1923-02-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tfiimma, helmikBcm 15 p. — Thii: FeK 15 Ifeaadaa gaffimaHaJBen tjygylcstgn aänenkannattsjs. iinies» ^ SQdfasassfssa, Oot, joka tiistai, torstai je laoantaL apuEO. ; l Vastaava toimittaja. VAPAUS » i fZifi «s^vöigaa e l l ^ d ^ ^ e r & e n i& Canada. Pob-iafesdbury, .Ont, «rerjr Tueadaj, TbnredoF ond Ädvertisiiigvates^£sroeoLlneIt. Hinlmam eöaige aiogie insertioa 76e. Ilksaiuk on staading advertiae» aent-inta Vapaos is tibdliest edrertisinff msdinm amons Finoiah Poople in Caaada. Csnadaao »kfii-»k. %mi 02.26, kolma fik. ThdysvaHoihin Ja Saoiaeea, jidal vk. paoli vk. @fi.00 Ja knloao kk< « niaokoii^ Joita ei^^eeoraa esl^ ei talla IShettamSfia. £ait3i aalamfe^ea jofllg off tajagSsaflt. ^ ^ Vapaaden konttori ja toimitoa «o Uberty Boilding, ItOnie St., P o ! i ^ 1088. PoaÖoeet©: - Bos f 9, gadbary, Ont ' Jos ette nllEdn tahansa aaa vesSaoato onaimfiieeeE Urjeeseenoe. |{|^taka.i andelleen liili&deboitajan po^ eoonallisella aime^a. 3. V; EAMNASTO, Liikkeabatejb. " Besistored at ^ foat Offiee Departraast, OttawB, os sevond clasa matter. ' . Tiistain lehteen djotnt ilmotokset pftSH oik bont* torissa lanontainai tortuin lehteen tUotoIni'Ja taoantaln lebtefen torataina kello 8. - listen johtajien neuvoja'ja noudattavat flinoa&taao ityö' väen neuvostojen mSSrayksia ja <^jdlta. Herra Gruetzner on yrittänyt teSida kaiken «voita vansa, pyytäen työläisiä pysym^ lo|aa]isina Gunon hallitukselle. Multa kommunistiset. tySlais^ työväen neuvostoissa vaativat Cunon porvaiilUsen hallitt&en kukistamista ja työväen iuUituksai peaiista^ Ranskalaiset kommunistit taas puolestaan työskentelevät ranskalaisten .sotilaitten keskaudessa, levittäen ic&ummuaui92ua ¥ YäBttn kanssa? Tämä on kiperä kysymys Pomcarelle v^.Poiacaren johtaman ranskalaisen inJi«riolistifl-ke'^ jiarski Fochille. , ^ •tf«ionantovälitykseD kautta on yhdistetty sähkön ja' kail^ v«0impien kebmtjijen perusteella kehi* te^ jaloetusteolliisauclen kanssa^ OB tuhottu väkivalta! s^ls^antumiBeh jo ryostopolitiikan^^k^ Telefooni': J^/fÄolennätinlaitokBet^ ovat" halvautuneet, rautatie* j^fhitiöUikenne 4uhi9tuout, tehdasteollisuus lamassa jaftlaivokeet seisauksissa. Ensi kerran mienltyksen ai' lmt{, tunnustaa Ranskan hallituskin, että Rufarin teol' Il^iiseluha on joutunut kaaoksrä valtaan. Ranskan )wlÖ(K)' sotilasta, kenio^ ja sottlasexpertteineeii el|;^^ kyennyt pakottamaan eabalaisia työläisiä pitä-tuotantbköneistoa käynnissä. He ovat voineet B8^^(0a laiehitetyn alueen työläisten täydellisen suurlakon e|)Sonnistumaan' ja osän työläisiä palaamaan töihin, mutta työläisten työpaikoille palaaminen ei ole iilU saanut tuotantokoneistoa'käynuiän tasaisesti, matth' aiita, etta ipajuneteilla, kuularuiskuilla ja<tykeil« .la .v^rustetiit sotilaat ovat heitä alinomaan uhanneeti Tdbassia ranskalaisia, belgialaisia, puolalaisia ja t^ekkoslovaMalaisia työläisiä^ Jopa kapitalbtilehtien muii^än experttejä, on -^otettu Ruhrin alueelle. Mutta tämä-korkealle kehittynyt tuotanlöjconeisfo on joko . heilfe^ieras ja tuntematon, tai sitten joku muu seikka pn vikana, Tuo^tanto ei vain kykene runnaamaan. Ruh* rista. ei tule enään hiiltä, koksia eikä raaka-aineita Ranskan teollisuudelle^ Ranskan suuret terästehtaat oltim pakotetut seisauttamaan hiilen puut* l^em jo miehityksen ensi viikoilla. Vämän lisabi ovat Kansain Liiton mandaattialur eell^'\Saarre laabossa-70,000 sabalaista hiile^aiva-jaa niiämeet lakkoon. Tännekin on tuotu ranskalaiset pajitndit. Mutta Ranskan hiilenkaivajia on jo 22,000 mennyt ;myötatuntoisuu8lakkoon saksalaisten tpveriensa puol^r Kaikkialla sdcä saksalaiset että ra^iskalaiset iuokkatMöiset työläiset saboteeraavat ja halvaavat tuo-tantOAi,-^ ^oqskalaisia sotilasjunia suistuu raiteilta jne. Mika on tämä voima, joka ei taivu jättiläisarmeijan ' ja käolemaäiihkaavien sotahirmuaseittenkaaA ' edessä? ^ mk^^mm^iim tyovK^liiH?, M»?hHyepäivien aattona liiettiin kansainväljlnen kommunistikongressi Cs-eenis^ j'0hön otti ^aa «^itsemän m^n konununisti- ^aotaeoH VduBtajätt Täällä auuonlteltiin taistelu sekä janskalaiUä voUottajarosVoja, että Saksan kotimaista :4apjlafM% va^aäh. ^ raoska|aist«a.rp|vpjetk.8hdi8. l»9ai^^^^^^W!^"^M'^. työläiset hairididu unohtamaan'' toistelua {»btdaista jiistomahtia ja i^ikoUista lyölffl^en sortamispolitiikba vastaan, vaikkapa koti-maineä riistojälitbkka nyt hä^än hetkellä'.osottautui-vsikin iyöväenystävällisemmätsi ja tarjoisi joitain almuja ja 'UUsia lupauksia, jotka taas hiukan aseman hei-pottui^ iieti työläisittä, tabisin riistettäisiin. s. Niinipä uutiset brtovatkin, että kaiidci muut ai-nekset Saksassa esiintyvät nyt yhtenä, paitsi kommu- ' nktiL TamS ei^ merkitse, etteivätkö kommunistitkin taifr- > tele ranskalaisia rosvoja ja-heidän valtaustaan vastaan. I^lfarmasti, He Gva^t»std^ he eivät taistel^ sillä tavoin, että he tukisi\iat Cunon ja saksalaista suurriistäjäin ja työläissortajain valtaa.^ He tahtovat kukistaa seQi^^samalla kun he tahtovat tehdä tyhjäksi ransblaisten valtaajain aikeitten onnistumi sen. / f^,^^^^^ samasta kysymyksestä, i ennustimme, että Poincaren sotilaat palaavat Punaises ta Ruorista kommunismin saastuttamana ja vallanku ; «nouksen agitaattoreina. Niimpä nyt^ porvarilliset V uutisetkin ovat pakotettuja kertomaan, että kommu ' nismin ^aare u^caa Ruhrissa. Kommunismi leviää, yhä laajemmalle saksalaisten työläisten keskuudessa, mutta 'myöskin^ ranskalaisten sotilaitten keskuudessa kautta miehitetyn alueen. Tämä «uusi vaara» oi\ käynyt jo i niin uhkaavabi porvareille, että Preussin presidentti, ^hens^ Gruetsner on rientänyt neuvottelemaan Saban vanhoillisten (sosialidemokraattisten) työväenjohtajien :3 kanssa, sen johdosta, että kommunistiset työläiset kont- ^^tolleeraavat.luköisia työväen neuvostoja, joita on pe- /tnstdtu kaikkialle miehitetylle alueelle ja muuallekin Sabaan. Mutta tiedonannot kertovat kommpistien , Vaikuttaneen jo niin syvällisesti työläisten vokaumuk-Ä «*tä ovat kieltäytyneet tottelemasta vanhoiL lentolehtisiä, joissa asetetaan bdlleAysymybiä,nubi he alistuisivat vuoäikausibi palvelemaan armeijassa ransblaisia riistäjiä, naiden.sortaessa !idd%i «dksalal-sia veljiäänl — Sangen herattSvi ja tutkiia ^kysymys ranskalaisille «poilubille»! Eikö totta? «-^ Sabalaiset kommunistit taas opettavat ty^jäisille, että ranskalaiset rosvot ja saksalaiset'inistajltosat yhtä maata, kumpikin haluaa.'nylkeä saksalaista työläistä, ja tästähän he tappelevetkin» Ja etta työläisten «ta <(tet« tava hallitusvalta ja teollisuudet omaan ha1tuuns^^:08a«^ dabeen omabi Jiyväkseenjne huibat profiitff, iätdca menevät sabalaisille j a ranskalaisille kapitalistille. Näin on asian laita Ruhrissa. Löytyy siis ybi voi ma, ybi m^ti, jota ei voida kukistaa hlrvei^miUa-käan aota:asei]la, ja se on kansainvälinen kommunumu Ja mitä tekevät ransblaiset rosvoretbiUjät sitten, kun he eivät enään voi juottaa päjunett^ käyttäjiin; kun nämä tulevat kommunisteibi, kun nämä alkavaf veljeillä yhä suuremmassa määrässä saksalaisten lyö-kukistänibta ja taustalla näkyy kommunistisen jättiläisen suuri''i]hkaava varjo? Poincare ja Cun9, Ludendorff'ja Foch, Stinnes ja ransblaiset iniJustrialistit — viholliset, tulevat lämpimibi ystävibi. He yrittävät hieroa viime hetkellä sovintoa—-- kommunismin pe-losC^ Miitta sovinnon hieront^r saattaa käydä liian myö-häisebi;' pelastaakseen ransblaiset ja sabalaiset bpi-talistivaltiaat Ja työläisten teurastusta -yllläpitäneet-so^ tflhfrrat nopeasti lähestyvältä perikadolta. Kapitalistinen yhteiskunta ei ainoastaan ryöstä ja kiduta tyÖjäisiä jatkuvasti, mutta sen voitonhimo syök-r see raatajia inyöskin: Joukottain surman suurun,- jotta pääoman kultakosat kasvaisivat yhä suuremmibi. Vii-' me viikolla taas; tapahtui^ kabi suurta työläisten joukkomurhaa, toinen New Mexikossa, Daivsonissa. ja/ toinen Rritish CQlumbiassa, Cumheriandissa. E^^^ saaden 120 Ja jälkimäisessä 51 työläistä äkillisen surmansa. Nämä kauheat työläisten joukkomurhat eivät ole ensimäisia, viimeietep vuosikymmenien historia on taynnääil niitä, Kos tilastoa huomattavimmista työläisten joukkotelotuk8ista.^ybin kaivosalalla: 1869 Vondale kaivoksessa, Plymouthissa, Pa., 179 bivosmiestä sai surmansa. 1884 Laurel kaivoksessa, Pocahatas, Va., 122^ 1892 Kaivos no 11, Krebs, Okia.. 100. - 1900 Scofield, Utah., 200. 1903 Hornia, Wyo., 169. 190jS Couriers Mine, Pas de Calais, Ranska, 1,099. 1907 Darr Mine, Jacabs, Pa., 239. 1907^Monogah Mines, n:s8a 6 ja«-8, We9r-Virginia, 361. il909 St. Paul Mine, Cherry ^ills, Ills., 256. 1911 B ^ r Mine, Littleton, Ala., 128. , 1913 Stagg Canon Mine no-2, Davrson, New Mexiko, 263. - , . . . 1923 Cincinnati, Monongahela Mine, Finleyville, Pa., 115. . . /: , . 1914 Eccles, W. Va.,-18l. 1914 Hillscrest, Alberta, 189. 1915 Layland, W; Va,,'lll. . \ , ,w I9pip?|5ulatqr Coppcr Mi^^ Biitte, Mottt^.163. 1917 Hastings Mine, Hastings, Colo., 119. 1922. Argönaut Mine, Jackson, Cal.^47. • 192i Dolomotepo 3, Birmin^am,,Ala., 91. 1890 Sprin^iU ColUers,-Spring^ill, N. S. 125. .1899 Caiedonia, C. B., 11. 1917 New Waterford, C, B., 65,. > 1918" Slellarton, N. S. 88. . Edellä olevam luettelossa on ainoastaan osa niistä lukemattomista joukkomurhista, mitä^llanohne kapitalismi on vaatinut uhrikseen ybiA kaivobissa viime vuosikymmenien ajalla. Lukuunottamatta yhtä tapausta Ranskassa, on luettelo ybinomaan Amerikasta. Kapitalistinen yhteiskunta kutsuu näitä joukkomurhia «tapaturmibi», siis vdibgoibi. Tosiasia on, että miltei kaikki nämä joukkoteur^tukset ovat tahallisia, johtuen kaivosten turvattomuudesta. Jopa miltei jokaisessa tapauksessa on näissä kaivoksissa laiminlyöty yksin kapitalistisen valtionkin lakien vaatimat turvallisuustoimenpiteet. Näiden hirveitten kauhujen keskelläkään ei saaliin-himoinen yhteiskunta" ryhdy työläisten joukbteuraslus-ten uudistumista elikaisemään, joten ne uudistuvat vuosi vuodelta,' vaafien yhä lisää uhreja. Näin jokaisen kaivostyöläisen elämä on yhtämittaisesti uhattu. Eikö edelläoleva luettelo ja ne jokapäiväiset kai-, vostyöläisten ybityiset sunnat ja loukkaantumiset ole omiaan bniyistamaan kaikkia kaivosmiehiä järjestymään unioihin ja työyäen vallankumouksellisiin puolueisiin, joiden kautta t^rpläisille on ainoa tie, jo kapitalistisessa järjestelmässä painostaa työpaikkojen turvallisuulfa, ja työslcennellä siihen suuntaan, että tämä työläisten jouldcoteurastusta työpaikoilla yhtä hyvin kuin solakentilläkin harjoittava kirottu järjestelmä voitaisiin kukistaa? Kiirj. Ttm Boelu iEehltys : Jonka lävitse Canadan teoUiBuusUtuot ovat kulkeneet sitten kevään 1919, näyttää johtaneen ti-ta^ btefseen joka' aatteidensa ja.jär- Jestöjen monilt&nisauden,, sekä psy- ItfilOSisei)/ vastavaikatuksen puolesta on ^ o a laaiuaan. Tästä tilan-teestä eeJcäunion jäsenistön tehot-fa> gaigdwtta mySemäyttää johtavan että voeeroman siiven, kehitys tulee olet^tankittkönainen. Näyttää var* malta, otti aiillä senduilla Joilla tuo vuoden 1910 auuri liike oli ollut syvällinen ja Idihkeä, ja jolla, tästä johtuvana' a^Jduma taannuttavien Voimien valtimo- Ja strategisen tärkeytensä, vuokävvaltaanpääsy on ollut .täyd^Obfen^^tapahtuiri Jkokonaan «jiiainen /'vaaemman siiven kehitys kuin muilla seuduilla. Kaikissa l u pauksissa,, vain kaikkein toivorik-kaimmairodottlvat kansallista liikettä pian tapahtuvaksi. ' Hottakuitenkiii katsellessa' kuluneen vuodon kokeiAnksiai huomaa ihmeteltävään 'Odistyksen joka saatu" aikaan,' ei vaan erillään olevissa osissa tai yhdessä eli kahdies- SB teoUiapäddsso^'.^, mutta yli koko ina9]^^^tie;i.>u^n:p.qiiaincin Ibn ka, katke^matt»tärj^eimmiUä- •> 'teol-; J|i8U»i?sen,4uluäj>;,yagen i-pipi .on^nyt! sdyäpiirtqnen, ja.i on. pikaisesti muuttumassa määrääväksi tekijäksi Uikkeen.periaatteitten muodostelus-sa kokonaisuudessoon. Jo syyskuui sa oli se^yIIin;Voimaka8 saadakseen osakseen Tom.>Mooren, canadalaises-sa liildceessä ilmenevän vasiavaikä-tuksen edustajan, Trades Congres-sin presidentin^ Ija Gompersin kil pailijan: hyökkäyksen. ' Mustaamisessa ja syytteissä joita meille on tehnyt tuo virkailijajouk-ro näemme^v selvemmin kuin missään- muussa, vasemman siiven edistyksen ja saavutetttfjen tuloseen varmuuden. Tuskin vuottakaan takaperin meidän''iaistelijamme olivat suureksi osaksi, ulkopuolella - yleistä työväenliikettä^ toi-^ kuluttivat he aikaansa sokean' Ja hedelmättömään vastustyb^^n.; Nyt tnelkeln kaikki heis^: löydettyään yhtenäi-sen^ qierustuksen - tbimihnalleen mei-. dän liikk^Bsämme; toimivat yhteis toiminnan .aikaansaamiseksi, järjestävät joukkojaan^ ^a keskittävät tu-lannet kumoakiFl^llisen ajattelun iikunnat ja toiminnat yhdieksi^jär-estetyn voiman Irirtaubeksi. ' Meidän: vaikea ^ kysymyksemme Canadassa''älun pitäen ei ollut yk-sinomalan saada • suuifet joukot vakuutetuksi yhdistymisen^' tärkeydestä. Ensin oli' osoitettava, etta yhdistyminen oliai johdonmukainen Ja eväämätön asiainkäänne,- ja sitten, Wten joukkojen jäi^estämisellä ja toiminnalla ammattiunioitten sisäl iä voisimme saada aikaan sen mitä tulinen -propaganda.ja [sisäinen sodankäynti ei ollut toteuttanut Ajanjaksoja IjoUoim perääntyminen, oli vallalla teistejijoiden keskuudessa, yhdistymisen-, propa^nda joutui taantumuksen vaikutuksen alaiseksi. Tämä di luonut epäilyksen ilmakehän jyhdistymisliikettä kohtaan suurten joukkojen keskuudessa, ja oli jonkun aikaa Canadian Hiton työn hämmentävä piirre. Tämä oli helposti ymmärrettävissä, mutta sittenkin, kun se tuli miesten taholta Jotka^ olivat osoittautuneet itse olevansa vilpittömiä luok-yhdistyminen tulee vaaralliseksi, senvuoksi : että yhdistyä komiteoita oli järjestetty jokaiseen tärkeään rautatiekeskukseen, ammattianioit^ ten yhteisiä kokouksia kutsuttiin kokoon, kirjallisuutta leyitettiitt, ja kansallinen edustajakokous oli kutsuttu kokoon. Joka kaikki kirkasti ilmaa tavatt<^'masti. On luonnollista että rautatietyö-läiset, jotka kuuluvat tähän tärkeään teollisuuteen, ja heidän lukunsa ollen 81,000, käaittäen 26% kaikista maan järjestyneistä työläisistä, ottavat johtavan aseman yhr distymisliikkeessä ja liiton työssä. Vastarinta virkailijoitten' puolelia' on *ollut mitä katkerin. .Kun yhty miskonferenssi kuteuttiin koolle, levitettiin kirjeitä paikallisten uni-oitten välityksellä joissa sitä uhattiin; useissa ilmeni, kehotuksia pysyä kärsivällisinä häviön kohdatessa, i Sellainen, on taantumuksellisten voima ollessaan virkailijoino, että ei ole epäUystäkään etteikö tämä virallinen propaganda : rajoit tenut. edustajien lidcumä^ää huomattavasti. LXHBTYSKUSTAIJNUKSSTt Canadan dollarista edustajia'kansalliseeni edustajak^^^^ ukstfeär 'on' tämä virkaflijoiden 'mid-lenriiajitbs; sä^töijyt 'Vinnteen; Idässä ja lännessä on nyt olemassa se ymmärrys, että: tämän yhdistymisen tulee tapahtua virkailijoita kuulematta. Päkalliset ryhmät k^k-' lie johdon puuttuessa suurista kes» kialla muuttuvat afotaiseksL* Fort Williamissa, Ontariossa, rautetieläis-ten .yhteisessä kokouksessa, jouluko 4 p., johon kokoukseen otti osaa toimeliaat ja ' edistysmieliset työ: ndehet .14:sta rautatiejärjsstö^ä, edustajat ilmoittivat saaneensa virallisia kirjeitä jotka olivat täynnä uhkauksia ja, viittauksia. Niiden vaikutus oli hämmästyttävä: Kes-kusteltuaaiv yhdistymisen tärkeydestä, siirtyivät edustajat sotaneu-votteiuun yhdistymisai kannattajien kanssa.' • Puheet keskittyivät Maintenance of Way JpJmployees konventsionin ympärille^ ja siihen millä keinoilla tuon kokouksei}^ tu-lobet olivat saavutetut; kokous filttyi kansan joukkoon kiiuluvista jäsenistä,' jotka menivät kuten he; luulivat, Grand Lodjgen virkailijoit-. ter kanssa, ryhmään joka kapinoit-seetaäfltumusta ja seisalvdusta vastaan, jä'ollen virkailijoitten kanssa tai ilman heitä^ päättäneet liikkua eteenpäin. - - | Yhdistjjmiskysymys on tuonut julkisuuteen paljon asioita. -Miehet jotka ovat vuosia esittäneet radi-kalista osaa, ovat näyttäytyneet olevansa alinta lajia petkuttajia^ Ja teas' toiselta puolen on ollut useita, ympäri maan, joilta ei odotettu muuta kuin vastustusta, mutta jot-jca ovat näyttäytyneet rehellisiksi. Niin, monet virkailijat ovat käsittäneet .nykyisen liikkeen ihmeelliset mahdollisuudet. Me olemme tehneet erheitämme, mutta yhdistymis-komiteat ja kaikkien ammattiunioitten yhteiset kokoukset synnyttävät halun yhdistymiseen, ja. sen tehtävän ymmärtämiseen joka takaa voiton. - " - Rakennusammatti työläiset •Ci^ nadassa ovat kauan olleet erillään; vaikka rak^nnusammatin teollisuus-neuvoskuntia on useissa kaupungeis: sa. on tuo teollisuus kokonaisuudes-kataiB| sUjoita,.,oU-tämä'yksi nut» Man^; järjestymätön.^ liiton alku esteitä joita.;ainoastaan kokemus voi poistaa. Onnettomana vuonna 1919'.vallalla olevan perääntj^misliikkeen aikana Ja perääntyjien ja ommatti unio* nistien kesken käyd^ katkeran taistelun' kestäessä v. 1920; kansainväliset organiseeraajat ja virkailijat, viimeiseen mieheen saakka, kehoittivat yhtymään. He kaikki näennäisesti suosivat sitä. .He eivät milloinkaan väsyneet osoittaessaan sen toimenpiteen johdonmukaisuutta ja käytännöllisyyttä vastakohtana O. B. U:n hajoittavalle ja. turmelevalle työlle: Tämä oppi sai aikaan omituisen vastavaikutuksen. EpäiUen niitä yksilöitä jotka sitä levittivät, yksilöi^: jotka olivat olleet vain pelkkiä «hampaita .virkavallan koneiston rattaissa, huomasivat taistelijat että yhdistymispropagan-daa VO? käyttää koko liikkeen ^än-töperäisen toiminnan horjuttamiseksi. Kun liiton (Canadian League) Eo^ taisa propaganda laskettiin esiin, .etenkin rautatieläisten keskuudessa, voi kuvitella mielessään siitä seuraavan hetkellisen sekaannuksen. Ympäri maan pikkuvitkailijat; jotka huomasivat sen tosiahan että heidän punainen pikku kalansa > oli muuttunut sääntoperäiseksi ohjelmaksi joka alkoi toteutua, tekivät käänteen. Ifhdistymisen kaönatta-jista he muuttuivat sen katkeriksi vihamiehiksi. >:rKolmen vuoden ajan oli oUut muotina oUo: liittymisen kannatfaEQa. Päämajan virkailijat olivat painavasti kehoitteneet vai- LÄHBTTSKULUT: 40c Uhetyksistä alle 930; 50e lihetyks. 8?fL_ 40; fiOclähetyks. $40-160; 75e lähet Ä^tZ dan doUann 25c sadalta doUanlto » ^ - ^ ^ ä s a „ „ T^ lähetyksille $3.60 lisämaksu. ' - «"«osanonja- Torontosi ottaa fahavfilityksiä vastaan A. T. Hi», 967 Broad Tiew":.Ave,'. i. • ••/.-•:."••. Pilettejä'Suomeen ja Suomesta tänne. Tiedustelkaa Untoja y. nu Suurimpien valtameriliojojen valtnutetto asiamioa. BOX 69. PHettilMko tehtävä J, V. Koanaeioa nimessä. SUDBUBY. ONT. paitsi United -Garment Wofk€rs. (Y h d i s t y neet' Vaatetyöivtekijät). Kuitenkin tunnemme että johdonmukaisin paikkakunta::josta todella suuren liikkeen voi alkaa on New York, t.i^ii^l^i^mmntäV&jämsd pnntttÄssä^ Ä r h e - m6Äein'*jir]^ino-. ffläaif Jloimltf«ta'V'äii=^p<ökaTIisi;ä't€lj-: «äviä. ->^n"-^ök8i 'etta rtfenJan* lö-kijät ovat Montrealista "winnipegiin edistyneimpiä työläisiä koko maassa, on tämä voifnaftomuuden tun-teht »v|^tässä'~oU saada aikaan jotain yhteyttä eri ammattien välille. Niin erillään olivat ne että minkäänlainen yhteistoiminta ei voinut tulla kysymykseaikääQ. Ke- Sanassa, esim. kolme eri järjestöä taistelivat puntyöntekijöitten puolesta, ''kun taas suurin osa ammattilaisista olivat kaiken järjestyneisyyden ulkopuolella. Tarmokas työ ja huolellinen järjestäminen ovat parantaneet tätä tilannetta jossakin inäärin; etankin puutyöntekijät ovat jälleen liittyneet yhteen, ja ympä-teenkulkeutuminen rakennustedlli^ suus työläisten keskuudessa. Yksi poikkeus on vaan,.^ ja sen ön tuo tavallisesti vabva Torontott' "kaupunki. Siellä on paikallitien neuvoskunta osittain hsijöitettu Puu-cyöntekijäin union-ja: U. B. of' G & J. kansainväL toimeenp. kom. välillä olevan erimidisyyden kautta sekä joittenkin Plumb^rs and Steamfit-ters uniossa olevien vale-progressii-vien kautta jotka uskovat edistyksen" olevan siinä 'että eroaa muisto työläisistä. Tämä tietenkin on ohimenevä vaihe. Xiiton työn but-ta sellaiset paikalliset tilanteet häviävät, ja yhteinen työ tulee kulkemaan yhtärinnan muualla tehdyn Jkyön-kanssa.'' • • Kansainvälisen y h teistoinuhnan tarve teollisuudessa tunnetaan Jokaisessa työmme vaiheessa. .Ku-lerii 'On laite rakennustyqläisten, niin myös neulateoUisnuksien. Jo syyskuussa oli n^idateollisuus nnit-teja muodostettu jokaiseen kaupun-kuttamaan sialta päin. Mutta kun kiin, ja jokainen unio oli edustettu kukiista estänyt heidät kehittämästä puoltataan tehokkaasta voimastaan. * Rakennustec^lisiiudet, neulateolli^ suudet, rautatietyöläiset ja kaivostyöläiset, kaikki tuntevat kansainvälisen yhtenäisyyden tairpeen. Ki- .vihiilikaivospiiehet erittäinkin, olen heidän lukunsa ainoastaan •24,-: 000, ymmärtävät että koko inaata käsittävä liike on taiteellinen jos luloksia aijotaan saada< Nova Seotiah kaivostyöläiset, United Mine_Workersm piiri no.l^O ovat koko ^viime vuoden ajan tehneet kasvatustyötä jonka vertaista' harvoin tapaa tässä maassa. Sun he Truron konventionissa viime kesä-cuulla äänestivät., työväen unioit-: ten Punaiseen Kansainväliseen yh- .tymisen puolesta, kuvittelivat .useat, että tähän päätökseen ei .oltu päästy täysin rehellisellä äänestys-avalla. Silby' Barrett, International Boardin jäsen joka «r tiedä, yöväenliikkeestä mitään, näennäisesti uskoi asian niin olevan, ja pai-^ nosti uskoansa esittämällä erohakemuksensa. Seuraavissa pnestyk-sissä hän / joutui täjydellisesti , häviölle, ja Alex 'Stewart, kapinoitsi-a, valittiin hänen tilalleen. Miten pitkälle virkavalta menee pysyäkseen vallassa \'näkyy- tämän miehen toimesta ja avustuksesta jota Lewis säkkinsä Wssa hänelle antoi. Kansan hylkäämänä yleis-äänestyksessä, riensi parrett In-dienapolisiin, palatakseen sillä hämmästyttävällä tiSdonannoUa etta vaikka hän oli vapaaehtoisesti eronnut ja Alex iStewaTt oli.valittu hänen tilalleen, pitäisi International Board häntä edelleen jäsenenä. Kun häneltä kiellettiin pääsy piiriviras-ton (District Board) kokouksiin, alotti hän vaalitaistelun, kiertäen piiriä aikomuksdlsr turmella sitä, saada vijäl.te pois' edistysmielisten b^toee^npan^a';'komitea,. ja^ järjestää- keinoteHÖifita ...vastarintaa, työväen unioitt^: Punaiseen Kansain-kaivosmiesten kesknudtessa perön-väliseen Uittynusta .Wtaan. Mutta jftan.vaalitfllstelua asetettuna eh-hänen saavutuksensa tässä suhteessa ovat olleet hyvin vähäiset ' Suurin osa Nova ^Scotian kivihii-likaivostyöläisistä häsittää että heidän ainoa toivonsa on taistelevassa kansainvälisyydessä. He ovat tietoisia siitä että tuo 800,000 tonnia käsittävä kivihiilimäära joka / tuotiin Englannista Canadaan viime vuonna • voitaisi suurentaa nykyisr ten 'järjestys tilanteitten vallitessa ri maan on huomattavissa varma yh- .työnantajien toimesta. He myöskin käsittävät, että edistystä edel lyttävät voimat ovat matkalla ja että niitiL ei voida pidättää. Huomatessaan • Punaisessa Kansaiväii' sessärtoiveittensa ilmaisun ja tulevaisuuden eväämättömän kehityksen, he ovat päättäneet pysytellä nykyisessä aS'emassaan,^ Canadan työläisten etujoukoissa. Edistys jonka teki taistelijat viime vuoden ajalla yhdessä piirin no. -26 ja muitten ainesten teholdcaan propagandan yhteydessä, ' on pannut alkuun voimakkaan järjestäyty-misaallon Canadassa.. Innostuneena saavutetuista tuloksista, palaavat kapinoitsijat kaikkialla^ järjestöihinsä ja ovat he juuri unioitten uskollisimpia ja hyödylMmpiä toimitsijoita. Amopattiuniot näyttää vallanneen taisteli^enki kokonaisuudessaan. United Mine Workers uiiion piuri no. 18 on se jossa kapinoitsijoitten paluu on ollut täydellisin ja' onnistunut. Tämä on ainoa piiri jossa O.^..JB. U. sai todellisen jalansijan tymispäiyien kestäessä. Heidän ko-kemuksensa oli äärimmäisen kätke, ra. TuUessaan ajetuksi takaisin ')??>oj?V Jie»<i|^r.'t<wn>eU8lmma'flfl8t. n^eiHä.jtplleasji 5rS8ftetuksi'.Ma«ataBe listäUe, sekä, ^yannoissa' pissa, k88voi'heissä:syvä' jä'kitfc ra viha vanhaa järjestöä kohtaan. Tämä lsulki,pois kauan aikaa kaiken toimintamahdolli^nuden.' Mutta oppiessaan häviöstään läksynsä, o?at he lopullisesti palanneet uriiooa» melkein viimeiseen mieheen' saax-ka. Tänä päivänä ei olo oleoas-sa uskollisempia työntekijöitä M. W. union ylösrakentamistyössä koin ovat nämä samat kapinoitsijat joita vasta hiljakkoin.- niin\ häpeamättö-mästi lyötiin. Suuren^ muutokBeir voi huomata tapahtuneen tarkastellessa viime toukokuun ja joulakuan vaaleja joissa : taistelijat palagivat valtaansa piirissä »o. 18. - H^joitettuna suurelle alueelle |o> ka ulottuu Kalliovuorten idästä iSn-teeri ja Crowa. Nest, Paasista 700 mailia pohjoiseen kämpille Coalspur ja Yellowhead maakunnissa, edustavat nuo 12^000 kaivosmiestä 86» erillään olevassa kaivannossa pulmallista kysymystä joka jo maantieteellisten suhteittensa vuoksi on isui^naton., .rKuitetikin- ^öo- SiU-Sherman, yksi O . B . ' U : n i a kansainvälisin kesken tapahtuvan tais-^ teinit ^uhreista, salli nimensä olh piirin^presidentin' ehdokaslistalla vii-^ me toukokuussa,-valittiin hänet kahdeksasta, : suuremmalla äännnääräl-' lä kuin. mitä hänen kilpailijansa saivat' yhteensä. Kertomus siltä mi-: ten .hänen .paikallisen unionsa mie^ het pitjröt hänet siellä huolimatta mustista listoista, tekemällä hänestä toimivan kirjurin, kun taas TOM Whitehouse,- kirjuri, meni työhön kaivantoihin, olisi iteessään kertomisen arvoinen. Maakuntavaaleissa joulukuun • 12 p. valittiin Sher-man uudelleen,' Bob Peacock valittiin kirjuriksi 5,000 :nen äänienemmistöllä, Tom Whitehousfr, SUnv Evans, Drumhelleri8ta,Ahgu8 Morrison, Colemanista, ja Geo. Fam-worth tethbridgestäjv kaikki toimivia vuosien 1919-1920 onnettomissa taisteluissa, valittiin viraston Janseniksi kukin piiristään.' Dan Mc- Neil valittiin Gailominista, ja Matt Logan, progressiivi. Enimmän 'hämmästytti. Rod Mac- Donaldiit valinta Blairgioresta, kan-sainyäliseri virastoi^ jäseneksi. I!- dokkaaksi tviime hetkefllä, hänen voittonsa ' Uvettin,' -kansainvälisen komissionin muinaisjätteen ylits» joka halUtsi piiriä O.' B."U:n tais-telusssj tapahtui öeri nojalla etta-hänet tunnettiin' kansanjoukkojen rehellisiksi ja innokkaaksi puolta-jaksi. Siinä ilmenee tämänpäiväisen työväenliikkeen 'suurimman tosiasian symbooli-rkapinoitsijat ovat tnUeet-takmsin*' ^ Suom. A I- K. M Artein uutisia Totutts oUcaa lulla punavaloon. 1920 syksyllä kun OBU:n konvent-sionissa, joita pidettiin Port Arthurissa, tuli esille seikkoja jotka pa-koittivat Lännen Metsätyöläisten Wollisuusjärjeston" my ö h e mmmin eroamaan OBU:s(ta. Erimielisyyden aiheuttajana ja lopullisena ratka*- sijana eroon oli järjestön järjes-taytymisperuste. - OBU perustaen moantiet^selle eli alueettain jar-jestäytymisfn perusteelle, " samalla, sisältyen siihen ammatittain jaottelu; Tcuteh ammattiuniomstisessa järjestäytymisessä,- siis sangen seka-vaperäinen; kantaakseen teoUi^uus-union nimeä. lännen Metsätyöläis-ten Teonisnus Unio, ollen taas puhtaasti teotEsUQsqnionistisella jär-jestäytymisperusteeno. Punaisen T^qudeHisen Kansainvälisen cnsimaisessä maailmaa
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 15, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-02-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230215 |
Description
Title | 1923-02-15-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Tfiimma, helmikBcm 15 p. — Thii: FeK 15
Ifeaadaa gaffimaHaJBen tjygylcstgn aänenkannattsjs. iinies»
^ SQdfasassfssa, Oot, joka tiistai, torstai je laoantaL
apuEO.
; l Vastaava toimittaja.
VAPAUS
» i fZifi «s^vöigaa e l l ^ d ^ ^ e r & e n i& Canada. Pob-iafesdbury,
.Ont, «rerjr Tueadaj, TbnredoF ond
Ädvertisiiigvates^£sroeoLlneIt. Hinlmam eöaige
aiogie insertioa 76e. Ilksaiuk on staading advertiae»
aent-inta Vapaos is tibdliest edrertisinff msdinm amons
Finoiah Poople in Caaada.
Csnadaao »kfii-»k. %mi 02.26, kolma fik.
ThdysvaHoihin Ja Saoiaeea, jidal vk. paoli vk.
@fi.00 Ja knloao kk<
« niaokoii^ Joita ei^^eeoraa esl^ ei talla IShettamSfia.
£ait3i aalamfe^ea jofllg off tajagSsaflt. ^ ^
Vapaaden konttori ja toimitoa «o Uberty Boilding,
ItOnie St., P o ! i ^ 1088. PoaÖoeet©: -
Bos f 9, gadbary, Ont
' Jos ette nllEdn tahansa aaa vesSaoato onaimfiieeeE
Urjeeseenoe. |{|^taka.i andelleen liili&deboitajan po^
eoonallisella aime^a.
3. V; EAMNASTO, Liikkeabatejb.
" Besistored at ^ foat Offiee Departraast, OttawB, os
sevond clasa matter. ' .
Tiistain lehteen djotnt ilmotokset pftSH oik bont*
torissa lanontainai tortuin lehteen tUotoIni'Ja taoantaln
lebtefen torataina kello 8. -
listen johtajien neuvoja'ja noudattavat flinoa&taao ityö'
väen neuvostojen mSSrayksia ja <^jdlta.
Herra Gruetzner on yrittänyt teSida kaiken «voita
vansa, pyytäen työläisiä pysym^ lo|aa]isina Gunon
hallitukselle. Multa kommunistiset. tySlais^ työväen
neuvostoissa vaativat Cunon porvaiilUsen hallitt&en
kukistamista ja työväen iuUituksai peaiista^
Ranskalaiset kommunistit taas puolestaan työskentelevät
ranskalaisten .sotilaitten keskaudessa, levittäen
ic&ummuaui92ua ¥ YäBttn kanssa? Tämä on kiperä kysymys Pomcarelle
v^.Poiacaren johtaman ranskalaisen inJi«riolistifl-ke'^ jiarski Fochille. , ^
•tf«ionantovälitykseD kautta on yhdistetty sähkön ja'
kail^ v«0impien kebmtjijen perusteella kehi*
te^ jaloetusteolliisauclen kanssa^ OB tuhottu väkivalta!
s^ls^antumiBeh jo ryostopolitiikan^^k^ Telefooni':
J^/fÄolennätinlaitokBet^ ovat" halvautuneet, rautatie*
j^fhitiöUikenne 4uhi9tuout, tehdasteollisuus lamassa
jaftlaivokeet seisauksissa. Ensi kerran mienltyksen ai'
lmt{, tunnustaa Ranskan hallituskin, että Rufarin teol'
Il^iiseluha on joutunut kaaoksrä valtaan. Ranskan
)wlÖ(K)' sotilasta, kenio^ ja sottlasexpertteineeii
el|;^^ kyennyt pakottamaan eabalaisia työläisiä pitä-tuotantbköneistoa
käynnissä. He ovat voineet
B8^^(0a laiehitetyn alueen työläisten täydellisen suurlakon
e|)Sonnistumaan' ja osän työläisiä palaamaan
töihin, mutta työläisten työpaikoille palaaminen ei ole
iilU saanut tuotantokoneistoa'käynuiän tasaisesti,
matth' aiita, etta ipajuneteilla, kuularuiskuilla ja |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-02-15-02