Canadan uutiset, September 10, 1925

              ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
^ ^ ^ ^
NUMERO 37j
elokuulla 1922. Sen löysivät l i a l - | panja vastaan. Ranskalainen
lituksen sisäasiain departementin kenraali, .jota ensiksi pyydettiin
miehet ollessaan etsimässä öljy
kenttiä. i
Sen jälkeen on sitä laajemmin
tutkittu, mittailtu ja arvioitu si­tä
aikaa, m i l l o i n purkaus on to-delU.
uudcbbd tapahtunut. — F.
L. 1. S.
Abd-el Krim.
ylipallikoksi, vastasi kyllä suos­tuvansa,
mutta vain. sillä ehdol-on
haastattanut Royal Victoria-sairaalan
ylisaraanhoitajatarta
nti M-. F . Herseytä, joka niin­ikään
on palannut IIelsing'is-.a
Joku aika s'tten kertoi muuan
sähkösanoma, letta Ranskan par­lamentti)
oh mVontanyt siltä p yy
dotjt maarai-ahat bOtaloimien
jatkanuseKsi .Marokossa. Nalita-
\dsti on siii, "Allas-\uortcu ros-v()[)
aallikko''" — kuten hauen
Mhollihteiiba määrittely hauesta
kuuluu —.oleva pian kulustctt.u
yd hukassa, kuu li:uroi)an luante-ivtui
\<ihMu sotilasNalta on nain
todouteolla i)aattauyt ryhtyä
taisicluuu hauta Ivastaan.
Jos R.iuskan melkoisen suuret
so1a\aruslelut pelkkaa "ros\o-l)
aallikkoa" \ asiaan ovat oman­sa
her.iUaniaau ihmetystä tay
tyv viola enemmän ..herättää
ilniu'ttel\<) seu, et ta Abd-elKrira.
jouka ka\ t e t 1 a M s s a oleMen \ o l ­mien
tavtvy kaikissa tapauksissa
olla I H M J raioitetut on uskalta­nut
nht>a taisteluun mahtavaa
Kaliskaa vastaan, jonka tärkein
siiitoniaa Aisieiia on piuri tais­telualueen
Mcressa Nousee va-k'senkin
k^ svun S mitka ovat
luinen ^ .ukuttnuensa, mitka hä
n 'u pa<iamaai'ausa '
S(> Sc.laperais\>{leu huutu, ,ioka
ön verhonnut suurimmaksi osak­si
tanian miehen sisimmat tarkor
tui set on <intlinut aihetta lei
mata hauet kiihkobiaksi, jonka
;\ni]anlla on joukko loisia k n h
koilijoita, mm Itaiu ioko Mosko
Aan lahetteia tai siiicu muhauu^t
tilaisia kansalbstnhk(uli]oita
-jotka uuensu at luaui ien Xtinhar
\allan palauttapiista Ciibraltarm
sali'i"n ("tebiranniktulla. (
Mutta ei Al)(l el Kriiu ole kuli
Koina. Hauella on ein oualaiuen
M \ i s t \ s , hau puhuu seka espan
jnn- etta ranskankieltä ja on.
paaU'tt\ausa ai<ih alaisen kou­lun'
a} iitjusa. opiskellut seka
Makitra-a etta ^.Madridin . insinoo
riopistnssa Pitkalbsissa taiste
luis-,a la neiKotteluissa csOan.ia
lnistiu> kanssa hau \ah telien or
Kehille n \ t seka uudena'kaisen
sodan \aat)muksia taattavaksi
'paallikoKsi etta taita\ak^i diplo
maatiksi. :
Th o k \ n llsessaan Fezia vas
taan hau kihuina na\ 1 t a a asetta
nei u ('s]kii\aksoeii luiurifui '-hu
kanlh>eu taistelun lui^dantia \ a-^
taan la Kcmalin politukan lian
na\ t 1 a a luo1ta\au siiheu, eitä ha'
juui \ah<ian t\yt>\aiset sitkeät
ja uiliokkaat kal)^l'nsa Me\ aT
A(,"t(^n i^msl an alkiuisukasiou-k
o i s t . i ,ia es'),inialais's1a, lopa it
Re ranskalaisistakin.- Ilanen paa
\ aatuuuksensd on maurilaisen
T i t i lasax^allan itsenais\ \ deu tun
luistaminen,^ ]()hon kuuluisivat,
paitsi haneu v.ilMnsa alaisia var­sinaisia.
•• nlMuMmoia . Atlas-vuo
ristoss.a. myöskin -.loukko muita
heimo.ja, .lotka osaksi jo taistele­mat
h.inen mukanaan tai ovat
11 ih 1 en 1) oi i t i i !< a 1V' en s u o s i f d 1 i s i a.:
Saaluaan ])itkallisessa sodassaan
Kspaniatl vastaan salaista rahal
lista kannatusta Hanskalta hän
nyt on kaikkine voimmeen kään­tynyt
ranskalaisia vastaan, joita
hau epäilee valloitiusaikeista. Tä­mä
a frikalais-paallikkö kertoo
t'etaA än-d, että Espanja on
Ranskaltal \aatinut mdiaardin
pesetaa luopuakseen ''oikeuksis­taan''
ritifen alueeseen. Han siis
tietaa, etta kaksi valtaa on k ä y
nvt keskenänsä kauppaa riffien
oikeuksista ja eduista.
Ymmärtääkseeul*Ahd-el Krimin
uhkarohkean esiytymisen on .o-tettava
lukuun muutamia valti­ollisia
tekiiöitd, jptka lamautta­vat
Ranskan sotilaallista toimin­t
a a / S i k ä l ä i s e t kommunistithan
tapan.sa mukaisesti Moskovan yk
lytvlvsestä pitävät vihollisten
puolta, ja so.sialistit pidättäytyi­vät
ääncstämiistä määrärahoista.
Määrärahoilla, 183 miljoonalla
frane^illa saadaan, asestetuksi
80,000 miestä, l ja tämänhän luu-i
i s i rittävän tuon ''Atlas-vuorten
rosvopäällikön" kukistamiseen.
Multa Al)d-el "Krimillä on 50
la, että saisi käytettäväkseen ..sairaanhotajatarklongressista, jos*
200,000 miestä täysm varustettu-' sa oli mukana m. m. 50. canada".
na. Ranskan onkin täytynyt 'laista sairaanhoitajatarta.. Nti
yhtämittaa lisätä sotavarustuk-jllersoy kiittää Suomea kauniiksi
siaan taistelussa^ Abd-el Krimiä maaksi j a kertoo Suomen olevan
vastaan. hyvin edistyneen sairaloisten
Saattaa sanoa, että Englantijlasten huoltamisessa, äitien neu-kannattaa
tavallaan Abd-el K r i - vonantotyössä: ja . sairaanhoita*
Ulia Kanskaa vastaan .niinkuin jattarien lepokotien perustami-
Kanska- aikaisemmin auttoi hän-, sessa.
tä Fs[)anjaa vastaan. Englanti
k i e ] t a n y t k u 1) e 11 a m a st a Es p a n j an
.)() 11 k k oja : Ta n ge r i n a 1 ucen lä pi,
)osta ne voisivat hyökätä Abd-el
Krimm kimppuun sivultapäin, ja
se on niinikään kieltäytynyt ot­tamasta
osaa i'annikon saartoon,
lolla estettäisiin ampumayarojen
kuljetus n t f alueelle.
Lausnutoja Suomesta.
Amer Ikäläistä jauhoreklaamia.
The Pillsbury Plour Mills C:o
on Suomeen lähettämiinsä velr
najauhosäkkeihin pistänyt kuval­lisen
.lulkaisun,- jossa: heikolla
suomenkielellä ^ esitetään julkai­sun
tarkoitus. Albumissa maini­taan
ensiksi, etta "Paavo Nur
juen toimekkuus hänen ollessaan
Mmneapolissa herätti mielenkiin­toa
kaikkialla ja tuhannet lialu"
u\at \alokuvan hänestä, innka
tähden f he Pillsbury FlourAIilb'
""o. (P n jauhomylly) päatt
:oota kaikki mahdolliset kuva-la
ulosantaa ne kirjan muodos
sa "
Tämän vieressä on sitten itsi
myllyn uljas kuva.
. ' M o s k i n Suomi on. ineni pinta
alaltaan ja sen a^^ukann lara ra
joitettu suurten ulkomaitten rin
Ollia, on se ehka tanaan yhta hy
viu tunnettu vli . kokt) maailuiai
kuin moliet muut isot valtakun,
nat ,a kunnia tiista menee • etu.
päassa Paavo Nurmelle. Suomer
V e r r a 1 on •" j a 1 o k a s : n oika, s u u r i n
juoksiia kaikissa ajoissa. Paavo
Nurmen nerokkuus ja mulU. oi­valliset
ominaisuudet, jiauen
])urkamattomat aikomukset ja
taipumaton t ahto kuvasi avat . e.
duUisesti Suomen kansan luon
toa.
Ainoastaan namat hauen erin
omaiset luonnoulahjat, ..jotka ta,
lian asti o^at telineet hänet \oit
meelliset näytännöt samallaisiss.a
tamattomaksi, varjosta\at ne i lr
kilpailuissa, mitka hauen toveri
ja • uiaalaiuen Ville Ritola on c
>;i! litu onu t. j 011 ka m a a il ma n r e k o r
din kokoelma yksuiaan olisi kyl
Iin merkittää Suomea suurten
urheiliiain synnyttäjänä. •.'
Sitten jatketaan: . ''^laadman
suurin ..jauliokaupunki; oli I)oylr
kea saada tervehtiä maailman
suurin juoksijaa, Paavo Nurmea
Suomesta."
Tämän ohessa oh ku\ia N u r
inesta ja hauen .vastaanotostaan.
v u o s i n a »
u s e im m a t s en ta än il mesty
NÄYTTELYKIRJE TORON­TOSTA.
75,000 miestä ja hän on vuosikau­sia
menestyksellä taistellut Es-
Engl. i i i u i s sa ilmestyvä "The
- ' i s l i i n g ( J a z e t t e ' ' o n . liehiakuun
n pai van numerossaan julkai.s:
>ut parisivuisen, useilla onnistr
l e i l l a k u M l l a valaistun kirjoi
' e l m a n kalastusmatkoista Su»)
mes^a. ^aman lehden heiiiuk 4
Iiäivan numerosa on toinen lyhy
Mupi kirjoitus, jossa etupäässä
mnetaan kayt.mnollisia neuvopi
luomeen saapuvilla ulkomaalar
silh^ urheilukalastajiUe
'"The AVorld Assoeiatioii for
\ d u 11 Ed u e a ti on' '-m mm en 1 aa j a
k a n s a n vali^^tusjariesto. jonka
K o t i p a i k l a 011 Lontoossa, on kuu-k
a i v i b u l l e t i n i n s a elokuun uuiue
1 n s s a p i l k a i s s u t 18 sivuisen yks.-
I M v k o h t a i s e n ],\ a s i a l l i s e n selos
tuksen kansanvalistustyöstä Suo­ni
e>>sa.
New York Materiiit\ Centerin
ksi i o h t . n i a henkilöitä Miss
i l a / e l Ciibiu joka New Vovkiu
•anpuuijii: edustajana- otti osaa
s a u s a i i n aiis(>en sairaanhoitajatar
\- o n (n-" s 11 n 11 e 1 s i n L'' 1 SS a. o n • pa 1 a u
•lut kotiin elok 11 p. erittam
uiieli.stvneenn •matkaansa. . Suo­messa
Sanomalehtien edu^taplle
UI luin. kertonut m. m., että ulko"
uuuilai^ten Miu-aitteu vastaanotto
suomessa oh suurenmoinen, ja
'ammin. milteipä :ruhtinaalbnen.
!\aikkialla heita koluleltim huo;
n a a v a l l a ja raskastettd\alla ta-
<d]a Ilelsmki herätti Meraissa
ilimcttelva kauneudellaan ja aa
;-iuuuaisella iiuhtaudel.laan.. Kau-
•unkia voidaan monesa suhtees­sa
v e r r a t a ioihin keskivaltioiden
. • n u r e iu 1 u i u kii n pu i vkei h m-. Y h dy.s:
a l l o i s s a ^Pss Corluu nh kong
essin aikana oHut laheises^-a
kosketuksesa I vapaaherratar Sojr
' le Mannerheimin kanssa eika
\ o i u u t hantii k\lhn korkeasti
viistää. ^Iiss Corbiu ihaili hauen
kaunista. englanninkieltään, ;•
Kongressin jälkeen oh ^liss | entiset saa\utukset niin
Corbin ottanut osaa .kiert(-.mat- monipuolisuuden, kuin yleisome-l
i an ei biytänvt nest\kseu suhteen. Menipä min­ne
osa.stoon;-ta liansavd^ a
on Vedessä: . s ä m ä ; valtava-; n^
e d i s t y mi n e u. • Kä yh i .. y 1 i v o i.m a i"
seksi /ryhtyä :seiostauiaan
irääiviirteiltäin kaikkea:' initä sielr
liiniikee.:Sehtäliden tyydyn mai"
uitsenimän vain 'muutamista eri-kojsuijksista.^
; V;^ -.' ^
, • Näyttelyjen äutopäivä on niis'
tiiinaiuittava . eusiinäisenii.: Käik';
k- i :. suuri m mat ; äu tokOra ppaniat
Hihettävät tavallisesti: / / n ä i h i n '
näyttelyihin yiimeishnmiin . inal-iinsä,
sen taisne, mitä'seuraavan
vuoden kuluessa tullaan etupäävS-sä.
myy miiän; Siitä. syy st l i auto­miehet/
; seuraavatkin Toronton
näyttelyjä ; suureinmalla innolla
kuin; mitään -muita,: koko mante­reella/
; Silloin ikäänkuin vede­tään
verho pöjs Viime vuoden tie-teon
ja/tekniikan tulosten edestä.
Easten päivä b^^ aina ollut me-nestyksellin
opettaa nousevan polven k ä y
mään/; näyttelyssä, / /ikäänkuin
ktitini avei voll isuu dest a. Mill ä an
muulla keinolla ei voisi tehok­kaimmin
. vakiinnutt a a näytt elyn
tulevaisuutta, kuin tällä. Nekin
seitsemän.k;ym.rnientätuhatta uu­pua,
jotka: nyt kävivät joko, eti*
simaista; tai useammatta kertaa,
voi .liuplettä /laskea näyttelyjen
pys.yviksi tukijoiksi tuteVaisuu-dessfj,.'^"';/\••:/•'//•;•;.•"^••'^/:-:
jNIusiikki- ja naisten päivällä
on aina pieni kaiisainvälisyydeh
leimansa./ Sinä päivänä kentällä
kuulee ja h.uomaa kaikkein sel­vimmin
miten monista kansalli'
Cauadian National Exihibition
navttaa tauakm \uouna lyo\an
•Ivaan maassa.
kyllin k a u n i i t a sanoja lausuair
sce.n d i a s t u k s e n s a kaikesta siita.
mitä hän oli matkalla an nä h n y t .
Se . oh epäilemättä .' ollut. hauen
m i e l u i s i m p i a / m a t k o j a a n ulko­m
a i l l a .
/M u i s t o n a S n o m i • m a t k a 11 a a n to i
Miss Corbin mm muutamia suir
ria • la lueuiai Kauhavan puukko-la,
joita hän on t.iälbi jakanut
: ove re illeen k a y teit a vaksi " leik-kausveitsina"
'Family ITerald and YA^eekly
Star'' ^lontreahssa'on haastatta­nut
nti ^^fariTaret h. ^Foagia, yli-sairaanhoitajatarta
^Montrealista
tämän palatessa TTelsineristä ia
tämä on lausunut lehdelle m. m.
seuraavaa•
''Suomen kansa otti meidät
vastaan miellyttävällä tavalla.
Vapaaherratar ^hmnerheim, jo­ka
on ollut kansainvälisen neu­voston
presidenttinä 4 vuotta,
olrkongressin johtavana henkilö­n
ä . Tasa vallan presidentti kes­titsi,
meitä ja sairaanhoitajatta­rista
muodostettu erikoinen kuo­ro
lauloi kunniaksemme. Koko­naisen
vuoden ennen tätä kong­ressia
ovat Helsingin sairaanhoi­tajattaret
opiskelleet englannin­kieltä.
— — Suomi on ensimäi-n
en , maailma n kaikista maista
lastenhuoltotyössä. — — Suomi
on rehevän 'ivasvun maa ja sen
kansa on varsin varakasta. Joka
mies ja jokai nainen ja joka lapsi
niin pian kun kykenee tekee
siellä työtä.'I
"The Montreal Daily Star"
siiuksista ja roduista Ganadar
kansa on kokoonpantu. Tse im
millä kansallisuuksilla on sulb
silloin laukr, soitto-, tai tanssi
joukkuensa esittämässä ka us illi
suutensa luonteenomaisia nlu i
ta. Vasta aivan viime
ovat
neet. Ukrainalaiset, eli vähä
venääliset ovat saavuttaneet jo
itselleen vakiintuneen aseman r
näytelyjen yhteydessä. Heidän,
laulukuoronsa oli nytkin n.
ulkomaalaisten joukossa ehdot
tomasti paras kaikin puoljn
Vaikka sen jäsenistä useimmat
ovatkin tassä maassa syntyneitä
ovat he perineet aropoikien tuli
sen ja antautuvan luonteen.. Ilc
elävät ja tuntevat kuten sa
mau kansan. lapset: konsa
naan, ympäristöstä ja olosuhteis­ta
valittamatta. Silloin saadaan
myöskin jotain aikaan. Toisin on
meidän suomalaisten laita, vaik
ka me olemmekin toiselta puolen
tunnettuja kunnianhimoisuudes
tammc. En mene sanomaan onko
oikein, vai vaarin halveksia tai
.Muakm hävetä omaa kansahi
suuttaan. Totean- vain sen, että
(>n ole viela tassa maassa uahny
a i n o a t a iva a n k a us a 11 is p u kuista
neitosta tar. nuorkuaista, joka . O
Iisi taalla syntynyt tai kauvem
min elänyt, hui liioiu ole nahny
heita niukana yhteisissä kansalli
sissa riennoissa, lukuunottamatta
harvoja poikkeuksia Kaikestf
huolimatta suomalaiset oin a
myöskin edustettuina .talla ker
ralla. Ensi kertaa. :\A\keiuatto
mista vaikeuksista ja vastirksis
ta huolimatta ^\Ir. .Emil Halme
kokosi, harjoitti ja esitti iiieuen
ryhmän, joka sitten musiikkipäi
vana tanssi suomalaisia: kansan
ta n 1 lu j a n a y 11 ely ken t ai la, pu e tt u
na kansalhspukuihiu aina tuppr
puukkoa m y ö t e n . Esitys oli uut­ta,
tanssipaikat . kehnot,. - mutta
sittenkin se oli onnistunut. Joka.
ua'kassa missa tanssi esitettiin se
ai kntta\at arvo<;telut Myoir
aettakooii. .: etta sen olisi:voinut
paremminknr esittaa; JOS olisi ol­tu
t (ides la va n t a paista; Si 11a e [)a-tasaisellav.
nurmella ei koskaan
.«:aada aikaa n samaa rytmiä ja
hikkeitten sulavuutta kuin lank-kulavalla.
Ja ne, jotka [lyrkivat
arvostelemaan saavat tehdä sen,;
mutta-.samaUa muistaa; etta tans­sijat
tulivat . suoraan työstään
harjoituksiin ja etta unta har
joit u k s 1 a k i n ii s e a m m a 11 a t a h o It a.
vaikka eri vaikutteista, koeteb
t im estaa j a liairita. / .
Sanotaan ja syytetään että \e-nalaiset
ovat kaikki holshevike:
ia Voi^at olla. mutta heissä sit­tenkin
elaa kansallistuntonsa, he
ei\at hapea kausalhsnuttaan, he
ei V ä t ole se 1 k ar a n ga tt om i a ma r i o-nettejä
kuten — valitettavasti—
meistä suomalasista voi..syyllä
sanoa.
Toisellakin alalla :olivat suoma­laiset
nyt edustettuina. Teollr
suusrakenniikseu yläkerrassa oli
asetettu näytteille - joukko k<isr
t.oita. Nekin varmasti edustavat
Suomea .ia. suomalaisten neitos­ten
, ja emäntien taitavuutta kun'
maila. Toivotaan, että ensi vuon­na
suomalaistenkin osuus . kas­vaisi
edes samassa mitassa kuin
muittenkin osaaottajien. .
Toronto. Out., sy>sk. l')2'').
Bvstander.
Kirjakauppaan
KAKSI VUOTTA
KUOLLEENA
K i r j . Vdho Heinonen.;;
312 sivua.
HINTA $1.50.
KEISARIN OPAS
K i r j . Rene Bazin
HINTA 50 SENTTIÄ.
NÄKYMÄTÖN KÄSI
K i r j . B. H . l*aivausalo
HINTA 75 SENTTIÄ.
KANSAN MIES
K1 !• j . E m i l L a s i neu i
HINTA 75 SENTTIÄ.
KURJET
K i r j . Maila Talvio.
418 si\ua.
HINTA $1.75.
QltO VADIS
Kir] Ileur\k Sienkieviez.
827 sivua I ja 11 opa.
HINTA $3.50.
YLÖS HELVETISTÄ
V>-k sivua.
K i r j . Kr.urad Lelitimäkr
HINTA S1.75.
HERRAN VANKI
K i r j . Ola M Kaiho.
423 s'vua.
HINTA SI.75.
VERTA JA HIEKKAA
K i r j . Vieente Bhiiseo Ihancz..
420 si\ua.
HINTA $1.75.
VIIPURIN PAMAUS
K i r j . Santeri I\alo.
48li si\ua
HINTA 352.00.
KERTOMUKSIA
K i r j . Bjorustjerne- Björnson.
ChH sivua.
HINTA $2.00.
Ford suunnittelee kartanon
laittamista Geor^aan.
Henry Ford suunnittelee ko­din
rakentamista Kichmondiin,
(leorgia.ssa, joka on ehkä. luon-
•nonihanin paikka hänen Bryan
kauntissa omistamista alueista.
Hän aikoo ruveta viettämään siel
lä osan vuodesta.
Richmond plantaashi oh erään
etelän kartanon paikkana siviili-sodan*
aikana. Mr. Ford "omistaa
noin 16,000 eekkeriä. Bryan
kauntisa olevaa, maata.. :'
550j000 farmilla radio.
Ilallituk-sen Maanviljelysdepar
tementin toimittaman tilaston
mukaan on Yhdysvaltain ra*
diolaitteet:550,000. farmilla; ollen
vastaavat luvut vv. 1923—24
365,000 ja 145,000.
Ilinoisin valtio on johdossa, ol­len
siellä 46,000 j'armilla radiot
— New Ynrkin valtiossa löytyy
niitä vain 39,000.
LAULAJATTAREN
ROMAANI
K i r j . Hichard Owen. .
3^16 sivua.
HINTA $1.75
LEIPÄPAPPI
K i r j . Artturi Lenonen.
23 3 sivua
HINTA $1.0a
ERÄMAAN POLULLA
.Kirj. »laeksou (iremiry .
4 10 siu \ a
HINTA $1.75.
PANKAA SILLE
NIMEKSI NIKOLAI
Kirj Juho Koskimaa.
111 siMia
HINTA 80 SENTTIÄ."
RUOHOMAIDEN RUHTI-NASPARI
Kirj JalmaiM Sauh.
20') ^ i ^ ua.
I HINTA 75 SENTTIÄ.
K i r j .
ONNENPOIKA
F r a n c L ^ II()di,'son l^urnett.
445 sivua.
HINTA $1.75.
IHMISEN HERRA
K i i ' j . Hall Came.
T ja H osa. vhteensa 721 sivna.
HINTA $3.00.
PIE T A r.I S ÄRKILAHTI
• K i r j . Santeri Ivalo. .
450 sixua.
HINTA $1.75
PAKKO-PAITA
K i r j . Jack Tjondon.
412 sivua.
HINTA $1.75.
VOITTOISA NAINEN
. K i r j . 'Pierre de Gouleva. :
352 sivua,
HINTA $1.50.
MATKAKUVIA
(Kuvitettu )
.. > K i r j . .Inhani Aho.
320 si\ua
HINTA $1.75.
TSEKAN KÄTKÖISTÄ
K i r j . Valentin Malmski. .
168 siMia
HINTA $1.00.
VAIMO JONKAS MULLE
I ANNOIT
I \ i i j . liall (\iine.
I ja, Tl 0'^a, vhtofMisa S17 si\ua.
HINTA $3.50.
SALAINEN PUUTARHA
K i r j F H. Bniuelt.
312 (.i\ua
HINTA $1.25.
VANHA KAUPPIASKOTI
K i r j , Gustav Freytag Klosa.
544 sivua.
HINTA $1.75.
RIKOS JA RANGAISTUS
K i r j . F M. Dostojevski
661 sivua.
HINTA $2.00.
MERIHAUKKA
K i r j . .Kafael Sabatmi.
446 sivua.
HINTA $1.75.
PIKKU REINE
K i r j . Jean de la Brete
HINTA $1.00
KOOTUT KERTOELMAT
K i r j . Juho Reijonen.
HINTA $2.00.
SININEN SILMÄPARI
K i r j . Thomas Hardy.
464 sivua.
HINTA $1.75.
SYRJÄSTÄKATSOJAN
TARINA
K i r j . Charlotte Bronte.
764 sivua.
HINTA $2.00.
AUTUAAT OVAT * YK-
. SINKERTAISET
K i r j . Gunnar Gunnarson.
386 sivua.
HINTA $1.75.
VUOREN ERAKKO
Kirj J. r. Heer.
4")7 sivua.
HINTA $1.75
GÖSTA BERLINGIN
TARU
K i r j . Selma Lagerlöf.
501 sivua.
HINTA $2.00.
HILJAISTEN MIESTEN
LAAKSO
K i r j . I James Oliver CurAvood.
189 «i\ua.
HINTA $1.50.
PLUMFIELDIN POJAT
K i r j . Louisa M. Aleott.
' 386 si\uia.
HINTA $1.75
MORGANIN MILJOONAT
K i r j . Jack London.
230 sivua.
'HINTA $1.25
MIEKKA JA SANA
K i r j . Kyösti Vilkuna.
I ja II osa. yhteen^;;! 850 sivua.
HINTA $3.50.