Vapaus, January 26, 1921

              U tekivU&iHms Ja Isaantaiii&.
VAPAUS iUbssty)
I H ^ «sdy «hg^D o£ FionM) Worker8
m Caasda. Pablished in Sodbory,
Out* «?eQr WcidB8sda7 asd Satoxday^
' ASmfiäi^ mtes 50c psr coL £Q(&,
MImniiiQi diäigefor insertion
m . Btomot osi ctdodiag advertiEd*
Qiail fhe-Vfipaud fs the best ed7er«
tising raedhtm among the Finoisb
Pieople io Canada
Dmoloähii^i^-JfOe patetatmtmaKa
Mu Irbeta IceztaflmotQ&se^ 7Se,
tosSmfyistg^fiOc koltaldn liM). -
KQ^Isos* |a övj{d. flmot, alin hinta
4 2 M nxinau^ (maaten koin
9ifimi\^^ yht^dessä "fö.OO
teette. ATumflm. $i ^ kerta (2
SFQte^mSilnu 12.00
Bita.--* Halataan tiet»- ja osoteilmö^
ILoTksite (8 bei^tsa $2.00)-
EaOdsta Omotokaiata. joidfä ei ole BO.
piinasta, tulee rahan searatä mokana*
TiuvsmmAfi
Cafiadassa $3JS0 vcosikerta; |24M>
puolta, i s $L2S 8 &b
Yhdysvalloissa. $ 5 ^ vmfSs. $2.75
paoUv. ja $1.50 8 TBe.
Snomeen: $5.25 vuosik. Ja $2.76
Vaokautta.
Tilackda, joita ei aeona raha, ei
talla lähettämään; paitd asiamiesten
joilla on takaokeet -: •
Vapaaden konttori Ja toiioito .00
/odooin Block E!m St. East Sont-torin
ja toimitaksen pididin IQSa,
Postlosote: Box 69, Sodtmxy, Oaf,
HENRY PUBO
lomittaja
j.v.fumAmo
liScteeahoitaja
Reeii^red at the Post OfZiee De>
partment, Ottawa, es seeond cissa
natter. •
Järiestömme sisäinen eheys ja bkonaiiniiis
Canadan Suom. Sos. Järjestö on yk- tä he eivät voi tobota järjestöä, joka
',«! niltS harvoja sosialistisia fdrjestöja
/ mailmassa, joka on särkymättä, sisäi­sesti
eHeänä ja boSionaisena päässyt
di^tynSän nykyaikaisen ty(WäenIiik-
, keen kannalle., tämä on niin harvinai
»en tapans, etiä sen joihdosta Icännat-taa
kyllä'Idijottaa.-^ tämän seikan
' käfiiattaäsmmlla tyyd ^
, inielenylennyksellä panna maistiin.
Samalla kon kaikissa maissa m tals*
tetto Ja vieläkin>iBteai9ah kiivaasti
sosiflli8^i£ässa pualaeiss^ ja lyKfväen ta
loQdelliSls$a ^jestöissa ankaria ott(i-laita
oikeiston ja vasemmiston i&m-
' iS,—jotka taistelut'ovat pirstoneet en
tis^ «öiialistiset puolueet joka kah-
•\ d ^ tai useammaksi .toisilleen viha­mielisiksi
leileiksi, on meidän järjes-
' tömme l»ti uudemman työväenliik­keen
tgnvuttu^ mailman sodan kaa-
'' meistä raunioista, piirtynyt kokonai-f'_
SQud^an ja johdonmukaisesti selväl
Ie TOsemimstolaiskannaUe. Olisiko
. färjesfös^me jonkun v«rran sellbt-
'.fiia aineksia, jotlaiolisivaf mielessään
s^^ttunaet vastustamaan tätä kantaa,
. 'sit^oiiivaDrea s^noapiiutta se voidaan
varmuQdäla sanoa,-ja meillä on siitä
todistukset, ^1*ei,nnt8!ole edM niin
naäJon,;'että oliaivat Julkisuudessa us-
' : taitaneet' ryhtyä kantaansa puoluste-
4 Jo heti )m J|iW&9 K^ösainvglinen
; ' fsmstettiin, tuimusti järjestömme toi
: . meenpaneva,^ komitea; virftllieesti sen
; ^nailmaa. ,työväen1likfce8n johtavaksi
'\ > jaajest^sltisamallaitttmmataen Venä-
. .jän suuren proletaarisen vallankumo-
>/iäsen'aud^< vaihekauden alkajaksi
työv&ehliikkieessä. Ja tällä-^samaUa
.^.-);leimalla nm järjestömmef^',johdonhiu
Itaisesti ja horjumatta pysynyt.
; Jo'sainia kertaa kun^ järjestömme
' ^yhteiskimta-lpbliittisessa elämässä us-r
. koilli^esti ^etkhia tätä mailmah prole-tariaatih
kuria'taistelulippua, antaa
\ se myöskin jakahiattomaii tunnu^k-
/ • eensa ja kannatuksensa teollisuusunio
: nimille.. Siliä se .oli meidän järjestöm
me ja ,i«3Hlea;toime3ta* kun ryhdyttiin
' |S8ti Calgaiyn kofnvfentionSn v jälkeen
' ' ,i!01ostamaan jä~ bnnetoksi t^emSSn
> Onö Big Union rakennetta ja tarkotus
w'/l)er^'^[]tiaän maan suomalaisiUe raa-vaSm
muutamilla tahoilla näy
^' läan se seikka kokonaan unohtaneen,;
' nm tulee .järjestömme jääenniää^
^ Ä,Tiiia^lienee v; 1915ollut4,000
r,'seuduiUat.nyt tuskin meilE dien puol-
^\ ta siitä ^eJsn^ärastS. Sodan loppu-
-^iniosin^.viifanjmaisten järjestöämme
, kohtaaf ^^hdistama vaino, järjestöm-:
,~ me Jtäittomaksi julistaminen ja lakka-uttoinlnen
,^l^eltä, ja toiselta puolen
' ^(fltaiävuosiens^hyvä aika", veivät suu
\ . r^n mäSiän välinpitäinättömiä ja vä-r
hommiin vakaumuksellisia ain^ia
/ poiä ^jestöstämme.
" < Hutia jäsenmäätämmekin on vähi­tellen
kasvamasa. SauU ^ Mariessa,
\ ToiionUtesa'ja useissa lännen osastois-
/ ea yhtyy uusia jäseniä yhtämittaa'. U-
^ seita uusia osastoja on perustettu maa
^ I, aeoduille^ viime' vuoden loppupuolis-on
henkSsessä ja elimellisessä yhtey­dessä
maUman proletariaatin parhaim
Riiston kanssa,.
Meidän jätjestömme tehtävä
vain kärsivälli^sti-jasitk^i tdtda
työtä näidenkin ainesten keskuudessa
ja osottaa heille, että heldäa taloude
linen opportunisminsa ei kelpaa työ­väen
luokkataisteluopiksi, v a ^ johtaa
^ ; K \ ^ u t t e jos jäijestömme on saanut
\^»auttia sisäisestä-rauhasta ja yksimie
. lisyylesta, 'niin^se ei «Iti ole saanut ol-
, isL raidiässa ulkopuolisilta hyökkäyk-
> / dlta - Paitsi edesmenneinä aikoina vi-
; xanoäaisten vainoa, on järjestöämme
vastaäd' yritetty jatkuvasti kohdistaa
/Jhyö&käyksiä niiden suomalaisten työ-
' .,'läisainestcn teolta, jotkaTyhytnäköi-
^ syydetään-ovat juopuneet taloudfelli-
" < sen tyoväenliikI&^ opportunismista
ja vajonneet kaikessa tietsmuttömyy-
^ dessäai^' auttamattomasti revisionis-
*> miin, vall&akb he itse luulevat tais-
^telev^sä revisionismia vastaan. Om-
' pa heidän keskuudessaan esiiat^yt
- ' sellaisiakin mielipiteitä, että he tule-
-^-vat'ennen pitkää munaamaan jär-
. ' . jestömme toiminnan ja hävittämään
r.jsen qlemattomiin., Mtttta he eivät ole
^tilUeft.diatdleeksikasm sitS toiäasiaa,
>jet(^k)ii^^ vol^ivatkaan hävittää
; ^0^1^sta liikettä, ja järjestöä, jo^la on
jsn^iisa ja joka imee elinvoimansa
-'riö&ft maihnan uudenaikaisesta prole-
Olkaamme varmat, et
ja on Jo johtanutkin heidät autitama
tomasti vetelään; suohon, jossa viho
linen Voi heidän jouldconsa t>erinpohJ'tt
tuhota^ y Heidän on osotettava heille,
että hei^idcin on paras ajoissa tun
nust^aereduIyksensäJA ettei heillä o
mit^n muuta keinoa, kuin seurata
mailman praletariaattia sen selvSi^n
päämäärään johtavalla joskin vai­kealla
taistelujen tiellä, sillä mitään
syrjäteitäci ole olemassa, Meidän on
selvennettävä Isuurllle työväen ; jou^r
koille tinkin^ttömäksi se tosliasia, et^
ta samalla kun työväen on välttämäi
tömästi järjestyttävä taloudelHsest
ja se joutuu taistelemaan tämänpäivä
siä palikka- ja työtunti-taisteluja, et*
tei se saa eksyä uskottelemaan, ett.
sitä tietä — vähitellen — voitaisiin ka
pitalistten voitto-osingot pienentää jli
ikäänkuin- huomaamatta vallata tuo-taiitokoneistotyäväen'käsiin,
vaan e
tä meidän tinkimätön i^iämäärämme
tulee olla KAIKEN VA£LAN TYö^
VÄEN HALTUUN OTTAMINEN
koska ainoastaan se keino ja se tid vie
proletariaatin täydelliseen- vapauteen
ja\inoastaan sitö tietä voidaan kap
tal!stineii Riisto ja sorto hävittää.
Ja mitä tulee meidän järjestömm
sisäiseen elämään ja toimintaankin
niin joskin se on olhit nykyisin eheääi
kokonaista ja solidarlstd jäi joskin me
voimme osottaa yhtenäisen rintaman
vastustajillemme, niin ;paljon • vielä
puuttuu. . M e i ^ > jäsenistÖlfömme
puuttuu/syväUistäi' selventä>^' liedel
möittävää j(\ innostavaa .tietoisuutta.^
Ja ilman täfö se ei omaa e l ä i ^ toi-mintakykyl
Uman tätä se ei omaa
luokkataistelijan rohkeutta ja ^rmok
kuutta, r Siksi onkin toiminta mbnissa
osastoissamme -r-vaildcaltin 'yksimie^
Iistä -—unista, velttoa, saamatonta ja
haparoivaa.
Täikeintä siis puuttuu: sehän sosia
listisen tietoisuuden antamaa voimaa
jakypsyyttäi
Ja l^män, sosialistisen luokkatietoi
suuden lujaan ja perinpalviaiseenkou-,
Juutustyöhc^ meidän |on käytäi^ ta^
^molla käsiksi^ S€kä Jäsenistömme kes
kuudessa että. sen ulkopuolella;
Ei saa loyöskäSn unohtaa, että Suo;
mesta on viime aikoina tullut tänne
Canadaan suuret määrät suomalaista
työväisainesta, osa jo hiukan herän­neitä
ja osa; vielä kaäcessa pimeydes­sä
vaeltavia. Meidän velvollisuutem'
me on saada heidät järjestämme vai
kutusvallan piiriin. Osa heistä on tie
tämättomyj^des^än: ^toiminut Suomen
lahtaiivallan verisinä pyöveleinä. Nä­mäkään
ainekset eivät ole kaildci pa­rantumattomia.
Heidät on saatava
tunnustamaan töikeä rikoksenst^ pyy
tämään se anteeksi järjestyneeltä ^ ö
Väeltä ja liittymään mdman, etfcei vai
lassaoleva Ittdcka enään toista kertaa,
uusiintuvissa taisteluissa, voisi Ifiyt>
tää heitä proletariaattia vastaan.
Järjestöllämme on siis suurikantoi-n^
n tehtävä. Ja se ei saa sitä' väis­tää,
vaan on käytävä kaikella taxmol
la ja sitkeydellä suorittamaan osaan­sa
mailman proletariaatin vapautus-liikkeessä.
Meidän on luotava ^
jestömme "todella lujaksi toimint^y
k y i s ^ i ja eläväksi työväen luokka-taisteluorgaaniksi,
joka rinnan t&M'
sikädessä tämän maan työväen-^jes
töjen kanssa valmistaa jnaapeiää työ
väenluokan yhteiskunnalliselle vapau­delle.
Meidän on kerättävä valistus-rahastoa,
saadaksemme useita kyvyk­käitä
puhujia ja luennoitsijoita , liik­keelle.
Meidän on saatava lehtemme
laajalle leviäväksi agitaattoriksi ja
proletariaatin vapautussanoman levit
täjäksi. Meic^ on kaikin keinoin kyl
vettävä selvää sosialistista luokkatie­toisuutta
ja kasvatettava työläisten
keskinäistä scdidarlsuutta Canadan
suomalaisten työläisten keskuuteen ja
mikäii mahdollista myöskin tämän
maan muunkielisten raatajain kee&en.
Ottsäta Tratskin kitfeesta
Teillä on suoria epäilyksiä UI In-temationalen
suhteen sen poliittisen
ja pnoluelnonteen puolesta; te pel­käätte
Ranskan ammattiyMistysltik-keen
joutuvan poliittisen puolueen va
naveteen. Näin alkaa L Trotskin kir­je
ranskalaiselle syndikalistille.
Mutta, jatkaa hän, johan- se amm.
yhd, liike, jonka riipomattomuudosta
te niin huolta pi^ttej on .poliittisen
puolueen vanavedessä. Trotski osot­taa
sitten, kuiiäsäJdiäiausSn ja Merr-heimb
eramattiyhdistystea «'riippu-mattomtms"
on vain näennäinen, on
pelk^ työnjakoa Nuo herrat vojsi-vat
hyvin vaihtaa paikkaa parl^nent-timiesten
Renaodetin ja Longa6t'in
kanssa, e%ä eroa näkyisi Nehän, knm
pikin alallaan, noudattavat porvaril­lista
politiikkaa Mutta nyt ei ole­kaan,
kysymystä parlamenttarismista
ja antiparlamenttarismistaeiltö muo­dolliset
riippumattomuudesta Nuo
tunnussanat ovat;vanhenneet. Porvai-
TistpUe on Jouhaud'in antipariament-tarismi
yhtä mieluinen kuin Renaude-lin
ja JLonguef in "sosialistinen" par-iamenttarismi,
'
Nyt on kysymys sen politiScan si­sällöstä,
jota työväenluok&a noudat­taa
sekä taloudellisten järjestöjen^
että parlamentin kautta. "Todelli-jaen
kommunistinen i)o]itiikka &o. por
varisvallan jäsen valtion (kukistamis­ta
taricöttava.politiikka hakee valli^-
kumouksellisen. ilmaisunsa .JcaikiUa
tyÖ^n elämän aloilla, kaikissa- jär­jestöissä,
laitoksissa ja elimis^, joi­hin
sen edustajat tunkeutuvat: am­mattiliitoissa
joulkkokc&ouksissa, sa­nomalehdissä,
kommunistissa puolue-luejärjestöissä,
salaisissa vallankunio-,
uksellisissa ryhmissä, jot^ toimivat
armeijassa-tai valmistavat kapinaa,
'a vihdoin, parlamentin puhujaJavalla-kin,
jos eturivin työläiset läheti^väf
ptolamenttiin todella vallankumouk­sellisen
edustajan." Se joka anarkis­min
varjolla vastustaa proletariaatin
diktatuuria sanoo Trotski, Se ei ole kif
mouksellinen, vaan on pildiuporvarilli^
nen kenkku. Hän. ei kuulu meidän sak
kiin. 'r
Työväenluokan tehtävänä on siis
vallankumouksellisella diktatuurilla;
tuhota porvarillinen yhtefckuntaraken'
nus. Mutta siitä on tietoinen vasta
se^ vähemmistö, joka^saakamiatusta
sen niukaan, kuinka voimakkaasti;
päättävästi ja vakaumuksellisesti se
toimii.- . Banikaloiset syndÖcalistit,
my-öntpä TrotsfaVv olivat oikeassa sa-nocasalan,
etteivät pelkät ammattiyh­distykset,
jotka käsittävät työväen
suuret; joukot, ole riitÄvät kumouk­seen.
(Tarvitaan alotäty^yincnVähem
mist8,j-joka antaa joukoille määiäyk-sen
toimintaan. Mutta, tätä tietoista
vähemmistöä ei voida muodostaa am-^
matilliselle eikä paikalUselle- perustal­le.
Njiden täytyy yhtyä keskenään Oi
maii ojhjelman ympärille ja luoda kes­tävä
kuri. Kuinka te sitä nitaittänetr
tekääii r r me sanomme sitä lommu-nistipuolue^.
"Sanotaan, että itse "puolueen" ni­mikin
bn pariamenttaaristen ammatti
lörpottelijäin kautta joutunut huonoon
huutodn. Mutta samahan on faita
ammattiliittojen symiikaattien. Mut­ta
ei silti näistä erota Eikä olekaan
kysymystä nimityksistä, vaaijisisäl-östä.
"Kommunistipuolueen niraityk
sellä me ymmärrämme^ proletariaatiii
etujoukon yhtymää proletaarisen dik­tatuurin
ja kommunistisen kumouksen
himessä;",.,
"Niihin väitteisiin, joita esitetään
»litiikkaa ja puoluetta vastaan, Kit^
keytyy tavallisesti anaririlstista valtion
meridtyksen käsittämättömyyttä luok
cataistdusSa Prondhon sanoi, että
ye,rsta3(l'aterier).tui&eep»ds valtioa
Tämä on totta vain siinä mieliessas et-
% tulevaisuuden yhteiskunta tuica ote-maan
valtava verstas, joka on vapau-unut
valtiollisesta Ituoresta, sillä vai
io merkitsee luokkaherruudenpak&o-ärjestöS,
mutta kommunismin valli­i
n ei ole luokkia Ja koko kysymys
on siitä, mitä tietä me pääsemme kom
munistiseen yhteiskuntaan. Proudhon
arveli että verstas .keskenäisen yhty­minen
kautta asteettain tunkee pois
tapitaUsmin ja valtioa Se 'osottau-ui
puhtaaksi utopiaksi: verstaan tun
d pois mahtava tehdas, ja sen yläpuo-elte
kohosi monopoli-trusti. Ranskan
syndikalistlt luulivat; jaosaksi luule-vat
ylakin, että syndikaalit peJIaise-toimivat
bomouksdlisen proletariaa'
tin vakoojina ja ovat valmiit milloin
tahansa sen puhujalavalta siirtymään
barrikaadille, Sitä ei tee RenaudeL
Mutta sellainen oli Karl liebkneeht,
joka valtiopäiviltä meni Potsdamin to­rille
katsomaan työväen joukkoja avoi
meen taisteluun. Joutui kuritosbuonee
seen ja sidtä vallankamoaksen barri-kaadeHle.
Ja hän, kinnmonisti, kehot
ti Saksan työläisE ottamaan osaa
Kansalliskoko<d(sen vaaleihin. Mutta
samaan aScaan järjesti sotilaita Ja
kaatui vartfopaikaUeen.
"Niin kauan kum Ranskan proleta­riaatin
kukka ei luo keädtettyä kom-oranistqtooluetta
se ei saa käsiinsä
valtiovaltaa, ei tuhoa porvariston po­liisia
ja sen sotilasvaltaa eikä tuotan-toivälineitten
yksityisomistusta Mutta
ilman sitä — ei verstas tuhoa valtio­ta
Joka sitä ei ymmärrä Venäjän
vallankumouksen kokemuksen jälkeen
se on ylipäänsä toivotoa"
Mutta vallanoton jälkeenkään ei
proletariaatti voi heti lopettaa valtio­t
a luovuttaa ratkaisuvaltaa syndikaa­teille.
Niihin kuuluvat vam työväen
yläryhmät animatittain ja teollisuuk-sittain.
Mutta ön valvottava koko työ
väeriluokan etuja. Sen elimiä ovat neu
vostoi, Ei kuitenkaan riitä niiden
pelldfä valitseminen. Niiden on nou­datettava
määriteltyä, päättävää val­lankumouksellista
politiikkaa Porva
risto ei, kuten.osotfavat Venäjän, Un­karin
ja Baierin kokmukset, suii&aan
luovu aseistaan ensi tappionsa jäl­keen;
Neuvostovallan on käytävä ko­vaa
taistelua kotoista ja ulkomaista
vastaknmousta vastaan. Kuka' ahtaa
neuvostoille selvän kuvan tilant^sta,
vannan totmintaohiehnan? Ilmeises­ti
vain tietoinen/kokenut etujoukko
— kommunistipuolue.
Nyt .sanovat jotkut, että Venäjällä
puolue "komentaa" neuvostoja ja am-nmttiyhdistyksiä;
Ranskan syndlW-tit
sen sijaan tahtovat olla riippumat­tomat.
Mutta ovatko ne? Niitähän
komentavat Ranskan ja Amerikan por
Variston lakeijati Sellaista itsenäi-sjryttä
eivät venäläiset syndikaadr
tahdo. Ne ovat kukistaneet porvaris­toa
Sen ne voivat tehdä vain sen
kautta, että sysäsivät sivuun Joa
haux'ensa^'a panivat tilalle tosi tais­telijoita
kommunisteja. Totta kyllä,
.sanoo Trotski, että puolue johtaa am
mattiyhdistyksiä. Menshevikit väit­tävät
sen tapahtuvan "v^ivallalla".|
Mutta kunika on selitettävä, että työ
tä tekevän kansan joukot, jotka ovai
kukistaneet tsaarin, porvariston ja so-vitteliiaiD
vallan, eivät ainoastaan sie­dä
sitä "väkivaltaa", vaan,vieläpä jou
kdla tulevat kommunistipuolueeseen
Vain siten, että xtbo joukot ovat oman
kokemuksensa kautta tutustuneet eri
putdueitteni ja ryhmien politiildcaan
ven;anne§t niiSfen puheita ja tekoja
sekä tulleettulokseen; että ainoa pUo
liie, joka kaikissa vallankumouksen
vaiheissa, tappioissa ja voitoissa, on
pysynyt itselleen uskollisena, on ollut
kommunistipuolue. On siis luonndllis
ta, että avälikokouksissa ja ammattia
yhdistyksissä valitaan vastuunalaisil­le
paikoille kommunisteja - Siinä se
on puolueen johtava osa. ^
Ranskassa ovat kumoukselliset syn-naan
tuhoavat kapitalistisen omaisilu-a^
en ja hajottavat porvarisvaltion. Mut
ta niin ei «de laita'
Syndikaatit ovat voimakas suurla-con
väline. Mutta sitäkin varten on
tarpeen '^imelias vähemmistö". Mut
ajuurlakoUa ei kumota porvarisval-
•^ota silla se on vain puohistuäkehia
Porvaristo turvautuu aimeijaaa Vain
«voimessa taistelussa vasbo&umouksel
sta armeijaa vastaan voi proletari­aatti
päästä aseman herraksi. Mutta
sitä varten on tarpeen huolellinen agi-tationinen,
örganfsatoorinen ja t^nil-inen
valmistus. KaO^n jaijestöihin
nitoksiin , ja sotaväenosastoihin on
muodostettava Icumoukselli^a lyhmiä;
>iden yhdyssiteenä oh kommunisti­puolue.
Japariamenttlin on lähetettä
vä vain sellaisia tovereita jotka siellä
yhdessä porvariston esikunnassa —
dikalistit (Monatte y.m.) ja kommu­nistit
(Loriot yjn.) vähemmistöinä a-laUaan.
"Mutta onko' Monattella ja
Jouhaux'lla sama ammattiyhdistyspo­litiikka
? Ei, he ovat viholhsia. Itai
nen palvelee proletariaatti^, teinen
noudattaa, naamioitua porvarillista
suuntaa Onko sitten Loriofn ja Re
naudel-Longuefn politiiKka sama?
Ei, toinen johtaa proletariaattia val­lankumoukselliseen"
diktatuuriin', toi
nen alistaa työväen joukot kansallisen
porvaris-demoikiatian alaiseksi. Entä
missä eroaa Monatten politiikka Lo-riofn
politiikasta? Vain siinä,; että
Monatte toimii etupäässä ammattiyh-distysalalla,
Loricit poliittisissa ^jes
töissä. Mutta tämä on pelkkää työn­jakoa.
Todella kumouksellisen syndi-kalistin
ja todella knmot^Uisen so­sialistin
on yhdyttä^^ komnranistipuo
lueessa Heidän on lakattava odemas
ta oppositionina vieraissa järjestöis­sä.
Heidän on, itsenäisenä jäxjestö-näi
joka on HI Intemationalen Kpun
alla esiinnyttävä syvien rivien edes­sä,
annettava .selvät ja'taiikat vasta-likset
kalkkiin näiden kysymyksun,
johdettava koko nuiea tmstehia, suun
naten' sitä kommunistisen ' vallanku­mouksen
tiellä Taloudelliset järjes­töt,
osuuskunnalliset, poliittiset, Idi-distö,
laittomat ryhmät armeijassa,
parlamentin puhujalava kunnat jne.
nämä ovat kaäki vain erilaisia
järjestömuotoja, käytännöllisiä me­nettelytapoja,
eri tukäohtia Taiste­lu
pysyy yhtenäisenä olemi&seltaan,
mille alalle se sittenbJeviääkin. Sen
taistelun kantajoukko on työväenluok
ka Sen johtava etujoukko on kom-monistipuol.,
jossa- tosi^kumouksellisil
la syndikalistdilla on oleva kunnia-pailäa.
?
Muutamia sanoja sankareit-ten
muistolle '
ajassa tapahtumia jotka na}ttävät sil
tä kuin olisi tapahtunut joku suuri
käann^ohta jossakin tasaisesti, mel­kein
huomaamattoman hiljaisessa e-teenj^
menossa jotka sauzet tapah
tumat ovatkin merkkitapahtumia, joi
ta mulstS^emme, ja jotka herättää jo­kaisen
huomiota, ainakin sen osan ib
misiin, joita ne lähemmin koskee.
Vaikka me työväenliikkees^ emme ju
maloikaan j-ksilöitö suuresti, emme ai­nakaan
siinä meridtyksessä kuin nyky
ajan vallassaoleva luokka, niin kum­minkin
meidän riveistämme joskus
kaatuu meidän ral&aimpiamme,
saakardta! joiden elämän työtä me
kunnioitamme, joita me joskus pysäh­dymme
maistelemaan. Sankareita joi-tenka
haudan ääressä välinpitämättö­minkin
ihminen nostaa hattuansa
Nyt tällä kertaa me.tah(lomme näi­den
muutamien rivien avulla muistaa
taas kahta parhaimmistamme, jotka o-vat
oUeet rakkaat, ei mnoastaan Sak-vallankumoufcsisdle
työväestölle,
vaan joiden sankarillista taistelun tar­moa
on joutunut ihailemaan kaikkien
maiden työläiset. Karl Liebkneeht ja
Rosa Luxemburg. Molemmat Saksan
kapitaJistiluokka mitä julmimmalla ta
valla murhasi'kätyriensä avulla Nyt
tämäii kuun 15 päivä on kulunut kak­si
vuotta siitä päivästä, jolloin yliä
mainitut rehelliset taistelijat kärsi-
^ t marttyyrikuoleman. Se on, jou­tuivat
uhraamaan aatteelle suurim­man,
mitä heiirä oli antaa. Antoivat
henkensä-punalipun puolesta. He .säi-
.lyivät uskollisena loppuun asti sille a-sialle,
jolle he jo nuorena oli kuuliai­suutta
vannoneet. Kaksi vuotta sitte
tammikuun 15 päivä kaatuivat he.mo-lemmat
murhaajalnsa kuulien lävistä­mänä.
Sen luokan teurastamina joka
oli syypää lähes 6 vuotta raivonnee­seen
raakaan' ihmisteurastukseen, luo
kan, jota vastaan molemmat murha­tut
olivat vannoneet leppyraätöintä
taistelua aivan kuten muinoin
Spartacus, johon vihollisensa jalkain
juureen kaatuneeseen sankariin hyvin
sattuvasti on Liebknechtia verrattu.
Kun me pysähdymme ajattelemaan
sitä lähes arvaamattoman suurta mer­kitystä,
mikä yllämainituilla'tovereil­la
on'ollut kansa'nvälisessä työväen-liildceessä,
niin eikö veri nouse pos­kille,
eikö kätemme puristu uyrfc-kiin
kuin muistamme molempien jalo­jen
sankarien marttyyrikuolemaa.
Tämä tammflniun 15 päivä eikö se
velvoita meitö johonkin? Kylläl Se
velvoittaa paljonkin, se velvoittaa mei
tä jatkamaan tarmolla ennen aikaa
kaatuneiden tovereiden työtä. Se vel­voittaa
meitä toimimaan väsymättö-mästi
sen luokan kukistamiseksi, jo­ka
monien muiden suurten rikostensa
lisäksi on tehnyt itsensä syypääksi tä-^
lankin' kamalaan murhaan: . •
Kun me historian-lehdiltä, katselem­me
menneitä taisteluita, niin näyttää
kuin me kurkistaisimme hirvittävään
tuskien käytävään,' josta näkyy aivan,
kuin hoiperrellen olisi- työväenlutrfdca
pyrkinyt eteenpäin edistyksen ja va-yauden
tiellä.,Sieltä näemme miten ta
vattoman monta kertaa on työväki täi
lä tiellä pysäytetty. Mitea tavatto­man
monta kertaa s©n jalot yrityk­set
on verivirtoihin hukutettu., Me
näemme siellä että sadat tuhannet, Ja
miljoonat ovat kuolleet marttyyrikuo­leman,
mutta me sielfä näemme myös
sen, että aina on lyödyt joukot nous­seet
uudelleen ja yli ruumiskasojenkin
on tyonarmeija liUitenyt taivaltamaan
eteenpäin. Ja nyt vallankumoukselli­nen
kansainvälinen työväen armeija
astelee eteenpäin varmemmin kuin kos
kaan ennen. Sillä" nyt siltä näyttää
hapuilemisen aika loppuneen, ja siksi
vallassaoleva luokka melkein kuin epä
toivon raivolla suunnittelee mitä häi-käiiemattömimpiä
murhia yjn. tekoja.
Mutta vaikka he vielä voi hetken kaa­taa
parhaimpiamme rinnaltamme niin
se ei saa raeilä masentaa. Päinvastoin.
Niini» nytkin, kun me kunnioitukses­ta
ilostamme hattuamme' Karl Liebr
knecihtin ja Rosa Luxemburgin tehdyl
Je elämän työlle, niinme vannomme
kostavamme tälle järjestelmälle, koit­tamalla
parhaamme jälkeen vie^ e-teenpäin
sitä asiaa jonka edestä he
antoivat henkensä.—E. Wnrien.
TYÖMAILTA JA
JÄRJESTÖISTÄ
Tähän mennessä on Sudburyn, Mondin ja Creighton osastot idättä­neet
ottaa osaa Vapaudelle kirjailtamien toimeenpanooa
l i.
S m k . 2 3 s 0 0 - Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT.
40c. läiietyksistä alle ?30.00; 50<:. lähetyksistä $^00^^^^^
60c lähetyksistä §40.00-$60.00; TScf lähetyl^JSta $60.00-$i00.00. Yli
$100.00 25e. jokaiselta alkavalta sadalta lisää. _
mhän memiessä ovat kaikki välityksemme No. 4915 asti makse­tut,
sekä lisäksi seuraavat kaapeli lähetykset: 4942, 4947, 4952, 4954,
4959, 4966 ja 4974. '
VAPAUS,
Box 69, Sudbury, Ont.
Torontossa ot;taa rahavälityksiä vastaan tov. P. Katainen, 214 Ade-iaide
St. West
Joulukirjallisuutta Suomesta
Nuoren Työläisen Joulu, Suomen vasemmisto sosialistisen nuorison
jouluiilkaisua on saapunut konttoriimme myytäväksi. Julkaisu on
sisällöltään hyvä nim kirjotusten kuin kuviensakin puolesta. Kuvista
erikoisesti mielenkiintoisia ovat S uomen nuori.soliiton en toimikuntia
^ja toimitsijoita esittävät kuvat. Julkaisun, joka on suurta kokia hm-ta
on ainoastaan 65c..Rientäkää tilaamaan.
Työväen Uriieilulehden joulukuun numeroa on myöskin rajotettu
määrä saatavissa. Hinta 25c.
VAPAUS,
Box69, Sudbuiy, Ont.
i iomen Puoluelehtiä Tilaamaan
Alempana luetellut ovat vasemmistolaisia sosialistilehtiä Suomes­sa
ja saadaan niitä tilata meidän kantamme:
Suomen Tj'ömies,' päiräleki, Helsinki, hinta ....—-.—. $1.20 kuukausi
Vapaa Sana, päivälehti, Vaasa hinta $1-20 kuukausi
Vapaa Kansa^ päivälehti, Kuopio, hinta .......................... $1.20 kuukausi
Sosialistinen Aikakauslehti kerran kuussa, hinta $3.50. vk. $1.50 % vk.
Nuori'Työläinen, Helsinki, viikkolehti, hinta $2.25 vk. $ 1.15 % vk.
Työväen' Urheilulehti^ Helsinki, kuukausilehti, -3.00 vk. $1.50 % yk.
•Yllämainitut Jehdet ovat Suomessa kaikenlaatuisen kiristyksen a-laisfena
Niiden on vaikea saada ilmotuksia;ja niitä sakotetaan ja muu­ten
vahingoitetaan mitä erilaisimmilla keinoilla. Tämän tähden us­komme
että mahdollisimman moni Canadassa asuva työläinen rientää
niitä tilauksillaan kannattamaan.'
AsiamtespaJkkio,- jos vähintään viisi puolen vuosikerran tilausta
Iäih;?tetääi, samalle-lehdelle yhdellä k4rtaa, on 10 pros. ,
Box 69,
V A P A U S ,
Sudbury, Ont.
. Suomalaiset Työläiset
TILATKAA ENSI TILASSA oma voimistelun jj-änenkannattajanne
. TYÖVÄEN URHEILULEHTI
VUODELLE 1921
Ilmestyy Helsingissä 2 kert. kk. 16—20 sivuisena erityisine juhlanu-meroineen.
Tilaushinta: 1 vuosik. 3 d o l l . , v k ; §1.50. Irtonumerot 15 centtiä.
Asiamiehiä halutaan.' Palkkio 20'prosenttia. '
TYÖVÄEN URHEILULEHTI, ilelsinki, Eläintarhmitie I, Piuland
dit>'kseen Evijärvellä jäsenenä encen
ja jälkeen sisällissodan ja tulen yhdis
tyksen virkailijoilta hankkimaan asi-anmidiaisen
todistuksen. Syy, etten
niitä hankkinut Suomesta lähtiessäni
on siinä, että juuri Canadasta saapu­neet
henkilöt nimenomaan siitä vaj^it
tivat, sanoen sen vaikeuttavan maalle
nousua.'
SICAMOUS, BTC.
Ihmisyksilön e^mässä on hetkiä,
tai, tapahtumia, joita er voi unhoittaa,
oita tapahtumia pakostddn joutuu
, oskus muTstelemaan, ojkootpa ne sit^
te' ilon tai onnettomiiuten hetkiä. '
Joukkoli2ckees£ tuo sääntö näyttää
myös pitäinu) paikkansa. Joskus ta­pahtuu
melkehi ihmelteltävän tyhjetessä
Vapauden joufidc. 29 p. nuinerossa
viime vuodelta on Bowien" s.s. o:n uu­tisten
kirjottaja, nimimerkki A. L
esiintunonut uutisia,' jotka sietävät
hl»nan oikaisua. A. L. on kuullut
paikkakunnalle saapuneen lahtareita
Itä^anadasta. Mikäli minä ymmär-f^
rän asiaa, on tässä kysymys minusta
ja kahdesta matkatoveristani. Minä
en voi ymniärtäär mistä J. A. L. on
tuommoisia kuullut, silläen ole sanaa
vaihtanut arv. toverin kanssa, ja sama
on laita toverienikin suhteen. J. A. L.
olisi tehnyt viisaammin ja mieheväm-min,
jos olisi edes muutamallakaan sa
nalla kysynyt mielipiteistämme ja en­tisyyttämme,
ennenkuin rupeaa puo-luelehtien
palstoilla levittämään peiSt
tömiä kuulopuheita. Suomen sisällis­sodasta
saimme jo kyllScsi kärsiä Suo­messa,
että en haluaisi enää vääriä
syytöksiä osaksemme tässä maassa.
Olen kuulunut SärMkylän työväenyh-
J. A. L. sanoo meidän ei voineen
millään pätevällä todistuksella Itseäm
me voivan puolustaa. Meille ei
mitään syytöstä edes esitettykään,
miten siis voimme puolustukseen ryh­tyä?
Jos olisi syytöksiä eli kj'se.yiti
haluttu tehdä, olisi siihen ollut tilai­suus,
kun olin iltamissa Bowien haa-lilla..
Mutta mitään sirnie läin - viit­taavaakaan
ei kukaan esiintuonut. Sik
si oli ällistykSeni sitäkin suurempi,
kun näinmainitun sepustuksen julki­sessa
sanassa. On jokaisen veTvoIli-siius
antaa lahtareille se kohtelu, mi­kä
heille kuuluu, sanotaan kirjotiikses
sa. Siinä olen kans.sasi yhtä mieltä,
mutta minun mielestäni olisi viisaam­paa
jättää rauhaan henkilöt, jotka ei­vät
missään suhteessa' ole ansainneet
Jahtarin nimeä. Tuonnempana tulen
esittämään pätevät todistukset asias­ta
ja toivon siihen mennessä «ttä J.
A. L. pitää kuulopuneet omina salai­suuksinaan
tai ainakin esittää ne mi­nulle
mieskohtaisesti, eikä haaskaa sa
nomalehden rajoitettua tilaa juoruilla.
Järjestön puhujan
SANNA KANNASTON MATKA­OHJELMA:
Tammikuulla:
Mabella ...„....__......_ 27 p.
Fort Frances 28 p.
Finland ..........:._.-._...._.;„„ 29 ja 30 p.
Jatkuvasta ohjelmasta
myöhemmin.
ilmotetaan
Toverillisesti, — Einari Kivijärvi,
Sicamous, B. C.
Tovereiden eri paikkakunnilla pyy­dämme
antamaan avustuksensa puhe­tilaisuuksien
järjestämisessä niiden
kaikin puolin raahdoUis imman hyvin
onnistumiseksi.
Järjestön T. Komitea, Ktta P. Ka­lainen,
sihteeri. . •
Mulligan & ^uiligan
lÄkiasioimisto
" Klm StrHf>ti Sudbury. Ont:
PAPERIPUITA
HALUTAAN
Minä olen valmistunut maksamaan
hyvän hinnan paperipuista Whitefish
RiveriJJä-ja kaikilla rautatielinjoilla.
Huomattavia etumaksuja ;innetaan
puista metsissä ja joen ivinnoilla ja
rautatien varsilla. John Coilander e-lustaa
meitä osto-agenttinamme.
Detroit Sulphite Pulp & Paper Co.,
Wal(ler Laubengayer, Agentti
94 Regent St, , Phone N. 1792