Vapaus, June 5, 1923

              Tiistaina, kesäknun 5 p. — Tue. June 5
UmeOITiUAN OSASTO
EIRJAMARKKINAT.
MERKKI KIRJA SUOMESTA.
j-n kirjdmupa*»» o»>X* myylavänS buoihaitava miara uutta
.^*-*Suoine«»a '
"EsitaisteKjan moistolle".
on julkaifltu ;Karl 40-vuot muUtoa
johJMl»- JfirjotUneet Eurotoan ete-rimmat marxilaiiuaden tunti
M l^ninim «aaUoi' Siina mFo^dn iulkw
'*«T*kirievailitoa ia «eU>»tuk.ia nii.la Vaikeuluii.ta joita MaradUa o!i
'^m WrJottwwaan Päaoma-tep»taSkn ja koettaeman aille hanldda {cu*>
t«»'"j^.Jj- (BBgen paljon pubuttu Marxitta j a uarxilaUuudeita. Nain-
^ ^ ^ " | \ a i t ole liilaa jos jokaineni a i n a lÄ eturivin miev ottaa ja lukee
'*'°'T«mSn**e'rikoisen arvokkaan lorjan hinta ön ainoattaan 50 tenttiä.
RientikM tilaamaan ieti.
VAPAUS, Box €9, Sudbury, Ont
Vappu loppuun
Vappu iulkäitu on nyt «aV^na loppuun, joten emme voi tita eaai
•»tään. AtiamiEitesB Ja: ^Saityitten tilaajien pyydetään ottamaan
VAPAUDEN KONTTORI.
Lähet:ys-k;iuil;uvt:
40c lähetyksistä älle $30;00,
50c. lähetykästä $30.0» • •
$59.99 asti, 75c 'lähetyksistä i
$60iOO—$99.99 ja $1:00 ikai-;
kilta f100.08 tai&a sitä suu-
. remmiltä läietyfelltä. SähkÖ-sänomalähetyisUle
on kulut
'Torontossa ©tiaa irähaväli-
"tyksiä vastaaii A. T. HILL,
957 Broäöview Ave.
Leitapilett^' o B t o r y ^ n .
Tiedttdiikaa ^ilettiaifoita.
Vapaus
Box (69, SuBbury.Ont
tion -ideologiaa, sen keinotek-aista
kiiltoa, mutta ei sen ehdotonta to­dellisuutta.
Kaunis ideologia sär­kyi
kappaleiksi reaalisella taioudsl-
Jisella pohjalla, kapitalistisen tuo­tannon
perustuksella: säikyi voi­ton
nousuun. Porvarillisen ajan
ihanne ei voinut koskaan tulla to­dellisuudeksi
sen .vuoksi, lettä ihmi­sen
väjjautus' porvarillisen valtion
•kautta ei koskaan ollut tarkoitus
JsinSnsä, vaaa jksinDmaart keino.
•Alaston ja Jiariea totuus on, että
ihminen oli vapautettava joukkona
vain siksi,' että se -oli ainoa • mah­dollisuus
niiden voimien, niiden kä­sien
saamiseksi, joita uusi., talou-deUinen
psriaaite ..yhä suuremmassa
määrässä tarvitfii maailmanvalloi­tukseensa.
M«.a.i]manyalloitukseB
hyräksi oli ^ kaikki porvarisvailtien
yleiset ibaji teet tokistettava. '
Porvarillisen aikakauden loppts-tmiokseksi
on itäterf koitunut hxii-maavin
vastakmhtaisuus ulkokuorfin
.ja toddJisuudfin «välillä mitä iisto-xia
on koskaan osoittanut ^Hian-teen
ja tö(Mlisuuden välisen aam-
Jnottavan vastakohtaisuuden inih-iavaksi
verhftksi keksittiin — m<i-
Taaliteeskentely. Laki käski .dik­taattorisella
mahdilla: sinun aa kai-iMssa'
.©lösiiktäissa näyterttävä .mo-dot,
jotka oliivat iEUoden .tuotantota­van
tiellä ja loiaatt jsen .vaatimat
muoäiot. Marxin ioimittama «Uusi
Jleinin LeJjiti» on jeräässä .actikkelis-jja
jouluk,. 15 pnä 1848 selvästi ja
täsmällisesti kuvamut, 'mitä por­variston
Mitio. fefiidalismista iiner-
' '.kitsi: v'/-[ '-r.-
iPorvaristo .voitfi i^iissa i.(muo-doissa),
mutta poKviriston Vjpitto
oli sillä kertaa uuden .yhtei^unta-järjfistyksen
voitto,' jioEvariBisen; o-mistuksen
voitio feodaälisesiba,'.kain-sailiaaaden
maakuunnallisea^, .kil­pailun
, ammattikunnaillisestd, . jaon
.vanhiramanaikemdeata, maanoiiiista-javallan
omistajaa kolitaan. harjoi-
-Eaalisfclta., Ifldellisuus antoi mo­raalin,
edelleen olla olemassa
iaihdettuna. Juuri sukupuolialalla
esiintyy mjaraaliteeskentely iaikes-,
sa hävyttömyytensä loistossa. JIuo
maitta ja ar.vostettu on se, joka
kaikissa Iiaircahduksissaan osaa säi
ä siiTOuden .varjon, halvi&sittu
gantarpeen. Se oli ajan ensimmäi­nen
teknillinen vaatimus. Ja Eiten
ilmestyi kehruukone kankimen kek­simänä
ja parantamana.- Parturi
Arkwright, jolle on annettu kun­nia
sen keksimisestä, öli vain sen
ensimmäinen harkitseva hyväkseen
käyttäjä.
Sania tarve loi höyrykoneen. Jot­ta
kehruukone olisi voinut täyttää
alituisesti lisääntyvän 'ianganpuut-teen,
oli käsivoima korvattava eläin-ja
myöhemmin vesivoimalla, vesi­rattaalla.
Mutta tällöin oli tuo­tanto
joka tapauksessa kytket^
määrättyyn paikkaan.— missä oli
vesivoimaa — ja tuotantoa taas
oli harjoitettava siellä,, missä oli'
•halvinta työvoimaa. Täten luon­tui
jo ikimuistoisista ajoista kokei­lun
alaisenia ollut "höyrykone.
Nykyaikainen porvarillinen valtio
on vain' uuden teollisen tuotantota­van
poliittinen ilmaisu. Sen vuok­si
ilmestyy sen tyypillisin valtio­muoto,
perustuslaillinen, ensin En­glannissa.
Siellä oli sen aljettava,
sillä siellä myönsi, historiallinen ti­lanne
ensimmäiseksi nykyaikaisen
tuotantotavan. Lontoo oli suotui­san
asemansa • vuoksi ensimmäinen
maailmankaupan luonnollinen sol­mukohta.
Täällä keskittyi enoiksi
suurkauppa. Intian, rikkauksien
käyttö varmensi siten Englannille
johtajapaikan tfeollisessa kehitykses­sä,
PorvanUigen valtion kera tuli
inyös ensimmäiseksi Englantiin tyy­pillinen
ponrarillinen kulttuurimuo­to,
Englanitia seurasi Ranäa, «us-sä
yksinvallan ääretön loist^ntar«*e
antoi vavahdin ja suannas Ran^n
teollisuudelle, joka suarftksi ««ak­si
iäsitti isilkki- ja muo» loistetuo-tannon.
Minkä laajuuden 4ämä
.rariskdlainen teollisuus oli saavut­tanut
jo 1700-luvun puolivälissä,'
jo ennen vall^nkumoiosta, kiiy j ilmi
siitä pienestä tosiasiasta, että Ve-a^
jM 'keisarinna Ulisabet^ jätti
jälkeensä yli l,5'fi(0 -kallisa^oista
.pukua, jotka kaikki öli «ilmistettu
Pariisissa.
Saksa oli vailla keskusvaltaa ja
oli sodan köyhdS''ttämä. Sillä ei
vielä 1700-luvdB lopussa ollut nu-tään;
teollisuutta vvaas feli se mel­kein
keskiaikaisissa «lääsityöolosalt-teiss?.
Vasta 1840 kehittyi siellä
kapitalistinen (tuotarftotapa ja sea
mukana portaa-illiiiicn ' yhteiskunta­järjestys.
Lähes ijfOlO vuotta Eng­lannin
ja 58 voattta Ranskan. ^M-keen.
•
jaantumaan. Heidät täytyy järjes­tää
erityisiin «erotettujen liittoi­hin
», täytyy laatia heille täysin kon-kreeettinen
toimintaohjelma ja hei.
dän koko (poliittisen toimintansa
päätehtävänä täytyy olla heidän
ottamisensa takaisin, ammattiliit-toihin.
28. Taistelu erottamisia vastaan
on asiallisesti taistelua ammattiliik­keen
yhtenäisyyden puolesta, ja täs­sä
taistelussa ovat kaikki keinot,
jotka johtavat loukatun yhteniiisyy-den
ennrfleen palauttamista, hyviä.
Erotetut eivät saa jäädä eristetyik­si
liitoissa vallitsevasta oppositsio-nista
eivätkä myöskään kysymyk­sen
alaisessa maassa toimivista it­senäisistä
vallankumouksellisista am
matillisista järjestöistä. Erotettu­jen
ryhmien täytyy heti ryhtyä
kiinteään yhteyteen kysymyksessä
olevan maan asianomaisen järjes­tön
kanssa järjestääkseen yhteisen
taistelun erottamista vastaan ja. so-velluttaakseen
' yhteen esiintymisen­sä
taistelussa pääomaa vastaan.
29. Käytännöllisten taistelukei-nojen
täytyy muuttua ja täyden­tyä
olosuhteiden, paikallisten olo­jen
ja erikoisuuksien mukaan. Tär­keätä
OHj että kommunistiset ryh­mät
ottavat selvän agitatsionikan-nsÄ,
joka todistaa heidän taistelu-valmiuttaan,
j ä tekevät kaiken, mi-kti-
heistä, riippuu,' käydäkseen tais­telua
eroittaraisvaaraa vastaan am­mattiliitoista,:
mikä vaara Toisen ja
Kahden ja puolen Internationalen
välillä tapahtuneen lähenemisen joh
dösta on- viime aikoina erityisesti
kasvanut. Ei ole olemassa mitään
aivan yleisiä ja täydellisiä taistelu-keinoja
ja tapoja erottamista vas-taah;'
Tässä suhteessa ort kaikilla
kommunistisilla puolueilla mahdolli­suus
taistella niillä keinoin, jotka
he katsovat sopiyimmiksi tarkoite­tun
päämäärän saavuttamiseksi, s.
0. ammattiliitloJBia valtaainiseksi ja
ammatillisen liikkeen yhtenäisyyden
palnxittami^k^
SO. Kömmanistien täytyy j-yhtyä
yoimakkaaseeji taist^utm ivallankti-aroiiksellfeten
liittojen erottamista
on ajanmukainen hoitotapa ja perin kohtuulliset maksut. — Sopii pitää muistissa eitä Tohtori
Jurva on ensimäinen suomalainen luonnonlääkäri Amerikassa, samoin vaimonsa, Tohtori Ida M.
Jurva. Molemmilla vii 20 vuoden kokemus.,
. . . " • • 1 ••
Sähkö- ja pottiosotteet;
MENAHGA HEALT HOME, Menahga, Minn.
Pohjois-Ontarion" osastojen ja uni-oitten
yhteisen kokouksen osastom­me
edustajat Nick Sivula ja Väinö
Valo lukivat raportin Ontarion
maakuntahallinto edustajaehdokkaan
valintakokouksessa, joka pidettiin
Porquis Junctiossa toukokuun' 16
pi. Osaston edustajaehdokas Art­hur
Borty sai 18 ääntäi John Wa-nier
sai 32 ääntä, John Wanier tuli
Pohljois-Ontariort e d u s t a jaehdok-kaaksi
Ontarion/ maakuntahallin-to
«on.
Osastomme tutkijakomitea suosit­teli
osastoon jäseneksi hiljan Suo­mesta
tulleita tovereita Kalle Tuo­minen,
täysin maksettu Tampereen
työv. yhdistyksen jäsenkortti javan-kilatodistus.
E. Tanner, hänellä ollen
myös mukana Suomen vankilato-distus.
Näille tovereille osasto
myönsi jäsenoikeudet ja lausuttiin
tervetulleeksi riviimme. T. Virtasel­le
osasta luovutti toveriluoton siksi
kunnes hänelle saapuvat Suomesta
todistukset. Osasto kehoitti yllämai­nittua
toveria toverina kohtelemaan.
Mrs. Hilja Brosille osasto lupasi
jäsonoikeuden ja toveriluotofl jos
tämä yllämainittu henkilö lupautuu
luopumaan Suomen valkoisen lahta-rihailituksen
mielipiteistä ja julkai­see
erehdyksensä Suomen työväen-v
^ 7 ' k a ^ S i s t ä « S 1^!^. f. •.•»".*?^
sitävjastöin se,.,jjoka, vaikkakin rmies-r
kohtaisesti jnoitteettomana, .vaa-
Rintaa ulkonäön. ;
.Jljin on Jtjsymyksessä porcarilli-am
.kohta tapnj en historiasta, on
ainestö tyijentymätön ja myöB mo­ninaisempi
.Wn aikaiseramijs- Sa­nomalehdet
«vit .kaikkialla karvan­nee;^
\vanhat ykfiilehtiset tilapäiislch-tiset
ja tuonest piiassaan kaxituk-sen.
, Valokuviius ön sallinut mei
dän plaStniififiinniin tuntea naäil
letusta vallasta maan Jiautta^.per- .maa. :Muiaa jBpx)jfl kuvaavina uu­heen
perhenimestä, .teoffisuuden .san
. karilaiskuudesta, porvaiHlliaen »ike-
;iiden keskiaiikaiästa eluöikeuksis-
'ta...
Tuo suuri mullistus vaikutti osin
iajoittavasii, osin lUUÖsBeen inq-vasti
niihin luokkiin, joihin yhteis­kunta
oli siihen mennessä jaettu.
S«n Jisäiä eyntyi Jiusia luokkia juu-sin
tarpein ja sen vuoksi myös uusi
moraali. .Totutuissa iavoissa ta-^
pahtiinut mullistus on silmiiDjiistä-
7i ••; ',•
Ruhtinaallinen y kainvaltiufiäika
oli maailmalle julistanut korieim-pana
lakina hillitöntä ja harkittua
aistillisuuden palvleluBta.' Mutta/sen
julkisuus ei olbt mitään vapautu­neisuutta
eikä avartuneicuutta,
vaan ainoastaan yksinvallan kyy-nillisyyttä.
• Sen ajan Hallitsevat
luokat, hoviaateli ja sinanssiaristo-kratia
eivät tunteneet mitään vas­tassaan
olevia luokkia, jotka olisi­vat
kyenneet vastarintaan ja jotka
arvostelullaan ja oppositsioonillaah
olisivat voineet käydä niille vaaral-lisiksi.
Porvarillinen aika toi mu­ltanaan
aivan uudet luokkien väli­set
valtasuhteet. Keski- ja alaluok-
^ saattoi avoimesti-arvostella. Sen
^oksi oli julkisen moraalin lait
auflkattava ja täysin vastakkaiseen
suuntaan. Jos kohta myös siksi,
että elämän sisällys; ja tarpeet oli­vat
kokonaan muuttuneet • .
Vapaus, tasa-ärvoisuus, veljeys!
Biten kuului tunnus, millä kolmas
sääty saavutti voittonsa feodalis­mista.
Nainen otettiin.alas jalns-
Jaltaan ja tuli ihmiseksi Kailda
luokat vaativat yksilöllistä aöku-
Paolirakkautta avioliiton perustuk­sena.
Mielittiin k a i k e t t<^euttaa
«todella siveä yhteiskuntajärjestys.»
Täten herätettiin tavattomia mo-faa^
isia vaikutteita Ja ^ihniiBkunta
«ohotettiin korkeammälieknin kos­l
a n ennen. Ja kuitenkin on kaikki
*aMis siinä valu ppfv^UJsen yal-
.tuiikäina tandjsee luain mainita .nä-köalakortit:
ja afishit, nykyaikainen
.kuvareklaami, joka meidän jiivi-rtämme
on tehnyt kaukaisemmaSkin
.erämaat epävarasoikK. •
Kaujjan kehitys j(äiti euroipälai-sen
Jbmiskunnan nopeasti pois kes-kiaijasta
ylös renesaMKain huipuDe.
.Jlanuliaktuufin siirtymänen koneel-
.liseen tehdastuotantoon 1,700-luvniI-Ja
nujersi ruhtina^ksinvallan ja pe-jjusti
sen tilalle porvarillisen yhteis-iuntajärjeatyksen.
.Uudella tuo-lanto.
tavan nuorella jätiRS täytyi
iOJla esteeöin liikkumatila voidak-
.seejo Icehitiä^ voinuaan. Se iar-vitsi
.sellaMa valtiollisia ja yhteis­kunnallisia
• organisatsioonimaotoja
jotka eiyät- ainoastaan olleet .eatä-inättÄ,
Man myös edistivät sen fyr-
Idmystä suurinopaaa mahdolliseen
lai^entumiaeen. Sen vuoksi .oJi feo­daalivaltio
iskettäyä murojisi. '
Tarve juari loi koneeliisen teh­dastuotannon
teknillisen kehityksen.
Renesanssin keksiniät uudet kiiup-patifit
eivät ainoastaan antaneet
kauppamiehille valtaisia rikkauksia,
vaan' myös avarsivat yhä enemmän
teollisuuden m e ne k kimarkkinoita
merenloilkua vallitseviislBa maissa:
Espanjassa, Hollannissa, Englannis­sa/
lopuksi pääasiallisesti Englan­nissa.
Käsityö ei ajanoloon voinut
tyydjrttäS markkinoiden Usäänty-nyitä'
tarvetta. JoukkomenekM vaa
ti joukkotuotantoa Ja niin alkoi
joukkotnotanto ITOO-Iavun piupli-välissäi-
ja :alalla, missä oli suurin
kysyntä: .• kutoma-alalla.' Englanti
eli auureksi osaksi lampaillaan, vil­lallaan,
kutomoillaan. Käsityötuo-tanjio
ei kyennyt pysymään kysyn­nän
'tasalla. Ensimmäisenä kävi
mahdottoniäkBi vanhanaikainen ruk-kL
Langahpuutteeii vuoksi saivat
yhä vielä- käsin hoidettavat kangas­puut
usein seistä; Mutta se kävi
kaUiiksi. Tarvittiin siis kehruuko-netta,
joka kykeni täyttämään lan-i
i i»
V i i . Tanlcln 'kommaiösliim «mUte-snbta\-
vattium.
25. K-emmi^nistien' ersttalnKsella
pyritään äShen, että £ristän-äilä
johtajat jankoista saataisiai vdllan-!
kumouksellinen liike sjpäiärji^lyk'
seen. Sikö eiyät kojmnuinKtit imiiB-sään
tapm&sessa voi •tyyfcya iräin
niihin taistelumuotoiten ja tapoihin,
joita he fäMh .saakka pvaä Ikäyttä-neet.
Kansainvälinen amntatilliten
iike on. jtntunut sangen iriöaii-seen.
tUanteeseen. Refornnsätien äia-
, oituspyriiHizKkset ovat snnresti 2i-sääntyneet
.Kommunästien hältffifca
säil3rttää ammatillisen Hklceeo yhte­näisyys
on todistuksena suuri joift-co
tosiasioita. Meidän iäytyy ,vasf-.
edeskin käytSnrtossä osoittaa, mites
suuren arvojs me ännaame anima-illisen
liikkeen -yhtenäi^deHe.
'26. Mitä selvimpänä esutjtyvät
aneidän •vasiostajiemme hajditus-pyrkimykset,
« t ä lujemmin n»idän
täytyy alleviivata :amnialiöi«en liik­keen
yhtenäisyyden välttämättö­myyttä.
JokaSsessa tehtaassa, jo­kaisessa
työpajassa, jokaisessa työ-väen
koiouksessa 'täytyy nousta
vastalause amsterdamilaisten tak.
tilkkaa vastaan. 'On välttämätön­tä
asettaa suoraan 'vastattavaksi
kysyanys, onko aSkomus pirstoa am­matillinen*
liike; se on- tehtävä, ei
vasta sitten, kun hajaannus jo on
kehittynyt huiippuansa, vaan jo'sil­loin,
kun alkaa selitä, että sitä
valmistetaan. - Kysymys kommunis­tien
erottamisesta ammattiliitoista
on asetettava, päiväjärjestyksieen ko
ko ammatillisessa liikkeessä. Kom­munistit
ovat jo liian_jvoimakkaat
antautuakseen nöyrästi' iuristetta-väksi.
Työväenluokan on tiedettä­vä,
kuka pyrkii 'hajoittamaan ja ku;
ka 'haluaa pitää koossa. \
Kommunistien täytyy, paikallis­ten
järjestöjen valittaa heidät jo­honkin
johtavaan toimeen, ei vain
kehoittäa esittämään vastalauseen­sa
sellaisia valitsijain tahtoon koh­distuvia
väkivaltaisuuksia iästään,
vaan ön heidän m^os esitettävä or-ganisatoorisia
toimeripiteitä. ^
27. Erotetut jäsenet eivät saa
jäädä' eristetyksi. Kommunistisen
puolueen päätehtävä on huolehtia
siitä, että erotetut eivät pääse ba-siÄa
yäitymfeiä. KomtHrtniBtiset
Ipuolueel j eivät voi eivätkä saa jää-
(9ä psssitvMksi Scatselijoiksi, kun
JärjesäiaamälKigeöti erotetaan vallan-
3cumo<ttfcsd!i3ia liöitoja jatkun erot-taniinen
^ d ä ä n yksin!omaan sen
peruäieeöa, että nämä ;liit6t ovat
xvanankumoiflcHdiEiäia. Eaiisainvali-
••siä ipropa^andBkoniiteoita,. joita Am-
™altfiliiitt6jen iFunainet; Ilntematio-'
niöe i on ireiuEätiinut :yl£iityisten am--
mnttien alalle, täytyy /kömmunistis-:
rten puolueiden .tiihölta mitä •vdi.i
-Tmikkaammin 'tukea. Jotta ne kyke-
•'nisivät .'kökoalnaan wdllankunH)Uk-:
lehdissä (nimittään vasemmistopuo­lueen,),
koska tiedetään yllämaini­tun
henkilön «manneen Hhtarimie-lipite
«.t Suomessa oyesssan, mutta
ei ottanut osaa mihinlcään toimin­taan.
Karijoen Työv. "Yhdist. oli
tullut tieto Eino Pabsen ja Emil
Vainion suhteen, että ,'he ovat epa-luiitettavia
henkilöitä. ;Eino Palonen
on täysi lahtari, ollen, vapaaehtoi­sena
taistelemassa lahtarien armei:
jnssa, kulkenut Virota, Aunukset
Emil Vainio on ollut Suomen si­sällissodan
ajan Suomen vankilas-isa
syytettynä jostain yksityisrikok-sesta.
Tämä Emil Vainio vankilas-
2 miestä, jääden katosta pudonneen
kiven alle, toiselta on katkennut
jalka, toinen muuten ruhjoutunut.
Kumpasenkin sanotaan loukkaantu­neen
hyvin pahoin.
Kuinka kauan me kapitalistien
kassaholvien täyttäjät tätä tällais­ta
ihmishenkien hukkaamista kes­tämme
ja kärsimme, eikö jo kär­simysten
malja rupea olemaan täyn­nä,
vai odotammeko siksi kunnes
kapitalisti lakkaa kultaa kasaamas­ta
kassaholveihlnsa. Minä olen sitä
mieltä, että kapitalistien helvetti Ji
täyty koskaan, se varmaan on poh­jaton,
niinkuin sanotaan mustakaa-puisen
sakin olevan pohjattoman.
Piirteli Mäenpään Maijan poika.
Kaksi yksinäistä
iHftllisdt Tvoinuä. .'luoaäfcseon yhtenäi-i ^ , , ,^ . •, . *a toaimäBsiä ammatilli^ yh.;'ia jpabttuaan ;on.- heti yhtynyt lah-
•Jyniiä. Koko .taistelu on käytävä J tarien tonvispittokuntaan.
sillä .tunnuskuseelia, että: 'kaikki
JBitdt QBn yhiBistettä«i kansainväli-fflefcsi
muimatllEseksi järjestöka, riip-jiumätte
niiBsn perussuunnasta 'ja
afsksityiästä jpffiliittisista vvirtauil^
' WIll. iLqppiJstoHenvrto,
M: £omnuniistisen JntematiomH
Iten OTdljäs 'kongressi pyrkien jär-lähtäniättömästi
' .väliaamaan SM-.
noa;ttiliitot ja Hatisuen huomionsa re-
&iirmisfisi.n :-faeJ0ituispdiitiikästa, vva-äaxuttaa
juhWilisesti, että, niifisä
alfflstetilcmlläiaet ..eivät aryhdy ercfc-ttamisiit^,
.missä :he antayat kommji-
Tökteille imahddliauuden harjoittaa
ammattilStÖ^ssa aatteelliiäta taisti;-,
ua jfieriaatteidteisa pudlesta, sieEa
.'käEjmuriiatit tvöevat kuria -noudat-afim;
täislielemaon yhtefeen järjei^:
Nämä .yllämainitut miehet saapui­vat
Suomesta tänne Timminsiin jsi-ri
kuuta taaksepäin. He/majailii^at
tällä iotäin ;kolme ' vuorokautta,
näyttäen heti täällä ollessaan mitä:
he ovat .miehiä, juoden ja räyhäten
ja vieliipä .pistäytyivät suomalaiseen
poikatalooiUcin. pitämään «pirstön-kiä
», Jnutta huonolla menestyksellä.
Sattui .olemaan poikia kotona, jojka
antoivat lahtareille potkut takapuo­leen.
iTäältä nämä Suomea valkai­sijat
muuttivat jonnekin heidän
suosituille .maille, kuuloni mukaan
näitten, .herrasmiesten pitäisi olla
Algom&linjalla, lähellä Oopaa, jol­lain
fitksuukämpällä. Siellä pitäisi
olla heille se luvattu maa, joka
heillä en ollut jo tiedossa Suomes­ta
lähtiessään. Nämä hurtat ovat
Äänetön on erämaan yö.
Pimeys lojuu raskaana soiden ja
griivojen yllä. Ei jaksa sen läpi
yksistään pistää esiin, rehevät ruo-hotj
vaan yhteensulanneina kimp­puina
teamoittavat ne kahdenpuo-leri
polkuani. On kuin pimeys olisi
painollaan tukahduttanut pichim-mänkin
äänellisen ilmauksen.
Taakseni on jäänyt useita soita,
joiden yli olen kengät kädessä pors-kutellut.
Myöskin metsämaja, jol-loinkia
kuivalle griivalle salvettu,
on jäänyt taakseni. Tuo oveton,
pieni aiaja, jossa jo edellisenä syk­synä
olin useita- Uia. ylettänyt.
Olisi siihen voinut pysähtyä nyt­kin
pimeimmäksi yösydämeksi le­päämään*'
mutta yksinäisyys täällä
erämaassa painaa mieltä. Siellä
edessäni, suuren suon ja tiehäen
wid!an takana ovat kuitenkin suo-idijaini
uutimot, joissa on sentään
paremmassa turvassa susilta kuin
«ovettonasBa metsämajassa,
MidE yrittää olla keveä painosta­vasta
ympäristöstä h u o limatta,
Xkäaakäu karkoittaakseen painos
tusta jiyrkil kurkusta esiin pieniä,
reippaita säveliä.
Tuatuu onnelliselta olla erä
maan öisenä, kulkijana, pitää her-ruixtta
pelon ' y l i - pimeän syysyöh
ttmosaa' ja-^ äj'a'tuTcflii8BMn 's^^^
maailmaa.... Samalla j)yrkii mieli
murheielliseksi, suloisen murheelli­seksi.;
Akkiä^ alkaa kuulua ' läpitunke­mattomassa
yksinäisyydessä hie­man
kaameahko suden' ulvonta.'
Pysähdyn kuuntelemaan.
Ulvonnasta päättäen istuu susi
aivan polkuni varrella, suon reu'-
nalla, joka virstanlevyiseriä väyläk-keenä
venyttäytyy kauas Tobolskia
kohti.
Hitaasti ja tyynesti etsivät ai­vot'
ratkaisua kysymykseen, kumpi
olisi parasta: mennäkö eteenpäin,
vai palatako takaisin metsämajalle?
rannalla myös kuuntelee. Toiv6n
ja pelon vaiheella odottaa, jos tu­loni
on vainunnut. Nyt virittää
se jälleen laulunsa pimeydelle ja
riälälle ja minii alan sitä laulua yhä
paremmin ymmärtää. Milloin lie­net
viimeksi syönyt, toveriparka?
Minä söin vasta eilen nauriita hei-näkasalla
loikoessanl ja cKapteeni
Hatterasista» sain mieluista särvin­tä
Siinä hiljaa eteenpäin soluessani
puikkelehtavat ajatukset sinno tän­ne.
Näinkin leikkiviä puhjahteleo
pimeyteen: •
cSanotaan sudella olevan kunkc-an
selän. Pian sen näkisi, jo.s hypr
päisi sen selkään, ihan tienvieres­sä
kun kuulostaa istuvani Kentie.'»
siinä kyydissä pääsisi suon yli, su­si
kun ei selkänsä kankeudelta voi­si
minua rivuUeen purra....»
'• Jaksaapa ajatus vielä leikitellä!
Kun suon reunalle pääsen, en
pimeydeltä voi yksinäistä toveriani ,
eroittaa. Lienee tulta valahtelevat
silmänsä kääntänyt toisaanne, tai
iiirtynyt loitommas. Alakuloinen, .
nurhankaipuisa sävel on kuitenkin
lakannut soimasta ja jälleen vallit­see
erämaan ahdistava hiljaisuus.
Tämän'viimeisen suon yli kah­laaminen
on ottanut aikaa niin pal­jon,
että uurmanasta Irtyishin ta­kaa
alkaa ja haamoittaa päiyänka-jetta,
Lähestyessäni uutimoja eroi- ^
ta jö matkan päästä nuo kumoon ,
käännettujen munankuoren puolik­kaita
muistuttavat makuukojut, 01*01 .
tan kärryt niiden luona ja muita
kapistuksia. Sääskisavulla, joka
ei vielä ole tyyten sammunut, sei­sovat
hevoset vauhkoina kuunnel­len.
Nähtävästi on nälkäinen to­verini
heidänkin kuulopiirinsä sisäl­lä
virittänyt murhankaipuiata §äjr.
veltään.
Viskaan «Kapteeni Hatterasin* jai
hattuni kärrylle ja ryömin ^Uti-*
moon, jonka, kaarevalle 8lntw>inUl-'
le asetun loikomaan, oikaistuani eK"'
sin renkipojan sivulle koukistuneen,
liian paljon tilaa ottavan jalan.
Isäntä : ja • 'renkipoika nukkuvat /
työn uuvuttamiha sikeästi, mutta
minä valvon kauan ja mietiskelen
sekä omaani, että ulvovan toverini
yksinäistä; vaellusta äänettömässä
erämaan yössä,
onjriveiiasä, he tulevat- taistele- .. , „. „ , ni
miaa ensimäisissä riyeissä kalkiasa "»y^^^jlr?»',®'"^ Palonen 24
.jy^h^te^e^a törmäyksissS, ji^örtriaxifl to,» j" :v»il,l a^, »—«^ JT*o"ve"r?it,, kun tapaa"tt:e ^n'al-'
• „ A 'v ..... T » 4.- «Ji^ ä , niin antakaa heille sellainen
32. Komiaunistiten Jnternationa-g, , ,...._^„.„. ,..,.,,.„.
Jkn »eljäs kojngr^ssi vKlvoittaa,
kaikld iommanistiset pnolueet .jän-kooltaau
likelle 6 jalkaa ja ijältään Minulla ei ole muuta asetta kuin
kädessäni edelleen riippuvat kengät
ja. Jules Vernen <Kapteeni Ifatte-ras
». Vaan m'ltäpä hyödyttäsi pa­lata
ovettomaan metsämajaan,.,.
fiittänöan ikafJcen •yidmansa amma­tillisten
järjestöjen piirstomi^n es-tämisekn;
se velvoittaa ne teke­mään
kaUcen voilavanca palauttaak­seen
ennalleen erinäisissä maissa
rikkontuneen ammatiHisten järjes­töjen
yhtenäisyyden ja taivuttaak-seen
maansa ammattiliitot yhty­mään
Ammattiliittojen Punaiseen
Internationaleen.
Ii
Jos otan ja karistelen tuon ruos­tuneen
kynäni jä piirtelen vähän
osaston asioita jä näitä Pohjolan
kuulpmisia
Osastomme kokouksessa, joka pi­dettiin-
toukokuun 20 p. käsiteltiin
seuraavia asioita:
: Luettiin T. P. Suomalaisen Jär­jestön
toimeenpanevan 'komitean
neljänrfesvuosiraportti, joka' ei an­tanut
aihetta keskusteluun, hyväk­syttiin,
yksimielisesti.
• Luettiin bisastori kuukausiraport­ti
tuloista ja menoista, joka hyväk-syttöh.-.;.
, •;
Sanbmalehtiasiamiehet l-ukiyät
kuukaosir^ortin höhtikuun lajölta;;
Tämä el antanut aihetta keskoste-luun.
kohtelu kuin heille kuuluu.
Luettiin Cobaltin ja Timminsin
voimistelu- ja urheiluseurojen tou­kokuun
6 p. pitämän yhteisen ko­kouksen
pöytäkirja, joka hyväksyt­tiin.
Paikkakunnalta poismuuttaneet
entiset osastomme toverit, pyysivät
muuttokorttia, joka heille myön­nettiin.
Mrs. Ellen ja Henry' Palo,
Mrs. Lyydia ja Frans Laine, Wind-sor,
Mrs. Olga ja John Lievonen,
Sudbury.
Kaameita tapaturmia Pohjois-Öntarion
kaivoksilla, kapitalistisen
riistan ja kullanhimon uhriksi jou­tui
Hbllingerin kaivoksella 6 työ-läistoveria.
Toukok, 26 p. vasten
yöllä joutui kaksi englanninkielistä
kuoleman uhriksi viidennellä tasan­teella.
Miehet olivat puskemassa ty-namiitiväunua,
jossa oli ollut 8 laa­tikkoa
tynamiitia. Tynamiidit lauke­sivat
tuntemattomalla tavalla, seu­raus
oli ettei näistä tovereista löy­tynyt
heidän maallisia jätteitään
cuin 10 paunaa. Molemmat kuului­vat
paikalliseen kaivosmiesten' jär-jestöön
jiai molemmat perheellisiä
miehiä. Toiset kaksi työläistoveria
loukkaantuivat, samassa käivokses-
88 toukokuun 26 p. iltana, ipöraten
laukeamattomaan reikään, • joka ' oH
täynnä tynamiidia, seurauksella, et­tä
molemmat menettivät näkönsä.
Toisen näistäkin pitäisi kuolleen.-
Toukok. 2B p. taas loukkaantui
Anteeksipyyntö
Nukkuessani voisi susi käydä kurk­kuuni
yhtä huomaamatta ja kava­lasti
kuin käy se viidassa uinaile­van,
varijan kurkkuun. Ei maksa
vaivaa..,. Ei suinkaan tuo aikamie-hen
päälle tule!
Astelen verkalleen eteenpäin ali­tuisesti
hosuen vapaalla kädelläni
sääskiä, joiden piinallisuutta ei voi
oanoin selittää. Syyttä ei Älattl
kerran sanonut, että pahin rangäis;
tus, mitä kukaan voisi meitä vaino­aville
valkohurtille keksiä, olisi las­kea
heidät kesäiltana metsään alas­tomina,
seläntaakse sidotuin käsin,
Toisinaan sentään sääsketkin
unohtuvat ja omituinen suloisuu­den
tunnetta lähentelevä sääli itse­äni
ja öistä maailmaa kohden täyt­tää
mieleni.
Rakas toveri,' ajattelen. Voimasi
ja hampaittesi terävyys oikeuttavat
sinut syömään minut, jos niin ha­luat.
Ikäväsi, jota suokaislojen
keskeltä piineydelle valitat, 011 mur­haa
ikävää,' verenhimon kaipausta.
Sellaiseksi se saattaa minunkin ikä­väni
tulla,' jos ahdisteluani liian
kauan jatketaan,... Kohtaloveljiä
olemme. Ei 'meidän kannattaisi
toisiamme ahdistella, sillä meillä
kumräallakin' on - icylliksi 'itsemni^^^^
ahdistajia. " .' '\ \ ^ _';'•• .,;^;^''";'.'
'Sää£(ket alkavat osoittaa' väsy­myksen
'merkkejä, tieriee j6 yö
aamupuoleen kallistumassa, ' '
Yksinäinen toverini siellä suon
Minä Eino Pukkila, jonka koti­paikka
on Kauhajoki, Pukkilan ky­lä,
olen; yhtynyt vapaaehtoisesti
Suomeh valkoiseen armeijaan vi
1918 'maaliskuussa ja olen ollut
valkoisen armeijan mukana Sata­kunnan
rintäÄialla yhden viikor.
Olin nuori 18 vuotias ja lyetämät-tömän
ympäristöni kasvattama ja
näinollen vanhempieni ja ympäris­töni
pakottaniariai jouduin narra­tuksi
taistelemaan' Suomen ja koko;
mailman'järjestynyttä ''työväestöä
vastaan; vaan hytjälestäpäin olen
tullut huomaamaan rikokseni suu­ruuden,
j(/nkB tahdon anteeksi pyy­tää
Suomen ja tämän maan jär­jestyneiltä
työläisiltä ja lupaan, et-tä
tuleji kaikella tavalla toimimaan
työläisten edukEii' tästä edespäin.
Kiroon tuon päivän, jona saivat
minut tietämättömyydessäni - valkoi­seen
armeijaan. .Samalla katkerasti ,
tuomitsen Suomen valkoisen halli­tuksen.
Nyt käsitän miksi Suomer»
työväestö silloin taisteli ja lupaan
että en tule koskaan yhtymään so-tilasjärjestöihin
jotka ovat porvä­reiden
johdettavissa. Tulen tästä
edespäin toimimaan niiden hävittä­miseksi
ja tulen aina seisomaan ,
kaikissa vaiheissa jarjestyneitten
työläisten rinnalla ja lupaan aina
toimia kykykjeni mukaan jarjesty­neitten
työläisten rivesisä, sikäli
mikäli siihen minulle tulevaisuus
arjoo tilaisuutta.
Creighton Mine, Ont., 29-p. tou­kokuuta.
1923.
Eino Pukkila.
Todistavat:
E, Hj Länii 'Antti Saari. ,
Pyydän että toisetkin työväenleh­det
ottavat ylläolevan palstoilleen
Suomen työväenlehdlstä Vaasas­sa
ilmestyivät Vapaa Sana."
, Eino Pukkila.
4:. W'
TOATKAA VAPAUS!