1925-08-27-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•ir n rt CAFADAN UUTISET duomalainen ianomalehtl Canadassa Umeatyy Jokaisena Torstaina. Kustantaja The Canada Ne\ye Publishing Co. TILAUSHINNAT: Canadaan: $2.50 koko vuodelta. $1.50 puolelta vuodalta, 75o S kuu kaudelta Ja 25 aenttifi (kuukaudelta. Yhdyavaltoihlp ja Suomeen: $3.50 koko, vuodelta Ja $2.00 puolelta vuodelta. ILMOITUSHINNAT: 50 senttiä palstatuumalta kerran Ju-laistuna. PitempialkaiBtlle ilmoituksia le kohtuullinen alennus. Halutaant^e*. to ja nlmenmuuttollmoituk&et 75 senttiä kerta, $2.00 kolme Kertaa. Naima^ Ilmoitukset $2.00 kerta, $3,00 kolme kertaa. Avioliitto- Ja klhiaus-ilmoi-tukset 60c palstatuumalta. Kuolonil-moitukset $2.50, muistovärssyllä 3.00. Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset $2.00. Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys- /uettelot, luento-ilmoitukset y. m. 30 senttiä tuumalta. ! Uutisten Joukkoon ^ijotuista ilmoi-tukBista peritään 15 senttiä riviltä. ' Pienlmmänkin ilmoituksen hinta on 50c, Postissa tulevia ilmoituksia ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuumalta. I Kaikki liikkeelle aijbtut kirjeet, tilaukset ja rahat ovat lähetettävät o.soitteella. 4' CANADAN UUTISET, Port Arthur, Ont., Canada. 'tevät asiat oikein, mutta eivät oaata niitä päätökseen. — - M a i s t e r i V i l l e Hynynen, joka toimi pitemmän aikaa Wm burgin vAamuru«ko-raittiusseuran näytelmäjohtajafna ja samalla otti osaa " P o h j a n Tähden" toimitukseen, toimittaen siinä '•Nuorten osastoa" ja avustaen lehden muitakin osastoja' v i l k k a i l l a j a valistavilla k i r j o i t u k s i l laan, on hiljattain eronnut toimistaan Fitchburgissa j a muutta-iimt New Y o r k i i n , missä hänet on _!A^alittu sikäläisen kansallisseura ^Imatran näytelmäjohtajaksi. Paavo Nurmi kirjoittanut kirjan. Canadan Uutisista lainattaessa on lähde mainittava. Osotemuutoksesta tulee Ilmoittaa lehden konttoriin sekä vanha että uusi osoite. Paavo Nu r mi, m a a i 1 m a n ku ulu juoksijoiden kuningas, on A m e r i kasta Suomeen palattuaan k i r joittanut teoksen, missä hän kertoo harjoitusmenetelmistään ja antaa neuvoja tuleville juoksijoille. K i r j a n mainitaan ilmcs- Ityvän piakkoin painosta, ja on aikomuksena kääntää se englan-uin- ja ruotsinkielille j a mahdoU lisesti muillekin kielille. Teoksen odotetaan saavan runsaasti l u k i j o i t a urheilun : harrastajien keskuudessa. i vat Michiganin valtion, I l l i n o i s in ja Wisconsinin: yliopistot. NäissäV rikkaissa yliopistoissa voidaan tarjota ylioppilaille mahdollisimman parasta j a monipuol i s i n t a opetusta, sillä käytettävänä ovat k a i k k i nykyajan välineet ja mahdollisimman paras opetta-javoima. J Tulvien tuho Yhdysvalloissa. CANADAN UUTISET (The Canada Nevvs.) The Finnish Newspaper in Canada. Published every Tliursday by Thö Canadian News Publishing Co. Laurt Maunij, Edltor. Daily New8 Bldg, P6rt Arthur, Ont. CANADAN UUTISET Is welcomed Wd read in every Finnish home In the Dominion, It is the only direct advertislng medium for tho&e manufacturers, and merchants vho wi8h to create and build a profitable and permanent demand for their prodr uct«' and merchandise by the large and ever growing Finnish populatlon residing In Canada. Pla<;^ your trial advertlsement and get results. Advertlsing rates 50c per Inch. Political advs, $1.00 per inch. • Advertisements must reach our Office Wedne8day noon to appear on Thursday'8 Issue. \ Subscription .prIce in Canada $2.50 per .year, United States and other countries $3.50 per year in advance. Entered as second class ^ maU mat* ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office a* Port Arthur, Ontario, Canada. THE AIM OF THE CANADAN UUTISET. To help preserve the Ideals and Gacred tradltlons of this, our adopted country, the Dominion of Canada: To observe Its Iaw8 andl Inspire others to respect and obey them: To strlve unceaslngly to t]uicker the public's sense of civIc duty: In jail vvaya to äld in making this country greater and better than we found it. - ^ K a u n i s ajatus dn sielun kukka. Ilot ovat siivet, surut ovat kannukset. — - Me pu'humme vähän, ellei turhamaisuus pane meitä puku-maan. I . • 1 — Rikkautta - j a , yleillisyyttä katsotaan usqin isonnuslasin läpi, hätää, j a puutetta ei koskaan. — Moni. apina p^unastuisi häpeästä,, jos tietäisi minkälaisia tekoja ^ monet heidän jälkeläisik-seen itseänsä kutsuvat ihmiset tekevät. — Minkään ei pitäisi niin vähentämän itsetyytyväijlyyttämme k u i n havainnon,- että me hylkäämme tänään sen, minkä me eilen hyväksyimme. — E i -ole sellaista teeskentely-taitoa, joka voisi pitkältä salata rakkauden siellä, missä sitä on, tai uskotella I sitä olevaksi siellä; missä sitä ei Ole. ^ Yistäväni, kaikki kuuluisuus ja kaikki maine ovat 'kovin lyhyt ikäisiä, narrimaisia- ja ^ valheellisia; Vain 'oikea työ yksin ja uskollisesti suoritettu Velvollisuus^ vain ne ovat ijäisiä. — Epäonnistuneita ihmisiä on kolmestakin laadiJsta, selittää Holland uuniyhtiön presidentti A. H. Latid^ehr. Niitä on sellaisia^ jotka eivät yritäkän saada menestystä; niitä, Jotka tekevät erehdyksiä uudelleen jai uudelleen ottamatta niistä mitään oppia itsellensä; ja niitä, jotka te- Yhdenmiehen lentokoneet. Eräs insinööri Brightonissa on muovaillut lentokoneen,: mistä voidaan, odottaa ' • lentävää i l i v e - r i ä " tulevaisuudessa. Koneen siipien väli on vain 20 j a l k a a ; siinä on 6-hevosvoimainen moottori; kuluttaa polttoainetta puolen sentin^ arvosta m a i l i l l a ; voi kulkea 70-mailin nopeudella tunnissa j a : v a r s in hyvin kantaa mielien eväslaukkuinensa. Jos tuotanto järjestetään suurr tuotannoksi, voidaan koneita valmista kauppaan tuhannen dollarin hinnasta. Amerikan yliopistojen varallisuus. Yhdysvalloissa on, kuten y l e i sesti tiedetään, monta rikasta y l i - opistoa ja oppilaitosta. Mutta tuskinpa monikaan tietää, että täällä löytyy, kokonaista 121 y l i o - opistoa, j o i l l a k u l l a k i n on miljoonan dollarin rahastot, joiden korot käytetään opistojen, ylläpi-toon. '^^\^UW3 Suurin o.sa näistä' oppilaitoksista on yksityisiä. Valtioiden y l i opistot eivät ole läheskään niin hyvässä aineellisessa asemassa. Ainoastaan 18; niistä on ' / m i i j o - neeriluokassa" käyttörahastoihin nähden. Harvard yliopisto on Amerikan r i k k a i n oppilaitos; sen rahastot nousevat 53 miljoonaan dollariin. Seuraava järjestyksessä on Columbia yliopisto, jolla on r a hastoja käytettävänään 41 miljoonaa dollaria. Seuraavat sitten järjestyksessä Yale, Leland Stanford, Chicago, Cornell, J o h n Hop-kins, Carnegie, Princeton, Koc-iiester ja Pennsylvania yliopistot ja koulut. H a r v a r d yliopisto on ensimäi-nen järjestyksessä myöskin y l i opistorakennusten, maan j a muun omaisuuden rahalliseen arvoon nähden, nousten niiden: yhteenlaskettu arvio 25 miljoonaan doll a r i i n . Yale yliopisto on tässä suhteessa toisella sijalla,, nousten sen omaisuuden arvo 21 railjola-naan, hieman y l i k i n . Seuraavat järjestyksesä ovat Columbia, Pennsylvania, Chicago, Massachusetts Institute of Technology ja Leland Stanford yliopistot. Valtioiden , ylläpitämistä yliopistoista on Texasin valtion y l i opisto . r i k k a i n rahastoidensa puolesta, nousten sen rahastot 11 miljoonan dollarin määrään. $eurava järjestyksessä on Cali-fornian valtion yliopisto, j o l l a on rahastoja 8 ^2 miljoonaa dollaria. Sitten seuraavat "^^ashingtonin valtion^ Minnesotan valtion ja Oklahoman . valtion yliopistot, j o i l l a k u l l a k i n on suuret j a varmat rahastot, joiden korot vain ovat käytettävissä. Californian yliopiston rakennusten, maaomaisuuden j a muun omaisuuden arvo nousee noin 17—18 miljoonaan dollariin, Minnesotan y l i opiston noin 14—15 miljoonaan dollariin, jonka jälkeen seuraa- Yhdysvaltain ilmastotoimiston t u l v i a käsittävä toiminto on toimittanut tilastollisen tutkimuksen heinäkuun 1 p. 1924 päättyneen tilivuoden a j a l l a tapahtuneiden .suurten tulvien aikaansaamasta aineellisesta . tuho tuotosta. Sen mukaan aikaansaivat sanottuna vuoden ajanjaksona suuremmat ja pienemmät tulvat vahinkoja $29,519.522. Nämä tulvien tuottamat tuhot olivat sellaisia, j o i ta ei voitu estää. II-matoimiston lähettämien varoitusten kautta voitiin pclastaq o-maisuutta häviöön joutumasta noin 12 miljoonan dollarin arvosta. Tulvatuhojen vahinko, jota ei voida- estääi on pääasiallisesti sir tä, mikä tapahtuu kasvavalle ja tuleentuneelle viljalle. Vuoden ajalla, joOta päättyi heinäkuun 1 p. 1924, tapahtui kolme suurempaa tulvaa, j o t k a aiheuttivat noin kolmenkymmeiien miljoonan dol-a r in aineellisen vahingon. Suurin noi.sta tulvista oli Canadian joessa Oklahomassa, missä joen vedet. paisuivat tavattomasti kuur kauden kestäneiden melkein yhtämittaisten sateiden johdosta. Tulva levisi 600,000 eekkeriä käsittävälle hedelmälliselle maanviljelysalueelle j a hävitti kasvavaa ja tuleentunutta viljaa v i i dentoista miljoonan dollarin <ir-vosta. Oklabomassa tapahtui saman ajan kuluessa.kaksi muuta suurta tulvaa ja valtio kärsi kokonaisuudessaan lähelle 20 miljoonan dollarin vallin gon. Toinen suuri tulva tapahtui tämän tilivuoden ajalla Ohio-joen Pittsburghin piirissä. Tällöin sulivat lumet äkkiä aikaansaaden suuren tulvan. Kylvöjä ei suurestikaan tuhoutunut, mutta siitä telyä. Päivälehti Suomettaren läheisimpänä naapurina ehti ensi-mäisenä mukaan tähän touhak-kaan j a New Y o r k i n Uutiset seurasivat heti kintereillä. Me täältä kylmästä ;ja vähän jäykästä Canadasta kerkiämme hiukan n i i n kuin kantapäähän, mutta joudumme kuitenkin ollaksemme tarpeeksi mukana myötävaikuttamassa näyttelyn järjestämiseksi. Meidän tärkeä osamme asiassa o u seurava: Amerikan- Suomet-tarei^ -^nies on harJoittaiiiU m^l> dän: kanssamme narripeUä. JMn on hpiikuttanut niin kanssa'f;el-jemme . pää-Amerikan puolella k u i n meidätkin aivan kuolleelle apajalle, missä ei olo mitään mielenkiinnon arvoista. Jos hän koko p o t i s t a " olisi poiminut yiKlon ainoan Anna-Kaisan j a nostanut sen ilmoille n i i n että helmat olis:- heilahtanut, n i i n olisi siinä ollut odcs jotakin näkemistä, ehkäpä kuulemistakin, sillä kai Anna- Kaisa olisi sellaisesta käsittelystä laskenut asianmukaisen äänen. ICaiketipa, kirkollisuus kielsi naisväen käsittelyn meidän vel-jeltämmc Ilancoc.kin kau[)ungis-sa. Ja minun velvollisuuteni on nostaa liattua siivolle miehelle. Mutta veljiämme Duluthissa ja New Y o r k i n suuressa, maailman kaupungissa me emme oikein jaksa käsittää. Mitä heille kuuluu turlui. liurskailemincn. Minun lyhyen ymmärrykseni jälkeen olisivat k a i k k i kanssa veljeni tehneet sanomalohtimiehinä a si a 11 e p a ra i m m a a n ]) a 1 v c 1 u 1\ s e n, jos he olisivat ottaneet keskuskomitean saunaan, tulisen puoleiseen j a käyttäneet norjan sorttisia vitsoja vireällä kädellä^ kukin V u o r o s t a a n. S e 11 a i s cl la o n ennenkin saatu parannusta aikaan vaikeissa tapauksissa. Keskusko'nii-toa: t o i m i elämän realiteettien keskellä.—^ sen .verran k u i n . sc yleensä " t o i m i " ihmeellisellä herkkäuskoisuudella ja sitten äkkiä hell itti. Siii ä SO olisi ansa i n - nut saunan. Jo yksistään siitä. Mutta minun pieni kylpyni oli, tarkoitettu virka voi j il 1 e eikä keskuskomitealle, silläiiiinä en ole kuolleiden kyl\{^t^iä. Vaikka huolimatta hävitti tulva omai-1 toisen antaisin si^ä virkaa kyllä suutta miljoonan dollarin, arvosta. Jos ei ajoissa olisi varoitusta annettu, olisi tuhon kokoaismää-rä noussut kymmeneen miljoonaan dollariin. Potomac - joessa tapahtui samaan aikaan, maaliskuulla 1924, myöskin t u l v a samasta syystä, lumen sulamisesta. Tämä tulva aikaansai kuuden miljoonan doll a r i n vahingon, ja olisi saanut paljoa suuremman, ellei varoitusta siitä olisi ajoissa annettu. Näihin laskelmiin ei ole otettu niitä pienempiä tuhoja, joita tulvat aikaansaavat maanviljelijöille eri osissa maata. Ja yleensä s a a V a t ma a n V i 1 j el i j ä t k a n ta a j a kärsiä nämä vauriot, k u n tulvat kohtaavat pääasiallisesti: maan. viljelysaloja pitkin jokien varsia. Philadelpliian maailmannäyttely. Keväällä syntyneen Amerikan suomalaisten keskuskomitean tak e i t a herätetty suunnitelma suo-malaist. osanotosta Philadelpliian maailmannäyttelyyn on siitä hetkestä saakka, jolloin se tuotiin julkisuuteen, ollut hiljaisuuteen haudattuna. Kenelläkään ei ollut esitykseen mitään lisättävänä eikä kenelläkään halua l i i o i n nousta asiassa vastahakaan. Kaikki merkit viittasivat siihen, että e-sitys menee unohduksen hautaan ilman muistopuheita, kenenkään surematta tai kenenkään iloitsematta. Mutta tässä omituisuuksien maailmassa eivät aina kaikki merkit pidä paikkaansa. Amerikan Suomettaressa näkyi olleen mies, joka liimpimimmäu kesän keskellä osasi ryhtyä muistelemaan viileän kesän tapahtumia.Ja kun sanomalehtimiesten myötä-syntynyt tapa on parveilla sa-main apajain ympärillä, n i i n on luonnollista, että • me kaikk i pian olemme henkitoreissaan makaavan keskuskomitean ympärillä järjestelemässä sitä Philadephian maailmannäyt-pitää. Aivastus. Englanti ja MeiivostO' venaja. Nykyhetken epäilemättä merkitsevin . yleispoliittinen ilmiö on se Englannin j a Neuvosto-Venäjän välisten suhteitten kiristyminen, joka jo kotvan aikaa on o l lut havaittavana. Näitten kahden vallan välisten suhteitten ke^; hityssuunnasta riippuu olennaisesti ei ainoastaan Euroopan, vaan vieläpä tavallaan koko maailman lähin kohtalo. Sillä maailman kansojen vastaisen kohtalon muodostumiseen ei .tällä hetkellä vaikuta mikään- muu su h d e yhtä ra t'ka ise va stl kuin k y sy m y.s ko m m u ni s m i n säi ly mi sest4i ja leviämisestä tai sortumisesta. Kommunismin kohtalo on taasen käytännössä sama kuin Neuvosto- Venäjän nykyisen valtaryhmän kohtalo. Niinkauan kuin bolsiievikit • ••• varmoina aseman herroina isännöivät Venäjällä, n i i n kauan on kommunisminkin säilyminen maailmassa taattu, vieläpä on sillä niin kauan suuret mahdollisuudet tehdä uusiakin valloituksia. Mutta jos V e näjän nykyiset vaiti jaat kukistuvat, on kommunisminkin kohtalo samalla ratkaistu, ei v a i n Venäjällä, vaan muuallakin maailmassa. Neuvosto-Venäjän nykyisen valtaryhmän kohtalo on to asen ennen kaikeka Englannin käsissä. On ollut n i i n alunpitäinkili;: Venäjän entiset tsaarit "sanoivat; itseään julistuksissaan hallitsi-^ j o i k s i Jumalan arvo.^ta. '^Neuvosto- Venäjän nykyiset valtijaat voisivat, jos tahtoisivat olla oikein myrkyllisen rehellisiä* n i mittää itseään vaitijaiksi E n g l a n n i n armosta. Sillä eniieni kaikkea Englannin, tarkemmin sanottuna ensin LlOyd GfeOrgen; sitten Ramsay MaeDonaldin nou-^ dattaman politiikan ansiota on, ovat voineet sen tähän asti säilyttää. Muitten valtojen, varsin, kin Venäjän lähimpien naapurien, on täytynyt tahtoen tai t a h tomattaan muodostaa suhteensa Neuvosto-Vcnätjään Englannin antaman : esimerkin mukaiseksi. N i i n on edelleenkin laita. Tilanteen avain on yhä edelleenkin tässä kohden PJnglannin käsissä. Tämä seikka tekee myöskin jokaisen muutoksen Englannin suhtautumisessa Neuvosto-Venäjään vaikutuksiltaan n i i n tavattoman laajakantoiseksi. Konservatiivisen ballituksen t u l t u a viime vaalien jälkeen E u g - lannissa valtaan on selvästi ollut h a V a i 11 a.v an a muutos li^ n gl anni n suhtautumisessa Neuvosto-Venäjään, vaikka tämä n i u u t oK ei ole vielä toistaiseksi saanut ilmausr taan vastaavissa teoissa. Engbnv-ni n jo Ilta viii i v a Itio m ie h i i n j a yleiseen mielipiteeseen näkyy ennen k a i k IvX' a . v a i k' u 11 a n ee n h a - vahdutta vasti se iiä ikäilemätön myyräntyö, jota neuvostohallitus on viime aikoina lisääntyneellä tarmolla rilkanut harjoittaa sekä Englannissa itsessään^ että vars i n k i n sen siirto- j a alusmaissa. V a r s i n k i n ovat ne tulokset, joihin tässä myyräntyössä on jo: päästy • Kiinassa, ilmeisesti vaikuttaneet Englannin johtaviin valtiomiehiin. Englantilaiset eivät ole yleensä tälliin asti ottaneet koko bolshevistista vaaraa vakavalta kannalta. Ile ovat nähtävästi pitäneet bolshevismia va i n jo n k uni a i sen a k au iv aisena s 1 a a V i 1 ais- a a s i a la i se n a 1 i i i 11 u 11 elu T na, joka ei tartu tervejärkiseen Englannin kansaan. Vasta kun he ovat saaneet aivan läheltä 71 i i h d ä, e t til ' E n gl a nn i n k a n sa k i n j o i l t a k i n osiltaan on altis tämän aasialaisen ruton tarlunnnlle, ja kun he seji lisäksi o v a t huomanneet, millä menestyksellä kom-mu n i s ti n en i n y y i-ci n t y i) va rsink in siirto- ja alusmaista käsin kykenee kaivamaan Suur-Britannian imperiumin l i i t o k s i a ovat heidän silmänsä auenneet 'huomaamaan, että bolshevismi on vaara heille itselleenkin eikä . v a in alempiarvoisille kansoille j a roduille. Nyt puhuvatkin Englannin sekä joh-tavat lcli.det että johtavat valtiomiehet bolshevismista kokonaan muuttuneessa äänilajissa. -'Daily Telegraph" jo kotvan aikaa sitten • totesi huomiota herättäneessä artikkelissaan Moskovasta johdetun kommunistisen toiminnan tietävän yleihyökkäystä koko sivistynyttä maailmaa j a täi lä hetkellä erityisesti Englantia V a s t a a n. . T ä n i ii n j o h d o s t a 1 c 11 n a - si sama lehti täysin järjettömäksi sen Englannin tähän asti noudat ta m a n po l it i ik a n,. et til En g-l a n t i pitää yllä v i r a l j i s i a ystävyyssuhteita Neuvosto-Venäjän kan.ssa, vaikka tämä samalla a i kaa kaikin voimin, kaivaa Suur- B r i t a n n i a n vallan perustuksia sekä siiito- j a alusmaissa että itse emämaassa Englannissa ja I iBnii im i n i . i M ' 1 <f II M i i - r r - II i i i i - . f — . . . , . 1 , 1, että bolshevikit saivat valta-ase-Uuksia, joisa kerrotaan hälyyttä-mansa Venäjällä (Lujitetuksi j a viä j u t t u j a Englannin muka k i i - jreellisistä (>otavalmisteiuista neuvostovaltaa vastaan ja lieriste-taän / Englairinille liyrkkiäv • S a maan suuntaan, puhui tiil^^ eräässä paräadissa. itse yil[)aäl^ likkö ; Frunsey maäla sodanvaaran 'Englannin ta hoi ta tiilkaavaksi:jaV keh()ttae^ dösta puna-arineijaa ja laivastoa olemaan / j o k a , hetkr^^ välmii na. •. V a s t a uksen a täliäit y - 1 i pä äl li k ö n '': häl y y 11 ä v ä ä n: 'k cli o i - tukseen UUH^tti; Mosk.o\^iri p i i n i i - arnicijan : suiirl^^; j iiä ! i e Ile :tei'V:ehdyksen, jossti' va- 'killitetään :;.puna-arine^ olevaii • VO i niak ka an." j a; . j o ka- • h e t ]< i ;t ai.s-teluyahniin. TöixäaltV.^^^v^ Ncu vosto-Venä j ii n. . n Iko m i n i ste r i. Tsliitsheinn. h^ korrissa;":\ pitkän .vkirjoituksen; joka :on etu päiissä ; västi n et ta: 1 o r - di: jlirkenlieädin:;[)nhees(M)ii: :Rii-- näkin;^; käytrtääii ;aluksi Jiiiikair k o p ea a • k i el t ii,: m u 11; i : y ti i ne s s i i ä n .011 k i r j o i t u s • kuiterikin Icpy.tys-yrilys;: Siinä.•- koet(rtaari:^^ ettei y.:Dle:.Engl etujcM m u k a i s t a ; k; i j k ä i s ta s \ 1111 (> i t j i ; N e^ i - x^qStq-Venäjää n. : fiikjx}. '•. NiMlyost o- Venäjii liiukä ole;, äiitiiiiut^^-selia 1- see:n{ tekoon mitääii ailiettakaa S ain a SS a; to py t y st jir k p i tiiks e s^ tietysti /ta-]>aJihiiy 'kiiri.: :^N^^^ Ve n ä j ä n / tu.! u s t; a j a* . E i i gl a n ni s sa l i i l j a k o k i n Veiiäjäitä:^^.L |ialat(\ssa;in t ( ) i i|iukätia ken :!rtli i li, Ay>^ •. m i Ij qou a n • a i; vos t a ta valtatilan ksia,.iiiitlvävr K e (iV()si;o- . hali i t t i s : li <i lii s i . E li glairni st a sa a (la toimit(^tuks^v::: •: l^ä ssäk i n i r c i i i d a 11 a ; t si i s ; n e ii-vost o v a 1 ta-:; V \;ak i i M t u nulta kak^i-n^ a.niaist;tr ^ i)ol i t i i k k a a nsa; ^ O^ma a n niaa 11 Un Ivasin ^liet sota ali milajvji/ vallita.^ en^iant ilaisxMliaa: j a ; y l l y - t eti tii 11: \: k Ö k() •-ka il s aa:;' sota j a 1 a i 11' Englantia : : : V a s t a a i i ; /h S i n e .:• t e k a isi ir j iV : J iii 1 y \-1 y s j ui t i i j a Eiigläiinin. ;;v..m kyökkiiysVcJ 1 niiste 111 ista.; j^^^^^^^ ta, / M i i t t a : ^ 's Eiiglantiin:::;.käsin-- leni-iieinä': : ja •h a rt a in a ; : so v i n n on har t-ast a j in a ja.; köetetaa ri li-y\-it el lä . . en gl a n ti-laisia ivaupp^ii-M ilta -ed iii la' .Nii 111 ä \-ä Iv^i;; • j ä ä i i li 1 l i i - m en e st y 16 Seliä:. : L U I I 1 t a y a s i i -ci.vä.t ;lä;]i.eskiuin k a i k k i ..'Engianiiin :teallisiuis-; ja •liikemiehet, ole vie^^^^ selvillä siitä,:; että: nenvösiohalli^ tuk^eii tarattlaukset-; pvat:vsiiiivel;^ ta osalta A^ain--U)hiffia' ^'';;Nevti-^ la u ks.et ; iii a k.s e t a a n .n ii n., . j o s n.e nTa.ksetaan, x^ngkvntila.iste la rahöilla, .Neii\osto'virälioitiai-scthan o vat; 't ojsi ssia t ilai suu ksi s-s a : j a Om 111 e' j ö uk oi 11 een v av oi in e s- Ny&yinen kurssimme rahaläbs tyksille SUOMEEN Postin kautta ja sähköteitse on Myös myömme packki-G^oituk sia (shekkejä) markoissa yllft mainit, kurssin jälkeen j a erik'.»L sia, kobrenprosentiji korkoa \^'^. täviä BiÄtkusiajien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lunas v. taan siellä voimassa-olevan d o lV Tlfi kurssin jälkeen. Lähetyskulut rahalähetyksiik postin kautta on ir>c. summilla alle $20.00; si tä su n remni il ta mv miltä mitään k u l u j a ei perlläv Lähetyskulut »ahköteitse Oia $3.66 k a i k i l t a summilta. K a i k k i ; lähetykset osoitetaaD postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä ei erikoipj^sti pyyMiL Osoittakaa lähetyksenne va» taanottajan ja lähettäjän osoii-teella vari|stettuna osoitteellfc Foreign Department iv tekee tätä vielä myös virallisten edustajainsa: kautta. Sama oli ••henki lordi Birkenheadin kesäkuun lopussa pitämässä suuressa: puheessa^: missä hän /]ejma(^i"l>ol-shevismin koko ihmiskuntaa uh,- kaavaksi, vitsaukseksi. Samassa hengessä puhui bolsbevismista ja Neuvosto-Venäjästä Englannin nyk. sisäministeri, jo viime huht i k u u n lopussa, myöhemmin (ke-säk. lopussa) . yliprokuraattori Hogg y. m. Näille lausunnoille on antanut vielä suurempaa kantavuutta se seikka, että Englannin nyk. ulkoministeri Chamber^ l a i n , on jotenkin selvästi ilmaissut yhtyvänsä niihin j a edustavansa samaa käsitystä. : Tietysti on tämä Englannin johtavien valtiomiesten näin selvästi ilmaisema muuttunut suhtautuminen v bolshevismiin ja Nieuvosto-Venäjään herättänyt neuvostolassa suurta levottomuutta!' Moskovasta " I m p r e k o r r i l l e" hiljakoivin lähetetyssä tiedoituk-sessa todetaan, "että Englannin taantumuksellisten ajojahti neuvostovaltaa vastaan ja Englan^ uin hallituksen hankkeet neuvostovastaisen yhteisrintaman luomiseksi ovat neuvostovallan ko- 'Uo politiikan polttavimpina kysymyksinä." Prawdät ja Isves-t i j a t o v a t k i n tulvillaan kirjoi-p i n i f 1 1 ; i a . •• s^i<>la 1 ( ? h d a s : t i s e l i t t ä n e e t , e t t ä n e u v o s t o l l a l i i -1 t o n n i a sin.il a a p ä i v ä s s ä. Eaiäk HANCOCK :: MICH ^Perustettu v. 1874.— Varat yli 1.3.000,000.00. K i r j o i t t a k a a suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkeessämme. t i i k s c n l , i \ 1 \ y h i o i i n o l h s i - s t i , \ o i - ( l a N e ( M p i a k s . M u l k o n i a a l l a t e h d y t t i l . m k ^ c l ^aada u l k o m a a l ta IiKiI t o a . - : J a . .: k u k a p a o n s i l l o in 111 o n iMi) HI s ('j n p i In o I () n ; i n i a ra k u in se inaa,f j o ^ l a t i l a n k s e l t e l u l a ä n. - K i r j a , J o k a v\ p n l n l i s t a . c i k i i k o l ) f ) i ; t . s i l h i iMvalla. et l i i sc l i s i i i - si \ o i m a a m m c , enentäisi r o l i k e - u t l . i i i i M i c ja I c k i M cKnnän l u ' l - p o i n i n a k i - ; ! . e r o l c o i k e a k i i M a , . , o l i - l)a ^c lai' " T : ' l l i s < ' s < a >ulitccvsa k u i n k a t ä y d e l l i n e n t a h a n s a. B j ( ) r n s o u . - A l l x T t a .Sait ( ' o m i ) a n y . j o ka t o i m i i j A l h a l ) a s c a - v i r f a l l a , pohjoiseen'! i"I^\)i't M r M u r r a y s l a , a l k oi t ( ) i i i r i t i a a . k c s ä k i u i n aUvupU(»lclla s u oi il a . ; I C d u i o n t o n i i n . : N y k y i s in n o i n 2") Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa. Mahdollisimman pikainen toiminta. t -J m m m w m f » •M: m V lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta-neella on joka päivä tiedossa Suomen' rahan todcl- Unen arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor keimman kurssin rahalähetyksistä. KUBÄSI ON TÄNÄÄlf fiUOMEN MAEÄKAA CANADAN DOLLARISTA. Kaikki lähetykset osoitetaan pestin kautta, jos »äh-kösanonialähetystä ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetyskulujen lisäksi; Lähetyskulut rahalähetyksille on 40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti, 75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seu^^-ivalta sadalta 25e. Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille; Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hy vin tarkasti, ^ o PORT A R T H U R / O N T. m
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, August 27, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1925-08-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada250827 |
Description
Title | 1925-08-27-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
•ir n rt
CAFADAN UUTISET
duomalainen ianomalehtl Canadassa
Umeatyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada Ne\ye Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta.
$1.50 puolelta vuodalta, 75o S kuu
kaudelta Ja 25 aenttifi (kuukaudelta.
Yhdyavaltoihlp ja Suomeen: $3.50
koko, vuodelta Ja $2.00 puolelta vuodelta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran Ju-laistuna.
PitempialkaiBtlle ilmoituksia
le kohtuullinen alennus. Halutaant^e*.
to ja nlmenmuuttollmoituk&et 75 senttiä
kerta, $2.00 kolme Kertaa. Naima^
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3,00 kolme
kertaa. Avioliitto- Ja klhiaus-ilmoi-tukset
60c palstatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovärssyllä 3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-
/uettelot, luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta. !
Uutisten Joukkoon ^ijotuista ilmoi-tukBista
peritään 15 senttiä riviltä.
' Pienlmmänkin ilmoituksen hinta on
50c, Postissa tulevia ilmoituksia ei
hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuumalta.
I
Kaikki liikkeelle aijbtut kirjeet, tilaukset
ja rahat ovat lähetettävät
o.soitteella. 4'
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
'tevät asiat oikein, mutta eivät
oaata niitä päätökseen.
— - M a i s t e r i V i l l e Hynynen, joka
toimi pitemmän aikaa Wm
burgin vAamuru«ko-raittiusseuran
näytelmäjohtajafna ja samalla
otti osaa " P o h j a n Tähden" toimitukseen,
toimittaen siinä
'•Nuorten osastoa" ja avustaen
lehden muitakin osastoja' v i l k k
a i l l a j a valistavilla k i r j o i t u k s i l laan,
on hiljattain eronnut toimistaan
Fitchburgissa j a muutta-iimt
New Y o r k i i n , missä hänet on
_!A^alittu sikäläisen kansallisseura
^Imatran näytelmäjohtajaksi.
Paavo Nurmi kirjoittanut
kirjan.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osotemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite.
Paavo Nu r mi, m a a i 1 m a n ku ulu
juoksijoiden kuningas, on A m e r i kasta
Suomeen palattuaan k i r joittanut
teoksen, missä hän kertoo
harjoitusmenetelmistään ja
antaa neuvoja tuleville juoksijoille.
K i r j a n mainitaan ilmcs-
Ityvän piakkoin painosta, ja on
aikomuksena kääntää se englan-uin-
ja ruotsinkielille j a mahdoU
lisesti muillekin kielille. Teoksen
odotetaan saavan runsaasti
l u k i j o i t a urheilun : harrastajien
keskuudessa. i
vat Michiganin valtion, I l l i n o i s in
ja Wisconsinin: yliopistot.
NäissäV rikkaissa yliopistoissa
voidaan tarjota ylioppilaille mahdollisimman
parasta j a monipuol
i s i n t a opetusta, sillä käytettävänä
ovat k a i k k i nykyajan välineet
ja mahdollisimman paras opetta-javoima.
J
Tulvien tuho Yhdysvalloissa.
CANADAN UUTISET
(The Canada Nevvs.)
The Finnish Newspaper in Canada.
Published every Tliursday by
Thö Canadian News Publishing Co.
Laurt Maunij, Edltor.
Daily New8 Bldg, P6rt Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
Is welcomed Wd read in every Finnish
home In the Dominion, It is the only
direct advertislng medium for tho&e
manufacturers, and merchants vho
wi8h to create and build a profitable
and permanent demand for their prodr
uct«' and merchandise by the large
and ever growing Finnish populatlon
residing In Canada. Pla<;^ your trial
advertlsement and get results.
Advertlsing rates 50c per Inch.
Political advs, $1.00 per inch. •
Advertisements must reach our Office
Wedne8day noon to appear on
Thursday'8 Issue. \
Subscription .prIce in Canada $2.50
per .year, United States and other
countries $3.50 per year in advance.
Entered as second class ^ maU mat*
ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office a*
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideals and
Gacred tradltlons of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its Iaw8 andl Inspire others
to respect and obey them: To strlve
unceaslngly to t]uicker the public's
sense of civIc duty: In jail vvaya to äld
in making this country greater and
better than we found it.
- ^ K a u n i s ajatus dn sielun
kukka.
Ilot ovat siivet, surut ovat
kannukset.
— - Me pu'humme vähän, ellei
turhamaisuus pane meitä puku-maan.
I . • 1
— Rikkautta - j a , yleillisyyttä
katsotaan usqin isonnuslasin läpi,
hätää, j a puutetta ei koskaan.
— Moni. apina p^unastuisi häpeästä,,
jos tietäisi minkälaisia tekoja
^ monet heidän jälkeläisik-seen
itseänsä kutsuvat ihmiset
tekevät.
— Minkään ei pitäisi niin vähentämän
itsetyytyväijlyyttämme
k u i n havainnon,- että me hylkäämme
tänään sen, minkä me
eilen hyväksyimme.
— E i -ole sellaista teeskentely-taitoa,
joka voisi pitkältä salata
rakkauden siellä, missä sitä on,
tai uskotella I sitä olevaksi siellä;
missä sitä ei Ole.
^ Yistäväni, kaikki kuuluisuus
ja kaikki maine ovat 'kovin lyhyt
ikäisiä, narrimaisia- ja ^ valheellisia;
Vain 'oikea työ yksin ja uskollisesti
suoritettu Velvollisuus^
vain ne ovat ijäisiä.
— Epäonnistuneita ihmisiä on
kolmestakin laadiJsta, selittää
Holland uuniyhtiön presidentti
A. H. Latid^ehr. Niitä on sellaisia^
jotka eivät yritäkän saada
menestystä; niitä, Jotka tekevät
erehdyksiä uudelleen jai uudelleen
ottamatta niistä mitään oppia
itsellensä; ja niitä, jotka te-
Yhdenmiehen lentokoneet.
Eräs insinööri Brightonissa on
muovaillut lentokoneen,: mistä
voidaan, odottaa ' • lentävää i l i v e -
r i ä " tulevaisuudessa. Koneen siipien
väli on vain 20 j a l k a a ; siinä
on 6-hevosvoimainen moottori;
kuluttaa polttoainetta puolen
sentin^ arvosta m a i l i l l a ; voi kulkea
70-mailin nopeudella tunnissa
j a : v a r s in hyvin kantaa mielien
eväslaukkuinensa.
Jos tuotanto järjestetään suurr
tuotannoksi, voidaan koneita valmista
kauppaan tuhannen dollarin
hinnasta.
Amerikan yliopistojen
varallisuus.
Yhdysvalloissa on, kuten y l e i sesti
tiedetään, monta rikasta y l i -
opistoa ja oppilaitosta. Mutta
tuskinpa monikaan tietää, että
täällä löytyy, kokonaista 121 y l i o -
opistoa, j o i l l a k u l l a k i n on miljoonan
dollarin rahastot, joiden korot
käytetään opistojen, ylläpi-toon.
'^^\^UW3
Suurin o.sa näistä' oppilaitoksista
on yksityisiä. Valtioiden y l i opistot
eivät ole läheskään niin
hyvässä aineellisessa asemassa.
Ainoastaan 18; niistä on ' / m i i j o -
neeriluokassa" käyttörahastoihin
nähden. Harvard yliopisto on
Amerikan r i k k a i n oppilaitos; sen
rahastot nousevat 53 miljoonaan
dollariin. Seuraava järjestyksessä
on Columbia yliopisto, jolla on r a hastoja
käytettävänään 41 miljoonaa
dollaria. Seuraavat sitten
järjestyksessä Yale, Leland Stanford,
Chicago, Cornell, J o h n Hop-kins,
Carnegie, Princeton, Koc-iiester
ja Pennsylvania yliopistot
ja koulut.
H a r v a r d yliopisto on ensimäi-nen
järjestyksessä myöskin y l i opistorakennusten,
maan j a muun
omaisuuden rahalliseen arvoon
nähden, nousten niiden: yhteenlaskettu
arvio 25 miljoonaan doll
a r i i n . Yale yliopisto on tässä
suhteessa toisella sijalla,, nousten
sen omaisuuden arvo 21 railjola-naan,
hieman y l i k i n . Seuraavat
järjestyksesä ovat Columbia,
Pennsylvania, Chicago, Massachusetts
Institute of Technology
ja Leland Stanford yliopistot.
Valtioiden , ylläpitämistä yliopistoista
on Texasin valtion y l i opisto
. r i k k a i n rahastoidensa
puolesta, nousten sen rahastot
11 miljoonan dollarin määrään.
$eurava järjestyksessä on Cali-fornian
valtion yliopisto, j o l l a on
rahastoja 8 ^2 miljoonaa dollaria.
Sitten seuraavat "^^ashingtonin
valtion^ Minnesotan valtion ja
Oklahoman . valtion yliopistot,
j o i l l a k u l l a k i n on suuret j a varmat
rahastot, joiden korot vain
ovat käytettävissä. Californian
yliopiston rakennusten, maaomaisuuden
j a muun omaisuuden arvo
nousee noin 17—18 miljoonaan
dollariin, Minnesotan y l i opiston
noin 14—15 miljoonaan
dollariin, jonka jälkeen seuraa-
Yhdysvaltain ilmastotoimiston
t u l v i a käsittävä toiminto on toimittanut
tilastollisen tutkimuksen
heinäkuun 1 p. 1924 päättyneen
tilivuoden a j a l l a tapahtuneiden
.suurten tulvien aikaansaamasta
aineellisesta . tuho tuotosta.
Sen mukaan aikaansaivat
sanottuna vuoden ajanjaksona
suuremmat ja pienemmät tulvat
vahinkoja $29,519.522. Nämä
tulvien tuottamat tuhot olivat
sellaisia, j o i ta ei voitu estää. II-matoimiston
lähettämien varoitusten
kautta voitiin pclastaq o-maisuutta
häviöön joutumasta
noin 12 miljoonan dollarin arvosta.
Tulvatuhojen vahinko, jota ei
voida- estääi on pääasiallisesti sir
tä, mikä tapahtuu kasvavalle ja
tuleentuneelle viljalle. Vuoden
ajalla, joOta päättyi heinäkuun 1
p. 1924, tapahtui kolme suurempaa
tulvaa, j o t k a aiheuttivat noin
kolmenkymmeiien miljoonan dol-a
r in aineellisen vahingon. Suurin
noi.sta tulvista oli Canadian joessa
Oklahomassa, missä joen vedet.
paisuivat tavattomasti kuur
kauden kestäneiden melkein yhtämittaisten
sateiden johdosta.
Tulva levisi 600,000 eekkeriä käsittävälle
hedelmälliselle maanviljelysalueelle
j a hävitti kasvavaa
ja tuleentunutta viljaa v i i dentoista
miljoonan dollarin |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-08-27-04