Vapaus, March 1, 1923

              Shnii2 "M^Msm, 1 p. maallskaiita.—Thu. March L
VAPAUS
0anadan saQmalaisen t;aväestön ääneakanoattaja, flmes-tFrSadbuis
»sa, Ont, joka tiistai, torstai ja laoantaL
H. PUEO.
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
The oiOyjjMan of iinSWotken it.X<anada. Pob-
^ e d in Sudbory. Ont., evexy Tnesday, Xhorsday and
:B>tegday. ---v. v"^:- ' • - - - - ^'' •' "'' - • - . _
' Advertising xates 40c per.col. inch. Miniroum charge
toäogle iusertion 75c. DiECQjant on iitaadji^^advertus»
ment The Vapau0.is.the b^t4tdv«rti8lQg meäiam among
tbe Finnish People inX^anada.
Canadaan yksi «k. $4.00» P0(>1> vk.:42>2&,Ju>Ime kk.
81.60 ja yksi kk.^6e.
Yhdjavaltoihin ja Suomeen, j i s i vk. »6.60, naoll vk.
08.00 ja iolme kk. ^1.76.
^ Tilao&Bia/joita ei -seuraa rah^^^i tolia lähettämään
paitsi asiamiesten joillg on takaok»^
Ilmotoifliinta kecran julai^tuista Jlmotulisigtsi 40c.
palstatuumsfita. Saurista ii motuksistfl^käjljnotu&aistn,
Joiden t ^ t i ä ei joka körta muuteta 4nnet3An tuntuva
atennus. Kuoloilmotukset $2.00 kovta ja 50c. tk&H {okaiselta mtiistavärsyltä; nimenmuutosilmottikset 5i0c,
lerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotajkset-$2;00 kerta.
$800 (kaksikertaa; syntym^motnksetffitOO/kerta; ha-lataantieto-
ja ösoteilmotukfiiet SOc kerta^^^LOO kolme­kertaa:
— Tilai^ilmotuksis^ tpitäa raha seurata mu­kana.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseec
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelken liikkeehoitajan per-
Goonaliisella nimellä.
l V. KAKNASTO. Liikkenhoitaja.
Recrister^d at the Post Office Department, Obtawa, as
aecond class matter.
Tiistain, Uuteen ^aijotat n«notnkget pitää olla *ont-
^torlssariaunntainaT torstajn lehteen tiistaina Ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. ;
oli syyttajälakimideo 'virastosaa liantä kohtaan suun­nattujen
p^tdksien ja tiy^aoketen jcäidosta.
Osotukleksl minkalalsea vaikutuksen on tehnyt
kapitalistilehtinikjn, jotka aikomaan ulvoivat, elta
nämä midket pitää tappaa, julkaisemrae Boston Äme-ricanin
johlavan tobnituskirjoti&sen tasfa asiasta. ;Se
on seuraava:
«Me olemme saaneet kahdesti puistattavia uutisi.i
jotka ovat koskeneet niitä todistulcsia, joitten perus-teelfa
Saccoa ja Vanzettiä syytenlm tntii'hasta ja tuo­mittiin
heidät kuolemaan. ^Minka tahansa, joka jär
kyttää varmuutta ihmisen syyllisyydestä, ^misen^ joiika
on kuoltava sen takia, että oletkaan hänet syylirseksi
täytyy olla hirvittävänä painajaisena -sen yhteiskunnan
omallatunnolla, joka on ottamakillaan ihmiseltä «la
män, jota tekoa eivät mitkään taidot -voi tehdä enää
tekemättömäksi, eivät mitkään kdnot voi enää elämää
palauttaa, silloin kun se kerran on .erehdyksessä otet­tu..
,
<Se naisen tunnustus (naisen, joka sanoi tunte^
vansa Saccon) että hän valehteli todistajapaikalla ja
että hänet oli pelotettu valehtelemaan 'terrorisoivilla
menettelytavoilla, syyttäjälakimiehen konttorissa, on
hirvittävä tunnustus. Hän on joko hullu — tai «itte
ofei joku piirisyyttäjän konttorissa silloin olleistd
vangittava murhayrityksen takia.
Vfom Mooney, työväenjohtaja San Franciscosta,
tuskin jpelastui tulemasta murhatuksi piirisyyttäjän
viraston ja «suurliikemiesten sabliittolaist^» toi
mesta. Se (pH'ajallaan tapahtunut tunnustus ja ajal
laan löydett)^ .todistus, joka pelasti häri|ii'elämänsä;
r KMtalisitislelii ^ ^
L'Humanite-lehdfissä kirjoittaa . vanha veteraani
Charles Rappoportt
Kapitalisteilla on oma erikoiskielensä, kute» var-
' kailia, oma afäärimurteensa, jota ei asiaaymmärtämä-lön
tajua- muuteaL4cuin syventymällä kapitalistien erf-
Itoiskirjälllsuutcen, heidän talous- ja finanssilehliinsä.
Niinpä kun kapitalistit puhuvat oikeudesta, sivis­tyksestä,
«oikcudenmukaiscala:^ reparaliwiista jne.
tahtovat* he sanoa: petrooli, kobi, hiili, mineraali.
«Kansan stiuret edut» ovat selvällä kapitalistikielellä:
suun voittoosuus, kauppavapaus j.n.e.
Ja keskenään eivät kapitalistit tätä kaihlelekaan.
Suuret isanat ovat tarkoitetut vain rahvaalle. Olta-kaamme
esim. Ruhri,. päivän 'MIdlrJ kansallinen etu.
Reininmaassa hulmuaa Ranskan 'jlippu.v Mutta jos
otamme käsiimme kaikkein luoleittavimman pSrssileh-den,
niin saamme siitä lukea; .«Sallalainen koksi on
paljon palavampaa kuin omamm^y laulavat metalli-teollisuudenharjoittajat
kuorossai. Olemme Ruhrissa,
missä koksia on paljon. Vähän malttia vain, piru
vie 1 (Les NouwelU3 economi4ueä ^ja" financieres IT-l
1923).
Niiuv^ kyllä laatuun, mutta kuka ^ sen
. raajc^aa ? Kuluttajat saavat maksaa 20 prosenttia ve­doja
lisää. Kutka tämän määräävät? Kapitalistit!
On totta,, että ka|^'talistit tarvitsevat hiiltä. Men-pään
siis letslm^äp'missä sitä löytyy.{(Tiedetään hyvin,
(FltS }{uhri luoKaa «flemmön hiiltä kuin koko Europan'
mmiif fkmml Mutta miksi ei mobilisoida kapita-
TistejV eatflotufaatta nuorta ratiskalaista, jotka ei­vät
täten tuota mitäiu? ,*oulto' kyllÄ' ovttl veljiensä uh-j^
a kapitalistisessa riistossa.
. Ja Rappopori latllää Vieli !9»ia F"'^''';
J^teä. iossa. »|!r.5il*^»»tään kainoslfilun sanots*^: ^^'^
Poincare ja muut porYarilUset politikoitsijat ovat
trittäin hyÖdylllaiä suurporvarien huijausafaareissa.
' Huijaus, kasi siinä miksi kapitalistit ovat patri­ootteja.
Kas siinä, miksi he ryhtyvät imperialistisiin
sotiin, jotka työläiset saavat maksaa verellään ja jo­ka
päivän lisääntyvällä kurjuudellaan! huomauttaa
Rappoport, ' y
Ranskalainen toveri puliuu tässä yhteydessä vain
oman maansa kapitalisteista. ja näiden koksisielusta,
mutta kapitalistit ovat tietenkin joka maassa samaa
karvaa ja sielua, sillä missä maassa ikinä porvarilli­set
politikoitsijat puhuvat kansallisista eduista, missä
maassa ''ikinä he toitottavat toisien maiden velvolli­suuksista
taikka rajakansain sorrosta, jota sortoa on
riennettävä «lieventämään», tällöin on aina kysy­myksessä
loisen maan joko metsä taikka petrooli, joko
hiilij mineraali taikka.muut luonnonrikkaudet, mitkä ^
eivät amia kiskuriporvarille päivän eikä yön rau-p?»ätlömät! Lausuivatko nämä julkisen sanan edusta-
\ ".'«IJykyiaän^fiÄj tungettu asia, että joiikko anarkisti
|a,.jC^i<«»goss^, (ii icovin monta vuotta siiie, mestattiin
väärien ja muuten • riittämättömien todistusten perus­teella
ja että toiset v/iiistä pelastettiin vain silloisen
kuvernöörin Altgoldin rohkean armahduksen kauttai
(Haynjarket-juttu. —• Tojm.)
. «Viimeisen sodan kirouksena on suvaitsemattomuu­den
kylväminen ja perustuslaillisten oikeuksien ku­moaminen,
jotka oikeudet turvaavat oikeuskuulustelun
valamiehistön edessä, puhe- ja painovapauden sekä
puolueettoman valamiesten valinnan.
«Syyttäjäviranomaiset pyrkivät saavuttamaan rauk­kamaisesti
surullista kuuluisuutta avuttomien^ radi­kaalisia
mielipiteitä omaavien syytettyjen kustannuk­sella
kaikkialla, unohtaen" että tämän päivän "^hyväfc
sytyt mielipiteet ovat eilispäivän' radikaalisia mielipi­teitä
ja että uudistuksien ja edistyksen raivaajat oli
vat aina radikaaleija kohottaessaan ensiksi äänensä.
«Jeesuskin teilattjin ristillä kahden varkaan vä­liin,
koska hän oli aikansa radikaali. N
«Ettei: Saccoa ja Vanzetlin suinkaan auttanut se
tosiasia, että he olivat hyvin tunnettuja sosialisteja,
on varma asia. Meille on kerrottu, eitä Bostonin
sanomalehtien edustajat oikeustilaisuudessa, kokeneet
ja valistuneet .miehet, yhtä ainoata lukuunottamattaj
jotka edusti työväelle vihamielisintäsaijiomalehteä täs­sä
kaupungissa, olivat kaikki sitä mieltä, että esite­tyt
todi?tuk?et eivät oikeuttaneet syyllisyystuomion
julistamiseen.
«Olkoon seij asian laita miten tahansa, se seikka
kuitenkin, että ybi hallituksen todistajista tunnus­taa
valehdelleensa tämän syyt^yn/miehen elämää vas­taan,
osottaa, että hänen todistuksensa ei ollut luo­tettava,
puhukoon hän nyt totta tai ei. .
«Me emme tietenkään oleta,'että kukaan piirisyyt-tSjSn
Vir8§l09§a olisi -^y-yjlinen niihin syytöksiin, joita
nainen heitä vastaan ttuSft. < ^
«Se on uskomalontfli Md einme halua ajatella
että sellaisien asiain tapahtuminen olisi mahdollista
Massachusettsissa. Mutta joka tapauksessa, tämän
naisen todistuben arvo on nyt tidiottu ja kuvmöörin
biisi suoritettava koko todistusten suhteen mitä huolel­lisin
uudelleen tarkastus.
«Ja kansan olisi vleiä kdrrän harkittava onko sil­lä
edäd oikeutta; ottaa ihmiselämää,, koska inhimilli­nen
todistus on; niin epävarmaa. «Silmä silmästä ja
hammas hampaa9la»-laki kuuluu pime|mmille ajoil-le
kuin meidän aikamme on olevinaan.»
Boston Araericanin edelläolleessa kirjoluksessa
vasta näemme ensi Jcerran tuotavan julkisuuteen sen­kin,
että SacCon ja Vanzetlin oikeuskuuluslqjussa läs­näolleet
sanomalehtiraiehet ~ «yhtä lukuunottamat­ta
» — olivat sitä miehä, että todistukset olivat rifttä-l
i - bstosli-
RailceSstä radikaaUsta porvariston
palUuireBgilni.
haa; enniBhkunhän on ainakin yrittänyt rosvota
itselleen kansakunnan arvovallan ja onneen nimessä.
Sovitusta huutava oikeusrikos
Piakkoin tul^eSacco-Vanzetti-juttu uudelleen käsit­telyn
alaiseksi. Saa nähdä milä tuomioistuin nyt tulee
tekemään tässä tyypillisessä amerikalaisessa kokoon­kyhätyssä
pääoman edustajien oikeussalaliitossa, joka
jo kerran kykeni hankkimaan näille työväenluokan
jäsenille ja luokkansa puolesta toimiville kuoleman
tuomion. Tässä jutussa kuieri. ennemmin Mooneyn
asiassa ja lukematiomissa muissa, on käynyt niin, eli
Xi todistajista ainakin kolme on jälkeenpäin selittä­nyt,
ellä he ovat puhuneet väärin ja tehneet väärän
valan, joiden perusteella sitten tuomio julistettiin. Näi­tä
kamalia paljastuksia on julaistu kapitalististenkin
lehtien palstoilla ja ne ovat saattaneet niidenkin pii­rissä
raivoa aikaan. Ei ole pitkä aika siitä kuin muu­an
naishenkilö, joka SaCco-Vanzeltin jutussa «todisti»
tuntevansa Saccon yhdeksi niistä rikoksentekijöistä,
jotka ryöstömurhan toimeenpanivat, jonka takia nämä
kaksi vktonla työläistä vangittiin ja tuomittiin kuo­lekaan
— tämä naishenkilö on nyttemmin tunnusta­nut
puo^ustuslakimiehille, että hän teki todistajapai-kalla
väärän valan, ettei hän tuntenut Saccoa, vaan
että hän muodosti «todistuksensa» sellaisebi kuin sc
jal silloin tämän käsityksensä julki? Nousivatko he
totuutta: puolustamaan? Eivät. Vaikenivatko he vain?
Eivät. Ne yksinkertaisesti silloin ulvoivat' mukana
sanomalehdessään sitä —- mitä oli käsketty ja määrät­ty
ulvomaan.
Ja mainitaksemme vielä Mooneyn jutusta, josta sa-nomalehtikin
puhuu, on sopiva muistuttaa seuraavaa:
Vaäcka on osoteltu, että Mooneyn jutussa oli käyn­nissä
samanlainen katala peli, vaikka itse asianomai­set
todistajat ovat tunnustaneet tehneensä väärän va­lan,
tieten tahtoen valehdclleensa — oöko Mooney
päästetty vapaaksi? ^
Ei ole!
Tom Mooney on yhä vanl^ilassa — niinkuin moni
muu työväenluokan edustaja.
Jotta paremmin voitaisiin ym­märtää
f ascismin <voitto> kaikissa
aiheissaan, on varottava sivuutta­masta
muuatta tärkeätä seikkaa^
kysymystä yksilöistä, jotka toiselta
fpuolen ovat tutustuneet sosialisti­seen
ajatteluun ja sosialismia orga-jnisationiolemukseen,
mutta toisel'
ta jpuolen ovat sammumattoman vi­han
ja raivokkaan kostonvimman
täyttämiä puoluetta kohtaan, joka
iemUi on sulkenut heidät riveis-lääii
i a jättänyt heidät alttiiksi jouk
kojen ylenkatseelle. Ei olisi vai­keata
esittää monia tosiasioita näi­den
yksUöflen menneisyydestä, jot-'
ka osoittaisivat heidän surkeutensa.
Muutamat xivit riittäisivät osoitta­maan,
kuinka naurettavia ja halvek-eiittavla,
.kuinka heikkoja ja raukka­maisia
v ovat itse asiassa ne, o'oita
jnaUma tällä haavaa pitää mitään
pell^ämättöminä sankareina, Mut-ts
näiden herrain luonteenkuvaami-nen
yleensä ei sovi esitykseen, jol­la
;n4eiitään tarjota muiden maiden
riistetyille 'tilaisuus käsittää hei­dän
Italialaisten veljiensä j ^ ; siskq;:
jensä' mörhenäyt^lmä.- Riittää, kuij
sanomme, ettei historia tule ,.osoltr
tamaan;' taantumuksen ihailemille^
rankarellle mitään suurempaa^ huo­maavaisuutta.
Näiden nk. «voima­kas
yksilöllisyys» ei ole mitään muu­ta
kuin pikkuporvari!, kanniahimoa,
ffliM ei ole mitään paikkaa sosialis^
tisessa puolueessa, mutta joille so-taturmelus
ja suurisuisuus takaa
rajattomat mahdollisuudet riehun­taan.
- •'
Kuten fascismi aluksi vähitellen
siirtyi pikkuhyökkäyksestä suurryn-nistykseen
työväenluokkaa vastaan,
niin on myös sen johtaja persoonal-isista
herjauksista entisiä taistelu-loverejaan
vastaan ja työväen leh­tien
tuhoamisesta siirtynyt" kaiken
proletaarisen hävitykseen. Tämä
kostonhalu on voimakkain siinä mie­lessä,
joka nyt on Italian diktaat-orina.
Ja''1ähimmiksi apulaisikseen
iotka tätä nykyä johtavat maan po-nsilaitosta,
on hän syystä kylläkin
V a 1 i n n u t itsensälaisia liiopureja.
Oma kokemuksensahan opetti hä­nelle,
ettei kukaan vö!si niin rois-omaisesti'
menetellä liikettä vas­taan,
kuin se, jonka yhdistää' sen
muistoon vadn {petoksensa.
Tämä kosto vastaa täydellisesti
sitä sitkeyttä, millä Italian sosialis-
;ipuolue ja luokkatietoiset työläis-oukot
puolustivat proletaarisen In-
«rnationajen ihannetta ajankohta­na,
jolloin ei suinkaan ollut help­po
sitäuX^^lustaa. • .
Maailmansodan puhjetessa oli
tallan scisialiatipuolueen hallmto,
cuten tunnettrfa, päättänyt kaikin
keinoin estää Italian osanoton fio-taanv
Silloinen puoluehallinnon jä­sen,
Mussolini, puolueen pää-äänen-
[annattajan päätoimittaja antoi täl­le
päätd^seiie mlta la&JilQin^n kan­tavuuden.
. Hän ei tyytynyt ykgin
siihen, että kaikki Ijärjesiot^ jotka
olivat luokkataistelun ^ pohjalla ja
joilla oli mikä tahansa kosketus so^-
sialistipuolueeseen, lausuivat olevan
sa sotaa vastaan. Hän pani sen
lisäksi toimeen äänestyksen väes­tön
laajoissa kerroksissa ja sai tät
ten aikaan referendumin apUaisen
sotaa vastaan,, ettei kukaan sitä en­nen.
Kokonaiset «Avantin» nume­rot
olivat täynnä protesteja sotaa
vastaan varustettuina Mussolinin
laatimilla valtaisilla hälytysotstkoil-la.
Jokainen, joka jollakin tavoin
kannatti sotaa,.leimattiin heti isän-
Inaansa,ja kansansa pettäjäksi, mut­ta
ennen kaikkea/proletariaatin ka­valtajaksi,
Kannan' johdosta, minkä muiden
maiden veljespuolueet, ennen kaik­kea
Itävallan, Saksan ja.. Ranskan
puolueet, olivat ottaneet sotaan näh­den,
kävi Italian sosialistipuolueen
asema ylä vaikeammaksi ja moni-mutkaisemmksi.
Sen kimppuun hyök
käsivät yhä intohimoisemmin koti
— ja ulkomaiset sotakiihkoilijat,
se kun oli porvarispuolueille ainoa­na
. esteenä «innostuksella» viska­ta
suuret kansanjoukot sotaan
ja julistaa linnarauha.
— Avioeroa ovat 'Yhdys\'alloissa säännöllisesti
lisääntyneet jälkeen vuoden 1887. Tilaston ^mukaan
mainittuna vuonna solmittiin tässä maassa 483,069
avioliittoa ja otettiin ^27,919 avioeroa, eli yksi avio­ero
vähän useampaa 1;uin jokaista seitsemäätoista uut­ta
avioliittoa kohti. Vuonna 1900 oli yksi avioero
jokaista kahtatoista uutta avioliittoa kohti. — Por­varit
väittävät, että sosialismi hävittää kodin ja per-heen.
Mutta eikö juuri kapitalismi tee niin? Por­varit
todistavat omilla tilastoillaan, että näin tapah­tuu.
lognaan asettaakseen kirjeen kir­joittajan
vastuuseen. Täydellä, syyl­lä
peläten, ettei, voisi puoluehal­linnolle
esittää mitään tosineita
taikka muuta puolustusta, ei Mus­solinille
jäänyt tehtäväksi muuta
kuin asettaa puoluehallinto suorite­tun
teon' eteen. ^Hän julkaisi sa­mana
päivänä, kun- puoluehallinnol­la
oli kokouksensa, toimittamassaan
«Avantissa» artikkelin, missä hän
toi itsensä esiin puolueen ohjanuo-rana.
Täten mieli hän luoda yli­pääsemättömän
kuilun entisyytensä
ja tulevaisuutensa välille. ' .
•Kun tämän Mrjoittaja matkalla
mainittuun kokoukseen kysyi hä­neltä;
oliko hän selvillä siitä, että
kun on kirjoittanut mainitunlaisen
johtavan kirjoituksen on heti erotr,
tava pjiolueesta taikka sitten men­tävä
bulluinhuoneeseen, vastasi Mus
solini: «Koko . puoluehallinto tulee
äänestämään minun puolestani.»
Koko puoluehallinto oli päinvas­toin
yhtenä miehenä häntä vastaan.
Kaikki jäseVt -toivat -esiin, että
artikkelin kirjoittajan oli otettava
huomioon seuraukset, mitä artikke­li
oli aiheutettava ^-puoluehallinnol­le
ja sen khrjoittajalle. Tällöin se­litti
Italian nykyinen diktaattori jo­pa
hänellekin oudonkylraällä äänen­sävyllä:
«Tällä- hetkellä* taitan minä
kynäni.. En tule enää milloinkaan
kirjoittamaan sanaakaan. .Tulen
muurarina ansaitsemaan jokaipäiväirT
sen'leipäni jä-5 lireä.»
' J a ; ' kähdfeksan päiVäa;' mySfipn!^.
näkyi hänen' nimensä'erSäri miljtfor
nalehden perust^'ana ja päätoimit­tajana.
Sen ohfelmanä oli enten-ten
ja sodan ihannoiminen, ajojahti
kaikkea saksalaista vastaan ja Ita-lin
sosialistien häpäiseminen.
Kun italian sosialistipuolue. an­toi
Mussolinille mitä tärkeimpiä
tehtäviä ja proletariaatti uskoi hä­neen,
ei hän ' ollut enempää dema-googi^
kuin konnakaan». ja on varsin
tunnettua, mihin aikaan, millaisten
olosuhteiden ja vaikutusten alai­sena
hän alkoi pettää puoluetta ja
itseään.
Oli lyhyt aika, jolloin, tämä tah-donheikko,'
pikkuporvarillinen, itse­rakas
olio .jaksoi omata maailman­katsomuksen
ja taisteli jonkin asi­an
puolelta eikä kunnianhimosta:
se oli silloin kun hän palveli sosia­lismia
— sosialismi ylimpänä käski­jänä
antoi hänelle ihmiskasvot. Sen
tietävät hänen nykyiset ihailijansa
varsin/ hyvin. He tietävät, miten
hän vehkeilee heidän kustannuksel­laan,
kun hän puhuu «täysissä tosis­saan
» jumalasta; kuninkaasta ja
isänmaasta: Italialainen sananparsi
sanoo: «Aika on kunniallinen mies,'
se auttaa totuuden voittoon.»
Fsacisti ori «hluffia» ja sellaise­na
paljastaa ja hajoittaa se itseään
joka päivä. Mutta miten on käyvä
taantumuksen, joka öii kasvattanut
f ascismin ja sen kautta t\illut val­taan,
tähäp kysymykseen tulee- ai­ka
niinikään vastaamaan, aika, mut­ta
ennenkaikkea kaikkien maiden
luokkatietoiset tyolaiiet»
Angelica Balabanov.
LXHETYSKUSTANNUKSETt
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle ?30; 60c lähetvV.
' 49; 6flc lähetyks.: ?40—$60; 75c lähet ?60
dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. -
lähetyksille $3J50, lisämaksu.
Torontossa ottaa rahavälityksia vastaan A. T. Hill S57 ««».P
Paettejä SiiQmeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y..m.
"Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
BOX 69, VAPAUS,
PnettilMke tehtävä J. V. Kannaiton nimessä.
SUDBURY. OH,
i
ii
ben kansainvälisei
edustiyai! iohi MacDonalln raportti
-;(JatkoÄ'rna?oott..'24.>:-I -.^K'-
•r; Kapit^isjit^i; alkavat ^ . « i s B l l i B s o d a n .
Brittiläiset,, ranskalaiset ja sak­salaiset
työnantajat kaikki työsken­telivät
palkkojen alentamiseksi ja
työtuntien pidentämiseksi ja saa­dakseen,
kaiken, yhteiskunnallistutta-mjsen
mahdottomaksi.- Hallitukset
muuttuvat äärimmäisten -^ntu-muksellisten
käsiin, vastavallanku­mouksellisia
liikkeitä' muodostetaan.
Pascismin voitto on hirveä häviö
Italian työläialle» Fascismi edustaa
Italian pikkuporvariston uutta us­kontoa.,
Mussolini on oikeassa sano­essaan
että sosialistit hävisivät sen
vuoksi, kun heidän sanojensa taka­na
ei ollut tekoja.
Tyolaispaolneen S. S. JiirjeBton
_ «rianiseeraajan
A/Häutättiäeil
MATKAbHJELIiJIA ^
Helmikuulla:
/
Samoihin aikoihin loin Italian so­sialistipuolue
ja sen äänenkannat­taja,
Avanti, ponnistelivat äärim­mäisyyteen
oasti pelastaakseen In-temationalen
kunnian ja pysyäk­seen
uskollisena sosialismille, teki
muudan talonpoikaislehti hämmäs­tystä
herättävän paljastuksen. Muu­dan
sodan 'kaikkein intohimoisim-masta
vastustajista —- Mussolini —'.
oli yksityrskiitjeessä selittänyt, et­tä
Italian sosialismin sotavastainen
kanta tulisi -vaihtumaan sotaysta-vällisyydekäi,
jos Italia sen sijaan,
että asettuisi Saksan puolelle, tais­telisi
ententen puolella. Hämmäs­tyneenä
ja kuohuksissaan sellaises­ta
väitteestä bitsui; puoluehallinto
(johon tämän allekirjoittajakin kuu­lui)
heti ylimääräisen istunnon Bo-
Chase River 26 p.
Cob Three 27 p.
Vancouver 28 p.'
Maaliskuulla:
Vancouver 1 p. ' •
Pprt Möody 2 p.
Websters Comer '3 ja 4 p.
Cariin ja White Lake 6 p.
Carlin, B. C. 8, ja 9 ip.
iSalmon Arm 10 ja 11 p.
Bovie 12 ja 13 p. "
Mara 14 p.
Canmo», Alta 16 p.
Trochu 17 jä 19 p.i
Benalissa ja ' Green Valleyssa
maalisk. 21 pata huhtik. 2 ptään.
Ohjelmaa jatketaan; myöhemmin.
Osastojen on ilmoitettava tilai­suuksista
mahdoUisimmin hyvin ja
paikkakunnilla missä ei ole - osas­toa
tai on toiminta lamaannuksis­sa,
pyydämme tovereita ottamaan
ylläesitetyt päivät huonjioon järjes­täen
ja ilmoittaen tilaisuudet, sil­lä
siten vain voidaan koota tyi-
Iäiset joukkoina kuulemaan ja saa­da
matka onnistuneeksi.
Puhetilaisuuksien yhteydessä tu­lee
antaa tilaistfns keskusteluun pu­heen
johdosta ja organiseeraajan
tehdä asianmukaisia selityksiä.
Organiseeraajan on- neuvotelta­va
osastojen agitatsionikomiteain
ja johtokuntien kanssa toiminnan
jäijestämiseen nähden yleensä. Siel­lä
missä ei ole osastoja tulee neu­votella
paikkakunnan toimintakykyi-sempien
toverien kanssa koettaen
saada osaston pystyyn, tai unakin
saada yhteistoiminnan keskusviras­ton
kanssa ja työskentelyn toimin­nan
laajentamiseksi
Organiseeraajalla on myöskin ny­kyaikaista
t y ö V ä e n kirjallisuutta
myytävänä, ja välittää hän lehtien
tilauksia, -joista prosentti lankeaa
järjestölle.
Toverillisesti, 'A. T. HHiL, siht
Vastavallankumous koettaa tur­haan
ehkäistä kapitalismm. kohtaloa.
Lausuen julki yhdiptyniipen rintamin
tunnussanan, me asetitmiQe niiden
työläisten eturiveihin jotka .valmis-;
tautuvat puolustukseen.;; Meidän
täytyi neuvotella Toisen ; ja Kahden
ja puolen Kansainvälisen johtajien
kanssa osoittaaksemme että sosiali-demokraatitveivät
taistelisi työläis-teh
käytännöllisten vaatimuksien
puolesta. Joukot ovat kadottaneet
uskonsa pikaiseen vallanvoittami-seen
ja siten ovat haluttomia tais­telemaan
sen päämäärän" puolesfa.
Jos sosialidemokratiajif eroaa: porva­ristosta
' ja muodostaa työläisten
hallituksen, olemme valmiit - avusta­maan
heitä, «Työväen hallitus» on
valama tunnussana työläisten sosia-li-
demokratisten joukkojen- aseisiin
nousemiselle. Kapitalistit kuitenkin
tulevat taistelemaan työväen halli­tusta
vastaan ja täten alkavat sisäl­lissodan
joka tekee työväen halli­tuksesta
tien jonka kautta mennään
proletariaatin diktatuuriin.
Taisteluintoa tanritaaB.
Meidän: uusi hyökkäiksemme al­kaa
taistelulla tuotannon kontrol­lista
ja työväen hallituksesta. Kom­munistipuolueet
eivät vain pyri val­taan,
ne eivät ainoastaan odota uut­ta
vallankumousta joka asettaa nc
työväenluokan jokapäiväisten poliit­tisten
taisteluitten johtajaksi. Mut­ta
tästä syystä tarvitaan jotain-enemmän
kuin liätöslauselmien laa­timinen.
Täytyy olla todellista tais­teluintoa
ja tahtoa.
Bordiza (Italiasta) teki tärkei­tä
huomautuksia kapitalistisen of­fensiivin
johdosta ja esitti hän laa­jan
kuvauksen fascismin noususta ja
kasvusta Italiassa, myöskin toveri
Smeral, joka osoitti samallaisten
järjestöjen kasvua Tshekko-Slova-kiassa.
^--Kominternin ohjelma.
Odotettiin että neljäs kongressi
lopullisesti päättäisi ja laatisi kan­sainvälisen
ohjelman kominternille.
Useita suunnitelmia oli saatu eri
ryhmiltä, joille tämä työ oli us­kottu.
Bulgarian'ja Saksan puolueil­ta
0^ saatu suunnitelmia. Toveri
fiuharin alotti keskustelun. Hän
käsitteli marxilaisuuden kehitystä.
Tämän hän jakoi kolmeen vaihee­seen,
nim. vallankumouksellinen
marxilaisuus, kuten sen esitti Marx
ja Engels; toinen oli Toisen Kan­sainvälisen
perustajien marxilai­suus
ja kolmas vaihe, bolshevismi.
Kominternin uuden ohjelman pää­kohta
tulee olemaan taukoamatto­mien
Jaisteluitten aikaansaaminen/
joka tuo esille kapitalistisen kehi-tiyksen.
lisääntyvät vastakkaisuudet
Toinen kohta on käsitteemme im­perialismista.
Aikusempina aikoina
tapahtui kilpaileva taistelu talou­dellisilla
aseilla, halvoilla hinnoil­la,
boikoteerauksella , yms. Nyt" on
itsestään kansoista muodostunu£
suunnattomia trusteja jotka taiste-evat
kUp^evan taistelun^ sota-aseil­la.
, PrÄJÄhallilu. puolMt,,
. -.^maUinan lyöjSi.iiJ fc
•• -heidän ohjelmamme tulee • ^
t i osoittaa että proletaarinen -^1
tio on täydellisesti erilainen e^'
sestä valtiosta. Proletaarivaltioi J4
oikeus puolustaa ei vain om^\
väkeään, vaan myösljin muissa - ^
sa olevaa työtätekevää luokkaa""' I
läpä käydä sotaakin tällä- k-}?
tuksella. Buharin oli sitä näej
että väliaikaiset toimenpiteet,"*
ten yhteisen rintaman menettv
pa ja, tuo tunnussana cTyölai
valtio», pitäisi jättää pois ohje!'
ta. Hän selitti että sentapaiset ti
nuslauseet kuuluvat nykyiseen p
ietaariseen puolustustilanteeseen
niiden . asettaminen ohjelmat
merkitseisi perääntymistä hyö
västä asemasta, Thaleim |
sa)^ . Kabachikiv (Bulgaria),
Varga. (Austria) olleet yhtä
Bjuharinin kanssa osittaisiin
.muksiin. nähden, vaikka bul
nen määritteli- vastustuksensa lacsl
maila, että ohjelmassa tulee ti
selvä eroitus (periaatteitten ja
kyisten vaatimusten välillä. Lopi
linen ohjeinaan hyväksyminen ja!(
tään viidennelle kongressille.
ai.
Kommunistien tehtävät unioiui
Toveri- Losovski oli pääasiate
esittäjä tässä tärkeässä kysynyk
sä, 'Hän lausui että Punainen ls>-
sainvälinen bli tehnyt oivallista tji
tä ja joittenkin tovereitten suiiti'.
tuminen" edellisessä kongressisa
jotka kannattivat Punaisen Ki
sainvälisen lopettamista sen pero-teellä,
että se on tarpeeton, ei (
lut saanut suosiota.
Amsterdamilaiset ovat hajottajii
. Amsterdamilaiset urho oilis«i:
puolustivat porvariston etuja, mtl
ta kadottivat rohkeutensa kun ii
dän olisi pitänyt puolustaa työvis
luokan etuja. Tapahtumat kafe
maissa todistivat että amsterdaii-laiset
pyrkivät hajoittamaan urö
ta. Venäjän ammattiunioitten lä-ovat
eroitetut teollisuuksiensa ki>
sainvälisistä unioista sen vuoksi, (--i
tä niiden ~ jäsenet kuuluivat P:-;
naiiscien'Kansainväliseen. LosoväJ
käsitteli anarko-syndikalistien Tt-tustusta.
.Hän selitti että anarlds--.
ovat pieni joukko poliittisia kas--
syöjiä. Enempi huomiota täytyy ^•
nata ämmattiunioille. Jotkut tover:
unhottivat kommunisminsa amnf-titmioissaan.
Kommunistit ovat ta
telleet hajottamista vastaan unio
sa, mutta niiden täytyy tehdä enei^
män, niiden täytyy vaatia hajo^''
tun ammattiunion jälleen yhdist?
mistä. Puolueen sanomalehdislo'
täytyy lainata suurempaa huomio»
ammattiunioliikkeelle: Kominteö
on vain kommunistien unio, mf»*.
Punaiseen Kansainväliseen tu!'
kuulua kaikki työläiset, jotka^oi^';
halukkaita taistelemaan reformist»
ja' kapitalismia vastaan.
Anstralian kömmanistipuolaet»
hyvä tyo, .
» AustraUan edustajien raf"''."
n^ainitsemisen arvoinen, silla ^
huomaa mitä on pienikin p o " ' ! * .'
saanut aikaan araraattiuniolukj*-' j|: ^
sä. Australian kommunistipaoln;
seen kuuluu täsmälleen
sentä. Kaitenkin johtaa se meK^^
400,000 ammattiiiniolaisen mei-'
telytapaa. .,.3,
Uuden Etelä-Walesin IJ"-
Voskuntaan kuuluu 237,000
tä. Tämä nenvostokunta on
nyt Punaiseeen • Kansainvälis.^
Kahdestatoista jäsenestä ^en_^.^
meempanevassa komiteassa y^'
ta ovat kpmmnnrstipnolueen ;
niä. Puolue johtaa "»y^^^^A.
000 järjestynyttä*-
nessa, Qneenlanhissa. ^"'"^^
tdinyt mahdolliseksi « " i ? ' ^ ^;
dellisesti' keskitetty Järjes