Canadan uutiset, February 28, 1924

              STVU 4 CANADAN UUTISET, PORT ARTHUR,. ONT., OANADA, Torstaina, HelmiK. 28, 1923 NUMERO 9
CANADAN UUTISET
•uoicalalnen Banomalehtl Canadassa,
Ilmestyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
the Canada New8 Publishing Co.
TILAUSHiNNAT;
/tdaan: |2.50 koko vuodelta,
* '.uolelta vuodelta, 75ff. S Ä U U
?nudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta.
Y .idyavaltoihln Ja Suomeen: $8;60
vuodelta Ja ^Z.OO puolelta vt><>.
<telta.
ILMOITUSHINNAT;
oO senttiä palstatuumalta kerran Ju.
hUh una. Pitempiaikaisille llmoltukBi.
Vf kotiluulllnen alennus/ Halutaantie-
Ja nlmenmuuttollmotukset 7B seat-
'Ah kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-tlnvoJtukset
$2.00 kerta, $3.09 kolme
« p r t - . i . Autoliitto- Ja klhlaus-llmot
« Tset 60c palstatuumalta. KuOlonil-t:..'
i'..u-.vt $2.50, mulatovärssyllä $3.00.
> V ntymällmoltukset $1.50. Avioeroll-j.
oUMkset $2.00,
Pöytäkirjat) Ullselvitykset. keräys.
luofteloti luento-llmoltukaet y. m. 30
i»^ntUä tuumalta.
U u t i s t e n Joukkoon aljotulsta llmoi-n-.
ksista peritään 15 senttiä riviltä.
IMpnimmänkfn Ilmoituksen hinta on
sentt. Postissa tulevia Ilmoituksia
'1 Ivyväksytä velaksi tuntemattomilta.
•^-littlset Ilmoitukset $1.00 tuu­malta,
i'
v.i.rfki liikkeelle aijotut kirjeet, tl-
<fc"t<s€t Ja rahat ovat lähetettävät
•=o|f teellä:
CANADAN UUTISET,
=*r,rt Arthur, Ont., Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
•t^de mainittava.
Osoltemuutokseata tulee ilmoittaa
«i-hnen konttoriin sekä vanha että uu-
• >• osoite. . • • .
vadota arvokkuuttaan ja on an­kara
itseään kohtaan toisten ja
oman itsensä edessä. Vapaa on
vain se, ken itse, omalla päällään
IHO ajatuksensa, ei koskaan tois­ta
sitä, mitä ei ymmärrä tai mis­tä
liän on (Epävarma, ken tuntee
lait, jotka Jumala on piirtänyt,
hänen sieluunsa ja pelotta pyrkii
täyttämään niitä. — Auerbaeh.
— On olemassa eräs alkuvoima
joka hallitsee k^ylmää järkeä, on
logiikan voittoisin vihollinen, jo­ka
tyrannisoi kuninkaita ja kan­soja,
<jntaa ja riistää elämää, syn­nyttää
häpeätä ja liyveellisyyttä
tuntematta eroitusta niiden vä­lillä,
alkuvoima, joka kertoo, nol­lan
nollalla ja «aa tuloksen, jo­ka
on enemmän kuin kaikki,, al­kuvoima
jolle väkevyys ei ole
mi k ään ma h ti e i k ii oik eudeninu -
kaisuus mikään laki. Tämän
maailman ylläpitävän ja maail­maa
tuhoavan voiman nimi on
rakkaus. — M. Jokai.
— Nykyiselle Europalle:kuvaa­vaa
on, että kansa nouser* kau-
^,aa vastaan ja luokka luokkaa j ilon
mustoimiutaansa" koko s paljon
rajummassa muodossa kuin täi-'
lii puolen rajan. «Joku aika ta­kaperin
annetjliin asianomaisista
läliteistä julistus,- jossa selitet­tiin,
että Suomesta tulleiden tut­kimusten
tulisi rajottua ainoas­taan
sellaisiin henkilöihin, jotka
ovat pyrkimässä radikaalisten
järjestöjen jäseniksi ja " toveri-luottoon."
Ilmeisesti tätä ohja­usta
ei ole Canadan puolella seu­rattu.
Pakottaminen ketään esiinty-miiän
vasten tahtoaan sellaisten
valtuuksettoraien järjestöjen e-dessä
kuin :mainitut tutkijakomi-teat
ovat, on luonnollisesti kysy­mykseen
tulematonta, eikä ke­nenkään,
joka ei halua, tarvitse
niiden edessä esiintyä. 0*litii-uh7.
kauksiin, peloitteluiliin ja kiusah
tekoon tulee, ovat ne eri, asioita,
jotka luonnollisesti järkyttävät
maahan vasta saapuneen ja olo­ja
tuntemattoman ei-punaisen"
mif^ltä ja voivat ne mnodostua
sietämättömiksikin sellaisilla pai­koilla,
missä joutuu työmailla ja
asun noissa 1 ck-omisiiu henkii öi-kanssa,
jotka arvo.steleval
y t t ä ä yhteyden Moskovan pat­riarkan
kanssa. ^luut tyytyvät
olemaan Suomessa toimiva kreik-.
kalaiskatolisen kirkon riippuma­ton
osasto, ja heidän jumalan-palvelukseusar
pidetään suomen-k
ie 1 (,'l 1 ä. K re i lv k a la isk a to 1 i s eu k i.r-kon
seminaari sijaitsee Sortava­lan
luterilaisessa diakonissalaitok
sessa, johon oppilaat ja opettajat
myös ovat majoitetut.- ja. kirkon
diakonissoja kasvatetaan myös
yiulessä. Juterilaisten diakonisso­jen
kanssa. . Tämä on eri»|Omai-nen
esimerkki kristittyjen ylile-ydestä.''
itsehallinto" tuomaa siunausta.
Me olemme nähneet, kenties vain
pian haihtuvan ajankuvan, kuin­ka
eräissä Versailles'in sopimuk­sen
nojalla, uudelleenmuodoste-tuissa
maissa kansa 11 isuus-asiaa
on korostettu siinä määrin; että
on herännyt pelko si itä, e11ä itse
kansallishenki ehtyisi siihen si­vistykseen,
joka meille on jää­nyt.
Ei ole kuitenkaan ajatelta­vissa,
että Suomi voisi kuulua
t a i t ulisi kuuluma a n t ii h ä n 1 a j i i n.
Päinvastoin iloitsemme siitä hy­västä
suhteesta, jossa se elää län­tisen
suuremman naapurinsa
Muuan englantilainen myötätun­non
ilmaisu Suomelle.
tavaputta'.'. Tätä tämmöistä va­semmistoainesta
on meidän 200
jäsenestä ollut kokonaista 80. Ja
niinkauan kuin se määrä pysyy
näin suurena, niinkauan on mei­dän
yhteiskuntamme perustuksil­taan
horjuva ja ainaisen vaaran
uhkaama, niinkauan ei se myös
ui k oMa., iiia a i-1 m assa i)ä äsc; ii a u tii­maa]!
: yhteiskunnalJisesti vaka­van
ja kestävän valtakunuaik- ai'-
voa ja nuiinetta.
Vasemmiston edustajamäärä on
nyt supistettava. . Mv. olemuu!,
vakuutettu, että vasemmisto e-delleen
yrittää valita . eduskun-
Nyfeyinen korssimäie ninalai-tyksille
SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
kaikkea Puotsia —
viime - kesänä olin
;]a kun uima
Ruotsissa on
OANADAN UUTISET
(ThelCar|ada .News)
he Finnish Newspaper: in Canada.
Publlshed every Thursday by
Canada Nevvs Publishing Co,
E r l c k J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.
,t>aily New8 Bldg., Port Arthur, Out
CANADAN UUTISET
la \velcomed and read In every Finnish
hrvme in the Dominion. It is the only
'iM-pct. advertislng medium for those
^•nrrifacturers and merchants who
".sh to create and build a profitable
T n d permanent demand for thelr prod-
•icts and merchandlse by the large and
'^yor growlng Finnish population resld-fng
in Canada. Place your trial ad-
••ertlsement and get results.
Advertislng rates 50c per Inclu
Polftlcal advs. $1.00 per Incu. :
AÄvertiseraents must reach our of-tfet.
Wedn€sday Ynoon to appea F on
• T'1.'jr3day'8 Issue.'
'r^ubscriptionprlce in Canada $2.50
year, United States and other
.^ountries $8.50 per year In advance.
Entered as second clasa mall mat-
'er. Dee. 1, 1915, at the Post Office at
^ort Arthur, Ontarljo, Canada.
THP AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve . the Ideala and
-cred tradltlons of this, our adopted
-juntry. the Dominion of Canada: To
bserve Its Iaw8 and Insplre others to
^spect and lobey them: To strlve
iceaslngly to quicker the pubnc'8
u:n8e of cIvIc duty: In ali vvays to ald
•n making this country greater and
better than we föund It
vastaan sekä puolue puoluetta
as t aan, t a i s t el 1 a a n ka i k e nl a is i s - •
'a hedelmättömistä opeista ja
-unmislausersta,. joiden voitto on
kuitenkin jokseenkin samanteke­vä
ainoalle välttämiittömyydel-le:
.Eur.opan nousulle.. Ivaiken
kaikkiaan muistuttaa: tilanne ny­kyajan
Europassa monessa .su.h-tessa
muinaisen Kreikan oloja
peloponnesolaissodan . jälkeen,
vaikkakin kaikki mittanssuhteet
ovat aivan toiset, äärettömän
paljon suuremmat. Kehityssuun­ta
on siitä luiolimatta sauia, sa­moin
' ku i n i h m i s i ss ä;. piile v ä t \ o i -
mat ja tendenssit ovat pysyneet
entisellään: keskinäinen taiste­lu
ja sota järkytti ensin silloi­sen
•voittamattoman kulttuurin
taloudellisen . ja yliteiskunnalli-sen
perustan ja sitten onnetto.
muus seurasi toistaan. Samoin
kuin nyt oli muinaise.ssa Krei-'
kassakin miehiä, jotka näkivät
m i n n e oltiin m enossa j a v a ro it-tivat
ajoissa, mutta kansa ei hei­tä
kuullut. -— "Politikenissa"
prot". K, A. ^Vieth-Knudsen.
— Eil pidä mihinkään pitää
tseään liian vä]iä{)ätöiisenä. —
Liclitenher^.
•non-
S'<-h;iler.
Ken ei mitään uskalla, hä-ei
pidä mitään toivoa.—
Sie unvoima ilman sielun
IMU uutta muodostaa huonoja
'u on teitä, — ^V^eber.
- - T ä y t ä ensin velvollisuus,
•o'uj on si'nua lähinnä. Seuraa-
:. velvollisuutesi on sillävälin
ethinyt .tulla seivemmäksi.
Tsein nykyaika parjaa ja
ylenkatsoo aikalaistansa, 'jolle
i-iitoUinen jälkimaailma sitte
.'.iystyttää kunniat)at.saita. :
sa
- Lohdullisinta
asioissa on se.
-inhimillisis-että
oppies-
>..mme ihmisiä lälien|min tunte-uiaan,
huomaamme heidät täval-
1 sesti paremmiksi kuin heidän
maineensa.
— Eräs e t e v ä e a nad a lainen
professori on käsitellyt kysy­mystä
ihmissuvun rappeutumi-;
sesta ja tullut siihen ilahdutta­vaan
tulokseen, etteivät ihmiset
suinkaan ole rappeutumassa.
Hän kirjoittaa näin:
ja kohtejevat häntä .<en mukaan,
mihin poliittiseen puolueeseen
hän Suome.ssa kuului ja miten a-sioiden
meno knljetti häntä
inelskevnosina entisessä koti­maassaan.
-Mutta lain turva . on
t ä ssä m a assa y h t älä isesti kai k k i-en
puolella, siitä hu()limatta,mi-ten
kauan kukin on maassa ol-lu
t. Tii mä n a s ia n p i t ä i s i oi e -
mau kaikille selvillä, samoin
kuin senkin; että puheet .ja uh­kaukset
ja niiden täytäntöönpa­not
ovat aivan eri asioita. Sa­malla
kun laki turvaa, se myös
pelottaa, jos nimittäin pahempia
aikomuksia olisi.
Vanhan maailman poliittisten
riitojen ulottaminen tälle ])uolel-le
meren on hyvin paheksuttava
ja epäamerikalainen.asia. Fitiii-si
"oMa selvä, etteivät Suomesta
\ s i el 1 ii, t a [) a h t u n e id e n s u ur t e n
mullistu.sten jälkeen • saai)uneet
ole tulleet tänne entisen koti­maansa
riitoja jatkamaan. Tän­nehän
on tultu tarkoituksella
saada olla ja elää rauhassa ihmi-;
sinä eikil Suomen asioiden poli-tikoitsijana:
Politiikka, jos •sii­hen
innostutaan oikein .i"ajusti
puolella taikka toisella, on sel­laista,
että tavallinen ja.luonnol­linen
ihmisyys, jonka tulisi olla
kaikkien kaikessa, saa väistyä.
Jhmisten väliset suhteet eivät tu­le
koskaan muodostumaan sellai-siksi
kuin- niiden tulisi olla, ellei
Aikaisemmin on ly h y es t i mai­nittu
suuresta juhlasta, jonka
Lontoossa oleva euglantilais-suomalainen
yhdistys oli järje^^-
t ti n y t S u oin en i t s e n ä isy y s p ii i \' ä lv -
<i. Tilaisuudessa tunnettu sano-malehlioniistaja,
lordi P.uimham.
piti lämpimän puheen Suonu-lle.
Se kuului seuraa^^asti
'•Ai-voisa yleisi;: Hyvät naiset
ja herrat: Koska olen joutunut
va.staamaan kutsuvieraille pidet­tyihin
i)u1ieisiin. tunnen itseni
siihen- ei-ikoisesti halnlvkaaksi
kaikkien niiden puheiden läl-keen,
joita täällä on pidetty Suo­melle.
: On erikoisen helppoa pu­hua
kutsuvieraiden p\U)lesta kai.-
ken->,en y.^tävällisyyden jälkeen,
mitii tänä iltana enjilantilais-suomalai'^
en yhdistyksen taholta
olemme saaneet kohdat a. -la .se
on -vielä helpompaa siksi, että
mieluisimpia muistojani se, kun
isäntäni johti m i n u t yhteen suo^
m a 1 a i st e n: k an ss a j a m i nä t y h j en-sin
maljani heidän vai)autuneen
nu^au^a onneksi ja menestyksek­si.
(Kuulkaa') Kaikki tämä o-soittaa,
mitä tulevaisuus on tälle
maalle varannut, (leorge Mere-dith
on joskus sanonut: '"Tule­vaisuus
ei vielii ole syntynyt —
ä Ikää m m e . vi elä ka st a k o , si t i i . ' '
Muttii Suomen .tulevaisuus on
syntynyt, ja kastettu, vajvauden
.)a oikeuden vedellä, -la iiu*i(läii
tosi vakaumuksemme .(in,. ettii ne
l)erusuhjeet, joita sr kaikkina
näinä aikoina on seurannut, i)i-^
detään hiellä edelleenkin pyhinii;
ja kaikkina aikoina voimassa.
kanssa —- tarkoitan tällä ennen- taan rikollisia, joiden, vankilaan
j o u t u in i ne n:.. taas k in o 1 i s i : u u si im
vaalien.. ai.he, ;. Sen "vuoksi täytyy
p ö rva 1- ill is t im iHi.o 1 u eitl e n h 11 oi e 11-
tia siitii„^ettäVn^asemmiston.- seik-^
k ä i lev a ; ]')ä in ost li s -41 el kk (Mi e.(v. j ä
si 1 en -nyt: e d essä; O lev il la: v aä 1 ei 11 a
lu od ään l).oh j a,..: j C) k a.\-a h v i.s t;a a
maan-;valtiollista äseihaa: ^^le (ir
Icmme: varmat' et til::tli mii on ;iu a hr
dollista, sitäkiii : eiyeniziiiiu;^^
k ok O s u o ni ai a i n e n.' JM > i' \-; 11 • i s t o u U
si i n : va ale il i i n n äh (1 o i ; o n : yk si -
luielinen,; Vaalien • 1)7
hu^vsiis •(deniaan; sijiiii,^
sän mä ai 1 i nen ä i ue.s (:\( 1 elle('ii ,tii ;i at
e (11 IS k' il 1111 assa niin - s. n u i; t; i: x n st' m -.
mi.st fju' eilust lista, et"tä sev voi ry h':
tyä rikolliseen .i)alv:()t ji k^S^'^Mvkin
väin siilit; syyllä,- että osa' "siira
täi.; t oi niint a n sa. t a ki a^,:sul j;e tl u •
yankilaaii. .-•Idässä .; tiiyt vy . k ( j ka
isän ma a.l li sen ;. ka iisa n. yksi in i elv-iion
va.stäus olla: • jyrkkii:-.:^ ei. : ,.
läsnäolevien joukossa, ja
Myös. myömmtj pankki-r.
Sjia (shekkejä) markoissa
mainit, kurssin jälkeenja.eriK:;.
sia, kolmen prosentin korkoa ,
täviä matkustajien shekkejä d - :
lareissa, jotka. Suomessa lunf^^
taan siellä voimassa-olevaTi a '>
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut . rahalähetyksui'::
postin kautta on 15c. summiljf
alle $20,00; sitä suuremmilta su.''
miltä mitään kuluja ei peritä..
Lähetyskulut sähköteitse v^.
$3.56 kaikilta summilta:
I Kaikki lähetykset osoite'^..^f!
postin kautta, jos sähkösano:;.. >
lähetystä ei erikoisesti pjT<ietä.:
.Osoittakaa lähetyksenne va»
taanottajan ja lähettäjän osoita
teellä varustettuna osoitteella
Foreign Department
Onko maailma kulkeutumassa
rappiota kohti? Ei suinkaan, .lo-^^kus jakseta jotain unohtaa-
— Ainoa toivoni on: parantaa
itseäni tullakseni jokaista päivää
varten hieman enemmän arvoi­seksi
ja- voidakseni jtarkastella it­seäni
ilman tyytyniättömyyttä.—
Hippolyte Taine.
. — Pelko lon kuin myrkyllinen
ka a .su, j oka tunkeutuu ilmapii-riimme,
sen seurauksena on hen­kinen
ja ruumiillinen hengenah^
- distus ja usein tarmon ja kas-vannan
tyrehtyminen. -—Horace
Fletcher.
Kaksi vapautta on— vää­rä
. j oli oi n ihminen on vapaa te-kemään
mitä hän haluaa; todel­linen,
jolloin hän on vapaa teke­mään
mitä hänen tulee tehdä.
— Vapaa on vain se, ken. rin-
^ r.tanBSA kätkee^ elävän tietoisuu-den
inhimillisestä arvostaan. Ken
itsespään säilyttää todellista ja-
' losukuisuudeu benkeäjCi koskaan
O
Sillä kuulkaahan!
Atlantie Cityssä -ovat-eräs 88
vuoden ikäinen nainen ja .89
vuotias herrasmies ilmoittautu­neet
osanottajiksi niarathon-juoksukilpailuihin.
iMuuan mies aikoo soutaa ka­nootilla
Ne\v :Poundlandista L i ­verpooliin.
Parisissa ole.skeleva amerika-lainen
rouva on ranskalaisessa
tuomioistuimessa anonut eroa
miehestään, joka on Amerikassa,
sen. jjohdosta, että tämä lähetti
hänelle rahalähetyksen viikon^
verran myöhästyneenä;
Amerikassa on perustettu seu­ra,,
jonka tarkoituksena on saada
Afrikan alkuasukkaat käyttä­mään
nykyaikaisia vaatteita.
Hiljattain on keksitty, auto­maattinen
puuteripuhallin joka
voidaan kiinnittää kirjoitusko­neeseen,
niin että konekirjoitta-'
jattaret voivat työtään keskeyt­tämättä
painamalla ainoastaan
erästä kosketinta puuteroida ne­nänsä
ja kasvonsa.
Eräs newyorkilainen terveys-lääkäri
— nainen— kehoittaa
nuoria naisia, jotka tahtovat säi­l
y t t ä ä terveytensäy tekemään kä-yelymatkan
maailman ymoäri.
iMuuan räätäli ilmoittaa, että
miesten puvut tullaan lähitule­vaisuudessa
ompelemaan asbes­tista.
Onko siis maailma rappeutu­massa
f Ei suinkaan! Se on jo
niin rappiolla- kuin se Viji jou­tua!
huudalitaaprofessorL
kin. Suomen kansalaissodan jäl­kimaininkien
i>^ottuinista tälle
puolelle voitiin hyvällä:syyllä o-dottaa,
mutta ehkäpä: on meillä
syytä myös odottaa ettänuomai­ningit
tulevat ajan ollen koko­naan
tyyntymään. Onnetonta ja
samalla : luonnotonta on meille
niihin syöksyä, kuuluimmepa mi­hin
ryhmään tahansa. ^Meillä: on
täällä yllin kyllin tekemistä nii­den
asioiden kanssa, jotka meil­le
luonnostaan kuuluvat."
— - P o r t Arthurissa sattuneen
itsemurhatapauksen johdoilta
punaisten ; *' tiitk}jatoimintaa^^'
käsitellessään lausuu "Päivä\
lehti" m. m. seuraavasti: •
'^Canadan puolelta on tullut
aina silloin tällöin aikaisemmin­kin
uutisia, jotka ovat osoitta­neet,
että .suomalaiset radikaalit jtö,'\jo.hön hei(
ovat harjoittaneet siellä -'' tutki-^' on i^ittynyt, j
—; Englantilainen kirkollinen
aikakauslehti '"'Goodmll •', joka
on kansainvälisen ystävyyden hy­väksi
vaikuttavan: kirkollisen
liikkeen äänenkannattaja Eng­lannissa,
sisältää viime numeros­saan
Suomen kirkollisista olois-ta
seuraavan esityksen, jonka
Suomessa viime - kevättalvella
käynyt tri Ramsay on kirjoitta­nut
:
" K a i k k i Skandinavian maat ja
baltialaiset valtiot ovat ylivoi­maisesti
luterilai.sia, mutta. Suo­messa
on asianlaita erityisen
suuressa määrässii näin, ja to­dennäköisesti
on Suomella oike^
us tulla pidetyksi maailman lu-terilaisimpana
maana. Maassa
on ainoastaan 800 roomalaiskato­lilaista,
ja hyvin pieni määrä me­todisteja,
ja noin 55 tuhatta
kreikkalaiskatolisen kirkon jä­sentä,
mutta kaikki muut, jotka
kuuluvat johonkin kirkkoon, o-vat
luterilaisen kirkon jäseniäi
Tässä kirkossa on ruotsalainen,
vähemmistö omine kirkkoineen
j a kouluineen, joissa jumalan­palvelukset
pidetään ruotsinkie­lellä
ja se tulee saamaan oman
piispansa. Suhteet kreikkalais­katoliseen
, kirkkoon ovat mitä
\^nnellisinta laatua. Ortodoksi^
g^sa kirkossa on muutamia tu-haj^
sia käsittävä pieni vähemmis-heidän
arkkipiispansa
a joka haluaa
. yli-j)
ä ä n sä poissaolevienkaan j o u --
kossa ei ole aiuotakaan Englah-^:
n i n k a n sa 1 a iso i k e u k s i a o m a a^' aa
henkilöä, joka ei tuntisi mitä
lämpimintä myötätuntoa Suomea
kohtaan, ja vielä enemmiinkin.
mitä ' vakuuttavinta uskoa sen
onnelliseen tulevaisuuteen; .On­han
se kiisitys yleisesti hy.väk-sy
11 y, ett il ]on k un k a n sa n k o Iit a -
lo- riippuu •" kansaniuonteesta, ja
me tiedämme, millaisista loista­vista
ominaisuuksist;a tämä. kair-sa
voi ylpeillä. Me tunnemme
Suomen kansan-- vasymättöinän
itsenäisyys- ja vapautustaistelun
pit k ien so r t ov uos ien . a i k a na, / j a
sen kaikit^sa olosuhteissa iahjo^
niattoman: oikeus- ja laillisuus-kannan.
Vaikeimpina kin aikoiha
heidän sotahuutonsa oli alitui­sesti
laillisuus, -la jos heidäii
ajoittain onnistui siitä saavuttaa
jotakin, joka: kuitenkin harvoin
V a st as i va at i m uk sia oi iv at he ai ^
na valmiina uuteen taistelm^^^^
Minulla on itselläni ollut tilai­suus
tehdä havaintoja Suomen
kansan itsehillinnästä veniiliiis-t
e n t y r a n n i u d e n : aikana. :'Kuh
minä v. 1911 kävin Suomessa,
oli siellä korkeimpana. käskyn­haltijana
venäläinen virkamies—-
kenraali Seyn — joka m.m.' sa­noi
minulle, että jos haluaisin
vähänkin - tarkemmin katsella
ympärilleni, niin hel4>osti/ hayaitr
s i s in k a i k ki a 1 la y h te isk un n a llisen
va 11 a n ku mo uksen m e r k k e j ä. E n
havainnut mitään sellaista. Vii­llän
ennen Helsinkiin saapumis­tani
sinne oli komennettu venii-läisiä
joukkoja, jotka, tosin a-,
.seettomina, liikkuivat joukottäiu
kaduilla, saadakseen esiintymi­sellään
.synnytetyksi, jonkunlai­sen
kansan-vastustuksen, joka ö-li
s i k en ra a li k u v e r n ö ö r i 11 e a nt a -
nut aiheen kuularuiskujen lähet­tämiseksi
kaduille. Vaan vaivoin
voi ajatella vaikeampaa kärsiviil-lisyyskoetta
ja lujempaa päätös,-
tä Olla millään tavalla tahraa­matta
maan hyvää mainetta kuin
se näennäinen toimettomuus• jo­ta
kansa osoitti näinä aikoina.
Mi^nulle on silloin tällöin tuliut
ajatus, emmekö me neuvosto-ve­näläisten
hallitusmiesten barbaä-rihallituksen
n. s. hylkäämisellä
kenties liian nopeasti: anna"an­teeksi
niille miehille, jotka sitä
johtavat. Olkoon kuinka hyvän­sä,
olen nähnyt heidät toiminnas­sa
Suomessa. Mitä kaikkea maa
tällöin kärsi, ja kuinka loista­vasti
se sitten lopullisessa tais­telussa
vapauden ja oikeuden
puolesta siitä selvisi vapaan ja
j ä r j e s t e t yn hallinnon -alla, on,
mikäli minä voin havaita, paras
osoitus suomalaisen kansanluon­teen
oikeasta perustasta ja se on
antava leimansa sen tulevaankin
suuruuteen. — Aina rauhansopi­muksen
ajoista alkaen moni meis­t
ä on ollut taipuvainen epäile-sä'-
määri kaunissointuisen sanan
Suuren • tyydytyksen tuottaa niil­le,
j"()tka katsovat Euroopan ker­ran
tapahtuvaa rauliallista .vau­rastumista
j a kukoistumista koh­t
i , että heillä t ä s s ä t i l a i s u u d e s sa
on ilo tavata myöskin Skandina­vian
kansojen edustajia. ^ Meidän,
uskomme on aina ollut se, et t a
juuri Polijois-Euroopasta -löy­dämme
tulevaisuudessa sen, m i ­kä
v a s t a a meidän iiianteitammc
j a toiveitamme/'
Otteita entisen presidentin~Wil-
. sonin puheesta uusille
kansalaisille.
Missä merkeissä Suomen uusiin
vaaleihin käydään.
Päiiministeri Kallion halli Mi kr
sen eroaminen ja tasavallan pre­sidentin
määriiys uusien euus-k'
u nta va a 1 i en 1 oi m i 11 ami sest a *-n-si
liuhtikuullao.n Suoim.^n sano­malehdistölle
antanut aihetta
laajaan mielipiteiden ilmaisuun.
Porvarillisten lehtien lausunnot
luonnollisesti vai h t ele va t erinä is-tenpuoluenäkökaiitojen,
mukaan,
mutta johtavana lankana on kai-kissti
mielipide, että kommunisr
tien voima uudessa eduskunnassa
on saatava vähenemäiiu.
Maanpettureilla ja isänmaansa
halveksijoilla ja .myyjillä ei ole
mitään' osuutta tämän maan koh­taloiden
ohjaanfiseen, kirjoittaa
eräs lehti. On kyllä ollut ha­vaittavissa,
että . tämä puolue, on
uudelleen yrittänyt naamioiduin
muodoin piiasta jaloilleen, ja
muistettava on, ettei se koskaan
ole uskaltanut rehellisesti omalla
kommunisti-, tai oikeammin, bol-sheviki-
nimellään esiintyä vaali­taistelussa
yhtä vähän kuin
muussakaan julkisessa toimin­nassaan.
Petos ja valheellinen
naamio on alati ollut puolueen
to i m in n an pä ä a si a 11 i sim pa n a i>li -
jeena.
. O n myös huomattava, että jos
kommunistit,: : kuteij: viime vaa­leissa
saavat jälleen esiintyä o-m
a na pu oi u e e n a a n, o d o t ta a e d u s -
kuntaa sama kohtalo, kuin ny­kyistäkin.
Puolueen toimintava­pauden
salliminen tietää vain
siirtymistä ojasta allikkoon.
Muistakaamme vain punakapi­naa,
jo.sta ei ole vielä inontji
vuotta kulunut, lausuu toinen, ja
muistakaamme edelleen, että sa­manlaisessa
hurmostilassa on vie­l
ä suuri osa kansaamme, ei aino­astaan
maanpetoksellisissa veh­keilyissä
häärivä ja veristä val­lankumousta:
hautova kommunis­tien
joukkio ole ainaisena uhka­na
yhteiskunnan rauhalle ja la-kipohjaiselle
kehitykselle, myös­k
i n n. s. sosialidemokraattinen
puolue on edelleen milloin hy­vänsä
altis laittomuuden ja ri­kollisuuden
tielle antautumaan,
niinkuin juuri äskettäin saatiin
kuulla sen uhkauksista olla piit­taamatta
mitään perustuslain
määräyksistä eduskuntatyöhön
nähden, kun taktilliset syyt viit­toivat
sitä toiseen suuntaan kul­kemaan.
Samaa on osoittanut
meille se liehakoiminen, jolla so­sialidemokraattinen
puolue aina
on asettunut puoltamaan kom­munistien
rikollista puuhailua ja
vaatimaan heille t ä y t t ä "toimin-
Puliue-saan uusille kansalaisil­le.
Jotka juuri olivat tehneet us-k
oi l i s uus V ai an ^' 1 \ d y s \- ai l.o il le P! li
ladelphiassa, m i s s ä tuiianuet ul­komailla
syntyneet olivat vast-i
k ii ii n sa a n ee t ka n sa 1 a i so i k ii de t,
lausui silloin pi-esidenl 1 inii oleva
\Voodro\v AVilsou . m. .m. seuraa­vaa
:
'"Olette iuuri tehneet uskolli­suudenvalan
Yhdysvalloille. 1 's-kollisniiden
valan . kenelle . Ei lav-nellekiiiin,
ellei •hiiiialalle — ei
va rmas t i ka a n , 11 sk (.i 11 i s 1111 (le 11 va -
laa tiiille, jotka hetkellisesti e-dustavat
tätä suurta maata.:: T*.'
olette : tehneet •uskollisuiivalan
HANCOCK :: MICH
—Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3.000,000.00,
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
saikjl^ialla maailmassa löytyy, sel--
aisia ihmisiä, jotka kulkevat yli
outojen valtamerien ja menevät
1 il a i h in, j o i ss a: ]) u h u t a a n v i er a st a
kieltii, jos he vain ^aavat tyydy­tetyksi
lierikensii kaipuun; tietä-en,-
etfa oli{)a kieli mikä hyvänsä,
ihmissuliiiiiessä elää aina yksi
kaipuu ;ia to i \' o m 11 s. . j a s e - o n va -.
])auteen ja oikeuden saavuttami­seen.'
a. samalla kun te tilnne
saa:vutte kaikki.maat mukanan­ne,
te- ]<(ummiiikin saavutte sillä
tarkoituIvsel 1 ;i, ettii. jiitätte kaik-ki
nniut maat taaksenne — tuo-:
(Ien mukan suurelle • i 11 a n t e e 11 e, suur. el 1 e mii ii - a n n e: s e n , : m i kä : on pa -
rälle jieriaatteita. .: ilimiskunnan
Tl , • Tl r\^ 4i ^•• V, suurelle toiveelle. Olette t ä n n e , ,v asta niidtMi henjiessji,: m, utta ei
lähtiessänne ajatelleet: '.Matkus-t
am m e A i n e r i ka a n e i a i n (> a s taa 11
ansaitsemaan elantoamme, ei ai-n
o a s t i e t si m ii ä n.. s e 11 a i s t a, j o t a o 1 i
katsoen yli.olkainne. ja- kpcttaen
p i t k i 11 ii ii s i t ä e n ii ii, m i nkä. t ar-koititle
jiittää taaksenne sinne.
Diiilemättä olette tunteneet
vakeampi saavuttaa siellä,- missä,- pettymysrii moniin.: meistä. Mo-
.net meistii ovat kin sangen pet-ty-
•mys:t.ii: herat tä v iii. Epäilemättä
s n n yi m m e, \- aa n: s am a 11 a a u t-taaksemme.
eteenpäin ihmishen-
]fren suurta asiaa — .saattaak-semme
ilimisten tietoon, että
e t ui le e t Ivu o m a a m a a n e 11 ä oi­keus
Yhdysvalloissa kulkee aino-olett
i
a s?
I
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
1
M
•M
i
ms
Ms
lähettäessänne ottakaa huomioon; että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahaan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä.
IfURSSI ON TÄNÄÄN
i
SUOMEN MAEÄKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta^ jos säh^
kösanomlähetystä ei erikoise«ti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
4Qc summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seu;r^valta sa­dalta
25c. '
TiedusteUcaa erikoiskur^^^^ lähetyksille.
Läneuaessanne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hy vin tar­kasti.
* ' ,
POÄT ARTHUR, Om^ CANADA.