiä..Öemeiikitsee, että ti­lanne
dli sellainen lehteämme'pai-noön'
pantaessa.— The Passing
ShQW (Lontoo). ^
.s;
«•CM;
^ Vieniläinen muotokuvamaa­lari
Liiinekä^mp on sä^apunut A-merikaan
maalatakseen tämän
maan viisitoista kauneinta naista.
Saattaa olla, että hän havaitsee
j a mitä ei.
Joillakin tahoilla odotetaan.. et­tä
presidentti Coolidge käyttää
mä ä rä ä misval t a ansa- ja kieltäy­tyy
atlekirjoituksellaan lakia
vahvistamasta; :Mutta siinä tapa­uksessa
hän herättäisi i suuttu­muksen
myrskyn länsivaltioissa,
joihin japanilaisten .siirtymineii
suurimmaksi ^osaksi kohdistuu, ja
menettäisi niiltä kannatuksen lä­hestyvissä
presidentinvaaleissa.
Joitakin lieventäviä tasotuksia
saattaa lakiin lopullisesti tulla,
mutta pääkohdissaan se kai pitää
paikkansa.
Suomen siirtolaisuus.
Tuonnottain pidettiin Helsingis­sä
Sosialireforiuiyhdistyksen ko­kous,
jossa tuomari Aaro Jalka­nen
piti esitelmän siirtolaisuudes­ta.
Tuomari Jalkanen, joka mon-ta
vuotta on oleskellut Amerikas­sa
ja siis tuntee tarkkaan sikäläi-set
olot, arvosteli hyvin ansiok­kaalla
tavalla siirtolaisuutta y-leensä
ja varsinkin Ainerikan siir­tolaisuutta,
ja kokous asettuikin
sille kannalle, että jotakin olisi
tehtävä snrtolajstenliyväksi,mut-tä
ilman käytännöllistä ohjelmaa
on vaikea saada mitään aikaan.
Suomesta : on siirtolaisina muut*
ne jo 'koko liyvin maalatuiksi.— ' tanut Amerikaan noin ,360,000
Löursvflle Times.
1 henkeä, joista Canadan puolelle
jen luku kasvanut 22 prosentilla.
. E r i valtioihin nähden eroavat
suhdeluvut suuresti toisistaan, ja
monta hämmästyttävää seikkaa ,
tulee esille, kun vertailee eri val­tioiden
tilastoja näissä .suhteissa
toisiinsa. Nevv Yorkin valtiossa
ja Distriet of Columbian alueella^
ovat avioeroa koskevat lait erit­täin
ankarat, joten avioero on
vaikeasti saatavissa. Sitenpä New
Yorkin valtiossa tapahtuu 22,6 a-violiittoa
aina jokaista yhtä avio­eroa
vastaan. Nevadan valtiossa
:Sen sijaan, missä avioerolaki on
höllä j a jonne avioeroa haluavat
matku.stavat sen saadakseen i l ­man
erityisiä syitäkin, on avio­liitto-
j a avioerosuhde sama kum
9| 10, se on, jokaista yhdeksää a-violiittoa
kohden tapahtuu 10 a-vioerba,,
siis enemmän avioeroja
kuin avioliittoja.
i Uuden Englannin valtioissakin,
joissa vallitsee erittäin vanhoilli­nen
katsanto- ja ajatuskanta ja
joissa lujasti pidetään kiinni van­hoista
perinnäistavoista j a kunni-oi.
tetaan siveellisiä menoja näyt­tävät
avioerot olevan tavallisem­pia
kuin New Yorkin valtiossa^
sillä Unden Englannin valtioissa
tapahtuu 9 avioliittoa aina jo­kaista
yhtä avioeroa kohden, mi­kä
merkitsee, että siellä ollaan
kaksin kerroin hanakammat repi--
maan avioliiton siteet kuin New ^Ranska
suurin enemmi.stöin, että ehdo­tetut
rajoitukset tulisivat laiksi,
jos presidentti tahtoisi käyttää
e i 11 o - o i k e u 11 a a n j a kieltä y t y i si
allekirjoittamasta ehdotusta sel­laisessa
muodossa kuin so hänelle
lähetetään sen jälkeen kun on
päästy söpimuksee;i pienemmistä
eroavaisuuksista, joita, on ole­massa
edustajahuoneen ja, senaa-
?tin liyväksymässii ehdotuksessa.
Kongressin molemmat huoneet
ovat tehneet päätök.sen, että quo-ta-
määräksi on otettava 2 pro­senttia
nykyisen 3 prosentin a-semasta
ja että osamäärät on
la.skettava vuoden 1890 väenlas-ku
n 1^0 Iljalla . v uodc n 1910 a se-m
a s ta. U u d et ra jo i t u k se t t u 11 s i -
vat edelleen suuresti supista­maan
maahan laskettavien siir­tolaisten
lukua, vähentäen ny­kyistä
vuotuista siirtolaismäärää
enemmällä: kuin puolella.
Seuraavasta taulukosta käy sei-,
ville, miten uusi .laki tulisi vä­hentämään
eri maiden siirtolai-suusmääriä.
Taulukko on laa­dittu
edustajahuoneen hyväksy­män
ehdotuksen mukaan,, joka
on suunnilleen samankaltainen
kuin senaatin hyväksymä ja jo­hon
ilmeisesti ei tulla enää teke­mä
ä n ma i ni 11 a va mp ia muu t o k s i a.
Nykyiset Uudet
Kansallisuus määi^ät määrät
Albania
Armenia . ..
Itävalta ...
Belgia
288
230
7,342
1,563
Bulgaria , 302
Tshekkoslovakia . . 14,357
Danzig 301
Tanska 5,619
Viro 1,348
Suomi 3,921
I^iume 71
5,729.
104
117
1,090
609
100
1,973
323
2,882
202
245
110
3,978
- M
a su tu ks i a oli jo tuo h on a i kaa n M i -
chiganissa, ]\Iinnesotassa. Ohios­sa
Oregonissa ja toisissakin val­tioissa.
Lopullisesti ei uutta siirtolais-r
a j o i t u s I a k i a oi e v i e 1 ä h y v äksyt-ty.
Sellainen mahdoUisuns on o-lemassa,
ottä.siinä tehtäisiin jon­kun
verran lievennyksiä, jos pre­sidentti
Coolidge kieltäytyisi hy­väksymästä,
sitä siinä muodossa
kuin se. esitetään hänen allekirjoi-tettavakseen.
On ollut perintä-t
a p o j e n mu k a i s t a, e 11 ä p r es i d en t i t [
ovat oHeet,,lievemmä|lii. kannalla
.siirtolaisrajoituksiin nähden kuin
kongressi, kuten esimerkiksi Taf-tin
ja Wilsonin hallitusten aika­na.
i\lutta. niinkuin jo aikaisem­min
on mainittu, annettiin ehdo­tettujen
rajoitusten puolesta niin
suuret enemmistöt kongressin
kummassakin huoneessa että pre­sidentin
kanta mahdollisesti ei
tule asiaa muuttamaan.—-(Piti).
m a u t et t i i n — jr) pai n an e e t o m a n
leimansa Berlinin elämään. lOsi
merkkinä Berlinin venäläisen
siirtokunnan laajuudesta .mainit­takoon,
että Berliinissä on 75 ve­näläistä
kirjakauppaa ja kustan­nus
1 i i lv e 11 ä;. p i e n i ä. j a s u u r i a, j o t -
ka julkaisevat suuret niäiiriit ve-n
ä Iiii s t ä k i r j a lii su u t ta. N i i ni le ä i\ n
il m estyy B e rl i n i ss ii k oi mc j o ka r
päiväistä venäläistä sanomaleh­teä
s e k ä u se i ta aika ka 11 s k- i i-j o j a.
Edelleen on Berlinissä 35 suurta
venäläistä ravintolaa sekä koko
joukko. |)ienempiä. Venäläisiii
kahviloita ja teehuoneita on'
kaikkialla, ja viime, aikoina ovat^
monet suuret kabaretit ja tans-sipalatsit.
joutuneet venäläisten
käsiin. Venäläiset ovat perusta­neet
Be rlini i n 20 i )a n kk ia- se k.ii
suuren joukon kavvpi)aliikkeitä;
E d e l l o e n o n venäläisiä telitaita,
filmiyhtiöitä,-teattereja ja tans­siopistoja.
Tnionnollisesti . on i
ni y (is k' i n: v e n ä 1 ä i s i ii kl u 1) e j a . i a
yhdistyksiä. kuten lääkärien, asi-a
1 ] a j a j a i n, i ns i m > ii rien j. n. e., B e r -
linissä on myöskin venäläinen
uskonnollis - filosorinen akade­mi
a. m u si i lv k ik o n se r va t o i^i o . j a v e
näläinen yliopisto, mikä ei ole
ihmekään, sillä Berlinissä on 2,-
000 venäläistä ylioppilasta ja;
j oul< k o h u oma 11 a vi a ^'en äläisiä
tiedemiehiä. Lisäksi on suoras­taan-
lukematon, joukko venäläis­ten
perustamia myymälöitä, jois­sa
myydiiän kaikkia luahdollisia
t av aro.! t a. j a loki viä, a u t o j a. t ai de
esineitä, elintarpeita, ivikkutar-peita
j.n.e.
N ä in o n s i i s B e r l i n m u n 11 u n u t
huomattavaksi sekä venäläisen
sivistystyön keskustaksi että ve­näläisten
pakolaisten turvapai­kaksi.
Lähetyskulut sähköteitse
$3.56 kaikilta summilta.
OS
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, joSj sähkösanoma-lähct'ystä
ei erikoisti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne val­taanottajan
ja lähettäjän osoii^
teellä varustettuna osoitteella
Foreign Department
HANCOCK ::; MICH
>-Pcrustettu v. :i€74.-.
Varat yli $4o00,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
— Ei ole mitään auringon alla,
mikä.^ olisi pahempaa 'kuin järjen
väärinkäyttäminen, ja kuitenkin
on se palieihta yleisin. Se on nyt
levinnyt nvolenvpiin sukupuoliin
ja ka ik ki in ihmiskunnan säätyi­hin
ja 1 nokkiin; ja tuskin on ole­massa
sitä ihmistä, joka ei panisi
suurempaa arvoa siihen, että hän­tä
pidetään sukkelana ja- lahjak­kaana'
kuin siihen; että 'Iräntä pi­detään
rehellisenä ja 'hyveelliser
nä. ' '
.Mutta tämä onneton- -halu pi­kemmin
olla teräväjärkinen kuin
rehellinen .sukkela kuin hyväsy­däminen
on useimpien elämän
nuriuuksien lähde. Sellaiset vää-rät
käsitykset johtuvat lahjak­kaiden
ihmisten epämoraalisista
kirjoituksisfa ja muun.ihmiskun­nan
ajattelemattomastamatki­mishalusta.—
Addison ja Stecle. '
— - Ivotuennakkoluulot ovat voi-imakkaiuimat
.siinä osassa yläluok­kaa,
joka on lähinnä alaluokkaa.
— San Diego Tribune.
'M'
r
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspanidn kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
IK
Berlini venäJäistyy.
Mikään muu kaupunki ei ole
siinä määrin kun Saksan pääkau­punki
vetänyt puoleensa neuvos­tovaltakunnasta
Länsi-Europaan
pyrkiviä venäläisiä. Joko sitten
siksi,että Berliini on lähempänä
Venäjää, tai sitten sen vuoksi,-
että Saksan hallitus on virallisis­sa
suhteissa Venäjän kanssa, on
Berliniin vuosien kuluessa ko­koontunut
venäläisiä siinä mää-riUj
että heidän lukumääränsä
arvioidaan lähes puoleksi miljoo-i
naksi, ja että he painavat lei-•
mansa eräitten Berlinin osien
katu- ja kahvilaelämään. Voi-daanpa
suorastaan puhua jon­kinlaisesta
rauhallisesta valloi--
tuksesta.
' Berliniin saapuneet venälä^s'»^
m
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen ralian todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä.
.KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MAE&£AA CANADAN DOIkLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanoLialähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksiUe on
40c summille $40.00 asti, 50c summiUe $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seu^^Mvalta sa­dalta
250." ^
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksiUo.
Läheuaessanne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähett&jän nimet ja osoitteet kirjoittaa hytrmtar.
kasti. 1^1,.,, N- -^-Q
Mh
/ PORT ARTHUR, ONT.
518 «t. Catharine St., West, Montreal, Que.
m
\