1923-09-13-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^Tsnrihnrysy»: Ont; joka tiJBto». toKta» js iaaaptai, VAPAUS (Liberty) . „ terin Sodbury. Oat,,OTcry Tnesday» TEursday and AdvertiBing rates 40c pef col.inch. Mimmnm cnarge JbifflrSSn 75c. loiEOOiint on standing advertis» aenr YhrVapauB te the best «dvertfaing medium among tfie Finnish Peonle in Canada Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Bnnding, Lomejst.. Puhelin 1038. - Postmote: ^^^^^^ Boz «9» Canadaan ykri vk. $4.00, puoli vii, $2.26, kolme.kk. ^ ' • % y Ä 5 i b Ä suomeen. yk«i vk. S5.50. puoli vk. ^'wiÄ%it; ei-Ieuraa raha. ei tulla lähettämään. paitsi »siämie-iitgn ioill» cn takaulcset. naita katsoen valtuutettuja avaamaan rantansa työläis^ ten luotettavaisunasioissa. Tulevaisuudessa on katsottava, etteivät, toveruuden valtit joudu vääriin kasiin. Ilmotushinta kerran julaistu.sta »'«'^'"''«'stf, i?^' paUtatuum^lta. Suurista, ilmotuksista l^^^S^^^J^ Joiden tekstiä ei oka.kerta^mnnte a f«netäatt ttmtttva ilcnnua; Kuoloilniardkset $2.ÖÖ Jerta jä 51)j. l i ^ JoitBlseltk^mUistövafsyta: ^^^^^^^^ ' Joi ette milloin tahansa saa .vastausta ensimäiseet «tjeedeenne. kii-iottakäa uudelleen liikkeehoitajan per Boonallisellä-nimfel'! • . :.: . X. V. KANNASTO. Liikkenhoitaia. f • Tiistain lehteen äijotut itmotukset pitää ol!a,kont. «orissa läuatitäina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain lehteen torstaina kello 8. ' • ' • HeeisterH «t the P«<it Office Department, Ottawa, as bffekind'clns» niflfter,/'» ' Ainoat oikeat valtit Jokainen hiin Canadan kuin Suomenkin työläinen «ietääj että jos Suomesta tulevat työläiset haluavat nauttia järjestyneiden työläisten luottamaista tai päästä valistuneiden ^ työläisten suosioon, siihen on ainoastaan yksi pääsylippu — Suomen sosialistisen' Työväenpuolueen antama todistus. ' Suomen luokkasodan tapahtumat ja suhteet ovat juurtuneet syvälle, unohtumattomasti työläisten mieliin. Valkoisten ja punaisten välit ovat sovittamattomat. Canadan jtyölainen, vaikkapa hän ei olisikaan ollut missään käytännöllisessä kosketuksessa Suomen luokkasodan kanssa, muistelee kuitenkin leppymättö-' mällä vihalla ja katkeruudella saksalaisten Junkkeri-joukkojen kanssa käsikädessä temmeltäneitä Suomen valkoisia. Taas Suomesta Ganadaan siirtynyt 'välis-turtui työläinen ei voi unohtaa toveriensa roistomaisia Irääkkääjiä. i • ' . Tyiiiäisten luonnollinen oikeude ka, että .Canadan työläisten keskuudessa astui aivan luonnostaan käytäntöön Suomesta tulevien tutkiminen. ' Minkä^ meidän toveripuolueemme, Suomen sosialistinen; työväenpuolue päästää, se on oleva päästetty^ täälläkin, idinfeä se liylkää, sille ovat työväen toveriluoton ovet kokonaan suletut. ' Me Canadan suomalaisen SosialisSijärjestÖrt ja Hl^orkers Partyn jäsenet voimme ylpeydellä viitata sii-lieri, että' Suoden kansan kireimmissä ' luokkataistelu- : kyaymykslMä^-kykenee; JQ. on• oikeutettu .päättämään >4overiluottoa koskevissa asioissja ainoastaan meidän veljcspuolueemmej Suoihen Sosialistinen työväenpuolue. Tämä puolue edustaa Suomen työläisten valtiollista liikettä, kuteutsuomalainen sosialistijärjestö ja ,sen emäiärjesti). täallär^^^^^^S^^ tunnettu Kolmannen Kansainvälisen lipun kantajana ja yleensä vasemmistolaisen työväenliikkeen edustajana. ^ y Mitä kohtalon ivaa, että nekin työväen järjestöjen nimen suojassa toimivat liikkeet, jotka työkseen taistelevat kolmatta kansainvälistä ja yleensä - työläisten valtiollisia puolueita vastaanj joutuvat nyt^ puhtaimpia ja parhaimpia toveriluottoja hankkiessaan kääntymään Suomen sosialistisen työväenpuolueen puoleen. Kun Yhdysvaltain LW.W. liitto tai Canadan O.B.U. ha-luavat erotkaa kunnon luokkaitaistelijan lahtareista, tapahtuu se meikäläisen valtiollisen puolueen antamalla lausunnolla. Vain meikäläisten kasissa ovat heikäläistenkin tarvitsemat toveruuden ja luoteitaväisuuden .valtit. \ : Samalla diis kun o.b.u:iaiset parjaavat meidän jär jestöjämme ja valtiollisia puolueitamme, ne kuitenkin käytännössä joutuvat turvautumaan meidän s/ariaamme. Kun joku Q.B.U. unitli- ojentaa sen tutkimustoimiin eksyneelle työläiselle Suomen sosialistiselta työväenpuolueelta saapuneen todistuksen; täytyy sen tunnustaa käsittelevänsä kultaisirita, luotettavaisiuta todistusta i mi: tä ikinä työväen luokkataistelukysymyksissä voidaan antaa. Moraalisesti alasvajonnut ja lurjusmaisen periaatteeton on sellaini&n liike, joka parjaamaltaan järjestöltä kääntyy hankkimaan luotettavaisuifötodistuksia. Kun me tuomitsemme i.vv.vrläiset syndikalistiset j ^ - - jestöt ja niiden edesvastuuttomat virkailijat ja laitokset, ^ me teemme sen ,^na, inielessä, että sinä ilmoisna ikuiä enune me ole. heikäläisten todistusten' vaivaisia. MeiKlä on toyeriluotlpa, jakavia joukkojarjestojä; ilman heitäkin. Ja me tiedämme, että j os missä vallankumoustaisteluja käydään joko suuremmassa taikka pie-nemmässä mittakaavassa, luokkataistelun logiikka ja vallankumouksellisten työllisten kypsyys on aina johtava asiat niin, etta joku I.W.W. liiton tai O.BIp. sai- Vaalia hengellä täytetty' järjestö 'el .ole ikinä tilaisuudessa ratkaisemaan työläisten toveriluotosttt. Ön mieltä yleintavaa j f p^rlaatteeTRsestl Tolik vaaVmainita siitä osasta, joka on langennut ;$uojha-laisen veljespuolueemme osalle luolettaväisuus^odistus-; ten antamisessa Canadaan saapuneiden suoinalaist^n: ^suhteen. On valitettavaa, että näitä todistuksia. Suomen toverien huomaamaiton^uuden takia, on jaettu sellaisten järjestöjen kautta, jotka eivät omasta kohdastaan ole oikeutettuja eikä yleisen työväenliikkeen kan-1 Työväenpuolueen lupaava tulevaisuus « Englannin kaivostyöläisten järjestön sihteeri Frank Hodges, joka on paraikaa vierailulla Canadassa, lausui Torontossa pitämässään puheessaan, että Työväenpuolue tulee kymmenen vuoden päästä ottamaan hal-litusohj^ kset käsiinsä Englannissa. Puhuja viittasi Englannin nykyiseen sekavaan asemaaij ei ainoastaan ulkoppiiittisessa, vaan myöskin sisäisessä suhteessa. Kun muut yhteiskunnan kerrokset käyvät neuvottomiksi niin taloudellisten kuin valtiollistenkin vaikeuksien edessä, käy Englannfn järjestynyt työväestö yhä tietoisemmaksi tehtävistään ja varmemmaksi tulevaisuiides-^ taan. Työväestö kulkee nopein askelin kohti voittoansa.,^- • Englannin Labor Party on viime aikoina muodos-ituntit yhä keskeisimmäksi tekijäksi Englannin työväenliikkeessä. Vaikka tässä puolueessa, varsinkin sen johdossa, ön vielä vahva annos pikkuporvarillista henkeä, on v.puoliie kuitenkiii kokonaisuudessaan jo suu-remmöinen tekijä työväen luokkataisteluliikkeessä. Viimeisen parin vuoden tajalla on se saavuttanut loistavia voittoja parlamenttivaaleissa ja suorittaa se työläisten valtiollisena elimenä niin tärkeää osaa, että yk-sirtpä komrhunistit ovat muutamissa viimeisissä vaalitaisteluissa- olleet yhteistoiminnassa Labor Partyn kanssa, asettuen kannattamaan sen ehdokkaita/Periaatteellisessa suhteessa osottaa työväenpuolue jatkuvaa kypsymistä. Samalla kertaa oppositsionipjuolueena käy se suurimerkityksellistä käytännöllisen' politiikan koulua.. Labor Party sanalla sanoen on sekä edistysmielinen että edelleen edistysmahdoUinen puolue. Sen' sijaan vapaamieliset ja kansallismieliset kokonaisuudessaan katsottuna ovat pysyneet entisellä kannalla. Porvarillisen järjestelmän umpikuja pitää ne luonnonpakolla taantumuslilassa. Uudestaanfakenta-misliike on niiden näköjään suurista ponnistuksista huolimatta lamassa. Sen sijaan Labor Partyn keskuudessa kypsyvät yhä selvemmäksi sosialistisia teorioita vastaavat katsomukset; ' ^ Puolueen j ohtomiehen Snovdenin^ äskettäin' läpiajama vaatimus suuromai-suuksien yhteiskunnallistuttamisesta on merkitsevä edistysaskel Englannin työväen valtiollisessa liikkeessä. Tosin puolueen keskijudessa on eri vivahduksia ja 6ri-ilaisia mielipiteitä yhteiskunnallistutt^mista koskevan ohjelman käytännöllisestä puolesta. Seuraavien vaalien jälkeen, jolloin taas on syytä odottaa puolueen saavan entistä loistavimpia voittoja, jonka kautta: poliittinen tilanne yhä vaan'kärjistyy, tulee olemaan erittäin mielenkiintoista nähdä; minkälaiseksi puolueen ohjelma ja suunta edelleen kehittyy ja mitkä käytännöliiset' taiV telukysymykset tullaan asettamaan etutilalle. Siihen mennessä puolueen politiikka r^ijottuu vain tavailisi oppositsionipuolueen taisteluksi. Mutta tämä ^taistelu on samalla luonnollinen tila Englannin työväenluokan kypsymisessä y)iä korWmpia vallankumouksellisia vaatimuksia vastaavaksi.' Incfiistrialisti tämmää ääntään kansojen liiton nuottiin ' Äskettäin kerroimme näissä Vilkaisuissa eräästä «"Maailman kansalaisesta », jonka kansallisuus- oli niin- mbhimut!kainen, että Montrealin' passien tarkastajakaan ei voinut ratkaista minkä maan kansalainen hän oikeastaan oli ja niin ollen arveli, että-olisi parasta merkitä mies kuuluvaksi feansojen liittoon. Mutta mies puolestaan selitti, että «kun hänkin tässä on vain tavallinen työläinen, niin kyllä se I hänen .paikkansa on kolmannessa kansainvälisessä». Mutta miehemme selitys ei saanutkaan, jäädä sokaroimatta. Kun Industrialisti lainasi tuon paikinam-me, karsi se siitä pois sea kohdan, jossa mies selitti kuuluvansa järjestyneisiin typläisiin ja jätti jälel-le vain siirtolaisvirkailijan selityksen, että miehen paikka on kansojen liitossa. Industrialisti siis-.kii-^ kutti valistuneisiin työläisiin lukeutuvan! miehen imperialistien, kansainväliseen santarmiliittoon. Kuten tiedetään painetaan Industrialisti kansojen liiton kannalla olevan suomalaisten kamasaksain äänenkannattajan Päivälehden painossa, joten tuplajuun lehdessä toimitettu karsiminen on hyvin ymmärrettävää. ten yhteiskuntaelämä on ihmeellinen ja että he noudattavat tarkoin omia yhteiskunnallisia lakiaan, mutta kukaan ei olisi u^onut, että he seuraavat myöskin nykyaikaisä ta. politiikkaa ja diplomatiaa sekä että he tarpeentuHen ovat valmiit myöskin harjoittamaan «sabotaas-hia> ja panemaan toimeen joukko-siirtymisiä sen vallan hyväT^si, jon-k § alamaisiksi he itsensä 'tunnustavat Tosin sota-aikana jo kerrottiin, että saksalaisilla olisi ollut harjoitettuja jnehiläisiä, joita he lähettivät suuria parvia vihollisten puolelle ja nämä harjaantuneet sotilaat «ampuivat» vihollista silmiin telhden idten kokonaisia rykmentte-ijä hetkeksi.sokeiksi, mutta pidettiin näitä tietoja ememinän tai va'hem-män tekaistuina. Mutta nyt tulee uusia tietoja, jotka vakuuttavat, että mehiläisiä voidaan menestyksellä käyttää sekä sodan että rauhan toimiin. Onko tällä mehiläisten lakolla ja joukkosiirtymisellä mitään vaikutusta Ruhrin kysymyksen ratkaisuun, sen ^on tulevaisuus osoittava. PorVarisntaailman eräs kehityssuunta Viime sodan vaikutuksesta on sodankäyntilaito suuressa määrin teknillisessä suhteessa kehittynyt. On ilmalaivasto, 130 km. kauas kantavat kanuunat ja luyrkkykaasiit. Viime maailmansota antoi Ranskalle rohkeutta mustaihoisen armeijan muodostamiseen ja sotajalalle asettamiseen. Tiedätkö ,sinä, kuinka paljon uhreja se on nyt vaatinut? Liittovaltojen puolelta 6 milj. kuollutta taistelutantereilla, 4,150,000 kuollutta rauhallisista siviliihenkilöistä yleisen kuolevaisuuden lisääntymisen ' johdosta, syntyneiden lukumäärän alentumisen; joka lasketaan 13,200,000 eli kaiken kaiickiaan 2S,300,00Q tuhoutunutta ihmishenkeä.' Kes-kuvaltöjen ihmishukka ön laskettu 4,200,000 kaatuneissa taistelulcentilläi 1,750,000 tuhoutuneeksi siviilihen-kiloksi seka syntyneiden lukumäärä vähentyneeics 7,050,000 ihmishengettä. Keskusvaltojen \ ihmishukka kokonaisuudessaan on 13,000,000'henkeä. Kaiken kaikkiaan menetti ihmiskunta maailmansodan johdosta 37,^ 1)00,000 ihmishenkeä eli yhtä paljon kuin Ranskassa on asukkaita, johon vielä ön lisättävä Keski-,ja Itä- Europan perinpohjainen rappeutuminen. Jonakin huo menpäivänä alkava uusi maailmansota tulee olemaan vielä :verisempi, jollemme me sitä estä. Pääesikunnissa puhellaan yhä vielä vain sodankäynnistä käyttämällä aseina kemiallisia myrkkykaasuja ja ruttobasilleja kuolettavien kulkutautien keinotekoiseksi levittämiseksi kokonaisten kansojen keskuuteen, käyttämällä aseina sähköllä maastakasin ohjattavia ilmalaivoja vihollis-kaupunkien tuhoamiselt^l' s(^'ä ^ti^stä enemiiuassa mRä-rin käyttämällä musta- ja^lceltaäiöisfac kanuutianVuo kah^ vallcoisten «kaDuunanniuati!» 'tulioamiseen». Kysymyksiä ja vastauksia — Hevosvoimaksi voimakoneessa määritellään sitä voimaa, joka nofc ;aa 75 kilon, painon yhdessä sekunnissa metrin korkeuteen. Ame-riJcalaisilla mitoilla määriteltynä hevosvoima on se voima, joka tar-r I vitaan; 33,000 jAunan nostamiseksi y^hden jalan korkeuteen yhdessä minuutit. ^ . ' ' ••. ,>•••.*• . .•• ~ Canadan väkiluku on lisään-^ ynyt, viimeisen ^ kymmenen vuoden aikana, eli Vuodesta 1911 kaikkiaan 1,581^840 hengellä, eli 21,95 prosentilla vuoteen 1922 mennessä. r-":;i*sin,;ya/mistw oir tunnettua muinaisten egyptiläisten keskuudessa. Hautakammioissa tehdyt iöydöt .osottavat, että, egyptiläiset ovat valmisianeef aasia jo niin ai-kasin kuin 4,000 vuotta ennen Kristusta.- • * » — Kuuluisat 'Babylonian riippuvat puutariiat rakennutti Nebukad-nesar. Nämä puutarhat käsittivät noin neljän eeKkprih. pinta-alan ja olivat puutarhat 75 :stä aina 300 jalan . kprkuiseljp. ' — Työväenluokka ei tarvitse porvarillisten sosio-loösfien mvöhään tulevaa havaintoa, että ihminen on henkisessäkin elämässään yhteiskunnallisesta yhdyskunnastaan, (valtiosta, luokasta) riippuvainen. Me toteamme vain, ettöi. sekään tiede voi enää niin ilmeistä totuutta kieltää. Hyvä on, jos se auttaa meitä todistamaan, että 6sim. pappi yhä opettaa vanhaiitestamentil-lisiä raakalaiskatsomuksia ja porvarillinen talousoppinut puhuu ,p'alttua kertoessaan tarinoita pääoman nynnystä/ alkuihmisen csäästäväisyyden» kautta. Ja että porvarin henkinen elämä on varsin lähellä raakalais-aikaa, jopa sitä alempana, sitä ei tarvitse työväenkö-kan enää todistellai-Se on sen Jj^okenut. - ^ — Canadassa on nykyään kaikkiaan 12,247 postikonttooria, jonka lisäkf 3i748.aia maaseutupostirei-tillä kannetaan posti 120,000 postilaatikkoon. ' Uti^a kysymyksiä —- Kuiflfck monta juutalaista on nykyään^ Capada^al — Minkä-vuoksi erästä aikakautta .'ihmiäkumian historiassa nimitetään kivikaudeksi?. - i . Kuinka pitkä on kärpäsen elinikä? , ^ V —• Kuinka monta luuta on ih-misrmimiissa? Jos äskettäin . Yhdysvaltain presidentin Hardin^n kuoltua vir-kaanastunut vMapresidentti Coolid-ge kxiölisi, niin kuka tulisi hänen jälkeensä pr.e5identiksi? Saksalaisten mehiläisten yaltioTiisaus \ftanslcälaiset -mehiläfshoitajat'.Saksatta'- vallatulla'alSe^lla' ivat lähet-^ ISne^t ; raiiskälaisilh sanqmalelitun herkeän Vairttikäeh /siita, etta Saksalaisilta vallatut iirtefiii(aj&et ova^ alkaneet jliukkosuiftylnlsen Saksaan, jättäen entiset pesänsä tyhjinä; I ranskalaisten kasiin. Samalla he väittävät, että tällainen mehiläisten jöUjrkosiirtyminen' ranskalaisten valtaamilta alueilta on ihneisesti ristiriidassa Versaillesin rauhanso> pimuksen. kanssa. . Mehiläisten, elämästä ja vaelluksesta on kirjoitettu^ monta hauskaa ja opettavaista ; idrjaa, mutta jos ranskalaisten valituksessa on osaksikaan perää, tuskin mirkään tähan-asti sattuneista tapauksesta kuvaa niin selvästi mehiläisten suurta valtioviisautta tuin edellämainittu, i le k]dlä tiedämme, että mehiläis- Amerikalaista oikeudenkäyntiä iLos ^ngelesin liitto-oikeudessa oli ääkettäiii ' «hyvien kauppojen» päivä. iVäkijuomajuttuja oli kasautunut ! oikeudelle nj.* paljon, että jos niitä olisi käsitelty tavallisessa järjestyksessä, olisi aikaa kulunut tutkimiseen ja tuomitsemiseen ainakin kymmenen vuotta, ja uusia juttuja oli säännöllisesti ja yhtämittaisesti tulossa. ' Niinpä päätti oikeus ottaa käytäntöön ihan uudenaikaisen • tavan- Oikeus nimittäin julisti, että kaikki kieltolain rikkomisesta .;syytetyt pääsisivät sillä, että tunnustaisivat syyllisyytensä ja maksaisivat sakot. Tarjous otettiin auliisti vastaan. Toistatuhatta väkijuomien laittomasta valmistamisesta myymisestä ja kuljettamisesta syytöttyä henkilöä tunnusti syyllisyytensä, mat-saen sakkoja yhteensä 80,000 dollaria. Kaikilla ei ollut rahaa niin paljon, että olisivat voineet maksaa «lunnaat» yhdellä kertaa, mutta oikeus oli heille armollinen, suostuen ottamaan vissin määrän käteisesti ja niin ja niin paljon jokaisen seuraavan viikon aikana, kunnes kaikki oli maksettu, siis liikemiesten tavallisen vähittäismak-sujärjestelman mukaan. «Sakot vaihtelivat 50 dollarista 4000 dollariin, kakkojen maksajien/joukossa oli naisiakin, nuoria ja komeita naisia. Eräs heistä, toisia soreampi, oli, nähty ajelevan-^^komealla autollaan kaupungin rikasten osastossa. Viranomaisten huomio oli- kiintynyt tähän amatsoniin ja olivat he saaneet selville} että kaunotar oli säännöllisesti pitänyt huolen hienoston' yiinatarpeista. Hän menetti autonsa Ja maksoi '60 dollarii sakkoa. Samaa mentelmää on sikäläisessä poliisioikeudessa noudatettu liian nopeasta autöajosta sjrytettyi-hin henkilöihin nähden. Näitä tällaisia vauhdinrikköjia bli ollut niin Dalion,: että vankilassa ei ollut enä^ tilaa uusille,, jonka vuoksi oikeus täätti vapautua heistä yhdellä kerralla, tarjoten kaikille vaoauden, kun vain maksaisivat vaaditut saukot, vaikkapa vain vähän kerrallaan. Suomesta. Karl Uuno Ahde esitti Viipurin läänin maaherran antaman ulkomaapassin ja vankilapas-sin, joka osoitti, että on tullut iuo-mituksi valtiopetoksesta 2:si vuodeksi kuritushuoneeseen Viipurin vankileirillä. Tämä vankilapassi on annettu heinäk. 30 p., 1918. Hänelle myönnettiin myöskin väliaikainen toveriluotto siksi kun todistukset saapuvat. Hannes Ed. {Maijanen, Lautiosaari, Kemi, Oulun lääni, hänellä ei ollut mitään todistuksia ja on niitä kysyttävä Lou-tiosaaren.^ työv. Yhd. Omien puheittensa mukaan on mennyt jää-kärikouluun Saksaan v. 1917 ja väittää olleensa kapinan ajan työ-armeijassa Saksassa ja Ranuassa. (Maijaselle ei myönnetty minkäänlaista luottoa niin kauan kun saamme varmat todistukset hänestä ja hänen toimistaan Suomen luokkasodan aikana. Tuonen viikatemies on kävässyt joukossamme kaataen joukostamme yhden toimeliaiihman osastomme jäsenen, Matti Albert Saastamoisen, Hän taisteli urheasti tuota kavala.'}' ti hiipivää tautia, luumätää, vastaan, mutta tauti oli hänessä ke-hittynjht jo niin pitkälle, ettei leikkauskaan, joka hänessä' toimitettiin, voinut häntä pelastaa ja niin hän oltuaan noin 7 kuukautta Vancouverin yleisessä sairaalassa, nukkui ikuiseen uneen. Osastomme otti huolehtiakseen toverimme viimeiseen leposijaa^n saattamisesta ja, valittiin "^-henkinen hautauskomitea, joka' huolehti tähän kuuluvista asioista ja tapahtui hautaus elok. 28 p. kello 2 jpp. Tilaisuuteen oli saapunut lukuisa joukko tuttavia joka oli omiaan osottamaan, että toveri-vainaja oli saanut unhottumattomari sijan Vancouverin toverien sydä-m^ ra. Hautaustoimistolla toveri »Emil Ihaksi muutamin sanoin vaili' vainajan elämänvaiheita \ laulettiin^ ^ «Haudalla* ja albi u*: tue kulkea haustausmaata koM-?» Haudalla piti toveri An'o Vaaialii^ kuttavan puheen, jossa kuvaili vä. najan toiminltea osastossamnie jn^ Laulettiin »Toverin haudalla» jj laskettiin haudalle yhteinen .seppsjj ja viimeksi laulettiin «KansainTai. nen» ja niin lähdettiin suDoahj. sellfr haalille, jonne toverittaret oH-vat hommanneet virvokkeita ja 25. tä nautittua pantiin toimeen K räys hautauskulujen korvaamis^ ja tuotti se $74.70, Ennemmin oli tätä-taAoitusta varten saatu säj^. tolta $25.00, muutamilta vainaja tuttavilta yht. $51.00, yhteetä $150,70. Menoja: hautaus llOö.öO, seppele lapsille $3.50, nauha yMii. seen seppeleeseen: $1.00, yht. ^104.. 50, jäännös $46i20, jolta tuilaaj käyttämään lapsien hyväksi. Täiiäa tarkotukseen on ennenkin ke^tty varoja ja tämän lisän kanssa teiee summa njfkyään noin $450.00 vai-heille. Osaston johtokunta ja Finnish Soo. johtokunta yhteisesti tulevat pitämään huolta toveri-vainajan lapsista ja. valitsivat ne '«5- kuudestaaii kaksi henkilöä valvo-' maan tätä asiaa. Osastomme naisjaosto toimeenpanee iltaman "Suomessa ilmestyvän «työiäisnainenvlehden hyväksi, jossa • iltamassa tullaan näyttelemään ^Turkkilainen unelma» ja mitä ikaikkea muuta; ohjelmaa lieneeiään. KaiM tietysti silloin ollaan sid-lä näkemässä ja kuulemassa. Osastomme jäsenmäärä on taasen lisääntynyt kahdella, liittyen siihen jäseneksi toverittaret. Ida Streng ja Sigrid Bunderberg. Tervetuloa rintamaan. — J. A. M. -Tietäkää huutia, amen' Eraäissä ^ ^maaiaisseurakunnas-sa' Ruotsissa oli pappi joka vanhuudestaan huolimatta tahtoi itse hoitaa virkaansa — niin vanhuuden tylsä kuin olikin. Hermostuneena tästä valittivat . seprakuntalaiset konsistoriin, joka antoi papille ankaran, varoituksena Kun ukko tämän jällceen ensi kerran esiintyi saarnastuolissa,- lopetti hän saarnansa laumalleen: • «sHoitakaa itse omat asianne sekä sisään että töoskaydessänne ja lantakaavänlian miehen olla rauhassa, lietakää .Wui3ä, aamen». tiolisia Osaston johtokunnan kokouksessa eloL ^4 p. x)li m.m. tutkittavana Suomesta tänne-'saapuneiden henkilöiden passeja"ja todistuksia, Eino /Nlenii, TEeti Niemi, Yrjö Niemi ja Einari Hanhtonem NäUIä henkilöillä oli Maringaisten työv. yhdistyksen jäsenkortit. (Suom.: Sofc dem. puolue), Lohtaja. Toivo Pelttari ja Emil Hirvi samoin 'Lohtajalta.''Näille > kahdella viime^i' mainitullk 'ei ollut minkäänlaisia todistuksia, rnint-ta haluavat ne saada Suomesta^ Päätettiin aptaa toveriluotto väli- Työväenliikkeen historia on työtätekevien kansaiyöiikkojen taistelujen historiaa. Niin pitkälle kuin historiaa tunnetaan, on., ihminen syönyt leipäänsä otsansa hiessä j^ raatanut raskaassa työssä saadakseen jokapäiväisen leipänsä.. Ei ole vielä ollut sellaista ^ultaista aikaa, jolioin kansanjoukot olisivat voineet tulla toimeen ilman työtä tai jolloin ihminen olisi voinut niittää ilman kylvämättä. Kaikki saavutukset mitä ihminen *on saanut elinehtojensa parantamisessa ja sivistyksellisessä suhteessa, on hän saavuttanut .yhtämittaisen, . ankaran työn kautta. Työn siunaus ;ei ole koskaan koitunut kokonaan itse työntekijäin Ihyödyksi. Toiset ovat tehneet työtä ja toiset korjanneet työn hedelmät. Työläiset ovat^: aina käsittäneet valtavan osan kuninn aikakauden ihmiskuimasta. Nykyaika ön työväenliikkeen' ja työväen'^ taistelujen aikakautta. Työväenluokan taistelu oman itsensä kohottamiseksi- ja kontrolleeraami-seksi - sekä raatajajoUkkojen olöti- |lan parantamiseksi on hidasta, mutta kuitenkin ' alati- kehittyvää ja eteenpäin menevää. Työväenliikkeen voittoja ei saavuteta jöHaMn yhdellä lakkotaistelulla taikka tilapäisellä kuohahduksella, vaan jatkuvalla järjestelmällisellä työllä työväenluokan ? voimien kokoamiseksi jä järjestämiseksi kaikessa koko-nAisuudessaaii. Työväestön': täytyy kasvattaa; luottamus oniaaii itseensä ja omaf^ii liikkeeseensä pitkien, ^ipo-nipu'olist4n • talsteiujjeni föutta. Työväen veljeys on raddän. yhteisten Inäämäärienime ja taistelujemiiine tff-' los. Yksi työväenliikkeen ,oleelIiSim-; pia muoto fa on työväen unio. Yksinään työläinen on heikko, ^ mutta uniossa, yhteisesi järjestössä on I hänen" vöinÄansa. 'Jokaisen kunnoi-lisen' työväen un?on ; rtäytyy olla ti?öväenIuokan puolesta, "eikä inisijään tapauksessa sitä vastaan. Uni-lorf 'föyllyy seisoa tyovätfnliÄkon puol e t sen vdbksi, k6ska .tämä luokka'> bh olemassa ja koska sen edut t>Wyhteisiä; ' ' TySyäenluokaA etu vaatiij että' satti^fta kuri työläiset ovat iärjesty-neet^ ejoKkön -Äaäi^tyri', ty^alaii" tmi-oon, heidän on samalla dllava -järjestönsä kantta elimellisesi yhteydessä koko teollisuusalansa ja edel-töjen- kanssa. --Entiset ammattiani-ot hajottivat työläiset eri työaloihin rajottuviin karsinoihin, saattaen siten työläiset taistelemaan' toisiaan vastaan. Ammattiunionis-min aika on ohitse. Kaikkien va- Hstuneiden työläisten tunnussanana on industrialististinen unioiiisniL |.Se on inykyaikaisen yhteiskuntajärjestelmän vaatima, Nykyalkant pieninkin 'lakko, tai mikä hyväisi työtaistelu tekee v ä l t t ä m ä ttä-mäksi muidenkin työläisten yhteistoiminnan ja solidaarisuuden •kussakin taistelussa mukana ,ol^ vien työläisten puolesta. , Unionistinen, liike : niin Canadassa kuin muissakin maissa on väte-; vässä käymistilassa. Edistysmieliset voimat ovat toimessa vanhoills-. ten periaatteiden ja menettelytapojen karsimiseksi vanhoista arnmat-; tiunioista ja niiden kehittämiseesi teollisuusunionismin pohjalle. Työ-, väestö, joka on rakentanut uniot; ja muodostaa niiden jo verrattain suuret jäsenjöukot, or- kykenevä ie-hittämään järjestönsä nykyaikaisen luokkataistelun vaatimuksia vastaa-laiksi, . J a sen mitä ei voida kehit- ,tää^ kääntää • työväenliikkeen niali-tava joukkovoima aura armotti nurmen alle. •Luokkatietoisen työväestön yi^ tämän päivän, tärkeimmistä tehtävistä on industrialistisen unioms-min rakentaminen. aikaisesti kaikille näille henkilöille, . siksi kunnes todistukset saapuvat .leenkaildnen alojen tyovaenjärjes* Kcfhitys tekee työtään unioissa New Yorkissa on juuri pideöf viiden neulomoalalla toimivan s!»-^ ren jäirjeston konferenssi, Jossa »' tehty päätös näiden järjestöjen yV teenliittämisestä. Nämä uniot od Amalffamated Clothing Woricers, pukutyöläisten unio, I^adies Gai: ment Worikers. eli naisten puint:[5- läisten: järjestö, Fur Workers ei' •turkkurien' unio, räätälien Unio sc^ ka Amerikan lakki- ja vaatehatto-tyoläfstenx järjestö. Näiden jäflf^ töjen jäsenmäärä iäsittsiä sanoin 400,000 henkeä, Uiiioiden yhteenliittäminen on^'. pahtmiut niiden jäsenten luoi^ fsiteitten: pohjalla. Vaikka tuDof säilyttavätfliin entiset muotonsa, i^f levät ne kuitenkin käytännölliset toiminnassa olemaan yhtä liiiafl vef^. -fjLalckö^isteliiissa ja raässi malidoliisissä työretteloissä tnettf" iaiiiä&ny ilndetfa iiitolia fi <^ Itoftttieehpanevia' komiteaa ; 'yhteiset' eliiiet, joiden kaat£3 ^ öiden toiminta järjestetäin nsahä»^ lisimman tivfun vuorovaifa**^^ iia yhtenäJsyyden pohjalle.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 13, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-09-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230913 |
Description
Title | 1923-09-13-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
^Tsnrihnrysy»: Ont; joka tiJBto». toKta» js iaaaptai,
VAPAUS
(Liberty) . „
terin Sodbury. Oat,,OTcry Tnesday» TEursday and
AdvertiBing rates 40c pef col.inch. Mimmnm cnarge JbifflrSSn 75c. loiEOOiint on standing advertis» aenr YhrVapauB te the best «dvertfaing medium among
tfie Finnish Peonle in Canada
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Bnnding,
Lomejst.. Puhelin 1038. - Postmote: ^^^^^^
Boz «9»
Canadaan ykri vk. $4.00, puoli vii, $2.26, kolme.kk.
^ ' • % y Ä 5 i b Ä suomeen. yk«i vk. S5.50. puoli vk.
^'wiÄ%it; ei-Ieuraa raha. ei tulla lähettämään.
paitsi »siämie-iitgn ioill» cn takaulcset.
naita katsoen valtuutettuja avaamaan rantansa työläis^
ten luotettavaisunasioissa. Tulevaisuudessa on katsottava,
etteivät, toveruuden valtit joudu vääriin kasiin.
Ilmotushinta kerran julaistu.sta »'«'^'"''«'stf, i?^'
paUtatuum^lta. Suurista, ilmotuksista l^^^S^^^J^
Joiden tekstiä ei oka.kerta^mnnte a f«netäatt ttmtttva
ilcnnua; Kuoloilniardkset $2.ÖÖ Jerta jä 51)j. l i ^
JoitBlseltk^mUistövafsyta: ^^^^^^^^
' Joi ette milloin tahansa saa .vastausta ensimäiseet
«tjeedeenne. kii-iottakäa uudelleen liikkeehoitajan per
Boonallisellä-nimfel'! • .
:.: . X. V. KANNASTO. Liikkenhoitaia. f •
Tiistain lehteen äijotut itmotukset pitää ol!a,kont.
«orissa läuatitäina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. ' •
' • HeeisterH «t the P« |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-09-13-02