Canadan uutiset, July 13, 1922

              CANADAN UUTISET
suomalainen BanomaleMi Canadassa,
Ilmestyy Jokaisena 'Torstaina.
Kustantaja
The Canada Nevvs Publishing Co.
ErlckJ. Korte, Liikkeenhoitaja. :
Lauri Maunu, Toimittaja.
— Ei ole mitään niin: onneton­ta
sattumaa, ettei' taitava ihmi­nen
sitä i jollakin tavalla voisi
käyttää Jiyväkseen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
^1.50 puolelta vuodelta, 75c. 3 kuu­kaudelta
ja 25 senttiä kuukaudelta:
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo-delta.
ILMOITUSHINNAT: ,
50 senttiä palstatuumalta kerran ju-läistuna.
Pitempiaikaisille llmoltuksi)
le kohtuullinen alennus.|Halutaantiei
to- ja nimenmuuttoilmotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa.. Naima-ilmoitukset
$2.00 • kerta, $3.00 kolme
kerf^ia, A-Bioliitio- .ja kihlaus-ilmoi-vuftset
60c palstatuumalta. • KuoloniK
moltukset $2.50j mulatovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1;50. I Avloeroll-moituksot
$2.00.
. Pöytäkirjat; tillsellvltykset, kerftys-luettelot,
luento-llmdituktset y. m. 30
Benttiä tuumalta.
Uutisten Joukkoon aijotulsta Ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sontt. Postissa tulevia Ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
' ,
Kaikki liikkeelle aijotui kirjeet,: ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada
— Huolet ovat surmanneet mo­non
suurmielven, mutta koskaan
no eivät ole telineet miehestä
suurta.
— ICläisiniMie ])alj<)n miellyttä-vänimissU
oloissa, jos, sensijaan,
ottii kanssaihmisistämme aina et­simme
eroavaisuuksia, hakisimnie
yhtäläisyyksiä.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ,Ilmoittaa
lehden konttoriin isekä vanha että uu­si
osoite. 1 ! ^fki^c,
CANADAN UUTISET
. (The Canada News)
The Finnish Nowspaper in Canada.
Published every Thursday by
The Canadai News Publishing Co.
ErIckJ. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.
Daily News Bidg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
Is welcomod and road in every Finnish
home in the Dominion. It is the oiily
direct advertising medium 1 for those
manufacturers and merchants who
T^ish to crcate and build a :profitable
and permanentdemand for their Prod­ucts
and merchandise by. the large and
eve^:growing Finnish, population lesid-
Ing in Canada. Place your trial ad-vertisement
and get resultj^.
Advertising rates50G per inch.
Politicaladvs. $1.00 per luch.
Advertisements must reach our of-lice
Wednesday noon toia^pear on
Thursday's issue.
Subscription price in Canada $2.50
per year, United States and otlier
countries $3.50 per yearj in advance.
Entered as second class maM mat-ten
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada;
^ Mc kaikki iialvennamme it­seämme
kiilikeästi etsimällä vir­heitä
loisten ili.misten luoutei-sta,
kirjoituksista, teoistii tai uskon­nollisista
mielipiteistä.
—: Joutiläisuus synnyttää niali-
(lottoinuulisia. Elleivät ihmiset
kalua; suorittaa jotaUin työtä a-jallaan,
tyytyvät he niyölienimin
vakaumukseen, että siUi ei voi
ensinkään suorittaa.
— Älkää milloinkaan inilmko
pa 11 aa ] äh iniä ises t ä un e. E ] le t te
varmasti ole siitä selvillä, niin
kysykää itseltänue: "^Niiksi mi­nun
.siitä tulisi kertoa?''
THE AIM O F T H E ^ C A N A D A N
UUTISET.
To help preserve the Ideals and
sacred traditlons of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its laws and InSplre others to
respect and obey them: To strlve
unceaslngly to quUrkcn the publlc'8
sense of clvjc duty: Ijn ali waya to aid
In making this country greater and
better than we found It.
"Siniset sunnuntait"
Canadassa.
— Tietä mii tl örnyys ja pelko
kulkevat käsi kiide.ssä.
— Yksi menestyksen salaisuuk-
.sista on tarkoituk.sen kestävyys.
— Ei ole koskaani liian myö­häistä
olla se, mikä voisitte olla.
— Its(Mi.sä liallilseiriinen: Kuin­ka
vaikea, vaan kuinka kiinnia-ka.
s tehtävä!
— ITa-rvat i ihmiset, tietävät,
milloin on paras alottaa ja edul­lisin
loi)ettaa.
— Puhe on llalpaa, koska tar­jonta
aina on kysyntää suurem­pi.
— "Viholliset ovat meidän vel-kojiamnm.
Me^ olemme heille an­teeksiannon
velassa.
— Parempi omistaa vähän ja
säilyttää se, kuin omistaa paljon
ja kadottaa se.
Järkevyyttä ei osoiteta sat­tuvilla
.sanansutkauksilla, vaan
ymmärtäväisillä teoilla. I
— Sitä, joka minua nauraa tä­nään,
voivat toiset nauTäa huo­menna.
1'
— Ihmisen tulisi pitää ystä-vyyssuhteensa
alituisen 'korjauk­sen
alaisina.
•—Elämämme j i i t u u t t a m i t a ­ta
ikämme, vaan aikaansaamiem-me
tulosten perusteella.
— Elämä on monien ihmeiden
kirja. Se tulisi olla puhtaana ja
eheänä' jokaisen: ihmisen kirjas­tossa.
^ — Itseuhrautirvaisuus oii; mo­nelle
Dnnellisuuden portin avan-
Vietonan, British Columbian:
pääkaupunf,'in asukkaat parhail­laan
käyvät ankaraa .sotaa snn-ni]
2itai/)äiyän pyhitysasiasta.Tam-:
mik nulla kau|)un{,'ille valittiin
kolniihonkiuen poliisiikoinissioni,
ja SO on ryhtynyt harjoittamaan
varsin omavaltaista politiikkaa.
Kohta valituksi tultuaan he ryh­tyivät,
asioihin käsiksi ja voi-m
a an f?, aa t to i v a t ii. k. sinisen su n-n
11 n t;<i i n. ?J ii ä k c vm a 11 vy y ra iii.. t u -
pakkakau{>pi)jon- y. )n. s. liikkei­den;
tulee sanotun lain nojalla
viilkon. viinieisenii loinivänii. sapat­tina,
olla sujjettuina., Kaui)unp;in:
ii-iiajui-i ja valtuusto loilvat asiassa
eri mieltä katsoen, että turhan
alTka i'a t sää n n östely t ova t suu­reksi
haitaksi kaupungin matkai-lijaliikenteelle
josta; 'keupunki jo-ka
kesä' saa suuret rahat,' mutta
se oli voimaton -sasimaan min-kiiänlaista
inuutoxt-ji tai huojen­nusta
i poliisikomi^isjonin päätök­seen.
Äskcttiiin Victoriassa äiines-t
o 11 i i I \ e r ä ii s t il Jns i as ta, j oi 1 a e i
ky 11 iiikiiän o 1 lut mliiän te^kemistä
sa i)atin pyhittämisen kanssa.,
mutta^ samalla epiivirallisesti se­kin
ote-ttiin esille. Valtavalla
enemmistöllä ^kansalaiset' ilmai­sivat
vastustavansa, poliisikomi.s-sionin
])äätöstä, mutta se kieltä­ytyi
äänc^tyk.secn 'kiinnitt iimäs-
1 il huomiotaan, ja niin asia jäi
ennalleen. Aiva;n naurettaviin
pikkumaisuuksiin saakka on po-
1 iisikomissio,ni luiennyt sunnun-taiasetusta
täytäntöönpannos-saan.
Niinpä keiTolaan, että e^
räs sodassa raajjarikoksi tullut
mies on aseteltu siyytteeseen vain
siitä syystä, eitä 'hän sunnuntai­na
ilman rauhantuomarin lupaa
oli, veneellä soutuunut satamassa
pienen i maltkan; ja - siten rikkonut
kuninpjas Charles .11 :n , aikoinaan
antamaa julistustal '•pyhäpäivän
paremmasta ; huomioonottamises­ta
ja pyhittämisestä." »Samaan
aik-aan n. 'k. pyhä]Xäiväyh,distyk-sen
johtohenkilö trf W. U, lloc-hester
on sanomalelMissa kiiruh­tanut
Selittämään, että poliisiko-missionin
päätöstä • vastustavan
äänestyksen 'olivat toimeenpan­neet
''sinistä sunn'untaita vas­tustava
liitto" ja että .suuri
joukko kansalaisia ' vapaaehtoi­sesti
pysyttäytyi poiissa äänestä­mästä.
^
Pyhäpäivän ikunxiioittamincn
ja. 'Pyhittäminen tietysti on aina
paikallaan, mutta usikomme, että
äärimäisyyksiin saafkka menemi­sillä
jai pakollisilla määräyksillä
ei siinä kohden pitkälle päästä.
vuoden 1921 aikana, kuten Cana­dan
sisä/ministeriön äskettäin
julkaiaema^ta - raportista ilmenee.
' Sähkövoiman jakamista silmäl­läpitäen
on keskussähköasemilla
mitä tärkein merkitys.- Tällä het-kicllä
arvioidaan sähkövoimaa
tuottaviin ja jakaviin laitoksiin
j a voi ma-a se m iin si j oit e tun pää­omaa
yli 437 miljoonaa dollaria
joka sijoitus vastaa 28'2 keskus-asenmlla
kehitettyä 2,013,000 he­vosvoimaa.
»Siitä määrästä pape-rinmssa-
ja paperiteollisuus käyt­tää
yli 160,000 'hevosvoimaa, mi­hin
lisäksi tulee paperiyhtiöiden^
su ora n a 1 ses ti keli i ttäm ä 476,000
hevosvoimaa. Muut teollisuus-,
alat käyttävät yli 274,000 hevos-:
voinuia.
C/anadan vesivoiman käytän-töönotön
/edistys viime aikoina
on san^^en edullisessa asemassa
muihin maihin verraten. Jos ote­taan
huomioon Canadan saavutus
Yhdysvaltain kehitykseen verrat­tuna,
niiihdään seuraavaa : Vuon­na
1902 Canada lisäsi 47 hevos­voimaa
tuimtta asukasta kohti,
vastaavan luvun Yhdysvalloissa
olle.ssa 20 hevosvoimaa. Vuonna
vm Canadan suhdeluku oli 198
ja Yihdysvaltain f)!. Vuonna 1920
Dorainionissa • oli otettu kilytän-töiin
200 ja Yhdysvalloissa 93
hevosvoimaa tuhatta asukasta
koliti.
Kun nilmä tärkeät lisäykset o-tetaan
liuomioon, tekee ("anadas-sa
kehitetty voiina yiiteensä yli
2.763,000 hevosvoimaa, jonka li­säksi
paljon uusia sähkölaitoksia
oji rakenteilla. Siten Cauada.ssa
on ke h it ett y vesi voj ruista suurin
määrä säliköä henkeii kohti kuin
missään ; muussa maassa Norjaa
1 Uk u u n o 11 a n 1 a 11 a. 1J ii 11 e i s o s s ii t u-le
va is u ud essa tii 11 ä :a 1 ai la tul laa n
jne rk i llepa ne ma an - su u i'i a 1 isäsa a-vutnksia.
.Canadalla on mitä. e-dullisin
asema voimavarastoihih-;
sa •katsoen, sekä niiden suuruu­teen
ettii satecnniäiiriin jakau-miseen
nähden. On ilmeistä et­tä
niillä ou 'mitä suurin merkitys
ei ainoastaan niistä saatavan va>
lon ja lämmön, vaan myöskin
toisto n: lu o n n o n r ik ka u Ic si e n k e -
liittämisen kannalta katsoen. .>
kuutettu llathe,naun lausunnon
totuudesta, että tämän vuoden
alkupuolella on Saksan maksu­kyky
lopussa. Ja hän mainitsee
Rathenaun varoittavan viittauk­sen
siihen, että, jos "Saksaa liian
ankarasti puristetaan, tulevat
Saksa ja Venäjä löytämään toi'-
sensa. " V a r o k o o n maailma,"
lausuu Kathenau eräässä haas-tattelu.
ssa, "ettei idän ja lännen
välinen rajalinja siirry Veikse-listä
Heinille/ Puola ei;voissi si­tä
kestää, eivätkä etelän maat.
Jos Saksa tekisi käännöksen va^
sempaan, ei tosin aina bolshevis­tiseen
kommuni.smiin saakka,
mutta kyllin kauas, että bolshe­vismin
kanssa, joka nyt on kään-.
tynyt oikealle, voitaisiin sopia
jossain miiärin yhteisellä pohjal­la,
niin voisivat nämä molemmat
yhtyä." Rapollo on tässä koh-.
;din vakavana muistutuksena.
Kolme seikkaa määräävät kan-;
sain taloudellisen tilan: maan e-lintarvetuotanto,
..• kauppatasaus
ja valtion menosääntö; Näiden
seikkain valossa on asema myös­kin
voittajamaissa sangen heik­ko.
Europan tulevaisuus.
Canadan vesivoima.
Vesiputouksista jo^kehitetyn
sähkövoiman määrään (katsoen jä
vielä jälellä oleva kehittämätön
vesivoimavarasto huomioonottaen
Canada' i on ensimälsessä rivissä
maailmaö kansojen joukossa.
Myöskään ei täällä liian hitaasti
ole jouduttu käsittelemään tä­män
erinomiaisen luonnonrikkau­den
tarjoamia suunnattomia
malidolli.sunksia.' Siinä suhteessa-eÄisty_
ttiin.^liuomattavaTi pitkälle
Ame ri kai a i n e n ra ha m ies, e rii ii n
N e ^v Y o r k i n s u u r p a nk i n j oh t a j a
Fra^nk A. Vanderliij), joka jo ai-kai
se m min m aa Ilmansod an . j ii 1 -
keen kävi tutkimassa Europan o-loja
ja viimeksi vuoden 1921 lop-puoHskolla
oli tutustumasa'tilan­teeseen
viidessätoista Europan e-ri
maassa, on äskettäin näkemyk­sistään
ja kokemuksistaan jul­kaissut
laajahkon kirjan.
•Europan synkästä kohtalosta
on:viime aikoina paljon kirjoitet­tu.
Europa on sekä taloudellises­ti
,että henkisesti sairas. Vaikka
Vanderlip ennen kaikkea on fi^
nanssimies, panee hiin kuitejikin
mitä suurimman painon juuri
henkiseen sairauteen. .Hän kir­joittaa:
" S y v ä vakaumukseni
On, että Europan vaikeuksien to­dellinen,
ratkaisu on henkistä
laatua ja että kansakuntain täy­tyy
sortua taloudelliseen perika­toon,
jos tätä kansallisvihaa
jatkun."
Vanderlipin mielestä ei syynä
onnettomuuteen ole niin paljon
maailmansota, kuin sitä seuran­neet;
rauhanteot.: Sodan, iskemä
haava oli terve haava, mutta kuin kaikki Europan valtiot ovat
Englanti tuottaa väestölleen
elintarpeita ainoastaan sadaksi
päiväksi vuodessa. Muu tarvit­tava
mäiirä on ,hankittava teolli­suudella
ja kaupalla. Mutta Eng-:
1 a n n i n. t eo 11 isu u s k i t u u S a k' s a n- y-livoimaisen
kiljyailun johd'osta ja
työväestö potee työttömyyttä.
Kamppa niaailmanmerillä on la­massa.
Tä.<^til seuraa yhä uudis­tu
vi a ta 1 ou d e n i s i a pui ia, s u uria
työlakko ja y. m. Englannin joh­tavat
vailtiomiehet ymmärtävät
tämän ja ikävöivät rauhaa.
J-tanska tuottaa itselleen riittä­västi
elintarpeita, mutta sen nie-nosäännössä
:on huikea . vajaus,
joka vaan keinotekoisesti voi­daan
peittää.; Tulopuoli on. .i'a-kennettu:
väärille : edellytyksille,
nimittäin Saksan maksukyvylle.
.Kun tämii pettää,: häiilyy koko
menosääntö ilmassa. Hanska on
Europan rauhalle pahin loukka-u.
skivi, se kun ei ota mitään
muuta huomioon, Icuin. oikeute: -
sa vähinkorvauksccn." TJanska-laisten
näyttää : olevan melkein
mahdotonta katsella Europaa ko­konaisuutena
ja käsittää, että;
i?an.skan menestys on ;riippuvai-nen
Europan yhteisestä menes­tyksestä.
Ranskalainen sanoo
vaan: ensi sijassa olen ranska­lainen."
. . . . . . . •• , • * .-• • •
Europan synkiillil taivaalla on
iVaaulerlipin mielestä ainoastaan
kaksi valokolitaa:•; kansainliitto
ja työviien kanta. Edellinen e-dustaa
kokonaisuuden ja e-tujen
y.htenäi.syyden aatetta.
Tästä .hän kirjoittaa: '-Emme
lausu vain tyhjiä sanoja sanoes-samme,;
että Europan. sivistystä
odottaa, täydellinen ;. 'luhistumi­nen..
Yhtämitaisen epäluulon
ja vihamielisyyden ilmakehässä
vaanii kuolema sillä Europpa voi
elää vaan yhteistoiminnan kaut­ta.
^Militarismi, hillitön • rotuvi­ha,
sokeus koskenäistä taloudel­lista
riippuvaisuutta l^ohtaan ja
liiallinen nat-sionalis-mi, nämä
kaikki vievät Europaa tuhoa
kohti. Ainoa pysyvä taloudelli­nen
voima, mitä tähän saakka on
aikaansaatu maanosan toimeen­tulon
palauttamiseksi, on kan­sainliitto."
Ja kuitenkin on kan­sainliitto
vain heikko varjo siitä,'
mikä olisi tarpeen.' Niin kauan
armeijaa^ Vauderlip kulkee Eu­ropan
eri maissa kuten 'huolestu­nut
velkoja katselemassa vara-rikkoista
pesää. Mutta hän ei
ole mikään säälimätön velkoja.
Hän -käyttää seuraavaa vastaus­t
a : " J os j o Haku 1 la . oi i s i n 1 a a n vi 1 -
jelystilaan kiinnitys; ja maanvil­jelijä
väliaikaisten syitten vuok­si
olisi kykenemätön maksajnaan
korko jaan, voisi viisas velkoja,
sen sijaan ettil hän; velallista ah­distaisi
taloudellisen toivotto­muuden
tilaan, rohkaista häntä
kaikin tavoin parantamaan pel­tojensa
tuottavuutta. Siitä voisi
seurata, e'ttä velka, jota ei heti
voit ai s i m a k sa a, k u i t e nk i n v o ita i-sin
lopulta suorittaa." Tiiman
mukaisesti Vanderlii) ehdottaa,
että Y^hdysvallat käyttäiisivilt
kaikki Europasta saadut suori­tukset,
lähinnä, korot,; Eur(yi)an
m ah doll isu u k s i en k e li it t ii m i se e n,
kuten, vesivoinmsähkön tuottami­seen
y. m. samanlaisiin yrityk-.
siin. Täten; voitaisiin, Europpa
11 OS ta a j aio il 1 een. Sa.m a] la olisi a -
m e r i k k a 1 ai s i 11 a va r oi 1 la p e r n s t e t -
tava Europan jälleenra;kentamis-pankki,
Jjoka korjaisi valuutta­olot
normaalikannaile.
Vanderlipin katsantokannasta
huokuu lilmmin, ihmisystävälli­nen
/henki. Voittaneiden valtojen
ylpeys on kuitenkin siksi suuri,'
ettei. se tule sallimaan Vanderli­pin
ehdotusten toteuttamista.
Venäjän vallankumous
ja "suuri" vallanku­mous.
rauhansopimukset ovat kaut­taaltaan
vihan myrkyttämiä.
Niistä hän lausuu ra. m.: " Ei
tarvitse olla puolueellinen mihin­kään
suuntaan nähdäkseen, että
nämä sopimukset saneltiin vihan
j a ilkeyden hengessä." — —
"Sangen vaikeata on nähdä,
kuinka maanosa, joille kova onni
on ne antanut, voi toipua, ellei
niitä 'kirjoiteta uudelleen: sillä
välttämätöntä on, että ne korja­taan.;
Ne ovat luoneet valtiolli­sia
suhteita, jotka ovat epävaka-via
kuin elohopea. Ne ovat ve­täneet
valtakunnanrajoja, jotka
voidaan pyyhkiä pois l?uin lyijy-kynäviivat.
Ne ovat luoneet ta­loudellisia
tilanteita, jotka ovat
muutettavat, koska muutoini ko­konaisten
kansain täytyy joutua
taloudellisen tuhon omiksi."
"^anderlip luo silmäyksen Eu­ropan
eri maihin. Saksan ja y-leensä
KiBski-Europan asema on
aivan i sietämätön. Hän on va^
kutitettu 'Siitä, ettei Saksa vdi
suorittaa' sille määrättyjä mah­dottomia
rasituksia. Hän on va-täyssuvereenisia,
on terveyteen
palaaminen melkein mahdotonta.
Europan työväestä on Vander-lipilla
toivehikas käsitys. Työ­väki
on hyljännyt natsionalisti-sen
kostopolitiikan, mutta samal­la
se on saanut silmänsä auki nä­kemään,
että Venäjän bolshevisr
min koe on epäonnistunut ja etr
tä työväen paras riippuu tuotan­non
ikasvamisestä., llan.skalainen
työväenjohtaja Albert Thomas o-l
i eräässä haastattelussa selittä­nyt
työväen lähimpiä suunnitel­mia.
Olisi päästävä, hän sanoi,
kansainvälisiin sopimuksiin raaka
aineiden "ja.kamisesta kansojen
kesfeen; varsinkin olisi kivihiilen
tuotanto .ja jakelu kansainvälises
ti järjestettävä. Tämä on järke­vän
miehen 'puhetta.
Voittajavallat ovat huikean
suuressa velassa Amerikan Yh­dysvalloille.
Korkoakaan er
toistaiseksi ole voitu suorittaa.
Uusista lainoista ei voi olla pu­hettakaan,
varsinkin' kuii useat
vallat, kuten Ranska^'jä^-Puola;
yhä vielä pitävät .suunnäitonta.
llaiiskan pääministeri on; äsken
julilallisesti, .saattaa])a. sanoa si-
V e e 11 i s e 11 i l suut t u m u k' s eli a, t o r ,i 11 -
nut sen ajatuksen, että Veniijän
nykyistä vallankuniousta voitai-si.
in verrata. Kanskan vallanku­moukseen,
kirjoittaa IL Sissa J.
eT. I\ I i k k o la. • J iilk i mii i n en <3 n n ii h-tävästi
jalo ja pyhitetty tapaus,
edellinen kauhistus. Tällainen
mielipide näyttää olevan useam­mallakin
kuin herra Poinearel-la.:
Onhan ainakin osa Euroop­paa
ja vai'sinkin Eanska yhä vie­l
ä "suuren" vallankumoukson
lumoissa, virallisesti Ranska an-taa
sille siunauksensa, ylpeilee
siitä ja juhlii sitä, ja .jokainen
h iu k an k i n ra d i ka a 1 i se s t i a j a 11; e 1 e-va
katsoo. '' ih m isku n nau' • vars i -
sen historian alkavan vasta 'suu­resta'
vallankumouksesta. Se on
ajassa jo tarpeeksi kaukana ja
sen kauhut eivät enää ko.ske mei­hin,
sitä saattaa, siis muodin
vuoksi ihailla, . aivan niinkuin
monet Lmeidiin - monista radikaa­leistamme
80-luvun loj)ulla ja 90-
luvun alussa ihailivat sosialismia,
kun se ei vielä koskenut meitä.
i\Iutta onko nyt todella asian­laita
niin, ettei Veniijän ja llans-kan
vallankumouksilla ole m i ­tään
yhteistä ? lOipä suinkaan;
'Sen kylHl kai herra Poinearekin
myöntänee, että Veniijän vallan­kumouksen
melkein jokainen is­kusana
ja niin sanoaksoni kumo-usteknillincn
terminologia on
.suoraan lainattu "suurelta" val­lankumoukselta.
Mutta siihen se
muka loppuukin. Tosi-asiat pu­huvat
kuitenkin toista kieltä. >Jo
molempien, sekä Hanskan että
Venäjän vallankumouksen syyt
mui stuttava 11 oi si a an. Kuin ma n -
kin maan valtiotalous oli aivan
rappiolla. Kummassakin oli maa-kysymys
polttava. Ranskan ta-lonpoikaissääty
omisti ennen val­lankumousta
vain viidennen osan
maan viljeltyä pinta-alaa, Venä­jän
talonpojan " m a a n ä l k ä " oli
ennen maailmansotaa tunnettu
valtiollissosiaalinen sotahuuto.
Vähän päästä uudistuvat kato-
.vuodet j a nälänhätä oli Ranskas­sa
samoin kuin nykyaikaisella
iVenäjällä yleinen ilmiö. Leipä-puotien
edessä jonottavat joukot
olivat Ramskassakin vallankumo^
uksen .ensimäisiä oppilaita. 60-
luvun suurista reformeista .huoli­matta
'oli Venäjällä vielä tavaton
määrä etuoikeutettuja, joille tu­levat
liuoj^ennUkset lepäsivät /si­t
ä raskaampina ei-etuoikeutettu-jen
hartioilla. Ranskassa taas
aatelin pa ylemmän papiston sää­ty
etuoik«eu det - olivat, kuten tun­nettu,
ancien regimen aikana ta­lonpojille
ja porvareille sietämät­tömänä
taakkana. Hallitsijan ja
hallituksen omavaltaisuus oli
kummassakin maassa yhtä suuri,'
tyytymättömät Venäjällä fcatköi-tettiin
Siperiaan tai fiuljettiia
Petropavlovskin linnaan, aivan
samoin kuin Ranskassa Bastilji
oli hallitsijalle epämieluisten ala­maisten
kotina. Mielet vallan-kumouksello
otollisiksi; muokka­sivat
molemmissa maissa etevät
kirjailijat; sen minkä Ranskassa
teki valistusillosoria, suorittivat
Venäjällä suuret kirjailijat, joita,
niinikään . samoinkuin .Voltairea
ja Rousscauta: aikoinaan koko si-;
vistynyt maailma ihaili. Ja vih­doin
lialitsija ja hallitus tuhosi^
vat kummassakin maassa itse o-num
auktoriteettinsa.
Venäjän vallankumous j M i l i k e . ^i
äkkinäisemmin kuin Jianskah;
vallankumous; kaksi maalle oii-netonta
ja uuvuttavaa sotaa, -la-;
l)anin ja maailman.sota, Jviirchti-vät
sitä. Nykyinen . valla n k u mo-u
s. o n k u i t e n k i n v a i n j a Ik o a v u o -;
den 1906 vallanikunioukseen, jo­ka
keskeytyi. Siitä ja niaailnuin-.
s o d a n; : a i h e u 11 am a st a h a j jui n 11 u s-tilasta
johtui se vauhti, jolla uiisi
vallankumous suoraai)äiitä syök-
.syi äärimm ii iseen sosi aali se.e.i i
mullistukseen.- Keskeisiin juälvsi
kysymykseksi tuli majin jakami­nen
talonpojille. Kommunismi,
jonka, merkeissä vallankuinouk-senensimiiinen:
jakso on, kulkcj-y
nut ja vieläkin vastaiseksi kul­kee,
tali.too kyllä opiunsa. mukai­sesti
jotakin toista, mutta. todel-lisuudessa'
vallanknmous saattaa:
ainoana suurena •saavutukscmi,
m'erkitä "niaaniiliin" tyydyttä­misen,
jota vai'ten sen teorei^tj i-sista
iskusanoistaan hu()liniat ta
011 ollut pakko antaa, maa - henki-iökohtaiscksi
omaisuudeksi talon­pojille.
Samoin oli inaaky.syiiiyk;-.
sen ratkai.su I^ln.'^kan vallanku-m
ou Ivscn su 11 r i i ui i i a.: vo it to ja. Sen
sijaan, ettii kuninii'askun'nan ai­kainen
talonpoikain maaainisius
oli, kuten yllii mainitsimme, vain
viides osa koko maan f)mi'^tukse.s-ta,
oli •Ranska vallankumoukson
loputtua tullut eiupäiissä : taloii-
5)oikaisvjljelyksi'n maaksi, ja.
.säännölliset nälänhiidät olivat
kadonneet, ^laa riistettiin en tii-;
siltä omistajiltaan, .maasta paeuj
neilta ylimyksiltä ja kirkolta yhf.
t ii 11 äi kä ile m ä t töin ii s ti k 11 i n Veu a-.
jälläkin. Maanviljelyksen sun?
re m p i tu o 11 a v ai s u u s: - ,1 v an s k a ssa ei
tosin johtunut ainoastaan talon-^
polkaisten viljelij()id;'n lisääntyi
neestil lukumäiiriistii. vaau myös^
kin paremmista viljelystavoistai
ijisiiksi vaikutti myöskin vero-;
taakan keventyminen. .• Veniijiiliä;
m a a r e l'o rmi n t u 1 o k se t • o i v il l vi el ii;
oi (V. i 1 ra en n e e t -1; a 1 o ud (; 11 i s essa yni i -;
rastumisessa.vmulta sensiaan kyl-;
lii ta 1 o upo i Icai s väestön mi eli a 1 a s-sa.
..Niin vähän kuin- se pitiiäkin;
bolshevikeista, se ei inyöskiiiiii
tahdo mitäiin sellaista hallitusta,
Ny&yincn kurssimme ra-haläk©
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Dollarilta.
Myös myömme pankki-osoituk
sia (shekkejä) markoissa ylW
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve­täviä
matkustlajien shekkejä dolr
lareissa, jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan doll>»:
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille
postin kautta on 15c. surainjll(» v
alle|$20.00^; sitä suuremmilta sum­milta
mitjiän kuluja ei peritä.
, Lähetyskulut sähköteitse on
$3.56 kaikilta summilta.. ;
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa, lähetyksenne vas-;
taanottajan: j a lähettäjän osoit­teella
varu.s'tettuna osoitteella:
; Foreign Department
First National Bank
HANCOCK :: MIGH
—Perustettu v. IST-i.—
Varat yli $3,000,000.00.
Kirjoittakaa suomek.si; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm-;
me.
jonka tiiytyisi nojata entisiin o-mistaviin
luf)kkiin^ koska se pel­kää
tällöin menettävänsä nyt
saamansa maan. Vasta siltc kun
on k u l u i H i j L tarj)"eksi ])itkä'aika,
jotta veniiliiinen. talonpoika; tun­tee
turvallisesti, valtiollisista hei­lahduksista
riippumatta, ainiaak­si
jäävänsä nykyisen tilansa isän­näksi^
hän tuskin ;enää:välittäil
hallitusmuodoista. Siinil onkin
{)ääsyy, iuiksi Venäjän vallanku­mous
ei niin äkkiä päättyne.
• Aluiitcn ei ensinkään tunnu e-piito(
lenmtikais('U;i, että Venäjän
vallankumoiis lähtee ensiinäisen
jaksonsa jiiIlmeen, joka kulkee
konimu 11 ismin iirerkeissä,'mutta
. va rsin a iselt a; s isä 11 yikscltäii n e i o-le
muuta, kuin maakysymykscn
i ' a l k ' ; i i s i i n hakua, kokeilemaan
muilla Jaloilla. Se tuskin tapah­tuu
^kaupan; ja :te()llisunden alal­la,
sillii s i e l l i l viittaavat kaikki
m e 1 • k' i t s i i h e n, e 11. i i t i i \M y. [) a la t a
jotakuinkin.. entiselleen. .. Mutta;
saattaahan :.Venäjä lähteä etsi­m
ä ä n itselleen sopivaa luonteen-
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa^
Mahdollisimman;pikainen toiminta.
iiiomeen
lähettäessänne ottakaa liuomioon, että a,llekirjoitta-neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KU.TISSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MAEKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50,00 asti,
75c, summille $l00.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25e.
, Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
; Lähettäessänne rahoja ttilee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar- ir w" 1