Canadan uutiset, July 10, 1919

              m
m
•I m:
r"
m
r
TeÄ:<-.'r..
f i - , .
te;'
m
fHE ÖNtY PINÄISH NEWSPAPER IN CANADA AND THE BEST ADVBRTISINa MEDIUM. I
;^'l-!>v?-;iv(.vSi-i*'fw-i-;:
AINOA SUOMALAINEN SANOMALSHTI 0ANADA8SA JA PASA8 ILMOITUlbVJUJHi
SOVINNOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS YKSITYISi^SSÄ JA HYVÄNTA&tOISUUS KAIKISSA ASIOISSA.
NUMERO 28 Thursday, July lOJ^h, 1919- PORT ABITHUR, CANADA — Torst. Hcinäk. 10 r^. 1919 V Vuosik.—Voi. V.
Koko Canadaa käsittävää
Rauhanjuhlaa
tuUaaii suiirilla jUjlilaliisuuksilla
vjettäiiiään lauantaina! heinäkuun
19'])., ilmoitettiin hallituksen v i ­rastosta
Olita\vasta viime viikon
Jopulhi.
Taas onnistunut lentoyritys
Atlannin y l i .
^'iiI^(• keskiviikkona lähti 1/iast
Kortunosta; >Scollaniiin rannikol­ta,
brittiläjiicn zcppciiii-maJlinon
ilmalaiva K-:M poikki Atlannin,
.ollen matkan päämääränä . i\Iin-cola,
Long Islandin rannikolla,
Yhdysvalloissa. Täniä ilmalaiva
on laatuaan suurin maailmassa.
Ho on jalkaa pitkä,ia kuljet­taa
kolmo lvt']i('ttä kaasusäiliön
alapuolella. Säiliöin vetoisuus on
12 miljoonaa knutiojalkaa; 11-
. nialaiva on varustettu langatto-n
UI 11 a 1 e n n ji t. i n 1 a i t o k set 1 a, j o k a on
ylitä voimakas kuin suurimmissa
linjalaivoissa.i Se on ennemmin
tplinyt useita ivitkiä ja onnistu­neita
. lentoja ja. aivan hiljattain
toki se .Ifi tuntia kestävän ristei­lyn
Itämerelle, kulkien noin 2,-
000mailia, i^latkan pituus tällä
kertaa kaikkiaan t(?ki 11,1.'K) niai-
I i a j a s a a i"m i s e p e r i 11 e o n n e 11 i s e s -
ti snn,nnn I ai-a a muna.Monel laisia
eri ilmasnliteita vallitsi matkan
varrella ja varsinkin sumu hi-,
dastntti kulkua. i^Iyöskin aivan
loppumatkalla, oli sen taistelta­va
rajuilmaa vastaan, joten jo
y 11 d y s \' a 1 ta laisia s o t a 1 a i y oja 1 ä 1 ic -
t 11 i i n s i t ä \-a st aan m e re 11 e auta -
maan apuaan.' Mitftän, sellaista
i lv u m m inkaa n t a r v i tt u j a k n 11
laiva pysäytettiin ascgimlleen Mi-neolnssa,
liuoiiuilti|in että vielä o-
II \'arastoss;V polttoaineita 90• mi-
Ti u u I i k s i. MI n ai a i v a n komentaja­na
on majuri ({. i l . b>cott ja kuu­luu
-mieliistör)!! Icaikkiaan %\
miesiä. Ih^ti perille saavuttua
al(>f I iin s(vn varastoja täyttäii ja^
f»dida tai-peen vaatiniiia korjauk­sia,
sillii aivan muutamassa j)äi-vässä
lähtee se paluumatkalle ta­ka
isiii En^glantiin.
•riS^:y<-\ ''^/y.'-• :'.-'•'
Rautatieonnettomuus.
Sunnuntai-aamuiia tapahtui G.
K. tiellä lähellä Adelardia,
Out., onnettomuus, jossa kuljet­taja
ja lämmittäjä saivat sur-
Juansa : ja useita J o u k l N a a i i l u i . J u ­na
oli menossa hyvää vauhtia;,
k u i T se äkkiii hyp|)äsi i)ois rai-tei
11 a ri k kout un(• i11,in .kisl^ojen
.. \'\\ ok s i ' I' u t K' i 11 a e s s a.' .} ä I k e. e n i) ä i n
o)inett(niiuiulen syytä, huomat­tiin
että kaksi kisk(|)a "oli ennen
junan tuloa irroitettu vapaaksi
toisistaan ja 'ratapölkyistä ja. tä­t
ä tekoa ajairdlaan kahden' itä­valtalaisen
teoksi, jotka edellise-.
nii päivänä oli pantu
tatiet(iistä."
Liittolaiset apuna.
Pariisista ilmoitetaan, että
li]nglann. Ranskan, Ylidysvaltain
ja Italian sotilasneuvoston jäse­nille
Helsingissä "on annettu mää­räys
avustaa Suomen joukkoja
Pieta ri n vai loit u ksessa, jos IUTU.
Suomi .suostuu avuatanuum Koi-ehakin
armeijaa son edetessä
Pietaria kohti varmoissa kaupun­gin
valloitta mis-aikeissa. Venä­jän
v'a |ia a e h to i n e n a r m e i j a, y r i t-täessään
Pietariin, on tullut lyö­dyksi
ja mainitaan tiedonannois­sa,
että he myöskin ovat mcnet-läneet
ennemmin l|altuunsa otta­mansa
Krasnaja Gorkan linnoi­tuksen
sekä useita rautatiease­mia.
JJolshevikien kerrotaan
Pietarissa edelleen .mellastavan
ja hävittävän kau[)unkia. Kaik­ki
ulkomaalaiset virastot ja kon­sulaatit
on vallattu ja niitten
lienkilöt asetettu sotaoikeuden c-
Leen.
Suomalainen jäänyt junan
alle.
Tiikäläiselle valtion poliisimie-helle
K. 1). ('ami)hell, saapui ei­len
tieto i^^oiM h'raneesta, että lä­hellä
lOmoa on \j. N. K. tien .var­relta
hiydetty kuollefui miehen
ruumis.: l/ähempi tutkinto osoit­ti;
ettji mielien vaatteet olici-äs
Fort \Villiamin iviätäli valmista-nut
ja takissa o l i - u i m i M . Lintu­la.
Jos joku tuntee tämän nimi­sen
miehen eli hänen omaisiaan
täällä, niin i)yydetään siitä i l ­moittamaan
Fort F'raneesin vi­ranomaisille.
.
Laivaliike Australian satamissa.
Sodan edel l i s e n ä vuonna selvi­tettiin
ja suorittiin Australian
satamissa kaikkiaan 10,601,948
tonnia. Näistä oii 5,590,000 eng­lantilaisia
laivoja, 1 milj. 211,401
tuh. saksalaisia laivoja ja 10,138
tonnia tanskalaisia laivoja. Y.,
191() olivat vastaavat luvut: yh­teensä
7,1)94,442 tonnia, englanti­laisia
4,980,205 tonnia, saksalai-:
sia, ei yhtään ja tanskalaisia 18,-
950 tonnia.
Australian satamissa on MUurin
liike Sydneyssä (Uudessa Ktelä-
YValcsissa), missä selvitettyjen
laivojen vetomäärä nousee 0,7-
miljoonaan tonniin. Melbourno
Oli toinen 5.9 miljoonalla, New-uastle
(Uudessa l]telä-\Valesis-sa)
kolmas - i , ' ' ! miij. Freemantle
(Länsi-Australia) neljäs 2,1 m i l j.
Seuraavat sitten Vrishan, Adelai-de
ja ToNveersville . (Uudessa
Queenslandissa), joissa on selvi­tetty
laivoja 1 j a 2 miljoonan
tonnin välillä:: FiUglaiinissa. on
ainoastaan 5 kaupunkia, missä
selvitettyjen laivojen tonnivetoi-suus
on suui-emjii kuin Sydneys­sä.
Pohjoismaiden välisen postiili-kenteen
järjestäminen.
, Tn k hoi m a. — Pääposti ti reh töö-ri
Juhlin on kotiutunut Köö])en-haminasta,
missä on ollut koolla
yi ci SS k a ndinavialaineii postikon­ferenssi,
johon ovat ottane(;t o-saa
Norjan. Ta nskau. Ruotsin,
Suomen ja islannin edustajat.
Ruotsin sähkösanomatoimistolle
on J u hl in il moi tt an ut ^ e ttä kon-f
e i*(i n SS i ssa k ä s i t e 11 i i n e r i n ii i si ä,
erittäin tärkeitä kysymyksiä,
jotka koskevat i)olijoismaiden
välisen postiliikenteen järjestä­mistä.
Osa , niisiä tulee uudel­leen
käsiteltäväksi syyskuussa
pidettävässä uudessa konlcrens-sissa.
Vapautettavan Pietarin muoni­tus.
. Viipurista on tie<lusleltu sun-,
r i 11 (.V A m e r i k a s t a s a a [) u V i 1 h j V i 1 j a -
m ii f i r i 11 e, j o t k a i lm oi t u k sen m 11-
kaaii on aijottu Pietaria varten,
varastomakasiineja. Viipuriin on
aikomus sijoitaa viljaa 50 milj.
kiloa ja oli tiedot varastohuo­neista
toimitettava asianomaisil­le
V. k. 14 i):nä. Näissä asiois­sa
on paikkakunnalla käynyt A-m
e r i k a n 11 (^1 s i 11 g i ssii ole van e 1 i n -
t a r \'e k' o m i s i o n i n e d i is t a j a, 1 u u t-nantti
1. AVaJ'd.
pois rau-
Vrin kymmenenkadoksissa.
C-anadalaisista sotilaista, • jotka
f;o da n a i k a n a j ontuivat: sa k s a-
1 a i s t e n v a n gi k s i, o 1 i r au h aa ai 1 e -
Jcirjoiteltaessa vain •kymmenen
e n ä ä hukassa. 2,688 sotilasta ja
238 upseeria oli siihen mennessä
palautettu takaisin 'Saksasta.
Kieltolaki Viroonkin.
V. k. 15 p. saapuivat Tallin­naan
amerikalainen professori
('arre. tri .M. Helenius-Se[ipälä ja
' • Kylväjän"'' toimittaja Karpio.
Kuten Tallinnan lelidct kertovat,
aikoo Amerikan ; raittiusjiitto,
jonka varaesimiehenä prof. Car-re
on vaikuttaa siihen suuntaan,
et tä ku/cn Suomessa niin Viros­sa
kin saatettaisiin voimaan kiel­tolaki.
Tähän raittiustyöhön o-vat
amerikalaiset. valmiina käyt­tämään
15—20 tuhatta dollaria.
Istunnot lopetettiin.
Uanadan parlamentin istunnot
t ä 11 (3 k au de 11 e 1 o petet ti i n m aan a n
taina. Yhtämittaisena kestivät
ne viidettä kuukautta.
Suuri viljalasti saapunut Tur­kuun.
Amerikalainen höyryl. Westford
tuonut 8 milj. kiloa viljaa.
: V. k. 15 p. saajmi Turkuun a-mei'ikalainen
Iniyrylalva AVest-ford
mukanaan noin 8 milj. kiloa
jauhamatonla viljaa. Samana,
päivänä saajiui 2. sur>malaista,
höyrylaivaa noutamaan \Vestt'or-din
tuomaa viljaa \Vaasan höy­rymyllyyn
jauhettavaksi..
Westford lienee suui'in laiva,
mitä Turnssa milloinkaan on
k äy n y t. Se 1 ä h t i N e vv Yor k is t a
kuukausi sitte ja saapui tänne
Kööpenhaminan kautta.
Suomalainen kuollut unitautiin.
Vaikkakin koeitettiin. monia lää­ketieteen
ja kirurgian keinoja
saada potilastaf hereille, ei suo­malainen
HildÄ Kari Bellevuen
sairaalassa New:; Yorkissa kuiten>-
kaan herännyt.| Ilän oli nukku­nut
koi mc kuukautta ja viisi päi­vää
yhtä perää ja ainoastaan
jonkun minuutin oli hän ylääkäri-en
[)onnistellessä ollut hereillä.
Il ä I \. o li pa lv e 11 Ut M r s. Si e ge 1 sil­lä,
254 Fourth i^t., Nc\v.Portissa,
Staten Jslanniijsa. Koko ajan
kun neitonen oli sairaalassa,
koettivat lääkärit Martins ja
Sparks - saada häntä liereilleen,
vaan se oli turhaa. Ilän nukkui
koko ajan ja, ainoastaan jonkun
kerran oli hän ;muutamanminuu­tin
kerrallaan hereillä. Ja kaik^
ki ne uudet ja hyviksi kehutut
herätyskeinot, joita viime aikoi­na
on ryhdytty käyttämään mai­nitun
taudin levetessä, osoittau­tuivat
nukkuvaan suomalaiseen
neitoon n ä h d e n kerrasaari tehot­tomiksi.
i^li^^s Kari-oli syntynyt
Suomessa j a t u 11 u tii hän maahan
kahdeksan vuotta sitttm.
Yhdysvaltain rautatiet tuotta­neet
tappiota 213 miljoonaa dol­laria
viidessä kuukaudessa.
AYashington.—Toukokuun ajal­la
puhtaat käyttökulut olivat 38,
kontrollin alaisina tai)piota iiki-määrin
89 miljoonaa dollaria, sil­lä
pulitat käyttökulut olivat 38,-
530,000 dollaria ja hallituksen oli
maksettava rautateille vuokraa
toukokuun ajalla 77,426,000 dol­laria.
Keskimäärin on tappio ol­lut
43,500,000 dollaria kuukau-dessa^
eli kaikkiaan noin 213 mil­joonaa
dollaiia nykyisen vuoden
viiden ensimäisen kuukauden ai­kana.
Japanin teekauppa.
Tilastot osoittavat, että Japa­nista
tuotiin viime vuoden kulu­essa
teetä Canadaan kaikkiaan
2.000,000 yeuin iilrvosta. Yhdys­valtoihin
tuotijn samaair aikaan
19,0Qi.\t)00 yenin arvosta.
Kronstadtin tykkien jyske kuu­luu
Heinolaan saakka.
Useammalla taholta Suomen
maaseudulta oii' ilmoitettu, että
.sinne on kuulunut kaukaista ty­kin
jyskettä. Tällaisia tietoja on
saapunut Oi-imattilastjfj Elimäel­tä.
Kouvolasta ja Heinolasta. On
otaksuttavaa,' qttii jyske kantau­tuu
aina Kronstadtista ja Yhin-mäeltä
saakka, jossa on ankara
tykistötaistelu käynnissä. Sen si­jaan
ei tykkien jyrinää ole kuul­tu
Suomenlahden rannikkokau­pungeissa.
'
Suuria metsäpaloja Pohjois-
Ontariossa.
Uohaltista i l i T i o i t e t t i i n viime
viikolla, että ellei sad(;tta tule
aivan, heti, niin-koko pohjoinen
o n vaaras.sa tulia suuiMen metsä-valkeain
liävityk.sen alaiseksi.
Viiiiieisten viikkojen tavattoman
kuivat ja kuumat ilmat oval teh-neetmetsän
sangen tulen araksi.
Ke I • 1 • o t aä n 1 n on ieir s ei 11 u j e n p o h -
j o isessa ole va n "suu r t e n 111 e tsä va 1 -
keain piirittiimänä.
Se ta va t toman pa ksu savu jri I-vi,
joka kohoaa 'remiskaming
jiirvcn yli, on saattanut asuk­kaat
tiiällä sangen hermostu-n^
iksi.
Kuolemantapauksia ei'ole tosin
vielä • tiedfettävästi tapahtunut
joskaan: se ei ole varmaa, sillä
tiedonvälitys on vaikeaa. Bos­ton
C.'roek tiedetäfin kuitenkin o-
I e \-a n vaa i'a ssa, s i 11 ä si kä 1 ä i ne n
postimestari tiedottaa kauppalan
o I e \' a n n Hi t, s ä \' a 1 k e a i n piirittäni ä
ja vankka tuuli lisää vaaraa.
Timmins, (joehrane ja Mathe-son,
joitten on jo kerrottu jKila^
neen, ovat vielä turvassa, mut ta
ei tiedetä kuinka kauan.' M u t ta
sikäli kuin tiedetään, on tuli hä-
• V i 11 ä n y t j o m o n i a iiu t i s a s u. t u ks i a.
Toivottavasti pikainen sade aset­taa
uhkaavan vaaran.
Hoover eronnut viljakorporat-sionin
johdosta.
New York.—Yhdysvaltain vil­ja
kor pora tsioniu osaakkeenomis-tajien
vuosikokouksessa täällä i l ­moitettiin
että Herbert Hoover
on eronnut elintarvehallinnon
vilja korpora tsion in. joh t okunnan
puheenjohtajan toimesta. Samal­la
ilmoitettiin että korj)oratsio-ni
oli uudelleen järjestetty, ni­mellä
" Y l i dy s \' a 11 aiii vii ja k or po -
i'atsioni."
J*u)i.eenjohtajaksi IJooverin t i ­lalle
tullaan. valitsemaan Julius
Barnes, joka samalla on kor[)0-
i'atsionin presidentti.
M r . llooverin eroaminen pu­heenjohtajan
toimesta merkitsee
sitä että hiin, tulee; vetäytymään
yksityiselämään ennen pitkää.
Toistaiseksi tulee hän vielä ole­maan
liittoutuneiden valtojen
välisen liätiiavustuskomissionin
johtajana lh]roi)assa. Hänen us­kotaan
palaavan Yhdysvaltoihin
Ivahden kuukauden kuluttua, jo­hon
me\niessä hätäavustuskomis-sioni
on saanut tärkeimmät teh­tävänsä
suoritetuksi ja johon
mennessä (.'lonkojguu Europassa
on alkanut.
Kori)oratsionin i)ääoma vuoden
1919 viljasadon käsittelemiseksi
tulisi olemaan 500 miljoonaa dol-lai'ia,
mikäli kokouksessa ilmoi­tettiin.
Mr. Harnes ilmoitti että
korporatsioni oli 21-kuukautisen
olemassaolonsa ajalla maksanut
,3,500.000,000 -dollaria ja perinyt
y h t ä s u u re n su m m a n, m y y d e n e -
lintariKuta meren taakse 1,800,-
()00,000 dollarin arvosta.
Amerikalaisten liikesuunnitelmat.
Amerikalainen postietuantitoi-minimiMontgomery
& \Vard Chi­cagosta
suunnittelee haaraosas­ton
-perustamista • Tukholmakn
Skandinaviaa j a Suomea varten.
Toiminimi on alallansa maailjnuin
suurin. Sen vuosivaihto on lähes
900 miljoonaa.
Belgia tunnustanut Suomen
itsenäisyyden.
Su o m e n u 1 k om i n isteri lludol j'
Holsti on saanut Belgian' ulkomi­nisteriltä
seuraavan sähkösano­man
: .>
Hallitukseni uimes.sä minulla
on kunnia ilmoittaa Teidän Y l -
liäisyydellenne, että Belgia tun­nustaa
Suomen vapaaksi ja riip­pumattomaksi
valtioksi ja on ha­lukas
ryhtymään virallisiin suh­teisiin
sen kanssa. Lausun vil­pittömän
toivomukseni, että Tei-dänrnaanne
astuisi edistyksen ja
menestyksen tietä ja että Belgi­an
ja Suomen välillä solmiutuisi
saman oikeuden ja vapauden i -
hanteiui tavoitteluun perustuvan
Jujan ystävyyden side.
Ruokavarojen lähetys Suomeen.
AVar Ti'ade Board ilmoittaa
vastaanottavansa lupa-aiunpuksia
ruokavarojen lähettämistä varten
Suomeen vaatimatta enää Heisin-,
gissä olevan liittoutuneiden val­tojen
kauppakomissioiiin anta­man
maa lui n t n o n t i 1 u j) a kirja n n u -
meron, (•siliämistä. Anomukset
o V a t j ii t e 11 iiA' ii t \V a r Ti-ad e Boar-dilh^
AVashingtoiiiin. käyttämällä
kaavaketta X-A. \
•
War Trade i^oard kelioittaa
niitä, jotka aikovat lähettää ruo­katavaroita
Suomeen, ottainaan
selkoa siitä, mitä nuuihantuonti-rajoituksia
Suomessa on Suomen
hallituksen määräyksestil voimas­sa,
ennenkuin ryhtyvät tavaran
lähettämiseen.'
\ Canadan laivatelakat.
Canadassa löytyy neljä Jaiyate-lakkaa
eli kuivak tokkaa, jotka
hallitus omistaa., Nämä sijaitse­vat
: Levis, 'Que.,; Esquinialt,
B, 0.; Kingston, Out., ja Lauzon,
Que. Näitten lisäksi, on seitse-m
ä n n i u u t a , jotka hallitus osit­tain
omistaa. Nämä sijaitsevat:
Motreal, Toronto, Pi ince Rupert,
B.„C., PortlArthuri Ont., Sault
Ste. Marie, Ont.,1 ja kaksi Col-
Jingwood, Ont. ' i
Canadan Kansallisten rautateit-ten
tappiot.
OttjiAvasta tiedotetaan, että Ca­nadan
hallituksen rautatiet. tule­vat,
tämän vuoden aikana tuot­tamaan
tappiota kaikkiaan 28
m iljo ona a dol 1 a ri a. (J ran d T i*n n k
Paeifiein osalle tulee tiistä 4*9,-
000,000 ja C. N . K -.n osalle $19,-
000,000.
Uuden «Hudson Bay rautatien
rakennuskustannuksiin on tänä
vuonna luovutettu vain }i>400,000.
Selostelee Amerikan pankki­lakeja
Suomessa.
Lakimies Toivo Hl Nekton mat­kusti
kesäk. 26 p. New Yorkista
Suomeen, missä hän tulee viipy­mään
paiMukuukauden ajan. I\lr.
Nektonilla oli useita asioita mu-kanfian,
vaan luultavasti tärkein
oli se, e t t ä hän tulee selostamaan
tämän maan pankkilakeja Suo­men
pajikkien virkailijoille. Sii­tä
Suomen pankkien yhteisen
konttorin avaamisesta New Yor­kiin
niiyttää näet tulevan tosi.
Brittiläiset suunnittelevat lentoa
yli Tyynenmeren.
: ]\Iiles City, iMont.—Useita l>rit-tiläisiä
leiHokoneita tulee lähte­mään
matkalle y l i Tyynenmeren
elok. 15 jv:nä San Diegon sata-
Ei enää Vapauslainoja '
Yhdysvalloissa.
Rahastosihteeri (llass ilmoittaa,
että kaikki tiedot siitä, et'tä Va-l)
auslainoja vieläkin tultaisiin ot­tamaan,
ovat perättömiä: Mitään
uutta Vai)auslainaa ei enää tulla
ottamaan. Sodan jälkikustannus-ten
i)eittämiseksi käy tietystikin
\' i e 1 ii t a r pee I il sek s i 1 a i na t a ra h aa
hallitukselle vero- y. m. tulojen
lisäksi,mutta nuo lainat voidaan
helposti järjestää antamalla ra-hastosertifikaatteja.
Nämä ser­tifikaatit
voidaan lopullisesti lu­nastaa
laskemalla liikkeeseen
nootteja ja hondeja ilman, että
Englantilaiset miehittäneet Saa­renmaan.
Tallinnasta sähkötetään:
Englanti on Viron hallituksen
kansaa tehnyt sopimuksen, jonka
mukaan Englanti on miehittänyt
Saarenmaan sen rahallisen avun
turvaamiseksi, joka on annettu
Virolle. Edelleen huhutaan, että
50 englantilaista sotalaivaa tul­laan
sijoittamaan Hankoon, Hel­sinkiin
ja Tallinnaan.
Veniijän pohjoisen armeijan
miehittämillä alueilla on annettu
ruplan seteleitä, jotka ovat varus
tetut englantilais^ella kontroUilei-nialla.
Sanomalehtisähkösanomat.
Suomen valtioneuvosto ' on
myöntynyt väliaikaisen lennätin-hallituksen
esitykseen että Rans­kan
ja Amerikan lennätinhallin-lojen
kanssa saataisiin järjestää
lehtisähkösanomien vaihto ja et­tä
Suomen terminaalimaksu täl­laisista
sähkösanomista alennet­taisiin
50 pros.
Kieltolain voimaanftstumisen
I johdosta
on ulkomailta ja kotimaasta Hel­sinkiin
saapunut lukuisia sähkii-sanomia,
joissa maata onnitel­laan
merkkitapauksen johdosta.
Paitsi Skandinavian maista ou
onnitteluja saapunut Amerikasta
ja Sveitsistä.
Keskusvaltain kauppala^ivafito.
Vastaukseksi siihen Englannin
alahuoneessa telltyyn välikysy­mykseen,
joka koski Yhdysval­tain
oikeutta saksalaiseen tonnis­toon,
minkä oli pakko paeta A-merikan
satamiin englantilaisten
merisota voimien» liikkeitten vuok^'
si, on Bonar Lavv selittänyt, ettei
hän ole mikään auktoriteetti
kansainvälisissä lainsäädäntöky­symyksissä,
mutta että hän puo­lestaan
on sitä mieltä, että maa,
joka alottaa'sodan ja jolla on
vihollisen laivoja satamissaan, on
kansainvälisen laintulkinnan m,u-kaau
myöskin oikeutettu vaati­maan
niitä itselleen.
masta Lalitorniasta,matkan paa-1 ^ . , . ••
. . . . . . i M tarvitsee i'yhtya nuhinkaan suu-maarana
ollen Australia,, mikali , . ,
taalla l, ausui. k, apt,e eni.. M^Va eUo-' remi)aan laiiiahommaan.
nald Melbournesta, joka sodan
aikana palveli ('anadan ilmailu-joukoissa
ja joka on matkalla
San Franciseoon. Matkalla tul­taisiin
pysähtymään kolmessa
paikassa: Honolulussa, eräällä
pienellä hrittiläisellä saarella lä­hellä
(ruam ia ja Nagaskakissa.
15 vuotta
tuli V. k. 16 p. kuluneeksi siitä
kuin kenraalikuvernööri Nikolai
Ivanovitsh Bpbi;i|covin ura' päät­tyi
Helsingissä, \
Kapinallisia karkotetaan autiolle
.•;;v ^ .saarelle.'
Australian hallitus yhä häärii
vangiten ja karkOtt
henkilöitä, joiden sanonia^^^^
sanovat aktiivisesti otlayajifvO-sa
a ho 1 sh e vi kip r opagaridan 1 cy it-täinisecri.''
Tähän asti ori halli-tuksen
t oimenpiteet kohdistuneet
airioastvaan ui komaalla syntyiie it-^
Ien ahdistelemiseen, miitta nyt-temmin
se on huomannut, että
propagandaa' 1 evitetään . paljon
.suuremmassa mittakaavassa brit­ti
1 äisynt:yisten ; keskuudessa ja
näin ollen aikoo hallitus ryhtyä
karkottamaan näitä myöskin. ;
; jonkun verran- salaperäisesti
selitetään, että tällaiset henkjlÖt
karkotetaan johon kin sell aiseen
paikkaan, minkä Britannian hal­litus
On varta vasten järjestänyt
bolshevikeja ja muita vallanku-
Hyvä hedelmävuosi lännällä. mouksellisia varten. Ja sikäli
British Columbiassa ilmoite- kuin tiedetään ovat ne Austraa-taan
hedelmäsadon tänä vuonna i lian alamaiset, jotka sodan aika-
Kolchak etenee.
Omskista saapuneet tiedot ker­tovat,
että Kolehak on saanut a-
.1 pujoukkoja ja etenee Pietaria
kohti, ajaen bolshevikit pako­salle.
olevan 30 . pros. p^aremman kuin
viime vuonna. Hedelmä vii j eli jät
ovat yleensä ottaneet paremman
huolen tar'hoista8tn ja ilmästosuh-teet
ovat oll^?t QduUiset.
na karkoitettiin maasta pois, y-hä
tällaisessa paikassa. Missä tä­mä
paikka^ sijaitsee, ei tiedetä,
mutta nähtävästikään se ei ole
^ustraaliassa.
Maanjäristyksen hävitys
Italiassa.
Borgo, San Lorenzo, Italia.-^
Tämä kaupunki, jonka maanjä­ristys
hävitti toissa sunnuntaina,
ori samankaltaipen kuin joku ty-kistöpommituksen
hävittämä Poh
jois-Ranskan kaupunki. Tuomio­kirkko
on raunioina. Satoja ko­teja
ja myymälöitä on luhistu­nut.
Jotkut rakennukset, jotka
ensimäisen ankaran järistyksen
jälkeen jäivät vielä seisomaan,
painuivat kokoon myöhäisemmis­sä
maan pinnan vayahteluissa.
Tuhansia Ihmisiä asuu teltois­sa.
Sotilasviranomaisten ei ole
onnistiinut saada leipureita: ja
myymäläin pitäjiä palaamaan
entisiin liikepaikkoihinsa, jotka
vielä ovat pystyssä, sillä kansan
on vallannut kamala pelko. Ku­kaan
ei tahdo enää palata asu­maan
kaupunkiin. Maanjäristyk­sen
uhrit ovat kipeässa vaattei­den
j a ruuan tarpeessa. Ameri­kan
Punaisen Ristin jäseniä on
saapumit näyttämölle ja ovat he
antaneet tehokasta apua.
5,000,000 saksalaista menee
Etelä-Amerikaan.
Buenos Ayres.—Tänne odote­taan
La Epoka lehden mukaan
("Jelria laivalhi saksalaista lähe-
Chilen hallitus tunnustanut Suo-men
itsenäiseksi.
Ulkoministeriöön, saapuneen
tiedon mukaan on Chilen • tasa­vallan
hallitus tunnustanut Suo­men
itsenäisyyden. I
Englantilaisten miinain poiminta
Pohjanmerellä.
Kööpenhaminaan tulleitten tie­tojen
mukaan^ on'tällä haavaa
Pohjanmeren puhdistustöissä 430
englantilaista miinainpoiminta-alusta.
Niitte'n yhteinen miehis­tö
nousee 600 upseeriin ja 14,000
sotilaaseiftn. Toiminta ulottuu
myöskin Pohjanmereen rajoittu­viin
vesiin. Suurin osa miehis­töstä
on vapaaehtoisia, ja on
lieistä noin 90 prosenttia sodan
aikaa ollut samanlaisessa työssä.
Lasketaan, että sodan aikana
laskettiin Pohjanmereen koko­naista
100,000 miinaa. , '
tys öä, joka"" tulee suunnittele­maan
mahdollisuuksia 5,000,000
saksalaisen muuttamisesta Etelä-
Amerikaan.
-;v:::::v.->--:(--v-^--^- ^ -
K\xo\\}xt 100-vuotias.
Uudenkirkon T. l . Sundholmas-sa
on kuollut ent. torppari Joose
Lidberg yli 100 vuoden ikäisenä^
Hän oli' nim. syntynyt 1818.
Vanha mies o l i viimeisin s}\akka
jokseenkin virkeä sekä sielun et­tä
ruumiin voimiltaan.
Mannerheim Suomen presiden­tiksi.
Parisi, heinäk> 2 p . ^ K e n r a a li
Justus Mannerheim, Suonien val­tionhoitaja,
on eronnut, mikäli
tänne Suomesta saapuneissa tie­doissa
kerrottiin. Uusi perustus­laki
on tulemaisillaan hyväksy­tyksi
ja kenraali Mannerheim
luultavasti tullaan Valitsemaan
presidentiksi. ' •
.Äskettäin ilmoitettiin eU'ä Suo­men
eduskunta, oli hyväksynyt
uuden hallitusmiiotoesityksen eli
perustuslain ja että sen mukaan
edusk^unta valitsee ensimäisen
presidentin, jonka toimintakausi
on kestlivä kuusi vuotta, j i i
Tulivuori purkaustilassa
Alaskassa.'
Seattle.—Shishaldinen huippu
Unimakin saarilla, Aleulan vuori­jonossa,
oli purkaustilassa kesäk.
23 päivänä, mikäli tänne saapu­neen
höyrylaiva Senatorin kap­teeni
Guptil on kertonut. Kolco
päivän oli vuoren aukosta syök­synyt
savua ja laavaa. Äsket­täin
oli myös Baloffin vuori A -
laskan mannermaalla olluti pur-kaustilasas,
ilmoitti kapteeni^
Luonnonparantaja Lybeck ampu­nut
itsensä.
S. T. T. ilmoittaa, että luonnon-parantaja,
tri E. V. Lybeek on
ampunut itsensä Kirvussa v. k.
16 p.
Hän oli syntynyt Ilmajoella lo­pulla,
vuotta 1864, joten hän kuol
leUaan oli 54 vuoden ikäinen.
Tultuaan lääket.lisensiaatiksi v.
1895 piti tri Lybeck Helsingissä
kymmenkunnan vuotta hcrmosai-
/raalaa, jollainen hänellä oli myö­hemmin
Ruovedellä. Lukuisat
potilaat eri tahoilta .maata ovat
olleet hänen hoidossaan. Viimek-si
omisti hän Kirvun t luonnonpa­rantolan.
Ollen n. s. luonnonpa­rannuksen
innokas kannattaja
tri Lybeek koetti maassa saada
kannattajia m. m. avopäin ja- ja­loin
kulkemisella.
Iowa hjrväksynyt naisten . ääiiioi
keusliaäyksen. . ,
Des Aloin e, Iowa.—Iowan val­tion
laiplaatijakunta hyväksyi
viime viikolla kaksi tiintia kes­täneessä
käsittelyssä perustulaki-lisäyksen
naisten äänioikeudesta
oU^nJkymmenes valtio, joka va^h-visti
Ä i ä n kongressin hyväksy
niän päät|9"?licl9tuk^W,
Konserttipialatsi Helsinkiin.
'Helsinkiin on perustettu kän-natusyhtiö
konserttipalatsiu; ra­kentamista
varten; Piirustukset
tulee laatijaan arkkitehti Armas
Lindgren. Suuren'konserttisaliiil ^
on^ suunniteltu istumapaikkoja
2,000 hengelle. Lisäksi on palat­siin
aijottu ravintola. Talon /ktis-tannusteii
ori atvioitu nousie^van
10 miljoonaan» r
^^^j^^^^^^^^^^i^l^^^^^ 1^^^^ ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^