Vapaus, June 28, 1921

              CanafUn suomalaisen työväestön
Sänenlcannattaja, ilmestyy Sodlra-iyEsa,'
Ont., joka tiistai, torstai ja
lauantai.
H; PURO, • J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitnssihteeri
VAPAUS
(Liberty)
'The only organ of Finnish Work-ers
in Canada. Published in Sud-bniy,
Ont, evcry Tuesday, Thursday
anji Satorday.
Advertising ratcs 50c per ?ol.
inch. Minimum charge for singie
insertion 7'5c. Discount on standing
odvertisement The Vap&us is the
best advertising medium aroong the
Finiiish Peoplejn Canada.
Umotnshiota 50c palstatuumalta.
«~ Alin hinta ker^ilmotuksesta 75c.
<—Euolemanilmotukset $2.00 (mnis-tovärsyistä
50c kultakin lisäksi).
Kihlaus- ja aviol. ilmot alin huita
$2.00, nimenmuutosilm. (muuten
sain avioliittoilmotusten yhteydessä
$2.00 Iierta., — ÄvioeroSm. $2.00
&erta (2 kertaa $3.00. .... Syntymä-ilm.
12.00 kerta. — Halutaan tieto­j
a osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilrootuk-äfita,
joista ei ole sopimusta, tulee
sahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00) puoli
v L $2.25, kolme kk. $1.50 jä yksi
Mc 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ja kolme
hk. $1.76.
'Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joiOs on takaukset.
.Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome St., Puhe­lin
1088.
Fostiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
ioB ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
J. V. KANNASTO. liikkeenhoitaja.
Begistered at the Post Office De­partment,
Ottawai >as eecond' class
matter.
Huippuunsa kehitiynyt
^ keinotteluhulluus
Tunnettu sosialistinen taloustie­teilijä
A . Bogdanoff selostaft teokses­saan
«Taloustieteen Oppikirja» mi.
tenkä kapitalistisen järjestelmän yh-
:^enä ominaisuutena on kaikenlaisen
lietiiMun Joka «i hm m&&
jbuH dliHkaHnl&i&tä . teennäistäkään
varjoa enemmän peitetylle rosvouk-r
eelle ja saalistamjselle — äärihiäiseen
huippuunsa kehittyminen. Tällaises­ta
julkeasta maantierosvouksesta
myShäisimpänä kuvauksena ovat äs­kettäiset
sänomalehtitiedot, mitenkä
Saksassa, jossa suuri kansan enem­mistö
kärsii suunnatonta < puutetta
ja hl^tää, keinottelu käy yhä julke-ammaksi
ja räikeämmäksi päivä
päivältä. Nämä sänomalehtitiedot ni­mittäin
kertoivat Mitenkä useat maan
suuret pankkilaitokset ilmoittivat
maksavanpa 8 prosenttia korkoa ra­halle
ja vielä 100 prosenttia divident-tiä
niistä tuloista mihin nämä rahat
sijoitettiin. Saatuaan yleisön rahoja
•käytettäväkseen, nämä; pankit sijoit­tivat
ne ammattikämpläriensä kaut­ta
hevos kilpa.ajoissa vetoihin (peta-uksiin)
ja aluksi maksOivaUcin lu­paamansa
100 prosenttia dividenttiä.
Täten saatiin suunnattomat määrät
varoja näihin pankkilaitoksiin, sillä
jokaiselle tuli rajaton h^lu «tehdä
rahaa». Mutta bluffi paljastui kun
pankit eivät täyttäneetkään lupauk­siaan.
Yleisö hämmästyi ja alkoi vaa­tia
rahojaan takaisin. Pankkien ovet
suljettiin ja julistettiin vararikkoon
ja poliisiketju vartioi niitä raivostu-nneen
ja suuttuneen yleisön vi
haita. Jotkut tietysti tekivät suuria
summia rahaa julkean keinottelun
kautta. Mutta sen sijaan keinottelu-koukkuun
tarttuneet vähävaraiset
sijoittajat menettivät ainoat pennin-sä,
..' •
Mutta tällaista keinottelua ei ole
tapahtunut ainoastaan Saksassa/On­tarion
yliprokuraattori esitti äsket­täin
maakunnan lainlaatijakunnalle
muutamia tietoja näiden samanlais­ten
kämplärien toiminnasta Ontaros-sa.
Hänen keräämiensä tietojen mu­kaan
niiden n 2 päivän ajalla, Jolloin
viime vuonna (1920) pantiin toimeen
hevoskilpa-ajoja Ontariossa, vetojen
(petausten) yleissumma teki $42,
164,546. Tästä näiden 'kämplärien
«Jockey Club» niitti puhdasta voittoa
$4,384,237. Näiden «klubien» kont­rolli
on siirtynyt kokonaan ammatti-kämplärien
käsiin, joista Baneyn
hankkimien tietojen mukaan ei yk­sikään
ole todellisia hevosmiehiä ei­kä
urbeilumiehiä. Edelleen sel^taa
prokuraattori Raney, että hiistä mo^
nista miljoonista, mitä Mmä «klubit»
ovat saaneet divi^entteinä hevoskil-pa-
ajofsta 1917-1920 välillä, ei sent­tiäkään
ole lohjötettuhyvärotuisten
hevosten jalostamiseen. Koko nämä
huikeat summat ovat. löytäneet tien­sä
näitten «klubien» osakkeenomista-jain
taskuihin, joista suurin osa on
joko ammattikämpläreitä tai sitten
korkeassa yhteiskunnallisessa ase­massa
olevia henkilöitä.
Prokuraattori Raney vetää johto-päätöksen
lainlaati jakunnalle 'anta­massaan
Sportissa näistä) kämplä?
yksistä; että näitton «Jockey Clubien»
kämpläys kilpa-ajoyhdistyksineen on
yksinkertaisesti uusien; miljqneerien
kasvatusta huippuunsa kehittyneen
keinottelun kautta. '
Nykyisen porvarillisen ^ yhteiskun­nan
mädännäisVys löyhkää siis eeiin
kaikin tavoin ja sen jokaisesta nu^
kökannalle; se sanoi puolustavansa
koko ihmiskunnan pyhiä etuja. A
lotteen teko pyhään liittoon kuului
Asquithille, Tämä pyhä'yhteys jatkui
aina v:een 1918, jolloin työväenpuo­lueen
ylimääräinen konferenssi vaa­ti
jäseniensä pois. kutsumista ministe
ristöstä. Samana vuonna Lloyd Geor­gen
määräämissä vaaleissa kannatti
konservativinen puolue kokonaisuu­dessaan
häntä. Parlamenttiin tuli
tällöin konservativisliberaalisena ko­koomuksena
500 jäsentä, työväenpuo
lueen 67, riippumattoman liberaali­sen
puolueen 20 ja sinnfeinien 50
edustajaa. Mutta siitä lähtien on Eng­lannin
kansan mieliala räikeästi
muuttunut. Kaikki toiveet, jotta voi­tokkaan
sodan päätyttyä elämä joh­tuisi
rauhallisille raiteille, hajosivat
savuiia ilmaan. Suunnaton elintar-peitten
hinnannousu, suuret verot
laskeutuivat rauhan tallen yhtä ras­kaina
kilin sodan kestäessäkin. Tä­mä
jylhä tyytymättömyys nykyistä
hallitusta v a s ^ n pakoitti Lloyd Gebr
gen kehoittamaari, porvareita tiivls-tämää
rivinsä «hyökkäävää vihollista
vastaan». KehoitukseSsaan puhuu hän
kuinka uusi puolue on ilmaantunut
poliittiselle - näyttämölle. Siitä riip^
pumatta^ kutsuuko se itseään bolshe-vikiseksi,
sen pelkkä olemassaolo ja
senvuoksi kaikkien, jotka seisovat yk­sityisen
alotteen ja^ individualismin
vartiossa, tulee yhdistää ponnistuk­sensa
taisteluun sitä vastaan. Hehku­van
liittolaisen tässä taistelussaan
Vr<y$d (leorge tapasi Churchillissa^
YleistUänne 1^
.Moskovan «Firavdassa» kirjoittaa
englontilainen ;tov. MacLean seu-raovaa:;,„;,;;.,,
v;.
Maailmansota oli tehnyt lopun ka­pitalististen
puolueitten, liberaalien
ja konservatiivien, keskeisistä kinas­teluista.
He olivat solmineet liiton
sotatoimien ajaksi ja tarjosivat työ­väenpuolueellekin
heihin yhtyrnistä.
Työväenpuolueen sjhteeri ttendenon
Bornes ja John Hogdes saivat kai­naloonsa
ministerisalkut. Pyhä liitto
oli täten onnellisesti tehty.. Mutta
sosialistiset puolueet eivät tähän liit­toon
lyöttäytyneetkään, vaan jatkoi­vat
taistelua sotaa vastaan. Riippu­maton
työväenp. ' sodan vastaisessa
taistelussaan asettui pasifistiselle nä-viholli^
gessa. He pyrkivät lujj^iäan yh
tenäisen rihlBsman -Eng^tfiinin porva­ristosta
tunnuslausein: «Ellemme
solmia liittoa, niin sosialistinen puo­lue
lähitulevaisuudessa osoittautuu
parlamentissa; voimakkaimmaksi.^.
Puute yhä kärjistää tyytymättö­myyttä.
Sokerin hinta on kohonnut
77-kertaisek8i, hiili 3-, voi 4, tee 2-
kertaiseksi, samaan aikaan kun työ­palkat
ovat kastaneet vain kaksin
verroin. Täten Englpnnin työläis­ten
on kaikilla tuotannon aloilla tur­vauduttava
lakkoihin vähänkään pa­rantaakseen
olotilaansa. Rinnan
puutteen ja työttömyyden kanssa on
työväestössä nostattanut suurta tyy­tymättömyyttä
trade-unionismin joK
ta jäin politiikka, joka kiihottaa tuo­tannon
lisäSmiseen tim, kiiiioitelmat
kehoittayat työläisiä valmistamaan
lisätymmin tuotteita; kohdaten täs-
M avointa vihamielisyyttä, työläi­set
hyvin; käsittävät, että tästä tuo­tannon
jännityksestä hyötyvät vain
pääomanomistajat, ilmoittaen vasta­painoksi
tulevansa vaata työväen ta­savallassa
ponnistamaan kaikkensa
tuotannon lisäämiseksi eivätkä enään
pääomanomistajain hyödyksi.
Sama Englannin hallituksen voi­mattomuus
on paljastunut myöskin
Iriannin kysymyksessä, jolloin kaikis
ta julmuuksista ja sortotoimenpiteis-tä
huolimatta sen ei ole onnistunut
lannistaa vallankumousliikettä. Voi­maton
bh myöskin hallitus ollut raha-asioita
ratkaistakseen. Sodan aika­na
on Englannin valtiovelka \kOhon-nut
700 milj. punnasta kolmeen mil-jaardiin.
Pelkästään korot nouse­vat
350 milj. puntaan. Tähän tule­vat
lisäksi invaliideille suoritettavat
eläkkeet, armeijan'ja laivaston yllä­pito,
joihin kulutetaan tätä nykyä
neljä kertaa enemmän kuin ennen so
taai. Suunnattomista menoista huo­limatta
ei haQitas sittenkään ole vie­lä
päättänyt erikoisveroitusta pää-omanomistajille,
jotka ovat hyöty­neet
sodasta. Ainoana ratkaisukei­nona
on hallitus keksinyt siirtää kaik
ki sodan rasitukset työväenluo>kan
niskoille lisäämällä välillisiä veroja
kaikille,tarveaineille. Vaikka vallan­kumouksellinen
liikehtiminen onkin
voimakas työläisten keskuudessa eri
tuotannon aloilla, on se saanut erikoi
sen myrskyisen luonteen kaivostyö­läisten
keskuudessa, jotka vaativat
kaivosten kansallistuttainista. Rau­tatieläisten
keskuudessa on myöskin
hyvin voimakkaana pyrkimys työvä­en
kontrolliin. Erikoisen syvää mie­lenkiintoa
ovat Englannin työläiset
ilmaisseet myöskin suhtautumises­saan
Neuvosto-Venäjään. Joukko
suuremmoisia kokouksia ja-' niielen-osotuksiä
on kautta maan ollut jär­jestettynä
pikaisen rauhan solmiami-sen
puolesta Venäjän kanssa. Useiii
siten töTJueta Lloyd Georgen rikollis­ta
kättä ojentautumasta Neuvosto
Venäjään käsiksi. i
Kaikki nämä tekijät: työttömyys,
puute, Irlannin kysymys, Venäjä,
Egypti, India ja joukko muita kysy­myksiä
ovat nostattaneet koko työ­väenluokan
samoin koko pikkupor­varilliset
piiritkin nykyistä hallitusta
vastaan, jbka on pialjastaqut' täyden
kykenemätöroyytenjää löytää ratkai­sua
tällä hetkellä esillä oleviin kysy­myksiin.
Sen kukistaminen ori vält-
Neuvosto-Venäjän leppymättö>iäg^-r**niättömyys. Verkalleeisii-mutta var
masti Englannin työläiset vasenimis-tolaistuvat.
Ja tässä siirtymisessä
Englannin sosialistinen puolue johtaa
niitä kommui^ismiin päin.
v:,——O——
Ruotsin kommunistisen
nuorisoliiton ohjelma.
Kiasvava työläisnuorison, joka ras­kaammin
kärsii kapitalistisesta yhteis
kunta järjestelmästä, sen riisto jär­jestelmästä
^teollisuudessa ja maan­viljelyksessä,
imperialismin ja mili­tarismin
kirouksen alla, on valraistet-tava
etujoukot tulevaa loppuottelua
varten yhteiskuntaluokkien välillä.
Sentähden on useimmissa maissa
noussut kommunistisia nuorisojärje^
tojä, jotka ovat liittyneet kansain­väliseen
nuorisointemationaleen.
Näiden järjestöjen julistukset-o-vat:
työläisnuorison kommunistinen
kasvatus tietoisiin taisteluihin murs­kaamaan
Jkapitaiismin i|iin.poliittinen
taloudellinen k|inhenbnenkin; valta,
rakentamalla tilalle proletariaatin
diktatuuri, joka on ylimenomuoto
kommunistiseen yhteiskuntaan.
Siinä mielessä toimii Ruotsin kom­munistinen
nuorisoliitto Ruotsin työ­läisnuorison
keskuudessa.
Liitto pyrkii edistämään mahdolli­simman
korkeata sivistyksellistä ke­hitystä
ja yhtenäisyyttä marxilaisen
mailman katsomiiksen kanssa. Hyvin
järjestetyn luokkataistelun merkeisT
sä työskentelyä, opiskelu ja yalfctus-toimintateköa
valmistaa liitto kom­munistisen
sivistyksen hengessä.,
Alhaista porvarillista sivistystä, jö
ka on vain valekuva taloudellisista
olosuhteista luokkayhteiskunnassa,
kääntyy liitto tarmokkaasti taistellen,
sen 'tuotteita, niinkuin väkijuomia,
pappisvahaisuutta, roskakirjallisuut­ta
ja uhkapeliä vastaan.
Yhtärinnan sivistyksellisessä toi­minnassaan
tähtää liittotyönsä korke
ampaan piumiilliseen - kehitykseen,
erityisellä tarkoituksella valmistaa
nuorisosta kelvollisia taistelijoita tu
vassa sosialistisessa vallankumouk­sessa.
Luokkayhteiskunnan alaisena
aina vaan kasvava taloudellinen ja
poliittinen painostus ajaa työväen­luokan
ulos joukkotoimintaain, joka
pakoittaa heidät asekädessä puolus-
^maan proletariaatin diktatuuria.
Sentähden pyitkii liitto, osittain por-varill.
joukoissa agiteer. kommunis­mia,
osittain j^almistautuu luomaan
proletariaatin punaista armeijaa.
Yksi liiton tärkeimmistä julistuk­sista
on, että erikoisesti nuorten työ-,
Iäisten ja ammattilaisten järjestöjen
keskuudessa on . ag^teerattava sen
uusimiseksi ' vallankumoi^cselliseksi
luokkataistelujärjestöksi, niin, että
siitä tulee se suuri vipu millä kumo­taan
kapitalismi ja rakennetaan kom­munistinen
yhteiskunta.
Kommunistinen nuorisoliitto, kuu­luen
Nuorisp-Intematiosaleen ja niin
muodoin kommunistiseen Intema-tionaleen,
tunnustaa yhteenkuulu­vaisuutensa
Ruotsin kommunistipuo­lueen
kanssa ja hyväksyy kokonai­suudessaan,
sen politiikan ja ohjel­man^
Lutolla on kuitenkin oma itsenäi­nen
järjestönsä, minkä puitteiden si­sällä
se itse päättää toiminnastaan
ja menettelytavoistaan.
Jokaisessa proletaariliikkeen histo­riassa
on selvän selvä totuus; että ai­noastaan
itsenäiset s. o. että^ itse
itseänsä ohjaavat nuorisojärjestöt
synnyttävät urheita ja päättäväisiä
vallankumpukselHsia esitaistelijoita
ja eteviä agitaattoreita proletaaris,
vallankumoukselle ja kommunismille.
Työläisnuorison itsenäinen toiminta
on tärkein, edellyttäen kommij,nisti-sen
kasvatuksen jäsentensä keskuu­dessa.
Tämä kasvatus vaatii erinäi­siä
työpajoja, jotka voivat tulla aino
ia)'aan kommuni^tidiasa nuorisojär­jestöissä
täysiin oikeuksiinsa.
Canadan
5 LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT: i
5 40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä tSO—inn . 5
s lähetyksistä $4O.Od-$6O.OO;75,cMhetyksistä$60.Ool$innn^^ & 5
s $100.00 25e. jokaiselta alkavalta sadalta lisää. ^^"''•öö.lfi s
r^^^^^^^^^ ^^^^^ V^^^ I
|B(tt69, Sndbaiy,OBi,|i
s Torontossa ottaa raholähetyksiä vastaan tov. A; T. Hil] 177 D « I
5 fair Avenue. _ .•^"B«l]9..j
LENININ KUVA KIRKOSSA
i •
London Daily Herald kertoo erääs
sä englantilaisessa kirkossa, joTca si­jaitsee
noin 40 jnailia- Lontoosta
kaakkoon päin Esse kylässä, on ri­pustettuna
Neuvosto^Venäjän' pu­nainen
lippu ja toisella seinällä sitä
vastapäätä on Irlannin tasavallan
kolmivärinen vaakuna. Tämän kir­kon
rehtori on pastoi;i Conrad Noel,
yksi Suur Britannian Kirkkojen So­sialistisen
Liiton huomatuimpia joh­tajia
ja selväverinen bolshevikit
Mutta samanmukainen kertomus
voidaan kertoa Amerikasta. Sillä
Amerikassa on eräs kirkko, inissä Ve
näjän neuvostovallan nykyisen, pää­ministerin
kuva on saanut kunnia<'
paikan. Tämä kirkko on Ensimäi-nen
Baptisti-Kirkko, Gatos, Gal., jo­ka
kirkko tunnetaan tutummalla ni­mellä
Yleismaihnallisen Veljeyden
Kirkko. Tämän ihmeellisen kirkon
pappi on Robert Whitaker, joka ku-
Vi^AUDEN ASIAMIES
Ryhtykää levittämään Punikkia oikein erikoisella tarmolla, g . ..
maan helppo tehtävä, sillä jokainen työläinen tilaa itselleen Punikin v^fiT
vaan asiamies siitä hänelle huomauttaa. "^musj}
Canadan toverit ovat olleet pakotettuja' olemaan ilman proletaanv
la- ja kuvalehteä jonkun aikaa, mutta Punikki tulee nyt vapautem^ln^''
siitä tilanteesta saapumalla luoksenne 2 kertaa kuukaudes^ Onh
tava vielä, että Punikki ei edusta pilaa vaan pUan vuoksi, vaan se » S
ivalla paljastaa tämän kapitalistisen järjestelmän nurinkurisuuden ^
.KUVAT JA i " W O T U K S ^ ^ A R ^ Ä T AINA KIINN^^^^^^^
Asimiehet voivat myöskin tilata Punikin irtonaisnumeroita Bm»!„-i
seen, varsinkin suuremmilla isuo^Iaisasutuksilla käy tämä hyvin n i ­sillä-
Punikki on kaupaksi käypää «tavaraa», .^"ipaitja,
Punikin tilaushinta on $2.00 vuosikerta ja $1.15 puolivuo«kertu
Lähettäkää tilauksenne Vapouden konttori nvälityksellä, osotteS-VAPAUS
Box69, : / Sudbury,Oiit
Toverillisesti, PUNIKIN KONTTORI, Superior, Wis;
ten muutkin vallankumoukselliset sai
istua sotavuosina vankilan" muurien
sisällä, kuten entisten ajan vainotut
kristityt. Lieköhän pastori Whitake-rin
vankilassa ololla mitään tekemis­tä
Leninin kuvan kanssa, jonka hän
on sieltä palattuaan ripustanut kirk­konsa
seinälle? Näyttääpä siltä kuin
todelliset vallankumoukseliiset eivät
lannistuisi pimeissä vankilan kome­roissakaan!
On niitä siis nykyaikana kirkon-miehiäkin
joita voi kunnioittaa roh-
Jteudestaan.
HUUTAVA PUUTE PAPEISTA
Canadan porv^rilehdet ovat suu­rella
huolella pohtineet pappien puu
te-kysymystä. Niimpä he kertovat
että esim. Canadan Prespyteri kirk­kokunnalla
on suhteessaan • jasenlu-kuunsa
nähden ainoastaan puoli papr
pien kokelaita siitä mitä niitä oli 20
vuotta sitten ja ainoastaan neljäsosa
siitä mitä niitä ,oli 40 vuotta sitten.
Saman sanotaan olevan asianlaidan
muissa kirkkokunnissa.
Suurella vakavuudella merkitsevät
nämä porvarilehdet, että yhteiskun­nalliset
ja moraaliset olosuhteet suh­teessaan
lakiin ja siveellisyyteen näh
den ovat suuresti riippuvaiset uskon­nollisten
voimain työn menestykses­tä.
Vieläkin enemmän, nämä lehdet
lausuvat että yhteiskunnan etu on
Jciinteästi sidottu yhteen kirkkojen
toiminnan kanssa. Ellei järjestynyt
kirkko tee tehtäviään, niin siirtolais­ten
sulattaminen maantapoihin käy
mahdottomaksi.
Sitten vetävät nämä huolestMBt
porvarilehdet .sellaisen johtopäjta
sen, että pappien vähyys nerkitte»
moraalisen tason (uskonnollisen)
lentumista ja materialistisen ma],
mankatsomuksen yhä laajemmallel:
viä mistä (jossa arvataan Jotahii
kin oikeaan). Täm^ ohella nini;
aprikoitsivat sanovat voitavan tdiiii;
syytöksiä pappien vähyyteen nähde;
siitäkin, että uskonto on jahaiti'
nut niin moniin seurakuntiin, km
myöskin pappien pienistä pal]foL<tji
johtuvaksi..
Näin aprikoituaan asiaa, yrittJT..
nämä uskonnon häviämisessä kap
listien eduille pahan kolauksen m •>
vät porvarilehdet, lietsoa sotaista
nistusta Canadan nuorukaisiin, n <
tuttaen kuinka he olivat suursoi.*
aikana valmiita sankaritöihin taA
lutanfcereella, kuvaten kuinka in-tillisyyden
levittäminen on mc-laista
«sankaruutta».
Vaikeat päivät ori porvariranl -
la! Toisaalta Neuvosto-Venäjäni?
pujen 'ja. Leninin kuvien iimestyEr ^
nen kirkkojen senille ja itse pylrö ; | l
alttaritauluihln, ja toisaalta kastan ^
haluttomuus nuoren väen ketoi;? | § f
sa, ruveta lukemaan papiksi - hi>
san ammattipimittäjäksi. Voi nM
suruttomia aikoja! Melkeimpä tts-nemme
sääliä porvariraukioja kei­taan.
ha
KUNNOLLISIA VIRKAMIEHIÄ
näyttää Suomi s a a n e e n i i u ^^
(Jatkoa N:roon 67)
JUNA PORHALSI —
Juna porhalsi hämärtävässä illassa.' Juhlalliset
mielet palautuivat vähin erin arkiuomiinsa. Ellei
miehillä olisi ollut aseitaan, ei kohta tuskin olisi
huomannut heidän millään sotaisella retk«llä ole­vankaan.
Luonto ottaa oikeutensa. Hanneksen
vaunun yhteen nurkkaan olivat kokoontuneet jou­kon
f llosoofit Janassa oli mukana joitakin vei».
Iäisiäkin tovereita.. Tämän johdosta kiepsahti jut­tu
«vieraisiin pistimiin» ja sen kautta itse luokka­sodan
syihin. Joukossa oli Tuomaksiakin. Apri­koivat,
että eiköhän olisi ollut parempi, ettei työ-
Väki olisi k^nlcaan alkanut. Mitämaks, jos taisteh]
kääntyykin tappioksi. Vaikka, eipä silti: «joVa mies
kuin sotamies.» ,
Mutta toiset, jo niitä oli enemmistö, pyysivät
valaista epäilijöitä sillä, yksinkertaisella tosiasialla,
että työväki ei suinkaan aloittanut luokkasotaa.
-Aseellisen toiminnan aloitti porvaristo per^Ätaen
j?alaiscn aseellisen järjestön, jonka maltittomat ai­nekset
ampuivat ensimäiset laukankset jo aikoja
sitten aseettomia maatyöläisiä vastaan Huittisissa.
He siis aloittivat verisen luokkasodan ja porvaris­ton
johtama kokoomus kantaa edesvastuun biitä.
Ja mistä syystä, minkä vuoksi porvariston taholta
ammuttiin työläisiä? Minkä hirveän rikoksen nä­mä
olivat tehneet, jonka rangaistukseksi heitä vas­taan
kohdistettiin kuolettava tuli? — He eivät olleet
tehneet pienintäkään, rikosta, vaan pitkästä työn-raadannasta
väsyneinä ja ristiäntiästä nälkiintynei­nä
lakkasivat työstä vaatien hieman parempia elin­ehtoja.
He pyrkivät sovittelemaan taipumattoman
isäntänsä, maakapitaltstin ja hänen kump|>ahiensa
kanssa, mutta heitä vastaan avattiin salakavala mur
haava tuli halkopinojen takaa. He joutuivat äkki­arvaamatta
surman suuhun, heitä vastassa oli salai­sen
lahtarikaÄrtin tuliluikut. Porvariston johtajat­kin'
hätkähtivät tuon kamalan tihutyön takia, hät­kähtivät
vain senNnioksi, että heidän salaisen jär-yjestönsä
tarkoitus paljastui liian aikaisin, nimittäin
tarkoitus taistella aseilla voitol^asta, rauhallisia kei-noj'a
käyttävää sosialistista .työväenliikettä vastaan.
Sanotaan, että kyllä koira haavansa nuolee. Ja
Yiiin teki Borvfrietokin, Porvarilehtiin ilmentyi val­heellisia
ja peitteleviä kirjotuksia tapahtumasta.
Niissä vääristellen selostettiin, miten muka lakko­laiset
käyttäytyivät «uhkaavasti». Siten aikoi por-varisjohto
panna parannuslaastaria puhjenneen mä­täpaiseen
päälle. Mutta Huittisten verilöyly osoitti
päivänselvästi työväestölle porvariston verenhimoi­set
pyrkimykset; Sitä seurasi samanlaatuinen ta-pahtuma
porin lähellä sijaitsevassa Vanhassakarta^
npssa, joka lopuksi äkättiin olevui lahtarikaartin
hyvin variistettVJ linnoitus. Nämä ja rftonet vmA
toisenlaauiset tapahtumat osoittivat selvästi, että
porvaristo varustautui veriseen kokicasotaan. A^-
seettomina ollen olisi työväki jäänyt avuttomaksi
lahtarilcaattilaisten teuraSt^tlavak^. V^Stä yMkrt^
nellätoista hetkellä, jolloin porvaristolla oli ympäri
maan aseellisia lahtatiosastojoj^ryhtyi työväki hank­kimaan
"puolustusaseita. Niitä täytyi hankkia työ­väestön
turvaksi^ kun mUuta keinoa ei enään ollut.
Työväestön asestautuminen suoritettiin julkisesti,
ja samalla luokkasodan valttäniiä^siVaaaittiin -lah^
tärikaartin aseista riisumista. Jos po^risto olisi
tahtonut, niin olisi se voinut estää liiokkosodan puh
keannisen julistamalla lahtarikaartin hajoitettavaksi.
Miitta se toimi päinvastoin äräyltäväst. Vaatien Vto-hian
asevelvollisuuden uudelleen voimaan parttavak-si
ja.«lujan järjestysvallan» perustamista. Salatäfc-seen
ja peitellen todellisia tärköituksiaan nosti'pöi^-
Varisto sanomalehdissään SuUren metakan työväen
aseistautumisesta. Pääkaupungin sUUlret rpörvoiil-liset
voltalehdet julkaisivat yhä toistuvia sepustuk­sia
«punaisen hirmuvallan» leviämisestä ja mitenkä
sosialistit nojaavat «verisiin pistimiin». Sosialistit
kuljettavat Venäjältä aseita —- matkiviat maaseudun
porvarilehdet Se oli porvariston oman asekulje­tuksen
naamioimislaulu. Samaan aikaan tuotiin
Venäjältä Suomeen porvariston laskuun väunun-lastittain
aseita .ja ampumatarpeita. Ja niitä'tuo­tiin
lännestä, aina Saksasta asti tuotiin kiväärejä,
tykkejä ja kuularuiskuja. Riehuva luokkasota '<Jn
paljastanut sen tosiasian, että juuri Suoinen'porva­risto
itse taistelee «vierailla pistimillä» ja vieraiden
maiden ammattitaitoisten lahtarien avulla oman ,
maan työväenluokkaa vastaan. Tämän takia voikin
Suomen porvaristoa verrata verenhimoiseen petoon,
joka salakavalasti vaanien hyökkää uhrinsa niskaan,
yrittäen purra sen valtasuonet poikki. Sellainen
katala vihollinen on kukistettava. Kotoiset ja vie­raat
täällä hirmuvaltaa käyttävät työväen sortajat
on lyöttävä. Sitten vasta voi köyhälistö rakentaa
EUDJaavan kodin porvarillisen yhteiskunnan rauni­oille.'
: •
Tähän tapaan pakiiioitiin vaunun yhdessä nur­kassa.
Mutta tuskin oli täällä äänet vaienneet, kun
toisessa, jonne näytti,kasaantuneen joulton kokka-sankarit,
yhtäkkiä jokiiliyipähti penkille ja nauru­hermoja
kutkuttavaUa saarnaäänellä hihkaisi pitäen
kädessään jotakin sanomalehteä: — Vaietkaa ja
kuulicaat päivän tekstJ, kuulkaat mitä evankelis-lur
terilaisen Icirkon papilla on sanottavana teille, te
pejoonit. Heiifan nimeen siis: '
«Tänjä on pyhä sota. Tämä on Jumalan sota
'petkelettä Vastaan. Tämä on l^avidin sota kapinoi­vaa
Absalofftia vastaan. Tämä on Josuan sota fi-listealäisia
Vastaan. Tämän sodan on Jumala siu-
'nanh'Ut ja isiunaa edelleen, siflä hän on säätänyt esi
vallalle miekan, että se olisi «tangaistukselfsi pahoil
le ja kiitokselcsi liUrsltaiÖe». Tä^^ iitioles-ta,
Suojeluskuntalaisten iJtiolesta on niin ihanaa ru­koilla.
"Mutta perkeleen Jtföklojen, punakaartilais­ten
Bsdlle, ei Herta anna menestystä, vaikka jo^k^i
yrittäisi sitä mille riikpillä. — Oi siunaa -lÖefta
Suomen kansan pyhä vapaustaistelu pikäiöeila, iha­nalla'
«voitolla ja siunaa isUoMafeet 'ulljOalla Utoi-niielellä.
Niiniluniälankiitos — pian on liehuva
vapauden Viiri Hel^ihgis^kin hällitotsHboneideh
harjoilla. -«Jumala kaösSamme», eteenpäin kohti e-teläävapäuttantaan
^vankeina öl*Vat-vielä alavat "^ll
jenime, sisaremme ja"Vainnjiemme,Äiärtty^
Votut, "raadellut "r\l\imiit. Öi "pala kilrkkaana sy-dänaissämme
pyhän sötamrte "jbnjälällinen "ulllrlliek-
:'ii!» :'. ^'.
Aamen, ja-se*täpa|it^k«bn!
•Näin sanoo piskuinen paimen höfran öljymäes-iä,
ja jotta ette luulisi, että täniä on ämmäin hori­noita
tai minun omaa keksintöäni, liiin voin ilmoit­taa
tämän heägeltä "'"väkevöidyn:,ttasiirin nimenkin
• Hän on Rentola,"^Kuhmoisten pajäpi, ja on hän tä-'
män korkean-veisunsa"painnttan"ut, jotta ei'se hut
Icaantuisi.
Mitäp!'ätte,^hä? . ,
Rehevä, natifuiiremäkka tärisytti vaunua palki­ten
hyvätuulisen toverin esitystä. Mitä tuli itse
«saamaan»,, ei siihen kiinnitetty suurtakaan huo­miota.
Tiedettiinhän mitä papit ajattelivat. Oli­vathan
nämä «köyhien ja turvattomiati puoltajat»
myyneet sielunsa perkeleelle, kapitalistiluokalle, ja
alentuneet karkukoirina luskuttelemaan niitä, joilta
olivat jopa pakolla ryöstäneet viimeisenkin oniäi-suudeii
tähteen palkaksi siitä, että olivat tehneet
voitavansa tytyktääiseen puhtaiksi nylkemänsä uh­rit
kapitaalin vastaansanomattomiksi juhdiksi, ja
nyt vihdoin yllyttivät muutenkin verenhimoisia lah-;
tareita hurmeeseen hukuttamaan koko proletoriaa.;
tin, paiskaamaan sen ristille kuin muinoin paiskat­tiin
ehkä yhtä viaton Kristus, jonka sanansaattajia
näiden väärien profeettain juuri muka piti olla.
~ No, sellainen huone kuin hyyryläisetkin, to­kaisi
joku: mitä muut,sitä minäkin, tuumivat kristil­lisen
kirkon Rentolat. MannerheSmhah piflolestaan
on Dagens Nyheterin haastattelijalle juhlallisesti
ilmottanut että iaikkSen meidän «kapinoiteSjain ja
maanpettureiden» tan^aistus, on kuolema., ja Ren­vall
puolestaan antanut laetää rangaistuksen laa­dunkin:
hirtto. Ja keitä ei hän kätyreineen liirtä,
heiltä riistää H n ^an^la^oikendet, Ideistä tehdään
paarioita.
— Ja olisi tehty «ittenkin, vaikka emme , olisi
nousseetkaan ^aseelliseen vastarintaan, vakuutti jo-kntöirtfen.
ISliih, "litiöölSUtti IcolmaS, .jönlfä aärti värisi lii-
•kutukstöta, :m'Utta ^istotookan ibankkeet olivat lii­an
läpinäkyvät, jotta niiden »ihteen olisi voinut e-
•rehtyä. Maamme työväenluokka 'ei m'ielin'yt kurja­na-
raukkana alistua nykyaikaisten Neer6jensa:pak»
ko-ikeen alle, «vaan .päätti viimeiseen veripisaraan
:puoltöa «lämisoikeuttaan, taistella vapaudestaan.
Suomalainen työmies on paljastanut päänsä-las-keakseen
historian ^vaakofcuppiin köyhälistön vapaur
den hinnan koko mailmah silmäin edessä. Eikä mi­kään
^Vallankumous ole; traagillisuudessaan .yleväm-
.pi, jalossa 'uhrautuyaisuudessaah., ja lanniBtumatto-muudessaan
sankariudessaan ihanampi kuin tämä
köyhälistön "vallankumous. .
-Tämän vallankumouksen kautta •astuu Suomi
vasta '•\iu<denajäb historiallisten ^kansojen joukkoon.
•Tämän vallankumouksen kautta -lakkaa Suonii ole­masta
pelkkä-idyllinen maa räuhallisine asukkai­neen,
•revontulineen ja keskiyön aurinköin^äen,. joka
vetää puoleensa vain yläluokan laiskoja vetelebtt-jöitä-—
turisteja — ; se, muuttuu pyhäksi maaksi,
jossa ulkomaalainen tövert kunnioittaen paljastaa
päänsä'}aske§kseen 'seppeleen 'vapauden .puolesta
kaatuneiden sankarien''Vdjeshaudälle.
Niin, tuskinpa ne toverit, jotka ovat kaatuneet
•Karjalassa, Savossa, Keski-Suomessa ja Satakun­nassa,
käsittivät -tehtävänsä koko-Suuruutta, ja as-'
retöntä laajakantoisuutta. Tokkopa he aavistivat,
miten syvältä-kyntää se historian aura, jonka sar­viin-
tällä hetekllä on tarttunut suomalaisen -työmie­hen
jäntevä käsi?—Niin, ehkäpä ei:—tuulevat suku
polvet sen vasta täysin käsittävät, sukupolvet, jo^
tästä uljaasta- taistelusta parhaimmat hedelnätto
tulevat nauttinÄan. '
Mutta yksi asia on kuitenkin varma - kövMfr
tö ottaa kaikkialla vastaan innostuneena W
kutsun; tykkien jyskeessä, ikuulaniiskujen ratoa^
ja kiväärien paukkeessa kuulee stn kor\'a vapanaa
kellojen soiton, -»«i
• Ja siinäpä onkin kynä. Mitäpä enempää tair^
taankaan.— . ^
Ymmärtää aikansa, totella historian ania^
: käskyä, antaa elämälle, mitä elämä vaatn. enem­pää
ei ihmiseltä voida vaatia. — — . u^.
Sanoi, ja hänen sanansa eivät kaikuneet t^j
Töille korville, sillä hän puhui koKo it^ew»
joukon suulla. Eihän ollut matkalla muodoton»
n^ranaraokaa, vaan valveutuneita t^'^'^'*'
tiesivät mitä tekivät j» tekivät mitä veivo ^
vaati. ,, . _ •
iajCM.EMÄR KENTILa
Yöllä pääBivät he perille. Mutta levonj^*
jota ehkä useimmat olivat ajatelleet, s»' "'J-nut
joukko määräyksen heti lähteä I>^f'f^^
• -sennn^a «vastalla ^jaiteevaa h e r r a s k ^ ^^
tä lafatarit pitivät "tukikohtanaan häintess^
toimintaa. Nurisematta lähtivätkin tuI_okW«
tulikastettaan saaden mukaansa r a t s u v a K ^^
.Kuu valaisi valkeita hankia «y"r; .55»-
pitkin maantievaisia, ton. monisatalulni^^^^^
"toarfilai^oakko marssi osoitettua lylaa KO ^
via hiukan Idpristi pakkanen, mutta r e i ^ . ^^
lämmitti. Tähdet tuikkivat tummalta m ^
Idfkkaasti: ja ystävällisesti. Lämmmoir^
-li. Innostus paloi kansanmiesten f -fit»-
-painalsivat kohti väomsta^etuoikentej ^
»isitoniiokoamaa armeijaa vastaan. ^^^\
kär^Ttsensä, heidän "«^sikymmemne^y
«a,;hätänsä, Icärsimänsä potknt, EoIvauKse^^^
tykset, kaikki ne olivat nyt puhjenneet j
luokkavihaksi loiseläjiä kohtaan» ^ " ^ j j i s X I^
yrittivät etuoikeuksiaan suojella ja ^ ^ ^ ^ ^
tää kansan suurimmanosan, sen ^^iti»
Mutta tämä viha, luoHcävifaa, ei P f ^ e J , m
ilmi vihana yfeflöitä lahtaan, siUa roj^^ ^ ]
jäiijestyneitä työläisiä, tajasivat^nyt^^ g-myksesHä
vanhan riistojäijestelman HJB . |
:kä^ksiIoUisen vihan tyydyttämisenj^^^j