Vapaus, December 11, 1924

              Torstaina, Jonlpk. 11 ii.~Tlmr^ 1 ^ lltih, 1924
"Kirja joka on hintansa arvoinen"
HALOSEN
lainen S a n ^ ^
On nyt valmis. Hinta §2.65
M*aiä on myöskin varastossa joku määrä Raivmajan kusUntamaa
M orle»*» SaB«kirj»«, joka on ilmestjmyt noin lähemmäs kym­i
e n TOOtta takaperin ja jonka Raivaaja on nähnyt hj-väksi
^yrfä tämän uuden Sanakirjan ilmestyttyä, huomattavalla hin-
^ alennuksella. Tehdäksemme oikeutta sanakirjojen käj-ttäjUle,
myöskin näille sanakirjoille, olemme me päättäneet seurata
Raivaajan esimerlddä alentamalla myöskin Kuortevan sanakirjan
lantaa ja myymme jälellä olevan varastomme, niin kuan kuin
^ jiittää. ,
$1.75
4rTostellessamme uutta H A L O S E N toimittamaa ENGLANTI-L
Ä I S - S U O M A L A I S T A S A N A K I R J A A , riittää kun tiedämme, että
%or. Halosen kielitaitoa tarvittiin (lähemmäs 10 vuotta takaperin)
tekemään välttämättömät korjaukset tässä aijemmin tunnetussa
Nuortevan sanakii-jassa. Oletamme hänen kielitaitonsa senjäl-keea
huomattavasti vielä parantuneen, joten nyt voimme tarjota
sanakirjojen käyttäjille täydellisimmän ja parhaimman, mitä tä­hän
mennessä on koskaan ollut saatavissa.
Pyytäkää asiamiehiltämme nähdäksenne kumpaakin näistä sa­nakirjoista
ja huolellisesti tarkastettuanne, voitte tästä seikasta
itse tulla vakuutetuksi ja tehdä välinänne sen; mukaan.
Käytäkää ainoastaan kahta luotettavaa sanakirjaa, nimittäin:
AianteeBP Suomalaic-Englantilainen Snakirja, hinta $8.50.
Halosen Englantilais-Suomalainen Sanakirja, hinta $2.65.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, Sndbury, Ont. :
Ijulisti Ebertin Vilhelnii H a i valta- myös vapauttBimseen nähden, osoit
Pääoman kaikissa maissa yhä
kiihtyvä hyökkäys työväenluokan
oikeTiksia vastaan niin taloudellisel­la
^din poliittisellakin alalla on
synnyttänyt eri maiden työläisissä
yhä voimistuvan pyrkimyksen koo­ta
työväenluokan kaikki voimat yh­teiseen
taisteluun näitä kiristysot­teita
vaetaan. Tämä pyrkimys esiin­tyy
muutamissa maissa sosialidemo­kraattistenkin
työläisjoukkojen kes­kuudessa
niin voimakkaana, että se
on hälTentänyt heidän mielistään
johtajain kylvämän kommunistikau-hunknn
j a he osoittavat halua käydä
kommunistityöläisten kanssa yhteis-taistelunn
porvarillista taantumusta
vastaan. , ' ,
Aivan päinvastaiseen suuntaan
kuin työläisjoukoissa näyttävät I
mielipiteet ' kehittyvän "länsimaisten
työväen j o h t a j a i n " piireissä. Niissä
ei ilmene vähintäkään ; h a l u a työ­läisjoukkojen
yhteistoimintaan.
Päinvastoin. Varsin kuvaavan näyt­teen
näidev. piirien inielialoista a n ­toi
äsken eräs englantilainen työ-läisjohtaja,
Clynes, lausuessaan
"harkintansa jälkeen" tulleensa sii­hen
tulokseen, että hän yhä suu-lemmaissa
määrässä pitää kommu­nisteja
vihollisinaan, vihaten näitä
jopa enemmn kuin vanhoillisia. K u n
mainitaan MacDonaldih täydellises­ti
yhtyneen tähän lausuntoon, niin
voidaan uskoa sen kuvastelevan
Englannin oikeistolaistyöyäenjohta-jain
mielialoja- yleensä.
Englantilainen "työväenjohtaja"
ei arvellut panna sanoihinsa voimaa
tunnustaessaan nhäavansa kommu­nisteja
enemmän kuin vanhoillisia.
Mutta ikäänkuin väkevöittääkseen
tämän lausunnon merkitystä, kii­ruhtivat
vanhoilliset samaan aikaan
päästämän julkisuuteen erään mer­killepantavan
Iai)sunnon, jossa mää-
: rittelirät kantansa työväen järjes­tötoimintaan.
Muuan _ heidän joh­tajistaan
on lausunut toivovansa,
että vanhoillinen parlamenttienera-j
mistö tekisi lopun jarjeatyneitteli
työläisten harjoittamasta " h i r m u ­vallasta",
joka- ilmenee siinä että
nämä kieltäytyvät työskehtelemäs-tä
järjestymättömien kanssa. Sel­vemmin
sanoen''merkitsee tämä sitä,
että vanhoilliset pyrkivät yaltafcei-nojaan
hyväkseen käyttäen teke­mään
työväenjärjestöt niin heikok­si,
ettei niillä ole mahdollisuutta s a ­noa
sanaansa siitä, minkälaisia työ-läi'
5i:; työnantajat työssään pitävät.
TÖGES laosannossa^ ei ole mitään
'lutta, sillä onhan tällainen pyrki-n>
yfi suarpääomapuolueen taholta
aivan luonnostaan lankeava. Mut­ta
lausunto on merkityksellinen s i -
• käli, että se omalla tavallaan erin­omaisesti
valaisee maan "työväen-johtajain"
loittoonttimista luokk»-
taisteiun todellisundesta. Sanotta-koonpa
kommunisteista mitä tahan­sa,
niin jokaisen täytyy myöntää,
etteivät he suinkaan määrätietoi­sesti
pyri työväen ammatillisia jär­jestöjä
tuhoamaan, koska heidän
toimintansa yhtenä tärkeimpänä
kohteena on j u u r i niiden eheyden
ja Fhtenäisyyden palauttaminen.
Vanhoilliset sen sijaan itse avoimes­ti
julistavat tahtovansa hävittää
ammatillisten jäzjestojen "hirmu­vallan'!',
S.Ö. niiden järjestöllisen
voraian. J a asiain ollessa tällä k a n -
*iafla selittävät 'työväenjohtajat"
Inmömnhui r vihaavansa enemmän
konmmnistöja . kuin- vanhoillisia!
"KoiMhttnistiviha'' :on heille pää-a
s i ^ ; jonka rinnalla^sellainen " p i k -
knteldjä" fcuin työväenluokan to­dellisten
- -vihollisten j a vastosta-
JMB, kapitalistien, pnoliie" joutaa
Tujöhbunaaa.
Tällainen ilmiö- saattaa näyttää
selittämättömältä. Mutta selityk­sensä
se löytää, kun otamme huo­mioon,
ettei Clynes sittenkään sa­nonut
suoraan totuutta, niin väke­vää
kieltä kuin hän lausunnossaan
käyttikin. Hän jätti sanomatta, et­tei
heillä ('työväenjohtajilla") oi­keastaan
ole .mitään syytä vihata
vanhoillisia. Mutta hänen toverin­sa
ovat kyllä eräissä toisissa ta­pauksissa
sanoneet tämänkin puolen
asiasta. Sen on sanonut MacDo-nald
julistaen, että työväen lakko-taistelu
on pahasta. Ja sen on v i i ­meksi
sanonut "työväenjohtaja"
Thomas, tuomiten kokonaan ajatuk­senkin
luokkataistelusta. , Näillä
lausunnoillaan ovat "työväenjohtä-j
a t " riittävän selvästi merkinneet
kantansa työväen luokkataisteluun
nähden. He ovat osoittaneet ole­vansa
sitä mieltä, että työväen on
luovuttava niin hyvin taloudellises-
.ta kuin poliittisestakin luokkatais­telusta,
jotta yhteiskunnan "rauha"
' säilyisi. Aivan samoin sanovat
vanhoillisetkin. Suhtautuessaaan
työväen luokkataisteluun ei siis
'työväenjohtajain" ja vanhoillisten
liittää miksi kommunistiviha on lä-littä
ämiksi kommunistiviha' on lä­hempänä
työväenjohtajan sydäntä
kuin viha vanhoillisia vastaan.
Työväenjohtajat" ovat asettuneet
luokkain välisessä taistelussa sille
puolelle, jossa toiminta tähtäytyy
kapitalistisen järjestelmän puolesta
eikä sitä; vastaan. ; Porvaripuolu­eita
kohtaan voivat he tuntea a i ­noastaan
solidarisuudentunnetta,
mutta kommunisteja ja muita työ­väen
luokkataistelijoita kohtaan —
sitä samaa "pyhää vihaa", jota hei­tä
kohtaan tuntee koko porvari-
•maailma.
E i voida toivoa, että tällaiset
jol^tajat ryhtyvxät organisoimaan
köyhälistö joukkojen yhteistä vasta­rintaa
porvariiuokkain hyökkäyksiä
-vastaan; on helppo ymmärtää, mik-s^
he niin kylmästi, jopa torjuvasti-kin
suhtautuvat näihin yhteistaiste-lupyrkimyksiin.
Työväenluokkain
kaikissa maissa on otettava oppia
tästä, sillä englantilainen esimerk­ki
valaisee asiantilaa kaikkialla.
Kaikkialla on sosialidemokraattinen
johtajisto tunnustanut MacDonal-dien
j a Clynes'ien aateheimolai siksi
ja kaikkialla on se jo myös oma­kohtaisella
käytännöllisellä toimin­nallaan
osoittanut itsensä porvarilli­sen
sorron j a riiston kannattajaksi,
joka tietenkin -vihaa luokkataistelua
saarnaavaa- komniunismiä yli kai­ken.
Turhaan .siis saavat köyhälis-töjpukot
odottaa sos.-dem. johtajil­ta
merkkiä yoimainsa yhdistämi­seen
j a kapitalismivastaiseen taiste-luon,
vaan oh ieidän tajuttava et­tä
• kaipaamansa' taisteluyhteys on
heidän rakennettava omin avuin.
Suomen. T . T c s s ä nimerkki W. L .
jku.inankansleriksi, oli tunnetm
• Scheidemiann joukkojen pakoitak-
;5€sta pakoitettu julistamaan maan
'tasavallaksi.
i Muutamia päiviä myöhemmin ovat
molemmat taisvallan kansanvaltuu-tettuja
J 3 puuhaavat yhdessä työ­läisiä
vastaan, jotka olivat yromär-j
täneet vallankumoukselliset tehtä-ivät
toisin kuin he.
I 1919. Yhdessä Xosken kanssa
.iskettyään työväen joukot Teriin, va-
; Iitaan Ebert "%-äliaikaiseksi, valta-
I kunnan presidentiksi" Veimarissa.
I 1920. Valtakunnanhallituksen so-jsialidemokraattiset
jäsenet Ebert,
Bauer, Xoske y. m. antavat julis­tuksen,
että työläisten on nousta­va
"suurlakkoon koko l i n j a l l a . " Tä­män
jälkeen vahvistaa Ebert kui­tenkin
työläisille suurlakon johdos­ta
annettuja kuolemantuomioita.
1921. Ebert antaa perustaa t i -
lapäisöikeuksia n.s. maaliskuun tais­telijoita
varten. Näissä langetet­tiin
työläisille tuhansia vuosia van­keutta.
1922. Ebertin vallassaoloaikaa
pidennetään. Eentakia, että Sak-isan
sosialidemokraattinen puolue
oli suuren kokoomuksen puolesta,
suostuttiin porvarien taholta mai­nittuun
pidennykseen. — Ebert
valtuututtaa Cunon valtakunnan­kansleriksi.
Cuno oli kuitenkin ku­ten
tiedetään itse asiassa tunnetun
taantumusmiehen Helfferichin pul-vaani.
Hänen politiikkansa samoin
määräsi saksalaiskansallinen taan-tumuspuolue.
1923. Työläiset pakoittiyat C u ­non
eroamaan. Tämän jälkeen
muodostavat sosialidemokraatit jäl­leen
porvarien kanssa yhdessä tun­netun
hallituskoko omuksen Hilfer-ding-
Stresemann. Ebert pitää kai­kin
voimin kiinni taantunxuskehraa-li
Gessleristä, jota vaadittiin eroa­maan
ja joka oli fascistikenraali
Seecktin käskyläinen. — Ebert j u ­listaa
maan piiritystilaan. — Sa­moin
lähettää hän valtion sotavä­keä
kukistamaan Sachsenin j a T y -
ringenin työväenhallitukset. — J u ­listaa
Seecktin diktaattoriksi.
Useat Berlinin, Lei|»zig:in j a mui­den
paikkakuntien sosialidemokraat­tiset
johtohenkilöt vaativat, että
Ebert on eroitettava puolueesta.
Puolueen ylemmät johtomiehet ovat
kuitenkin Ebertin puolesta. •
Saksan kommunistinen puolue
kielletään.
1924. Ebert nimittää Niednerin,
joka äskettäin julkisesti kehoitti
murhaamaan kommunisteja, valta­kunnanoikeuden
presidentiksi.
Siinä muutamia huomattavimpia
Ebertin. toimenpiteitä, jotka ovat
olleet kaikkea muuta kuin työvä­enluokan
asemaa, parantavia.
T u n n e t t u sosialidemokraatti
Kairtsky* kirjoitti vuonna 1909 seu­raavasti
: "Koska 'Sosialidemokra­tia
on • köyhälistön vapauttamisen
väline, tulee sen asettaa mitä lujim-min
vastustamaan puolueen osanot­toa
hallitseviin elimiin. Jos se tah­too
kadottaa massojen rehellisteri
ainesten luottamuksen,' proletaari-kerrosten
taisteluhaluisimman ja
kykyisimmän osan kunnioituksen,
omaa eteenpäiniculkuaan hidastut­taa,
silloin se ainoastaan ryhtyy
hallitsevien elimien kanssa yhteis^
toimiin." ; ?
Edelläoleva Kautskyn sanonta on
puntari, jolla kukin voi punnita,
missä kohdin kehityksessään on tä­tä
nyk^ä Ebert j a Saksan sos,-dem.
puolue.
taa, että oikeudentunto tässä asias­sa
— - el ainoastaan työräenluokan,
\-aan myös porvaristonkin keskuu­dessa
'—on ristiriidassa voimassa­olevan
lain selvä lainkäytön kanssa.
Suuri osa Norjan kansaa tun­tee
voimakasta suuttumusta sen
johdosta, että miehiä, jotka ovat
ainoastaan täyttäneet ^Ivollisuu-tensa,
johon heitä on ollut pakoit-tamassa
heidän omatuntonsa kuin
myöskin asemansa ja työnsä, asete­taan
istumaan vankilaan, kun sitä­vastoin
pätetään syj-iteesten aset­tamatta
paljon huomattavammat
pankki- ja finanssimaailman lain­rikkojat.
Heihin nähden ei syyte-viranomaiset
ole ensinkään olleet
halukkaita toteamaan; että he ovat
toiniineet itsekkäistä pyyteistä.
Me uskomme, että myöskin por­varillisissa
puolueissa on olemassa
paljon sellaisia, jotka . eivät katso
omantunnonmukaisekseen, että oi­keuslaitosta
käytetään jonakin po­liittisena
aseena maan valitsijoiden
kolmatta osaa vastaan.
Hallituksen ensimäisenä toimen­piteenä
tässä suhteessa tulee olla
sanottujen poliittisista syistä annet­tujen
tuomioiden peruuttaminen.
Seuraavana toimenpiteenä tulee ol­la,
että rikoslakiin tehdään sellaiset
muutokset, että moiset tuomiot tu­levaisuudessa
käyvät mahdottomik­si.
Pyydämme samalla saattaa hal­litukselle
tiettäväksi, että Norjan,
työväenluokka j a sen poliittiset Jär­jestöt
eivät tule tästä vaatimukses­taan
antamaan perään, ennenkuin
se on viety läpi." i
eille, selittävät, että säiden tava­roiden
ky^ntä on vallan lakannut
naismaailmassa, mutta" sensijaan os­tavat
naiset runsaasti nuuskaa. Se,
että naiset ovat jättäneet tupakan­polton,
johtuu «itä, että monet
lääkärit ovat selittäneet sen aiheut­taneen
naisille kurkku- j a kaulatau-teja.
Varsinkin nuoret naiset k u u -
lu\'at olevan kovin ihastuneita nuus­kan
käyttöön, j a kulta- j a jalokivi-kauppiaat
o\'at kohottaneet pien­ten,
sirojen, naisten, nuuskarasioiden
hinnat mahdollisimman korkeiksi.
Miten kauan nykyinen muoti on
vallassa, on tietysti vaikea näin etu­käteen
sanoa. Todennäköisesti ei
kuitenkaan kauan, sillä muodit
muuttuvat nopeasti. Tämän jälkeen
luultavasti rupeavat hienonmaail-man
naiset pitämään suussaan pu-rutupakkaa.
Siitä olisi jo sekin
etu, ettei tarvitsisi käyttää ollen­kaan
erikoista huulimaalia.
Majesteetti on aina ma­jesteetti
Vaikka raakälaiskansat eivät ky­kenekään
ympäröimään kuninkai­taan
sellaisella loistolla kuin "sivis­tyskansat"
niin koettavat ne kuiten­kin
tehdä siinä suhteessa parhaan-jsa.
• .
Mugabe, erään keski-Afrikassa
olevan neekeri-yhteiskunnan hallit­sija
ön sangein pyhä olento. Hänen
tärkein virkavelvollisuuten.sa on py­syä
lihavana j a terveenä. Kansa,
jonka hallitsijaksi puujumalat ovat
hänet asettaneet, on karjanhoitaja-kansaa.
Koko tämän kansan ole­massaolon
perustana ovat le!(jimi-karjat.
Kerrotaan jonakin pula­kautena,
kun karjan antimia ei o l ­lut
saatavissa, joittenkin, perhekun­tien
tappaneen itsensä mieluummin
kuin käyneen käsiksi kasviruokiin.
Periaatteellisissa kysymyksissä näin
tiukan kansan keskuudessa ovat t a ­vat
luonnollisesti .muutenkin var­mat
j a vakiintuneet. Väestön joka­päiväinen
elämä-on täynnä seremo­nioita
ja hengellinen sääty valvoo
tarkasti, että seremonioita tarkoiyi
noudatetaan. Majesteetin kunnian
ja hyvinnoiri ylläpitäminen tietysti
•vaatii kaikista eniten seremonioita.
Majesteetin tärkein ravinto pn' lam­min
maito, joka on määrätyllä t a ­valla
lypsetty, määrätyllä tavalla
hoidetuista lehmistä j a on tarjotta­va
määrätyllä tavalla määrättyinä
vuorokauden aikoina — myöskin
Ihmisen hiukset sumu-merkkien
antajina ,
Han-a luonnonilmiö on merimje-hestä
niin harmittava kuin läpinä­kymätön
sumupilvi. Kun se ahtailla
ranikkpvesillä yllättää laivan, käy
liikkuminen miltei mahdottomaksi.
Yhteentörmäyksen ja kariileajon
vaara vaanii jokaisella metrillä. On
'jo kauan koetettu keksiä sellaisia
laitoksia, jotka jo ennakolta antai­sivat
tietoja lähestyvästä sumuajas-ta.
Norjan työväenpuolue
ja sotilasagitatsioni
E b e r t i n hallitaskausi on ollut
mahdollisimman' epäedullinen Sak­san
tyÖTräelle. Kaikki pienimmät­kin
kansalaisvapaudet on usein, uh­rattu
ainoastaan pienestä merkityk­settömästä
seikasta: pitää saksalai­set
sosialidemokraatit niissä halli­tus-
j a liallintopaikoilla, .jotka he
ovat onnistaneet itselleen keplotte­lemaan.
Esitämme senraavasea. mantamia
Ebertin edesottamisiä:
m& Samana kun p r i n s d M a x
Jo jonkiin aikaa on ollut odotet­tavissa,
että Norjan työväenpuolue
kohdakkoin tulisi tekemään ano­muksen
sikäläiselle hallitukselle so-tilasagitatsionista
annettujen tuo­mioiden
. peruuttamisesta. Täinä
anomus onkin nyttemmin jätetty
hallitukselle j a sanotaan siinä m.. m.
seuraavasti:
"Norjan työväenpuloueelle on v i i ­me
päivinä eri työväenjärjestöiltä
pitkin maata saapunut valituksia
niiden poliittisten tuomioiden joh­dosta,
joita on ahhettu viime vuo­den
kuluessa. Maan järjestyneen
työväen edustajana on puolue päät­tänyt-
kääntyä hallituksen puoleen
vaatimuksella, että poliittisista syis­tä
tuomituille, katsomatta mihin
puolueisiin he kuuluvat, myönnet­täisiin
armahdus.
Poliittisista syistä annetut tuomi­ot
ovat jakautuneet pääasiassa kah­teen
pääryhmään; niihin, jotka
ovat kieltäytyneet suorittamasta
asevelvollisuutta j a jotka ovat lau­suneet
j u l k i mielipiteitään sotalai­toksesta;
sekä niihin, jotka ovat
julkaisseet lakkorikkurien nimiä jä
lausuneet heistä mielipiteensä.
Mutta asia inolempiin ryhmiin näh­den
on aivan sama.. He ovat tuomi­tut
ainoastaan siitä, että ovat tul­kinneet
j a toimineet siten kuin s a ­dat
tuhannet^ ^öläiset ovat toivo­neet.
\ . |,
iSe täydellintät epämaäräisyy», j o ­ka
tassa atihteessa on tralfitsemassa
niin «yytteeaefn j a taomioon ktäo
yöllä — j a seuraa pienintäkin se­remonioissa
tehtyä erehdystä kuo­lemanrangaistus
onnettomalle ala­maiselle.
Korkeimpia hovivirkoja
on kuninkaallinen fr lehmän-hännän-pitelijä,
jonka tehtävänä on pitää
kiinni lehmän hännästä lypsettäis-sä,
ettei elukka sillä voi huiskuttaa
pölyä; maitoon.
Kun kuningas käy levolle, on se
kohtalokas hetki valtakunnassa.
Vuode on valmistettu reklementtien
mukaan suurella huolella. Vuotee­seen
kuuluu eräänlaiset puun kuo­rista
kudotut "lakanat", jotka on
töljätty paksusti tuoreella voilla,
niin että kuningas unelmoi valta.-
kuntansa suuruud«|8ta roppavoissa
maata rötköttäen: Aamulla y kd
kuninkaan puolisoista kaapii liian
voin pois kuninkaan; ruhosta.
Ylösnousua seuraa . monenmoiset
toimitukset, joista mainittakoon
nuuskaaminen. Kuningas vetää ne­näänsä
pappien erikoisesti valmis­tamaa
j a pyhittämää nuuskaa ja
aivasta; että pahat 'henget pärskäh­täisivät
ulos, jos Iniitä yöllä olisi
sattunut kuninkaaBeien hupimään-
Ajatuksesta, että kuinkaan täy­tyy
olla terve, on pidetty kiinni niin
johdonmukaisesti, että kuninkaan,
alkaessaan tuntea vanhuuden tai
vakavan sairaudien oireita, on t a ­pettava
itsensä. Tätä varten on
olemassa, erikoista kuninkaaUista
myrkkyä, jota muut eivät saa naut­tia
---'kuolemanrangaistuksen uhal­l
a . Kun kuningas tuntee, että " a i ­ka
on täytettty" käskee hän tuoda
krokodiilin munan kuoren, jossa
kuninkaallista myrkkyä säilytetään.
Asianomainen virkiailija tuo myr­kyn.
.]B[oningas nauttii sen mää­rättyjen
seremoniain mukaisesti, j a
oikasee {cpipensa hetken perästä.
Viimeisiin keksintöihin kuuluu
tässä suhteessa ihmisen hiusten
käyttö merkinantolaitteina. Kahden
herkän jousen viiliin jännitetään
muutamia hiuskarvoja. Kun ilma
nyt on muuttumassa sumuiseksi ja
sen sisältämä vesihöyrymäärä suu­resti
lisääntyy, venyvät hiukset p i -
temmiksi. Vaikka tämä venymi­nen
onkin sangon pieni, tuntuu .se
kuitenkin hienoissa. konelaittei,ssa,
jotka on yhdistetty «umukelloililn
tai sirceneihin. Niin kauan, kun su­mu
paikalla viipyy, pysyvät hiuk­set
laajentuneina, ja merkinanto-laitteet
varoittavat purjehtijoita.
Varsinkin matalikoilla j a kareilla,
joilla ei ole majakkaa, ovat tällai­set
kojeet erinomaisia. Kun sitten
sumu on haihtunut, palaa hiusten
pituus noin puolessatoista tunnissa
tavalliseen mittaansa.
Kun, sitten on vertailtu eri hius-lajien
kelpoisuutta tässä suhteessa,
niin on huomattu, että kiinalaisten
hiukset ovat ehd^^Homasti priimatSi-varaa.
Ne ovat suoria j a tasapak­suja,
jä niiden läpileikkaus on ym­pyränmuotoinen,
kun taas kaikkien
muiden rotujen hiusten läpileikkaos
on jossain määrin soikea. Mutta
juuri pyöreä hius venyy kaikkein
tasaisimmin,
Ennenkuin hiukset voivat tuota
tärkeätä merkinantötoihtansa hoi­taa,
on niistä luonnollisesti liotet­tava
pois kaikki rasva. Rasvatto­mina
ne sitten ottavat huomioon
pienetkin kosteuserot ilmassa, e
Tällaisia' hiussireenejä. pn jo otet­tu
käytäntöön Englannin rannikoil­la,
joilla isumu niin . usein häiritsee
laivaliikennettä.
HUOMATKAA!
Kun tulette Sudburyyn, nUn käy­kää
tutustumassa meidän uodena-muotia
seuraavassa liikkeessämme;^
jossa tehdään miesten sekä naisten
ptikuja. Joka puvulle täysi takaus.
Kaikki uutta tavaraa. :— Pohdistos
ja silitys tehdään huolellisesti ja no* y-peann.
'
Terve näkemiin. — ToveruudeUa
Kultalahti ja Koivula
Telephone 1667. Boa 1504.
90 E L M ST. _ SUDBURY. ONT.
Halvin paikka ottaa kaikki ruokatarpeet.
Linjoille lähetetään myös huolellisesti jn nopeasti suoritetaan ti­laukset
INTERNATIONAL GROCERY
Omistajat: E. Seppälä j a E, Kotanen.
292 Bay St. > - Puhelin 305 N. PORT ARTHUR, Ont.
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen Virvoitusjuomaliike
^*HQWDrVuusi juoma.
SAKLETTIA, KXNTIÄ ja WESTON PISKETTIX aina »ara.lM.a.
STAR BOmiNG WIM$
P. O. Box 1028 Sudbury, Ont. Phoa« 04$
V
sen jo tietävät
ettii parhaimmat ja raonipuoliiemmat vlrvotutjuomat Thunder Bar
alkeita taa kun tilaa ne International Bottling Workiilta;
Phone 2003 N o r t h . ——
International Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont.
Eri paikkakanmlta
CONNAUGHT STA„ ONT.
S U O M A L A I N E N L U O N N O N P A R A N T A J A J A HIEROJA
A. HYVÖNEN
Er
pu
kolsulo ReumatJBmin, Vatsan kalkklutumis, Hatarin, palkallinen
idistamnon Bsällscsti sekä paasto.
Tulen: vandittuissä kotiin, tavottavlssa joko päivä.
; ALGOMA STEAM BATH, 146 AI«oma St., South. Puhella 2400 N.
PORT ARTHUR, ONT.
Ohj(iita kirjcellispsti annetaan $2.60 korvaukijcfita,
^^^^^^^^^ A^^
Muoti muuttuu
Lontoon yökahviloissa on tuUot
kytäntö5n uusi msoti, n a l ^ ovat
ihastaoeet nuu^ Tupakka-kauppi^
t; jotka vielä taannoin myi
vät rnnsaasti piippntapaltkaa ja faie'
noja piippDJa M3cä savukkeita nai-
• E i ole näkynyt paikkakunnalta
uutisia ollenkaan, siksi muutama
sana. Työmaat missä suomalaiset
työskentelevät, ovat pieniä jappari-känkiä
j a metsät yleensä huonoja.
Mittari näyttää olevan erittäin tark­ka.
Ei käytä mittaa juuri ollen
kaan,: vaan «ilti lyhentää 8 kordia
T>0 kymmenestä. Tässä nähdään
palkanalennuksen rinnalla erittäin
turmioillineh puoli. Sitä on tämän
kesän huonon ajan varjolla harjoi­tettu
kautta Canadan. Se on vas­tauksena
siihen kun olemme huo­nosti
järjestyneet. ,Sik.5i on jokai­sen
metsätyöntekijän volvollisuus
kuulua C. P . Teollisuuaunioon, Sil­loin
emme jää jälelie ajasta. Muu­tettakoon
vaitustUR hyökkäyksckfii.
Täällä" pidettiin v. k- 27 p. Hon­gan
farmilla ohjelmaiItämät. Se
muodoätui hauskaksi illanvietoksi.
Ohjelmaa -oloihin katsoen oli riit­tämään
asti, jota yleisö tarkkaa-vasti
kuunteli.
Käytös tähän perukkaan verrat­tuna
oli kiitettävän «iivpa. Tuloista
meni puolet LVV.VlTilIe ja toinen
puoli Suomen vasemmistoiehdille,
josta asianomaiset kuitit ovat näh­tävänä.
Lausun ohjelman suoritta­jille,
jatkukoon intonne asiamm*
hyväksi. Samoin mukana olleille.
Yfasi jopkosta.
Tilatkaa Vapaus, To­veri,
Toveritar Eteen­päin,
Työmies ja Punik­ki!
' Tilatkaa ainoas­taan
selviä luokkatais­telun
kannalla Qlevia
sanomalehtiä.
NYLAND GROCERY
Parhain paikka Pn tehdä kauppaa meillä. VäHtctOän kaikkia
ruokotavarokaupan aloon kuuluvaa tavarao.
Huom.t Vaihtaa j a ostaa kaikkia farmltuottelta.
F. N Y L A N D .
229 Grandwall Ave. PoH Arthur, OaUrlb.
Puoti vuokrattavana
C, P. R. tavara makasiinin vasta­päätä.
Kysykää
C, MOSES,
'76 Elm., S t , East. - -
MATKAIUJAKOTl
Siistejä huoneita saatavana.
E M I L JOHNSON
« 2 Edmund Lane
SUDBUEY, ONTARIO
Lähellä C. N . B . asemaa
Dr. L. A e JOHNSON
SUOMALAINEN
Hammaslääkä^f
Torontotta.
1925 Queen S t East Kippeodavlo
Ave. kulmassa.
Sisäänkäytävft 110 Kippendiylt.
Pabelln G/adston* 5918. ^
Metsämiehet Huom.!
Telefooni 682
Tuhannet ovat parantuneet mik*
Bi ette te? Luonnollisilla' hoito-oh­jeillani.
Yskän, nuhan (kylmyy­den)
j a Ihfluensan parannus 86c,
Reumatismi j a ««-n parannus 50c,
yhteensä 7.5c. Tilatkaa osott^ella:
Dr J.Ko«ki'8 NatUral Hcalting Ins,
2500 Clay S t , San Francisco, C a l -
WiIIamette Blvd. SaDitaHnm
varustettu nykyajan luontaisella ter-veyshoitövälineaiä.
Täydellinen X -
ray j a lahoratori tarkastus, Hupm. f
X - r a u hoitoa syövälle, kasvannai­sille
j a ihotaudeille.
Dr. Peter Kokko. Dr. Anna Kokko,
D.C. D.C.
467 Willamette Blvd. Portland, Ore
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-TAAN
SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST
Sellauraolcal^torl
Tarkastetaan X-sahkösadekoBeella.
217 ClottcasUr SL Soo, Oat
— Vbone 1306 —
Kymmeneti Tttoden kpkeratu to»*
malaistea keikandetsa.
Ehdottomasti vedenpitävästä naii-kasta
valmistettuja
Pieksuja,
Shoebacks, saatavana. Myöskin kot- )
mipohjaisia $8.00 ylöspäin. iSamoin;
valmistetaan viimeisintä ffiallia hiih*:
topieksuja jonka m a l l i s i l l a on liiih<^;
detty maailman rekorttiu Näytteet
lähetetään pyydettäessä.; Tilauksia
otetaan vastaan myöskin ' postin
kautta. Linjatilaakset tStietetaatt
jontoin. Tyd taataan.
Vaalioja keskii luHrjataao.
Toveruudella
(Mm
KHUlmaii,
24 Dariun S t , « SUOBUEV, OaU
p. 0. Box m, '
"4 K'*