Vapaus, October 23, 1923

              V A P A U S
Canadan suomiaaisen työväestön äänenkansttaja, ilmes­tyy
Spdbnryssa, Ont., joka tiistai, torätai ja laoantaL
• V A P A US
. - (Liberty)
The only organ of Finnish Workerfl in Canada. Pob-liihed
in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thursday and
-Sat^^d^5^':: \ " ; '' ' • ' • .
? Advertising rates 40c per cql. incb. Minimum charjre
for ^inffle jns«tion 75c. Discount on standing advertise-ment
The Yapaos is the best advertising medium among
the Finnish Feopic in Canada,
Lorne
Ont.
Vapauden iionttori ja toimitus on: Liberty Bnildim?
ne St, Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sddbury,
/TILAUSHINNAT: ,
eanadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk;
81.50 ja yksi kk. 75c. , ,^ „' ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk,$l,75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joHla <tn takaukset
Ilmotushintc kerrac julaistuista ilmotuksista 40c
palstatuumälta. Suurista ilmotukaista sekä ilmotuksista,
joidert tekstiä ei joka kerta muuteta; annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c lisaä jokai,
seita* muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
$1.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta. $3,00
kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. Halutaan-tieto-
ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa.
' - - Tilapaisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla YorA-torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehtppn t^fttaina kello 3. •
Jos eUte milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakatt uudelleen lifkkeenhoittfjan per
soonallisella nimellä. , ' •
J. V, KANNASTO, Liikkeenhoitaja. <
Begistered at the Post Office Department,: Ottawa
83 «econd class matter. '
Väkivallan yhteiskunta
Pystyykö nykyajan porvari ja kapitalisti tai parem
min sanoen heidän järjestelmänsä ja hallituslaitoksensa
kohtaamaan enään mitään kysymystä ilman aseellista
voimaa. Sellaisen kysymyksen joutuu tekemään kuul
lessaan, ?ttä Vancouveriin on asetettu satoja pyssy-hurttia
sfellä puhjenneen salamalyöläisteh lakon tajcia.
Sataniavaillä väijyskelee myöskin useita tykkivepeilä
lakkot^istelun murskaamistarkotuksessa. '
Mutta sikäli kun uutiset kertovat,-seisov^ lakko,
laiset yksimielisinä ja horjumattomina oikeutettujen
vaatimustensa puolesta, iSatämatyöti ovat täydellisesti
seisauksissa. Muun muassa toista tuhatta vaunulastia
viljaa odottaa satamilla lastaustaan.
Lakkojen ja muiden vastoinkäymisten kohdatessa
varsinkin silloin kun ne tulevat työläisten taholta, ovat
työnantajat horjumattoman ybimielisiä. IJIjinpä Van
couverinkih lakon yhteydessä ovat puutavaraparooni
lausuneet uhkauksia puutavaratöiden seisauttamisesta
tarkoluksella pakottaa siten metsälyöläi^ menemään
'nälissään" rikkuriksi satamatyöläisten Ulalle. Tällä
välin' koetetaan porvarillista koulunuorisoa haalia
pih surkuteltavaan/ammattiin.
Ei' ole sitä työtaistelua, jossa lakossa oleva'työ
Iäinen e| tuntisi toisten alojen työläisten solidarisuU'
deo; tarvetta. Joä,. laivayhtiöiden onnistuu ^ hankkia
metsätöistä tai muilta aloilta < rikkureita, merkitsee se
vain $itä, että toiset työläiset eivät ole-vielä oppineet
ymmärtämään luokkavelvollisuuksiansa. Jos taalb sata­matyöläisillä
olisi takanaan toisten alojen teollisesti
, ^ärjest^eet työläiset, niin sellaisilla edellytyTcsilfä olisi
pienemmälläkin Jakkotabtelulla jo taivaallinen voima.
Valona Y«tten päällä
Suomen valkoisen komennon mdaham tallaaman va­semmistolaisen
sanomalehdistön tilalle on' maan am­matillisten
järjestöjen toimitsijajin. toimesta alettu ju
laista .«Työväenjärjestöjen^ Tiedonantoja»^nimista leh
tbtä, jojlJa koetetaan korvata järjestyneen "työväestön
lähimpiä julkisen ^anan tarpeita. Tästä uudesta valoi^
pilkusta Suomen synkkien vetten päällä kiirjottävat
kovia kokeneet toverimme, että tämä lehti on lähtenyt
kärsimyksistä, koettelemubista jä xvälcivallan nurjuu-desta^
siksi ei se voi^pöyhkeillä'ulkoasuIIaa'n \% siksi
ei sen äänikään helähdä Icorvia huinmaten., Mut^.jos
se saa hoivaa ja ymmärrystä ystäyilfpn t^^läisioa eikä
valkoinen väkiiiulja yhtäkkiä isk^ siia päähän, niin
mene ja tiedä, mikä siitä vqrtt^u.^ Onsii^ syytä,
etteivät työläiset sulje siltä ikkunaansa, kun se leh^-
taa sille, vaan osoittavat sille ystävyyttä ja /iakkautta.
«Se on vihreä oksa hävityksen, kauhistuksessa joka
tapauksessa. VähäpätöisyydestäänN|buplin)att^' on se
myös liikuttava todistus maahan ^i^ettyjeQ koskaan
loppumattomista ponnistuksista. Se ^^n tulevan voiton
lupaus. Pitäkäämme vain huolta,^ että tämä lupaus
täyttyy.» , • "• - ^
F»rmarjen muuttuneet eliiisuhteet
Maa ei elätä enään kyntäjäänsä niin hyvin kiiin
sft on ennen tehnyt Nykyaikainen ^yhteiskunta on si­tonut
farmarin lujasti kahleisiinsa ja sen kautta saat­tanut
maalaisvaeslön kapitalistien ja keinottelijain riis­tettäväksi.
Uudenaikaiset tuotantovälineet ovat tehneet
, 'maan raivauksen ja luonnon antimien valtqamisen ih-
' miselle' tavattoman helpoksi entiseen verraten, mutta
samalla kertaa tuotantovälineiden ja taloudellisten suh­teiden
kautta on,^rmari joutunut kapitalistisen riisto-
\ suhteiden alaiseksi. Nämä suhteet painavat raskaana
aiyllynkivenä farmarien kaulassa.
Vuonna 1814 voi <^nadalainen farmari hankkia
7(K) naudanlihapaunalla .niittokoneen, mutta, nykyään
tarvitaan 'somanlaisen koneen ostamisebi noin 1,600
. ^ paunaa naudanlihaa.
Vuonna . 1914 voitiin 774 sianlihapaunalla ostaa
aura, mutta joykyään tarvitaan auran »ostamis^i vä-
^ Juntain 1,300^ |)aunaa sianlihaa.
Jos farmarrkymmebeQ^ vuotia sitten halusi ostaa
lannan hajottajan, sai Mn sen 413 voipaunalla. Nyt
samanlaisen laitoksen bankkimis^l tarvitaan .vähin-täin
840 paunaa voita.
Vuonna 1914 tarvittiiin noin 130 bushelia viljaa
leikkuukoneen ostamiaeksi, mutta ajl tarvitaan Ca-nadassa
samanlaisen kone^ hankkimisebi vähintäin
200 bushelia parasta viljaa.
Tällaisissa suhteissa esiintyy nykyään Canadan far-mitalojus
teollisuusmaailmaan verrattuna. Farmareilla
saidoin kuin työläisilläkin bn enemmän kuin täysi
svy muodostaa/oma yhteiskunnallinen ja valtiollinen
^tsomuksensa oman talouäfellisen ahmansa kannalta.
Vain se voi pelastaa canadalaisen farmarin teollispus-ja
rah^pitalismin otteesta.
Paljon puhuva kuva
' Erääseen Montrealin porvarilehteen on taas eksynyt
hyvä kuva. Se esittää pajaa, jopka keskellä on suuri
alasin, jossa piti maailman eri maiden sotavarustukset
romuraudaksi hakattaman. Mutta ""nyi ruostuu alasin
toimettomana. Moukarit on viskattu alasimen juureen,
palkeet-lepäävät rempallaan seinällä, hämähäkit ovat
kutoneet verkkojaan ahjon ympärille ja kaikki, näyt­tää
kuolleelta. Miftta pajan eteisaukosta näkyy, ko­konainen
sarja savua tupruttavia tehtaitten j piippuja;
Niissä valmistetaan tulisella kiireellä myikkykaasuja,
räjähdysaineita ja muita kemiallisia aineita sotaa var
ten. Vedenalaisten periskoopit pilkistelevät 'tuhoa en­nustavina
^ i l l e viereisen veden pinnasta. Lentokoneita
parveilee kdconainen liuta ilmassa. Kaukana taivaan
rannalla n^yy toinen sikermä. Ne ovat varmaankin
tuhoa ; ennustavia sodan huuhkajia.
Missä ovat nyt ne maailman valtojen johtajat,
jotka muutama vuosi sitten niin suuria uskotellen oli­vat
alkavinaan työn siinä pajassa, jossa sotalaivat
ja maavarustuks^ piti romuraudaksi revittämän, niin
että sodan kirottu taakb vil^doinkin edes vähän ke­venisi?
Nämä samat voimat ja vallat ovat nyt tako­massa
yhä vaan uusia sotavälineitä ja juonittelemassa
uusia ^sot^uonia. Kuvan piirtäjä tietää tämäuj kaikki
tietävät sen, hiutta vain valistunut työväenluokka tietää
syyn miksi niin on ja tulee olemaan niin kauan knin
ka))italistinen j ärjestelmä pysyy pystyssä. Sen sijaan
kun imperialistit puhuvat onttoja ja valheellisia sanoja
sotaa vastaan, järjestynyt työväestö taistelee kaikella
voimallaan sotavaltoijen ' perinjuurin hävittämiseksi. ';
Saarijärven Paavo taas hädän
hetkellä .
Eri osista^ Suomea saapuu huolestuttavia viestejä
hallan tuottamista tuhoista. "Halla on vieraillut inel-l^;;;;';.^;";;"^^^^^^^^^^
kein koko Suomessa. Useissa paikoin on tullut täydel- --^ - ^ -^-'-^r^^y —
linen |kato.
Maanviljelijä seisoo i lamautuneena tapahtuneen tu­hon
erfessär Edessä olevat tulevaisuuden ku^at eivät
ole valoisat, Yksi suomalaisen kyntömiehea pahim­mista
vihollisista : on taasen ^raiskannut vuosikauden
työn tulobet ja vienyt perheen talvisen leivän.
Asemduji johdosta kirjotetaan eräässä porvarileh-jä
seuraavaa: . ,
Väkisinkin tulee mieleen, ajatus siitä, kuka korvaa
syntynen vahingon. Mutta niinhän se on: Virkamie­hellä
on edessä ensitalvena yhtä hyvä palkka kuin en­nenkin.
Liikemiehenä samaten. Tosin kyllä se kan-santalouddlinen
vahinko, jonka hallat ovat aiheutta­neet,
koskee ainakin jollain tavalla heidänkin: elämään­sä.
Jokatapauks)sssa on asia kuitenkin niin, että maata-viljelevä
väestö ja maatyöläinen, on se osa kansaa, jo
hon isku kipeimmin; koskee.
Silloin tällöin "on työläisten kes­kuudessa
"öyntynyt kinaa voiko teol-lisuu^
iinionismin eduksi tehdä työ­tä
vanhojen .ammattijärjestöjen
puitteissa. 'Asioita vakavasti har*
kitsevat ja työväenliikkeessä enem­män
kokeneet työläiset' ovat sitä
mieltä, että teollisuusunionismin hyr
väisi voidaan työskennellä hyvillä
tuloksilla jo - olevissa nniöissa, kun
sen sijaan jotkut • uskottelevat, et­tä
on turhaa odottaa ammattinnioi-den
uudistumista, vaan on suoraa,
päätä ryhdyttävä perustamaan van­hojen
unioiden rinnalle uusia unioi-.
ta, ikäänkuin jonkunlaisia mallijär-jestöjä.
Tällä kannalla kokeilijat
ovat kuitenkin käytännössä joutu,
neet haukkaamaan kalliota- ja:;puf
huttu teollisuusunionismin rakenta*
minen onkin muodostunut olemukr
seitaan taisteluksi -vanhojen - järjes­töjen
hajottamiseksi. Täll|aista sur­kuteltavaa^
osaa OB L W . W . liitto
vienyt Amerikassa jo kahdeksantois­ta
vuotta, saamatta taOä ajalla
minkäänlaista uniota edes kunnolli­seen
alkuun. : Samaa matkii nyky?
äänf' O. ,B. U. Canadassa. ' -
Sen jijaan amm'ättiunioiden mu­kana
toimivilla teoliisuusunioniroiin
ajajilla on) osotettavana loistavia
esimerkkejä kaikkialta.' Otamme
tässä tällä kertaa puheenalaisekM
teollisuusunionismin v o i t t o kulua
Norjan ammattillisessä liikkeessä.
Morjan ammattijärjestön äänen-moitetaan
näet järjestökysymVkses-tä,;
että järjestöjen uuÖistamistyö
on täydessä käynnissä, vaikka laar
jät Ja pitkälliset' neuvottelut sekä
välityskokoukaet ovat yaatinöetkin
paljon'aikaa ja voimia, niin että
kului kauan ennenkuin voitiin ai.
kaa työ. Mutta se on jo oikealla
raitilla useissa liitoissa.
Näinä aikoina usko maatyön kannatta'^aisuuteen on
all^anut heikentyä. Lukuisia huutokauppoja o pidetty,
jolloin maanomistaja t on'siirtynyt lihavammille laitui
mille. Joko omassa^ maassa tai sen ulkopiTolello. On
varmaa, että vieraillut halla antaa maanmyynnille
tuulta siipiin. Samalla kun ^e pakoittaa niitä, jotka
dlelleen aikovat viljellä ja vartioida maal(a, entistä
«henimän kuoreensa sulkeutumaan^ Täten maaseutu
heikentyy ja kaupungit; kasvaa, ulkomaiden saadessa
niinikään täysi-ikäistä työvoimaa käytettäväkseen.
Ma^viljelijää-on totuttu vastoinkäymisien hetkel­lä
lohduttamaan paremman päivän toivolla. Tuo loh­dutuskin
tahtoo'^synnyttää katkeruutta silloin, kun sei­soo
menetetyn vuodehtulon edessä.» '
Jos minkään, niin tämän kohtalon pitäisi avata
Suomen talonjussin silmään laajempia näjcöalojai Vai
pitääkö/ meidän edelleen nähää - hallaisten pelt(^'ensa
pientareilla laahustavan talonpojan uhraavan viimeiset
roponsa/sellaisten roistolaitosten kuin suojeluskunnan
ylläpitämiseen siinä luulossa, että hän on jokin sellai­nen
olio, jonka asema edellyttää taistelua henkeen ja
vereen saakka työläisiä vastaan maailman imperialis­tisten
valtojen tahdin mukaan. Koska älyää suomalai­nen
kyntömies käsittämään, ^tä liankin ön vain nälän
kanssa kiemurteleva maan matonenj jonka elämä kai­paa
yapahdusta luonnon ja inhimillisten tyranniVal-tain
armottomista kourista.
Ruotsin Venäjälle antama
avustus
Ruotsin avustustoimisto, joka alkoi vuoden 1921
opulla Venäjällä,, on nyt päättynyt Näkyväisenä muis­tomerkkinä
«iitä on jäänyt Samaran kuVernementtiin
aslenkoli, joka lähiaikoina luovutetaan venäläisille.
Toiminto-aikanaan on ruotsalainen avustusjärjestö ja­kanut
hädänalaisille Samaran läänissä- yli 28 miljoo­naa
ateriaa. Kaikkiaan on Ruotsista lähetetty Sama­raan
nälänhätäislen avustamisebi 5,750 tonnia elin-arpeita
ja 2,000 tonnia viljaa ja rehua, joiden perille
kuljellamiseen Itämeren satamista tarvittiin yli 1,200
rautatievaunua. Tavarain kuljetuskustannukset nousi­vat
n. 120,000 kr.
Tämän yhteydessä; lienee syytä
mainita Norjan amfhattijärjestön
kongressin päätöksestä, joka perus^
tui,sille pohjalle, että päomanval-lan
sekä^teoUisen ja teknillisen ke­hityksen
yhtämittainen keskittymi­nen
pakoittaa tyojalset liittymään
yhteen mahdollisimman lUjasti ja
kehittämään järjestomuotoja siihen
suuntaan,; \ että työväenluokan: soli-darisuutta
voidaan, parhaiten käyt­tää,
hyväksi ,ja lisätä sen/iskuvoi.
mä^. Näiden päämäärien saavutta­miseksi
totesi kongressi olevan vält­tämätöntä,
että»järjestön uudista­misen
perustaksi on asetettava työ­paikka,
jolla kaikki työläiset on
koottava yhteen ainoaan yhdistyk­seen.
Nämä. yhdistykset yhdiste­tään
koko maan käsittäväksi teol.
lisuusliitoksi, jotka vuorostaan muo­dostavat
ammattijärjestön.
Järjestöt on niinmuodoin raken­nettava
nyts teollisuusryhmäin, ei­kä
enä$ ;erilaisten ammatillisten
ryhmäin pohjalle, ,sekä ammatilli-seri
yhteisjärjestöjen perustalle, JQ^tc
ka taas muodostavat piirijärjestöjä.
Tämä oli kongressin periaatteet
linen kanta järj^stömuotojen kehit­tämisestä;
Pulmakysymykset piti
ratkaistamafa neuvottelutietä. Vält­tämättömänä:
ehtona oli kuitenkin,
ettei samaa työpaikkaa saisi enää
vastedes edustaa useampi kuin yk-
51 liitto. Riidanalaisissa tapauksis­sa
määrää sihteeristö,.mihin liit*
toon ryhmän^ tulisi kuulu.a. On seli
vää, että niin laajaperäinen järjes-tömuotokysymys
vaatii paljon aikaa
ja paljon työtä.
Rakennusalalla Oli k u i t en k i n
päästy jo niin pitkälle, että kaikf
kia ! rakennusteollisuuden ryhmiä
edustava kokous kutsutaan koolle
aivan ensi tilassa. Rakennustyö­läisten
liiton säännöt on jo laadit­tu
samoinlruin myös työjärjestys
kokoukselle. Kaikki rakennusteot
lisuuden ryhmät ovat ilmoittaneet
liittyvänsä Uuteen luttoon, muura­reja
-lukuunottamatta, jotl^ /Ovat
päättäneet e^ota ammattijärjestös­tä.
Kuitenkin toivotaan;xettä muu­raritkin
liittyvät rakennustyöläis­ten
teollisuusIiittoon,\ kun päätös
sellaisen muodostamisesta' on>IopUl^
isesti" hyväksytty.
Ammattijärjestön kokouksen pää-löksessä
edellytetään, että metsä-ja
tukkityöläiset on heti liitettävä
joko Saha-, lautatarha- ja höylää.
mötyöläisten liittoon tai Paperite-ollisuustyöläisten
liittoon.
Jiykymn kuuluvat tukkityöläiset
kolmeen eri liittoon, siliä paitsi mo­lemmissa
mainituissa liitoissa on
myös Metsä, ja maatyöläisten lii­tossa
tnkkitydläisiä jäseninä.
Yhtenäisen jäi^'e9tön muodosta­minen
näille työläisille on osoittau­tunut
idahdottomaksi samoinkuin
heidän järjestämisensäkin, kun he
ovat hajallaan siellä täällä suurella
alueella. .Pidettyjen konferenssien
jälkeen on kuitenkin nyttemmin
päätetty, että metsä- ja tukkityö
Iäisten on liityttävä Paperiteoll;
suustyöläisten liittoon. Sihteeristö
on kuitenkin esittänyt periaatteel­lisena
kantanaan, että viimeksimai­nittu
järjestö sekä - Saha-, lauta
tarha, ja höyläämötyöläisten liitto
On yhdistettävä mahdollisimman iph
pan, sekä kehoittanut npt& kah
ta järjestöä muodostamaan siihen
mennessä, kunnes yhdistäminen bn
saatu toteutetuksi, kartellin, jonka
säännöissä on sovittava läheisestä
yhteisestä niiden.kesken. Sihtee
ristö on esittänyt lisäksi, että maa­työläiset
voivat siirtyä yhdessä met.
sä^ ja tukkityöläisten kans^ Fape-riteollisjaustyöläisten
.liittoon, jos
ilmenisi, että maatyöläisten järjes
to on liian heikko voidakseen yllä
pitää erikoista maatyöläisten liittoa.
Senjälkeen on koettava saada pa-periteollisuuden
alalla työskentele­vät
eri ammattii^mät, kuten kor-jausnliehet,
puusepäV y.m. liittyr
mään PaperiteOllisuustyoläisten liit­toon.
Neuvottelut tämän kysymyk.
sen perilleviemisestä alotetaan ensi
tilassa.
. Sähkö-kemiallisen ja \ teknilliske-miallisen
teollisuuden H alalla oji
myös jo ryhdytty yhdistämistyöhön
sillä liitot, joita kysymys koskee,
ovat asettaneet komitean tutkimaan
asiau' yksityiskohtia ja laatimaan
ehdotusta. Yhtenäisen liiton muo­dostaminen
• tällä teollisuusalalla
kohtaa eräitä sangen vaikeasti pois­tettavissa
olevia esteitä.
;filintaryeteollisuudessa On käyty
neuvotteluja sihteeristön ja liiton
välillä.cLeipomo, ja kondiittorityö-läisten
liitto sekä leikkeletyöläisten
liitto ovat kokouksissaan asettundet
kannattamaan e l i n tarvetyöläiäten
liiton muodostamista. Järjestömub
tokysymyksen järjestely elintarve
teollisuudiessa kohtaa kuitenkin
eräitä vaikeuksia, kun muutamilla
ryhmillä, kutfene^Sim. leipureilla, on
joukko oma.apu-laitoksia, joiden
toiminnan jatkamista • liitto' yaätii.
Tämän takia olisi maksut määrät­tävä
korkeammiksi kuin mitä ne
ovat muilla elintarveteo^llisuuden
aloilla (esim. suklaa- ja sökeriteot
lisuudessa), joiden työläiset ovat
enimmäkseen ammattitaidottomia ja
naisia, i -
On sentähden hyvinkin mahdollis-ta,
että aluksi on muodostettava
kaikista näistä tehdastyöläisten liit
to ja samalla perustettava leipomo-työläistön
liiton kanssa kartelli sel­laisilla
säännöillä, jotka sihteeristö
hyväksyisi ja joissa tarkoin määri,
tellään yhteistyön laatu. On aser
tettu komitea laatimaan sihteeris^
•töUe ehdotusta'asiasta.
'Kpnnahtyölälsten - liittoorT^ tulisi,
vat ammattijärjestön kongressin
päätöksen mukaan* kuulumaaij. kaik­ki
kuntien työläiset ja tÖiihitsijat.
On koetettu saada aikaan neuvotte­luja
, Kunnantyöläisten liiton, Vir.
kamlesliilon ja Palosotilaiden l | i -
ton välillä. Palosotilaiden liitto on
kuitenkin; eronnut ammattijärjes­töstä,
mutta ammattijärjestö on i l .
moittanut, että se katsoo olevansa
oikeutettu järjestämään ne palft*
sotilaat, jotka haluavat olla yhtey-dessä
muiden järjestyneiden työ­läisten
kanssa. Kunnantyöläisten
liittoon ja saattamaan "heidät siten
myös ammattijärjestön yhteyteen.
Paihaillaan valmistellaan asiano­maisten
liittojen ^ edustajakongr^s-sia,
jossa": tullaan päättämään jär-jestömuotokysymykSestä.
Rauta- ja metallityöläisten liitto
on edustajaköngressissaan tehnyt
iPäätöksen järjestön uudistamisesta,
ja. osiasta on neuvoteltu Valajäin
liiton kanssa.
LäbituleyaisQudessa kokoontuvat
myös vaatetus, ja kutomoteollisnu-den
edustajat pohtimaan järjestö-muotokysymysiä
näillä teollisuus­aloilla,
Meidän ei tarvitse tässä kysyä
mihinkä tulokseen ^olisi päästy Nor­jan
unionistisen liikkeen nodistar^
5essa L iv. vrdäisillä menettelyta­voilla.
Sillä pohjalla
ensiksi täytynyt perustaa .olevien
työväen järjestöjen ulkopuolelle
jonkunlaisia «kannatusrenkäita» tai
klupien nimillä kulkevia klikkikun-tia
tappelemaan kaikkien muiden
työväen järjestöjen ' hajottamiseksi
teollisuusunionismin nimessä; Tu­loksena
siitä'olisi p^haimmassa'ta­pauksessa
työväen joukkojärjestö-jen
luottamuksen lÄrjnttäminen
ja r^imiiien ollemme^ ota lukuun
sitä, että Norjan; työväestö on' sik­si
työväenliikkeessä kouluuntuni;t-ta,
että se ei olisi lähtenyt vaihta­maan
taistelnkykyisiä, järjestöjään
sairaisiin jal edesvastuuttomiin fraa
seihin, jonka vakamuksen tuloksena
me nyt .saamme ilolla seurata peri-aatteittemme
voittokulkua Norjan
unionistisessakin liikkeessä.
omat pavOjoalÄua, ,02a, -
tgotteita ja osaksi t^^ä.^
nnstustakin esitetään.
•Latvialla. Tshekko^,^. - .
Italialla ja Japanilla on t^"^
telyrakennuksensa. MuCr'
Näyttelyesineet on sijoitn.^='^
paviljonkeihin, etent'
laisia teollisnnstuötteitair
menettelyta-1 ti näytteillä. Suom.r
o ^ i kaikkientvähäi^ Ä a S '
vain neljä: Oy. Agro .
vator. Veljekset Jaakkola H^"
vaUasta jä toiminimi P . t HeS?
on näyttelyssä toimee^
tuihin Idlpailuihin ottanm ^
väUä menestysellä Tunm B,ni'\'
ollisuus4)ym traktori Kulien t"'^
Suomalaisen parvarin
vaikutelmia Venä-jäUä
j Pietarissa' oleva Suomen pääkon­suli
P. T., Hynniif en, on lehdille ker­tonut
eräis^ kysymyksistä, joihin
yleinen huomio Ve^^äjällä^, o n ' t ä tä
nykyä etupäässä kiintynj^; ; ViiJ^fn^että koskeva rautatiesopimus
täten aluksi julkisuudessa näkynei
hin tietoihin, joiden inukaatr Leni­nin
sairaudentilasta on tapahtumas­sa
parantumista, ja bolshevikld.
järjestöjen Leninille ^lähettämiin ta-
(VanmUkaisiin-^ tervehdyksiin herra-
Hynninen lausui, että yleinen mie­lenkiinto
politiikkaan, on laimentu­nut
ja huomio; kiiiltynyt tällä het
kellä ennenkaikkea kahteen asiaan:
vuoden satoon ja Moskovan maata­lousnäyttelyyn,
;
TäJhän vuoden sato- — kertoi
haastateltava — on ylipäänsä ar­vioitu
keskinfcertaiseksi. Jos täy:
sin hyvä sato merkitään, numerolla
5, on vuoden yleinen sato viimeis,
ten tietojen mukaan arvioitava nur
merolla 2.8. Hyvä on ollut sato
suuressa osassa Ukrainaa ja Länsi-
Siperiassa; Sitäyastoin Pohjois-Ve;
näjälä, jossa viljiaa ei parhaimpi-nakäan
vuosina, öle riittänyt edes
paikalliset väestön omiksi tarpeik­si,
ovat iatotoiveet viime viikkojen
yhtämittaisten sateiden takia huo­mattavasti
laskeneet.*^ Sadon ^koko­naismäärä
koko valtakunnassa ar­vioidaan
noin 3 miljaardiksi puu-daksi.
Tästä arvellaan joutuvan
markkinoille noin 500 miljoonana
puutaa, jonka koko koottava luon-taisveromäärä,.
rioiti 250—280 milj.
puutaa, aiotaan myydä ulkomaillö
maailman markkinoilla vallitsemin
hintoihin. Näin ollen ^'mikään duni-ping-
menettely joihinkin maihin
nähden- ei tule kysyi^ykseen.
Pääkonsuli^Hynnisen/edelläj esit
tämät tiedot Venäjän, satotoiveista
ja ulkomaiden markkinoille myy.
taviksi aiotuista ^viljamääristä pe­rustuvat,
kuten sehistuksestakin jo
selyinhee, neuvostovallari edustajain
omiin, neuvostolehdiss^in julkais-'
tuihin arviolaskelmiin, joten ne täs­sä
suhteessa hyvin pitävät paikkan,
sa. Tykkänään toinen asia on tii^-
tysti, missä määrin neuvostoviran-r
omaisten laskelmat tämän vuoden
sadon huomattahan suurista yli]ä%
mistä vastaavat todellisuutta, kun
Venäjän oman väestön välttämätön
viljan kulutus •'sen, tar|)eita edes
okseenkin tyydyttämässä määrin
otetaan huomioon. Tältä kannalta
neuvostovallan .talousmiesten itsen­sä
julkituomien numerotietojen va­ossa
asiata tarkasteltaessa ei^mie-estämme
voida, ikävä kyllä, tulla,
tämän vuoden sadon todelliseen yli-läämään
nähden läheskään opimis.
tisiin tuloksiin. Mutta / kuten sa­nottu,
tämä puoli mitalista on jo'
eri kysymys.
Moskovan tnaaialousnäyttelystä,
oka avattiin viimekuun 19 p mä ja
pidetään auki -^ensi kuun puoliväliini
certoi hra Hynninen, että se ori ji-;
oitettu erittäin jsopivalle padalle
foskovanjoen v varrelle ja vastaa;
suunnittelultaan 'ja laajuudeltaan
rohkeitakin' toiveita. Näyttelyra­kennukset
huolellisesti ' valmistetut
ja useat kauniitaikini Eräiden arvi­oiden
mukaan sen varusteluun on
uhrattu parikymmentä miljoonaa
kultaruplaa. ^ Erikoista huomiota
herättää havftinnollinen^ kuvaus vc.
näläisen' kylän kehitysmuodoista,
sen oheen on rakennettu myös mie-likuviteltu
tulevaisuuden kuva, Mi?e-lenkiintoista
oli myöskin nähdä Ve­näjän
kirjavien kansallisuuksien elä.
mä ja^ (ilot pienoiskoossa»etnograsi-sesti
tarkoin esitettyinä, yksinipä
kalmukit, kirgiisit ja *'buyjatitkin
arkipäiväisissä askareissaan,' Kehit^
tyneimmillä kansalliBUuk^la on
nuudestaan .huolimatta on SDoma,
osasto herättänyt huomiota,;?
kolan veljesten puimakonetta
Ihailtu ja Cultivatorin separaatto^
käyneet kaupaksi. ^
Suomen ja Venäjän Hikenneyi.^
teydesta tiedusteltaessa sanoi 'S
konsuU sen tapahtuvan nyt estee^
tömästi, kun karanteeniselkkaub^t '
on saatu poistetuiksi päiväjärje^^i
sestä. yikenfte Nevalla Laatokas-ta
Suomenlahteen on alkanut päi«.
tä' vauhtiin. Myöskin matkustaja
liikenne Suomen ja Venäjän välillä'
<fn viisumivaikeuksista huoUma^tj
vUkastunut Ulkomaalaisissa, jo,ti
OTo Moskovan näyttelyn: jiosta
matkustanut viime aikoina lohj.
sammin maamme kautta Vehäjälle.
on herättänyt tyytymätfoinyyttä Jt-seikka,
ettei Suomen puolella 0I&
järjestetty makuuvaunuyhteyttä Ra.,
jajoelle f saakka. Toivottovasti lä^
hiaycoina allekirjoitettava yhdyslii^
aiheutta^ 'tarpeelliset parannukset
epäkohtiin.
•Lopuksi pääkonsuli kosketteli
Suomen ja Venäjän aluevesirajojen
ylittämisestä johtuneita kalastajaia
pidätyksiä . huomauttaen tällaisten
juttujen selvittelyn Pietarin oike­uslaitoksissa
tuottavan paljon vai­vaa
.ja vaativan pitkän ajan, en­nenkuin-
jutut ylemmissä oikeusas­teissa,
joihin tavallisesti vedotaan.,
lopullisesti ratkaistaan. Tyydytyt
, «eliä on kuitenkin mainittava, että
suurin tällainen selkkaus, 23 lavan­saarelaisen
kalastajan asia on päät­tynyt
kalastajain eduksi ja että
suuri osa ta'|(avarikoidusta omai­suudestakin
on jo luovutettu takai­sin
asianomaisille. Vaikka tällaisia
juttuja ei voitane vastai8uudessa-(
kaan kokonaan poistaa, koska ka­lastajain
on vaikea aina olla sei.
villa .aluevesien rajasta^ saattaisi
silti - niiden selvittely käydä hel­pommaksi,
jos Suomen ja Venäjän
välillä saataisiin solmituksi asiassa
erikoissoprmus, jolloin kysymykses-
^äolevat jutut voitaisiin käsitellä,
paljon nopeammin hallinnollista
tietä ja välttää nykyiset ikävyydet
j ^ taloudelIiset~"lappiot.
Toronton uutisia
«Elon kamppailusta» on se UQ;L
näytelmä, joka esitetään ensi lau­antaina.
Ei ole taas takeita riit­tääkö
tilaa haalissa. Mutta koete­taan,
kyllä hyvä sopu tilaa antaa.
.Kappale on jännittävä, joten se on,
ehdottomasti jokaisen aikaansa sen- •
raavan työläisen nähtävä ja tämä
on ainoa, tilaisuus, sillä kappaletta
ei esitetä toistamiseen. Pääsymak­sut
on nyt 60 senttiä vain, joten
senkään puolesta ei tarvitse-jäädä
kenenkään pois,, Siis haali täyteen.'
Maittakaa niitä naamiohuvejar
jotka pidetään ensi kuun 3 päivä.
Kolme palkintoa jaetaan: kauneudes,
ta, aiheesta ja huvittavasta. Siis yrit
täkää^pojat ja tytöt. Lähemmin
toiste.
SaiSte.Miirien uutisia
.... SAULT STE MARIE, ONT.
Otastokokoukieisaan päätti
raavista asioista: Organiseeraajak=i
H. Rouvisen 'tilalle valittiin Vals-teen.
Agitatsioonikomiteaan Vals-teenj,
näytelmäkomiteaan Hanna
Heinonen, uutistenkirjottajaksi Ida
Seppälä. — Uusia jäseniä hyväk­syttiin'
osastoon Kalle Kauhala,
Kustaa EmU Sainio ja Anna Heik-katieni
Jäsenhakemuksia oli usei­ta,
jotka hyväksytään seuraavassa
kokouksessa. Muistakaaija asian-oinaiset,
^saapua kokoukseen, nimit=
täin ne jotka ovat tilaisuudessa saa­pumaan,
siUä on välttämätöntä 01-
la itse paikaUa jos aikoo tulla
hyyäksis^yksi osastoon.
~ Ja te osaston vanhat Ja myös­kin
uudet jäsenet, missäs te vie­tätte
ne iHat kun on osaston ko­koukset,
. kun sieUä-ei vahingossa­kaan
näe muita kuin aina vain ne
jäamat varihat henkilöt Ja näi'!
syksvllä vielä niistäkin vähistä toi­mihenkilöistä
usea on pakotettu läh­temään
metsään työvoimaansa kan-paUe
nun että jälelle jääneitten
taakka aina vaan käy raskaammas-