1923-10-11-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ u ^ M ^ ^ ^ ^ ^ «Tl NUMEROII euomaläiiaeni veanoinal<ebti €anadasSa. ilmestyy jokaisena Torstaina. Kustantaja The Canadfer N©w8 P^ubllshlr^^ Co; Brlck J. Korte, Liikkeenhoitaja. : Lauri Maunu, Toimittaja. i i •ri • klm i,'^v5'>:'-- TILAUSHINNAT: Canadöan: 1 $2.50 koko vuodolta, |1.5a piiöleltal vuodelta, 75c. 8 kuukaudelta ja 25 Benttlä kuukaudelta. Ylidy 8 vai töihini ja Suomeen: 18.60 koko vuodelta jä $2.00 puolelta vuo-dölta. skan meäte tl eilo k-^^ siiyinen., se Qdottaa alkua ei turhia liätäile, vaan pysyy rau-haliiseiia. Hakkaus yuimiiL*tiili ja sen vuoksi se odott aa. ILMOITUSHINNAT.' «O senttiä palstatuumalta kerran Jtt lalfltuna. Pitempiaikaisille tlmöltukoiv ie kohtuullinen alennus. Halutaantte^ to- ja nlmenrauuttollmotukset 75 Benttlä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmöituksbt $2.00 kerta, $3.00 kolme Ker+ii; ÄTndliitto- ja kihlaus-ilmol-vukset 60c palstatuumalta. Kuolonll-moitukset $2.50. mulstovärssyllä $3.00. Syntymäilmoitukset $1.50. Avipeioll-moltukset $2.00. Pöytäkirjat, tiliselvitykset, kerftyB. luettelot, luetitb-ilmoitukset y: m; 30 senttiä tuumalta. Uutisten joukkoon aljotulsta Ilmoituksista peritään 15 senttiä riviltä. , Plenlmmänkln ilmoituksen hinta on 60 sentt.i Postissa tulevia IlmpUukBia ; el hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuubalta, •••^r'^^^ Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti-taukset ja rahat ovat lähetettävät osoitteella: , • . CANADAN UUTISET, Port Arthur, . Ont., Canada — Vapaa on vain se, ken r i u - t a a nsa kii t ke e '\ el iiv iin ti etoisuU-den inhiuiilliseslii arvostaan ken itsessäiin siiilyttää todellista ja-losukuisuuden lienkeii, ei koskaan kad ota arvok k uu 1 ia an; ,j a. on-a n ka ra i tse ii ii li kohtaan to is-ten: ja onian ifscnsii cdessii. : Vapaa un vain se, ken itse, omalla päiilläiin luo ajatuksen.sa, t'i koskaan toista, sitii, niitii ei yiiiniär-r i i tai niisi ii hiin (Hi e pii va i;uia, keii tuntee lait, jotka •)innala on p i i r t ä n y t häneii siehiunsa ja peto Ita py r k ii tiiy t l i i u\iiii n n i i t ä. Auei"bech, käiseUicr, :ki'ni A-ain iiiimah t a i - kustaan pidiltaa. : Canadan tiimiin edellisissii ' ' ihii V i ssä " in a a k unn i ssa,, Qucbe-eissa ja Britis-h Coluuibiassa, sanotaan laittoman . kaupan suuresti kukoistavan, vaikka edelli-sessil luaa kunnassa ostorajoi tn iv-; set ovat miltei olemattomat ,"ja hinnat kohtuulliset. Tulevaisuus osoittaa, mitenkä Manitoba kykenee siinä suhtee.s.sa selviyty-niiiän. dos • \- ii k i juo i hakoni i ss ionin ha i-j oi tt a nm liike todella voidaan pysyttiiii sen yksinoike-uttVna ja luvaton' myynti sen vaikutukse.sta kukista?! oii xMani-toha Queheeia ja.'Jiritish Oolrim-l) iaa onnelliseiiiiiiassa aseiiias.sa. M u t ta se n ii hdiiii n vasta tuonnempana. Syiiii epiiilyksille on kuitenkin sanjren runsaasti. !d«ii' distiimiseen, Canadan Uutlsfsta lainattaessa on lähde malf^lttaya; V ' Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa lehden konttoriin ^ekä vanha että uusi osoite. • CANADAN UXJTISEf (The Canada News) . The Finnish. Newspaper In Canada. Published everjf Thursday hy The Canada News Publishing Co. ' Erick J. Korte, Manager, \ Lauri Maunu, Edltor. Daily New8 Bldg., Port Arthur, Ont. — On oleainssa eriis alkuvoin ia joka -lial]) t see ky 1 mii ii jiirkeii. on, lo{,'iikan voiltosin vihollinen, joka tyrannisoi kuninkaita ja kansoja, antaa ja riistiiii eliiiniiii, synnyt Iiiiiliiii>eiilä. ja. hyveelli.syyttii t il n t e 111 a 11 a e ro i 11 is ta h i i < 1 ei i A' i i ' i 1 • lii. aiknvoiniii. joka k e r iOD nollai; nollalla ja saa tuloksen, joka on• eneiniiiiin kuiu kaikki, alkuvoima jo 11e viikevyys ('i ole inikäiiU inaii ti eikii oikeudeiimukai.suus mi-kiiiin laki. Tiimiin nuiailman y l lä lii t ii vii n ja ui ii a i l n ui a 1 uho av a' i voi 11) a n hi in i on ^ ra k ka us. ^ , M. V. — Erinehv suursodan :puhkea-nii s tH.; laskettiin Kuropassa >oll e e n asukkaita 4()7.ö niijJoonaa, CANADAN |UUTISET ; is Tvelcomed and read in every Finnish home in the, Dorainlon-. It is the bnly dlrect advertislng medium for those manufacturers and merchants who wi8h to cpeate and build a pröfitable ahd pernianent demand för thelr prod-ucts and merchandise by the 1 arge and ever growlng Finnish populatlon vesld- I n g in Canada. Place your trial ad-vertiserhent and get results. Advertislng rates 50c per inch. ; Polltlcal advs. $1.00 per lncii< • Advertlsements must reach our of-flc © Wednosdäy noon to appear on Thursday's issue. 1 Subsciiption . price In Canada $2.50 per year, United States and öther countrles $3.60 per year in advance. : — Lolidnttoman kuvaii motsii-l^ alojen Vaiheiittainista 1 uhoista Canada.ssa antaa tieto, jonka i i i U k a a i i palot vuosina 1018— Entered as second class mail mat-ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at Port Arthur, Ontarlo,„ Canada. THE AIM OF T H E CANADAN UUTISET. Tp help preserye the Ideala and <acred traditlpns of this, pur adopted country, the Dominion of Canada: To observe its lavys and.insplre others to respect and obey them: To strlve iinceaslngly to quicken the publ!c'8 »ense of civlc duty: In ali ways to aid In maklng'this country greater and better than we fpund It - .Ve .la j i i j i i k s e n teot --^-eiv; le l u r v t i i. j < )i 1.1a oh I ei joi lan ii i i n i ö ne o-Äespeare. Miksi puhui|ime vain itses-tiimme, kiiii maailma.ssa on niin paljon mielenkiintoisia puheenaiheita f .O'-.5': -l;. ^ • V: •[ — suurenmoisia omata jiit-tiUiisen, voi ma, .1111111 a lyraniii-maista kilyttiiii si lä. jiitliUi ise n ta voin. .Shakespeare. • — Vhtäsunri osui.is ystäviilli.stii Ien tullut •havait.semaan, ettii ra- • haa hiinaam a l l a . s a atte ' yiliamie-miin merta purjehtiessamme; — Älä sano kaikkea mitä • tiedät, ; mut ta tiedii äina, mitä sanot. — (!laudiu.s. • — Sunrmieliet asuvat vinttika-mareissa ja narrit^ palatseissa. ~ - 0. B. Mabiy. arvonimet luo loistetta ihmisiin, vaan ihmiset arvoni-miin. — N . Maceina v e l l i . ^ — E i p.idä millinkään pitiiä it- ^ e ä ä h liian vähäpiitöisenä. — Lielitenhe rg;";^ • - ., — Ken ei mitään n.skalla, h ä nen ei pidil mitään toivoa. — ; 'ftehiller. ^ ' i . Sielunyoima ilman sielun suuruutta luonteita. 'muodostaa. huonoja K. Wehei'. —• Joka tahtoo pysyä henkisesti ja . siten rnumiillisestikin ter veenä, hänellä täytyy olla jonakin vakavana hetkellä tehtynä luja päätös tulla itsensä valtiaaksi 3a — pysyä tälle aikomuk- ; selle uskollisena läpi elämän. . / . ~ Rakkaus , on kärsiväilinen. se noi^maalisessa muodos- 1022 pyy h kii isi viii i>aljaaksi <^.- 0115,000 : (lekkeriä kau|)alli.se.sti arvokasta ; melsiiii valtion . omi.<- t-a mii la- : niai 11 a., v ;T u 1 loutiihee ir ji uuta vai;an : . ar v o, la s k el t un a pystyssä olevien rpuiden 111arkki-nahitinan mukaan, : teki y l i Hfi m il j 0011 a a (J o l l a r i a . Tiim iin suunnat toiiian paloalueen lisiiksi tlihotit ui. yli neljii mi I Joona a e e k-k e r i i i ' : nuorta, kasvavaa metsiiii, arvoit :ian .$17.,;)21,000. Jlaka-t iii Ha ;; ma il la, joil 1 a: 'k. ii .s il etiiäii sellaisia . ^ n etsii ii, j osta iii y s i k äs-vuiset puut o n poistettu, multa silti kasit t ii ii huoiiiatfavitn p t \ - jon nuoria, kasvua, , hiivit ti kulo 2,5 tuiljoohaa. eekkeriii. mikä kolli uiillisen arvioir mu k a au tek e e . >i:2.70(),O0(i. ii)omin ioni n niet-siiosasi o laskee hii vii iityii ahteen yhteissinnmaksi y l i 10 miljoonaa eekkeriii ja arvoksi liihes f)! inil- .joonaa dollaria. Xii id en tapjuoi-den lisiiksi tulee hiivitetyn ojuai-siniden arvo yli IM m i l j o o n a a , ja s a 1 n m u t u s t (3 i h i: n k ii y t e t y t kuluii-i t 1 1 0 in : 2,5 mii jo o 11 a a. (• 1 i k a i k-kiaan lähes 7:5 iniljoonaa dolla-r. ia viiden. VI i od en aikana. V Niiideii numeroi de 11 vai pssa ei ole kohtuutont a ennlistaa, .ett il sa m a a j: huoli matoilta me t s ä n h olioa ja tarmotonta su o j el u a-edelleen jatkatnalla ollaan menossa koht i iierikatoa.. mikiili maan inetsiirikkaude n tulevaisuus on kysythy ksessa.': • U l l i t t a l i i I i i i piiivänii on se vii lientynyt 422..") m i l j o o n a a n . Berli-nissii julkaistujen tilastojen mu -r'" .'.'T' k aan johtaa Veniijii,: kuten aikaisemminkin, viikilukua iK5.- 1 liujOOOdia ja pinta-alaa 4,131 ,- tJOO neliökilometr... Hanskasaon asukkaita :U),.4()2,000 ja i)inta-ala '):n,()00 neliiikilometriii. !^ak-. s assa on viVk eii 20 m iljooiiaa . e - ne mm iin. ; j ota vastoin : pin t a-ala kiisi t tii i i vain 450,000 neliiik iloin e t r i ä . ,'.Muiden ; ; suurempiei 1 ma i d en asu k a sl u k 11 on seu ra a va (• miljoonissa mainittuna) • S u u r - B r i t a n n i a n 44, Italian 38, Puolan 27, Kspaujan 21. -Kumanian Ib, Tshekko-Slovakian lö*, Ktelii- .Sl a vian 12, Un k a r in ja Belj?ian 7 kummankin', Hollannin, Itii- : -rr^:- Ontarion päiiministeri Ferguson on palannut pitemmältii tarkastusmatkalta. James-lahden r a n n a lM .ja päässyt silien tulokseen, että 'htdlituksen rautatien jatkaminen sen nykyisestä päät e p i s t e e s t ä ' pohjoiseen ei tiiliä hetl^ellä. ole tarkoitustaan ;vas-taava yrity.s. Piiiiministeri kiin-uittiia huomiota Bohjois-Oiitari-ossa n y k y ä ä n käynnissil olevaan suurisuuntaiseen \ ' uudisuiai^en i*aiväami.seen • johon hallituksen oh täytynyt j ä yhä edelleen tiiy-tyy uhrata suuria summia. Tiil-löin tulee "ensikiidessä kysymykseen uutisviljelijäin tarpeita t y y d y t t ä v ä niaantieverkko, jonka, avulla asutusta voidaan !<'- ho k kaammin edistiiä k u i n raken-t a 1 nai la suu r ia uhr auk s i a ja. e 1 >ii - mii ii rii ist ii. : hyötyä tuottava ran - ta tie. Kusin tulee kysymykse h y vii t in a a n ti et ka ivossehd ui 11 e j a. 111a a n vii j el y sa sutuksiHe. : Vasta niitii seuraa rautatie ,jbs se mviiliemmin osoittautuisi t a r-peen vaa t i nia ksi. Sellaista, j a epäi I emät tii varsin viisasta polit i i k k a a j niiy ti ii ä Ferguson in hallitus : ryhtyneen toteuttamaan koko P()hjois-Onta]-ipon, ei yksinomaan James Bayn seutuihin niihden. Hiuksistaan K a r j a l a n "ijiämieyli.< liike! aiheutti:, l i ä n e l l e . r a s i t u s t a. xMalidollisesti ci h ä n ollut kävell y t u.seämpaan. vuoteen, oli vain ajanut talosta toiseen. Mutta oltu aan kuukauden leirillä, otettuaan siellä osaa k a i k k i i n harjoit u k s i i n j a pitkiin marsseihin, oli iiuuitos silmJiiipistävä. \ Jlio kadotti kellertävyytensä, liika liha hävisi ja mies .näytti joka suhteessa terveemmältä. te.isknnnassa", lausuen tä iiiiin seuraavaa : \ - ; •' 'Olen niin onnellinen päästessäni taasen kotiin perheeni luokse; yhdysvaltoihin. Olen tyytyvä ineii enkä enää toista kertaa tule; t ä s t ä maasta lähtemäiin., .. Olosuhteet ko'j? • - Ne • olivat kerrassaan kamalat. Ihniiset asuvat siellä aivan kuin siat. l^aik-k i ruoka oli hiiri eri laista henk i i ölle, joka n i i n k i n kauan kuin miniv : oli asunut tässä maassa. U ihii ykin k ertaiscsl i en voinut sitii. kestää. Pttakaa h.uoiiiid011, e t t ä mi n ii en .p u h 11 toi s te n 1 hi o-lesta. \ Puhun ainoastaan omasta puolestani >: ja oinista kokemuk-s is ta n i. Si i r tolan C to isiin jäsen iin en talido kajota. O l i n täällä seppänä j a niihulla oli hyvä liike, kun Karjalaan p ä ä t i n toisten niukanä liihteä. Siellä; .sain vanhan ammattini ja toiset panti i i i selläiseeu i y i i h l H i, jota ku k i n ky k en i v tekeniiiän. Se il ai n en o li ym ihär ry s, e t t ä rakennettaisiin .V kanniitusiaitos. mut 1 a : vi.eJii lähtiessanikään ei oltu m i t ä ä n teiity ja näytti siltä ,että laitoksen rakentaminen oli kovin etäällä :; •. 5n kurssimme rahalait tyksille SUOMEEN ^ Saksassa ' Vallitsevasta ääri-vallan j a Portugalin b kunkin j a .jälellä olevii-n lOuropaii maiden • viidestä 111 i l Joonasi a i)5 1 u^ 11 a i i t e e n . P ien in m a a on 1 s l ani i. Iva n s k a h v a i k e i i u i uin r a 1 kai sV a - vana ky.syinykseiiii on \'iikiluvun nopea viiheneminen, joi a nli h a vaittavissa j o kauan ennen s o t a a . S a m o i n 011 laita Saksassa, joskaan e i y h t ä huolestuttavass a miiärässä. Amerikan mantereen väestötiheyteen katsoen voidaan Europaa vielii n y t k i n pitää •köhivinllisesii, el 1 ei l i i a l l i s e s t i k in kansoitettuna. J o s uhkaa vat t i i - 1 ev ai snuden s odat voi l a i s i in vijlt tää ja nykyisiä elinehtoja korjata, o l i s i tiilevaisiuis verrattain Va i o i s a . Tpineii vuo.kien.1914:— 18 : j ä 1 1 rläiskaiirppailu inerkitsisi varm asti ; e u ropa laisen si yi s sen tuhoa. P it k än a ikVia sulje ituina oltuaan ovat \y innipegin väki juo. maliikkeef liiasen. alottaneet ' • bisneksensä." Sänom älelid i.ssä on .toinen toistaan komeampia ilinoituksia,: joissa; yi('i.sÖlle käij-- pataan mii loin katajan inar ja viina a , u) il loin hyväksi tunnettuja k oh j ak k il a a tn ja t a i kuu 1 u isä a- S kotia n n in : viskyii; j.n .e. \ - Katri 1-: •j)a kuuluu käyvän iiyviii, vaikka hinnat onkin määrätty verratta in korkeiksi ja erinäisiä rajoituksia ostoon nähden on olemassa. . '"/.•r--^:'^-^:':-:-^ Manitöban maakunta meni, kuten hyvä.sti niuistetaah, mä-riiksi "kansan tahdosta's, o. viinamie.sten puoli piuisi ääne.s-tyksessä voitolle. Mutta 'epäilyksen alaiseksi saattaa silti, asettaa kysymyk.sen, onko iiuffi asetus; laadittu sellaisille peru-Sateille, että väkijuomain salalf.uljettajat ja luvattoman kaupan* har,|oitta-jat ovat täydellisesti pelistä pois suljetut. Väkijuoma^omissioni on nimittäin hinnah nVäärännyt sellaiseksi, että kiusaus laittoman ''huusin'' myym.'iseen ja hallituksen ./kauppoje?a kanssa kilpailemiseen on yiela sangen suuri. HaUitukseri iny7ymaloista ei saa ostaa koska talVansa,ja kuka hyvänsä, 30 tav^stoiii ' 'köirator-pät'? ottavat; asiakkaansa vastaan • kaikkinaf. vuorokauden ai- ~- . Y k s i n V a l l ai n eii diktaattori-i i a l l i t u s niiyttää voittavan yhä suurem pa a ja la nsij a a m a ai lm an eri • kulmilla. . Vanliemuiista ja tuoreimmista esimerkeistä mainittakoon : vain Venäjä, Italia, Espanja j a Saksa. Venäjällä 011 moiiivhotinen.; . tyrannimainen. 1) (> 1 s h e V j lei d i k t a tu n r i . (ei kiiyliä- 1 i s t ön d i k t a t u u r i ) , joka ön kaikkein yksinyaltaisih. ja j ä r k ä h t ää mättömin. Italiassa on kaikki 1 iiä ii rä ii m is vai ta fn.sc i s ti en j oi 1 ta - jallaMuSsoUnilla, joka mielensä m uk aan n äy t tää mniit tel e van joka .valtakunnan, pefustnsläkoja-kin ilman että kenelläkään olisi sanan- 'sanottavaa. Espanjassa pitelee hallitus ohjaksia 3aree-lonah entinen' kenraalikapteeni (komendantti) Primo de Rivera, sangen vaikutusvaltainen mies, jonka, edessä kuninkaankin täytyy po kk u r o i da. S a ksa ssa on toimeenpaneva . valta annettu puol u st ns m i n ist., . kenraali Gess-lei'in käsiin. Hänen määräämisvallassaan on; kaikki sotilas^ jä ipoliisijoukot. V / s • • • Kuuluisa englantilainen valtiomies, entinen pääministeri Lloyd George lausuu, että demokratiallakin (kansa n vai Iällä) on omat virheensä • .jä puutteellisuutensa. Se pitää paikkansa ainakin sellaisissa tapauksissa,' milloin kansanvalta ei ole todellista demokratiaa Viimeaikai.sten myllerrysten . vuoksi epävakaiseen sisäpoliittiseen aspm^an joutuneissa maissa, kuten esim. Saksassa, voisivat radikaaliset ainekset kansanvallan varjolla toimeenpanna valtiokaappauksen moskovalaiseen palliin. V Niiissä mäissä on diktaattorihallitus väliaikaisesti paikallaan, koska bolshevismi yleisesti tunnustetaan 'kansanvallan vaarallisimmaksi viholliseksi ;• Toiselta puolen vihattu; .diktatuuri tule kä^tet^ksKtansak^^ pa maisesta kurjuudesta ja asukasten epiitoivoisesta asemasta kir-j oi tetaan n y ky iiii n ; sa nomaleh dis-sii paljon. Buki,iasta saattanee tuntua mel k ei n uskoi hat to 1 naita, et tä tiio ennen m a a i l m a n mahta-vinipiin kuulunut valtakunta oh sei laiseen M11 i Inu n va jo n 1 u it 1111- 'lut • Iliaaksi, jossa en 1 ise n hyvän j ä r j e s t y k s e n ; j ä / ku koista viiui: o-, lojeii sijalle on tullut alitiiiset : rauha 1 toi n uu d e t, su unn at on Cl iji-t. ar.vehätii ja niilii seuraavat k ä r s i m y k s e t . .M ei Ile Saksa.st a sapaiineessa yksityiskirjeessii kuva iU aa n sikiiliiisiä (iloja sen raavaan tai)aaii: ;; • - K a i k ist a tä 1 lähast isist ä; t a kä - hiisistä levottomuuksista, meila-k o ist a, lakoisti\;- y. m. jiiiätellen e i t il an ne oi e pa ra utu maan |)ä i n; Saksan markka on jo melkein arvot on; kuten. huomaa raiitatie-ma tko ist a k in (kirjoit t a j a mainitsee rauta.liei)iletin Mynelie-h is tä 1 AMp/ i g i i n niäksa n e e n lal ies 43 miljoonaa iiiarkkaä !),.. vaikka ne c i vii t suinkaan vielii ole iiiui-den hintojei^ tasalla. ijehdissii näkyy kyllä vielii jonkun verran toivon kijuniläOlevan asian parantumiseen, mutta jos rikas Anierika ei ojenna auttavaa kiittään, anna aIkua. ja liy-viiä esi m ei- kk iii Ku ro pah : raha-n i h t i nai lie yhteisymmärryksen •syntymiseksi, on Saksa" varhiaS-ti luhistuva ja laitiinainen kurjuus pääsee silloin jaloilleen.. M i t i i sellaisissa olosuhteissa tapahtuu, on vaikea e t u k ä t e e n sanoa, mutta selviiä on, e t t ä se ei rajoitu ja supistu .vksin Saksaan. Se tempaa monet niunt vallat mukaansa ja silloin voi l^juropan asiohssa tapahtua odottamattomia ; k ä ä n t e i t ä . Väkisin häissä olosuhtei.ssa t ä y t y y oppia vihaamaan sellaista sotilasvaltaa k u i n Ranskassa on ja jota , se harjoittaa voitettuja aseettomia ihmisiä kohtaan. Vielä olisi joka paikassa hyvä tilaisuus voittaa n ä i d e n maan tasalle ma.sennettujen asukkaiden suosio j a niy ötiitunt o, ra uh oit taa nällkää näkeviä ihmisiä, karkoit-taa .sodan vaarat j a rakentaa parempi, onnellisempi yhteiskunta. Mutta "kenen jumalat tahtovat h ä v i t t ä ä , sen lyövät he sokeudella." Se on historiallinen totuus j a pitiiä ja tulee pit ä m ä ä n paikkansa tulevaisuudessa k i n. Tätä asiaa pitäisi ranskalaisten 'mahtimiesten ja kenraalien enemmän ajatella, s i l lä nykyisellä politiikallaan he kokoavat turmiota, tuottavia mustia; piilvia tulevaisuutensa t a i v a a l l e . " -^V^-: Ken tie s tied ät te, että; veniil ii i - ön hyvin omituisia tapoja. Ilo ' ^ p i t ä v ä t : karjansa saiiioissa huoneissa, missä iliniiset asuvat, Minä en voin ut sitä si et iiä.Sai n i i n e . verrattain hyvää ruokaa, mutta se oli hyvin kallista ja :kovasti t ä y t y i touhuta, jos mieli elää'. r.Meille maksettiin kappa-^ letyiin pohjalla ja mitä kovem-min • 1 eki tyiitä, sitä , enemmän .sai ;paikkaa. • -Virkailijat kohtel i v a t nieitii hyvin. Loukkasin j a Ikä n i . j a sain , h y v ä n ; iu)id on. Tiissii . siihtee.ssa ; ei minulla'"; ole mitäiin ' valittamista. M e i t i i : ()li 70, kiin sieltä .Jäli-dimme. . mutta sen j ä l k e e n oh; 11- seita toisia palannut kot iin, kuten :minäkin, j a ovat iloisia piiäs-tessäiin: tiinne takaisin. M inä isihmisct saapuvat lisein iä ä k a ri l i ka ns.sa. ne uv oi t olemaan, kun ovat lihavia ja haluavat lai I i.t u a. l i e non da t l avat. mäii r ä t - 1 y ä : ru okaj ä rjest ys t i i ; {jättä e 11 •pois sellaisia i*uokäIajeja, joista e ivat . erikoiseni ini n v äl itä)., •; k o - k ei I e v a i ka ike Ha isillä mal 1 tl oi I i - s i I la j a iiiälid otto mii I a viienettely-ta vailla, m u t t a vi haavat kä velein ist ii kuin syntiä. Kun heila s i i h en ke ho iletaan^ se 1 i tl ii vii t ' li e : o 1 e\'a n s a siihen ky ke n e 111 ii t; t ii m i ii, k o s k a hejdiin jalkansa o v a t . k i peät. / Nyky a j an ä idit k e rt o \ ' at lapsilleen vanhanajan kiinälai-sista naisista, joi ka lahallaaii pu-i'is1 iya 1 jalkansa muodot 1 omiksi, m u ti a si i tii liiiol i ma tta it se: kiiyt-täviit ahdistavia, -suip pokiir k isiä ja. » ma 11 d o 1 li s iiii m an ; e piirmi k a via k en k iii.' Onko ihme, .eitä. jalat, .silloin luntuvat kipeiltä ja väli ii n k- i n ]") i t e m p i kii \' e 1 y aiheuttaa tus k il l l i s t a kärsimystä ?" 'Myös Bjyömme-pänkki-eaoituk* sia (ahekkejä) markoissa ; y l l^ mainijt. kurssin jälkeen ja erikoi" .,, sia, kolmen prosentin korkoa vo. tavjä iHÄtkusiajien sh lareissa, jotka. Suomessa lunas ^ taan siellä voimassa-olevan dol^ rin kurssin jälkeen. V, Lähetyskulut rahalähetyksilla. postin kautta oh 15c. summillf; alle ^20.60; sitä suiiremmilta 8U1J>" miltä mitään kuluja ei peritä. Lähetyskulut ^ähkoteitse öa kuikilta summilta. ' . Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä ei erikoisesti pyydetä^ Osoittakaa Isketyksenne ya»' taanottajan ja lähettäjän ösoife^ teella, varhstettuna osoitteella/ n Department Parisin olympialaiset v. 1924. P ar i s in' oly m pi 11 la isien si hieeri on ilmoittanut et tii tälliin iiien-tii essii odot et a a n o.sa no t taj i a seuraavista .maista : Belgia. Sveitsi, Tanslca, Tshek'kosioyakia. Suomi, T u r k k i , I x u o t s i , lVirtiigali, dlol- 1 ai Iti," Ihigl anti, Xo rja,' Ame ri k-ka. Viro, Capada, P>ulgarja, A r gon ti na. f n k a r i . Australia, K i i - inaniii, l'ii.si-Seehinti. Haiti, Intia. . Kielii-A Tri ka, lOgypti ja Ranska. . I^aiiskaii hallitus on ollut sitä m i e l i p i d e t t ä , ettii Sak.sä. ei saa HANCOCK M f ^Perustettu v. 1874.— '' ^fl^ •/ Varat y l i . . . . . . . . ; . .$3.000,000.00. Kirjoittakaa snomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkeessäm-ai. om. tuot, ,t aa. .,p erh,e eni,. si.n ne, jos ..'o; ttaa. os, aa. R, a%n s.k ala,i s. iss,a . arhei- - -1 -/ " ... , ' lulehdissii. on kuitenkin liuoiiiaii-paikasta jutaisin. 'in-utta huomasin ettii se ei ollut heille iiiikiiiin .sovelias ; pai k ka.: Py ,vs in k- o 1 p a-ni rahaa ja tuiin kohta takaisjn. Olen Amerikan; kansalainen , eikä .miniilla • olint m i t ä ä n vaikeutta päiist ii ta k a is in. K n tulee e n iiä toist a k e. rt aa t iiä Itä lähteinä äh; Aion pysyä tii iil lä - VI i dys vai loi s-sa, j on ka tied ii n, ole v an par h aan maan ;maailmassa." .. .•..^•'••'•.„ ' Voit aneenpa: jokseenkin varmasi i saiioa, ettii Setit Samuli on Vietor J ä r v i s e s t i i saanut lojaaliseni ma n kansalaisen, kuin niitä hän o l i ennen seikkaiiuret-kelle liihtöään.;; " K y l l ä routa porsaan kotiin- tuo," sanotaan. S y y t ä olisi tämän Karj ai <i li-sei k-k a i l u n k i n johdosta toivoa, tttii. se monien muiden ohella olisi varoittavana esimerkkinä ' ' K u s - basean" ja sensemmoisten hnl- ] ut lelujen suhteen, joilla herkk ä u s k o i s t a suomalaisjoukkoa y-hä vieläkin näytäiln; narrattavan. • me. —• Jokainen päivii on pieni e-iimii : jokainen herääminen ja y-irisnoiiseminen pieni syniyminen, jokainen raike..s aamu pieni nno-rii u s j il j o kai ne n m ä k u lill e in eno ja..nukkuminen pieni; kuolema.— lopenliauer. •. Astorlassa ilmestyvä ning Astorian'' lehti, kertoo e-räässä numerossaan hastattelus-ta, joka lehden edustajalla oli ollut Neuvosto-Karjalassa Astori-aan takaisin palanneen suomalaisen miehen Victor Järvisen '•kanssa. Kohta, Astöriaah saavut- "luaan, suostui i Järvinen tulkin Jsautta iyhiyesti.kertakaan kö^ • — Automobiilien hyödyll isyy-: •destil ei voi"olla kysymystäkään, sanoo' muuan kirjoittaja aineri-kalaise. ssa "The .Medieal Review pf Review'ssa;-', eikä' myös siitä, ettii monet henkilöt näitä n.yky-jijän kulkuvälineitä k ä y t t ä v ä ei 'sentähden, että keillä oi isi kiir e tai pitkä matka kuljettavana, vaan yksinkertaisesti siitä sy,ys-tä, että he ovat laiskoja. He mieluummin ajavat mukavasti autolla kuin vaivautuvat kävelemään. Hän kysyy: ''Onko meis-tä tullut fyysillisesti laiska kansa, jolle liikunnon puutteessa muodostuu suhteettoman suuri Vatsa ja pienet jalat?" ja .jatkaa: ^'Käveleminen on yksi kaikkein edullisimpia fyysillisen harjoituksen muotoja, yksi pär-liaimmista keinoista terveyden säilyttämiseen. Sen avulla hyvin usein estetään luonnoton lihavuus ja poistetaan huono ruuansulatus. Kävelemällä voi - daän painoa pienessä ajassa vähentää viidellii tai kymmenellä paunalla. Täivittäirien, o—10 mailin pituirien kävelymatka tulisi olla j okaisen henkii ön tei'vc-ysolijeenia.' Sota-aikana, jpllcin miehiä lähetettiin harjoitusleirille, oli helppo erottaa uusi tulokas 'häiieri uflkonäkönsä perus-teella. Hätien ihonsa oli keller/ tävä, Tatöa. njipp^uva ja pienilan tettu, ettii kun olympialaisten. on oltava . iniolueettomat 11 rheiliiHi-set, tulisi Saksa myiis kutsua, i.viiii' kerraii saksalaiset ja ranskalaiset liikemiehet o vai koske-, tuksissa; toisteiisa kanssa, niiksi, c i vii t ui-Il ei I i ja t saisi sitä tehd ä; ;NeIItj-äalisien maitIen olisi pitä-nyt esittää puolueet romiiiiskan-tansa : . v oin i a kk a ami 1 lalhi t a va 1.1 a. Toi saa Ita; - on saksa la ist en kaht a alusi a aika en oi liit liyvi n k ie Heine n. Ile ovat useasti : i l m o i t t a neet, etteivät he . tule: olla maan osaa Parisin olympialaisiin. Heid ä n päinvastainen pelkkii kan-hanottokin olisi auttanut teen ratkaisua. ; / ; — Klikkaus, niinkauan kuin so on 1 i'usi, ku o 11 uu kuin nuor i v i i - :; lii. Mitii vanhemmak.si ja k i r k kaammaksi se tulee, sitä l i i l j a i - sei 11 m a ksi se käy. —• Silesius. ; ;v / — J r . s olisi erehtynyt ja ereh- • dys m a k s a i s i elämäsi onnen ja ioiveil tesi loieutumisen. etkö oi il u ti a isi j otäk in el ii mässäsi, et- : : ki") [lalaisi; takaisin, jos -siten - v o i ' sit kor/jäta edehdykse.si? — Onneton on se, joka ei osaa laskea leikkiä, mutta vielii. on- i iiettomampi on seV joka ei osaa iViu u ta- k uin 1 a s ke a le i k k i ä . — F . 'kert.. :•;---;'::••;;•'•;""; ;• -•,-:2 ;'• Mahdollisimman pikainen toiminta. 4= rsSf lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaneella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todellinen arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän korkeimman kur0sin rahalähetyksista. SUOMEN MAIKKAA CANADAN DOUJ^ KaDdri l ä h e n e t osoUeta^^ kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita, Sähkötys-maksu on $3.75 seuraavassa lueteltujen lähetyskulujen lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on 40c summille $40.00 asti, 60c Bummille $50.00 asti, 75c. summille $100.00 asti. Jokaisielta seuraavalta sadalta 25c. ' Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille iähötyksillöi Läneuaessanno rahoja tulee vastaanottajan ja lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyVintar- -S. kasti.
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, October 11, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1923-10-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada231011 |
Description
Title | 1923-10-11-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
^ u ^ M ^ ^ ^ ^ ^
«Tl
NUMEROII
euomaläiiaeni veanoinal |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-10-11-04