Canadan uutiset, May 21, 1925

              ; CANADAN UUTISET
4uomal&inen eanamalehti Canadasst
ilmestyy jokaisena' Torstaina.
Kufitantaja
|. The Canacia New8 Publishing Co.
T T—
TILAUSHINNAT:
Ganadaan: $2.50 koko vuodelta,
J1.50 puolelta vuodelta, 75c 3 kuu
kaudelta ja 25 s e n t t i ä kuukaudelta.
• r Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo-aelta.
Viimeinen sodanaikainen
pääministeri.
ILMOITUSHINNAT:
j; 50 s e n t t i ä palatatuumalta kerran Ju-lalstuna.
Pitempiaikafsille ilmoituksll-
}p kohtuullinen alennus. Halutaantie-
/to ja nimenmuuttoilmoituk&et 75 sent­tiä
kerta, $2|00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
i$2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihiaus-ilmoi
hiukset GOc palstatuumaltai Kuolonil-
•moitukeet $2.50, muis'tovärssyllä 3.00
^Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moltukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-
'luettelot, luent^ilmoitukset y. m. 30
. s e n t t iä tuumalta. H
" Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi
tuksista peritään 15 s e n t t i ä riviltä.
!. Pienimmänkin ilmoituksen hinta oi»
50c. Postissa tulevia) ilmoituksia Pi
thyväksytä velaksi tuntemattomilta.
PoliitUset ilmoitukiset $1.00 tuu-
'inalta.
• Kaikki liikk^eelle ai jotkut kirjeet, ti
ilaukset ja rahat ovat lähetettäväl
osoitteella •
CANADAN UUTISET.
"*Port Arthur, Ont., Canada.
>' Canadan' Uutisista lainattaessa on
l ä h d e mainittava, i
.. Osotemuutoksdsta tulee Ilmoittaa
'lehden konttoriin s e k ä vanha että uu­si-
osoite.
CANADAN UUTISET
(The Canada News.)
The Finnish Newspaper in Canada.
Publishe^d every Thursday-hy
The Canadian NeW8 Publishing Co.
Lauri Maunu, Editor.
Daily News Bldg., Poh Arthur, Ont.
Viime viikolla manalle mennyt
•Juden Seelannin pääministeri
William Ferguson jMassey oli
viimeinen Britannian valtakun­nan
ja sen liittolaismaiden sodan
aikana virkaan tulleista ,päiiwi:
ni.stereistä. Hänen toiset vir-katoverinsaolivat
kärsineet \)o-liittisen
tappion toinen, toisensa
jälkeen.
]\lassey syntyi Pohjois-Ti-lannis-sa
1856 ja muutti Uuteen Seelan­tiin
1870. Parlamenttiin hän tu­li
ensimäisen kerran 1894 ja op­positiopuolueen
johtajaksi 1003.
Vuonna 1911 pidetyissä yleisvaa-leissa
hän pääsi pääministeriksi
ja toisen kerran 1915, jonka aser
man hän sitten säilytti . sodan
loppuun saakka. .
Pääm inisteri Massey n ensi mai­sena
ajatuksena oli aina valta­kunnan
yhteinen etu. Hänen an.
ilokseen on etupäässä laskettava
-okin, että T^isi Seelanti, jonka
I väkiluku nykyään, on ainoastaan
1.;120.000, lähetti Europan rinta­malle
yli 100.000 sotilat^ta. Hän
otti.: osaa moniin päiiminjsteri-konirresseiliin
Lontoossa, viimek­si
192:i.
^ CANADAN UUTISET '
is welcomed and read in every Finnish
home in the Dominion. It is the only
dlrect advertising medium for those
manufacturers and merchants -vvho
wish to create and buil4 a profitable
and permanent demand for their prod-ucts
and mlerchandise by the large
and ever growine Finnish population
residing in CanadaJ Place your trial
advertisement and . get results.,
Advertising rates 50c per inch.
Polltical advs; $1.00 per inch.
Advertisements must reach our Of­fice
Wednesday noon.to appear on
Thursday's issue. • J
Subscription price in Canada $2.50
per year, United States and other
CQuntries $3.50 per year in advance.
Entered as second fclass mail mat-ter,
Dee. 1, 191^. at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the ideals and
Bacred traditioni^ of this, our adopted
; country, the Dominion of Canada: To
lobserve its lavvs and |inspire others
to respect and obey them: To strive.
unceasingly to quickerj the public's'
aensB of civic duty: In ali ways toald
in making this country greater and
better than we found It.
• Oma vihamme vahing^oittaa
meitä enemmän kuin itse teot. —~
Mareus Aureliufi.
. —-Jos tahdot oppia tuntemaan
virheesi — kuuntele vihollisiasi.
— Jules Sandeau. -
— Paras kosto väärintekijälle
on, ettei tule hänen kaltaisek­seen.
— Marcus Aurelius.
— Kasvata hyvin lapsesi, niin
saat tietää, inistä olet kiitollisuu­den
velassa' yanhemmillesi.
Kirkegaard.
— Ihmisten suhteita toinen toi­seensa
aletaan yllä suuremma.ssa
määrässä sovelluttaa kokonaisiin
kansakuntiin. Taistelutanterei-den
paikan riidanratkaisijoina
valtaa vähitellen sovinto-oikeus.
, —• Mestari pn yksinkertaisesti
henkilö, joka pystyy hallitse­maan
yhden henkilön ^itsensä.
Päästyänne herraksi onian itsen­ne
yli kykenette määräämään
muitakin.
— Ole uskalias ja rehellinen
Ihminen. Jos, tiedät jionldn asi­an
oikeaksi, t^ se. Jos jostakin
olet päässyt vahvaan" vakaumuk­seen,
uskalla ilmaista se juma^
lanpelossa' ihmisten vihasta vä­littämättä.
— Kunnioitan ihmistä, joka
täysin tietää mitä hän haluaa.
Suuri osa kaikelsta i onnettomuu­desta
johtuu siiiä seikasta, että
ihmiset eivät ymmärrä omia oik^
kujaan. He ovat ryhtyneet ra-kentaTuaan
tornia, mutta tekevät
perustuksen vain pienelle hökke­lille.
— Goethe.
Uudet vaalit Saskatchewanissa.
Uutiset kertovat, että Saskal-
(.'hewanin piiäministeri Charles
Dunnintr, joka on hoitanut vir­kaansa
joitakin kuukau'^ia yli la­vallisen
määräajan, on ]-)äättiinyt
tänä kesänä kutsua uudet yleis-vaalit.
Ne tulevat olemaan ensi-mäiset,:
joihin Mr. Duunini!: on
ottanut osaa pääministerinä. .,
Saskatehowanissa on liberaali­puolue
ollut vaHa^;sa aina siitä
saakka kun ensimäisct vaalit siel­lä
pidettiin 190Ö. Konservatiivi­en
voima on väliitellen heiken­tynyt
siihen . määrään, että lil)e-rahlit
saivat tiimäucdollisissä vaa­leissa
lakaisevan voiton kaikilta
muicsta puolueista. Tästä huoli­matta
ei pääministeri Dunnin^^in
virka-aika ole ollut pelkkää
''ruusujen i^äällä tanssimista."
Näy 11 ä m ()il e on. il maa n I ii n.u t Ra. r-uiei^
s' Xrnion-niminen poliittincn
]iirjest(>. joka o\ ole missiiäu yli-toydessä:
Pi-ofi-ressiivipuolueen
k^ns^a ja joka koettiia saada seu­raajia
enimmäkseen maakunnan
ulkomaalaissyntyisen väesliin kp
kuudesta. Tuleviin vaaleihin a-
^ e 11 a a s e a i n a k i n v i i s i k y m m en t ä
ehdokasta. Konservatiivit näyt­tävät
myös .^voittavan vähiin e-uemmäu
. jalansijaa jtvlitajansa
tri Andersonin avulla. He ryh-t
y V ä t ii ii n e st y s k a m \) i>a i lu u n a i n a -
kin 4ri vaalipiirissä.
Vaaleissa tulee esille kaksi päii-kysymystä.
Toinen niistä koskee
veroitusta. Ennen vuotta 11)0,")
oli veroituK • silloisissa Luoteister-ritorioissa
hyvin alhainen, vain
kaksi dollaria neljännes-seksnu-naita.
Nyttemmin se on kohour
nut osapuilleen 57 dollariin.
Vuonna 1005 oli maakunta va­paa
velasta, olipa ylijäiimääkin
rahastossa.. Nyt on Saskatchewa-nin
velka 30 miljoonaa dollaria
ja oppositio väittää ei näkevänsä
mitiiän pysy^-äisiä parannuksia,
joihin tämä summa olisi käytet­ty.
Pääministeri Dunningin väi­t
e t ä ä n myös' olleen arvostelevalla
ia epäystävällisellä 'kannalla far­marien
vehnänmyyntirengasta
kohtaan ja saaneen kantaa osan
moitteita väkijuomakomissionin
skandaalien yhteydessä.: .
Pääministeri Dunning on nuori
mies, ei vielä neljänkymmenen
vuoden ikäinen. Saskatchewanin
Viljankasvattajain Yhdistyksen
ottaessa ensimäisiä askeleitaan o-l
i Dunning aktiivisesti mukana
sen järjestämisessä. Oltuaan vii­si
vuotta Saskatehewanin Osuus­toiminnallisen
Elevaattoriyhtiön
johdossa, otti hän siitä eron ja
antautui. poliittiselle uralle. Tai­tavana
puhujana ja puoleensave­tävänä:
yksilönä on hän saanut
'tselleen ja puolueelleen paljon
kannattajia.
Keskusjärjestön perustamisessa.
Kokouksessa olivat läsnä konsuli
Akseli Kauanheimo Montrealista,
Gan., konsuli Kalle Potti Ashta-hula
Ijarborista, O,, iMr Antero
Piippa Brooklynista, N. Y,. toi-m
i t ta j a O n n i Sy r j ii n i e m i F i t eli -
burgistar Mass., pastori Urho
Valtari Conneautista, O., j a toi-m
i 11 a j a "i-r j ö S j () b 1 o m ' 'B r o o k ly-nistä,"
N . Y .
K om i t e a n p u h een j oh t a j ak si v a-
1 i 11 i i n k o n s u 1 i A k s e 1 i.; P a u a n h e im o
ja. siliteeriksi pastori; Urho Väl­t
ä n .
Komitea päätti ruveta toteutta­ma
a n n i itii kä y t ä n n ö liisi ä: t o i m en -
piteilä, joita kauan vireillä olleet
j a laajoissa piireissä pohditut
suunni te 1 m a t A m e r i k a n s uom a-laisten
yhdistämiseksi heidiin
"henkisissä ja taloudellisissa pyr­kimyksissään
vaativat. Ensi si­jassa
-tulee tarkoitusperänä ole-aan
Amerikassa asuvien suoma­laisten
.lähentäminen. ja heidän
t o i m i n t a n sa : j ii r j es t äm i n en. s i vi s-t
y k' s e 11 i's e s s ii, -si y e el 1 i s e ssä . j a k ii y-tänniillise^^
sä yhteistyössä.
Komitean keskusteluissa tehos­tettiin
erityisesti sitä, e.ttei n, s.
keskusjärjestön tarkoit uksena tn-le
olemaan, .minkään ryhu!ii])vrr-k
i my s t en su os i m i n en, vaan vie e n -
sä Amerikan suomalaisten uujcn
va 1 VO m i n en. j a 1 o i mi n n a n. ke sls i t-läminen
niissii. asioissa, jotka o-vat
heille kaikille yhteisiä.
) Q\)inen tärkeä o h jebnakohta on
s i V i s ry syli t ey d e n - yli ii p i t ii ni i n cu
Suomen ja Amerikan suomalais­ten
välillä, joia komitea tuon­ne
m ]i a n a s e i k' k a p e r ii i s e s t i . s 1 os t a a
lehdissä.
Liiihimmäksi käyl änniilliseksi.
t o i m eni) i t e ks i k a t s o 11 i in. A lu e r i •
kan suomalaisten osanoton ai-
Ivaa nsaa mi n en Ph il a d el \) h i a ssa v.
192() 1) i d e 11 ii vä än m a a i 1 ma n n iiy t-;
telyyu, jonka yhteydessä suoma­laisten
tulisi ni. m. sopivin • keir
n o in 1 n o d a e s i 11 e o s uu t e n" s a Am e-i'ikan
asuttamisessa 17 rsta vuoi^^i-sadasta
liiht ien.
• Niiideu' suunnitelmi(ui .meuosty-misen
'kiisitli komitea •i'iip|)uvan
s i i t i i, . ] n i s s i i 111 ii; 11 • i n -iV m e i* i k a 11;
i<uomalais(!t antavat niille. kauna-tuksensa.
— Kaunatuksen hank:
kimisoksi i^äiilti komitea sanoina
lelitien 'ja =kirjevail.idoir avull;
^( ii ii n f y ii Am. suom a 1; jii i'jest ö j en.;
kirkkokunt ien, raittiusylidistys-
'en, kalevaisten, oikeistosotsialis-lien
y. m. ryhmien puoleen, tar--
joten siten kaikille niille Ameri:
kan suo 1 n a 1 a i s i 11 . p ij r e il 1 e, j o t lv a
'•uiluavat olla tämänluont öisen
ioiminnan mukana, tilaisuuden
osa 1 li stu a A m (M- i k' an s u o m a 1 ai s t en
keskusjärjestiin luomiseen. Asiaa
koskeva kirjevaihto tapahtuu
toistaiseksi osoitteella: Trlio
Valtari, Conneaut, Ohio.
siin konsertti New Yorkissa.
"Tämä konserttimatka'"', lau­sutaan
edelläviitatdssa uutisessa,
Vtulee enteistään j)äättäen kruu­naamaan
senan.siokkaan elämiin-työn,
minkä prof. ^Mustonen on
tehnyt kuo rolauluharras t uksen
e 1 \- y 11 ii m i s e k s i n i i n h y V i n A n i e r i -
kan suomalaisten kuin amerika-laisten
keskuudessa."
Työttömyys ja sen seuraukset.
Amerikan suomalaisten keskus­komitea
muodostettu.
Lauantantaina -1. k: 9 p :nä pi­tivät
Harborin Kansalliskomitean
iäsenet Brooklynissä kokouksen,
liossa varsinaisesti otettiin ensi
askel Amerikan suomalaiste;i
Prof. Mustosen kuoro uiko-maanmatkalle.
Tunnettu suomalais^amerikalai.
nen kuoron j ohla ja, pro 1'. Sa n Tri d
Alustonen suunnittelee . uuden ul­komaamatkan
tekemistä johta­mansa
kuoron kanssa:, kertoo
N'ew Yorkin Uutiset. Kyseessä-oleva
kuoro ei' ole. sama, joka
vieraili Suomessa kolmisen vuot­ta
takaperin, vaan amerikalainen
mieskuoro, jonka prof. I\lustonen
perusti Detroitiin pari vuotta sit­ten
ja johon ilmoitetaan kuulu.,
van kaupungin parhaita laulaja
voimia, suomalaisia ja muunkie­lisiä.
Kuoroon,, jonka ilmoitetaan an­taneen;
useita konsertteja Detroi­tissa
h.yväliä sienestyksellä, kuu­luu
42 laulajaa. Konserttimatka
kerrotaan: siten järjestetyn, että
niatkallo lähdetään el ok. 1 p :nä
j a mennään ensin johtajan syn-:
nyinmaahan Suomeen, jossa an­netaan
konsertteja suuremmissa
kaupungeissa ja senjiilkeen e-siinnytään
Puotsissa, Norjassa.
Tanskassa, Saksassa, HolUnnissa,
Parisissa, Belgiassa ja Lontoossa.
Menomatkalla annetaan jo ;kon-sertti
Göteporissa ennen Suomeen
menoa. Tiedonannossa lisätään
että kuoron mukana lähtee Det­roitin
kahden suuren lehden,
Detroit Free Pressin ja Detroit
Newsin, sekä Ghiago Tribunen ja
•Ghicago Daily Newsin edusta-jat.
Matkasuunnitelman tukena
mainitaan olevan Detroitin Kaup­pakamarin
sekä kaupungin por-.
mestarin Smithin. Ennen valta-ioierimatkan
alkamista annettai-
J ui kaisi m.me äskettäin uutisia
Itä-Canadassa, erikoisesti sikäläi
sissit suurkaupuugeissa vallitse­vasta
kireäsrii työttömyystilan­teesta,
josta suomalaisetkin mui­den
mukana ovat joutuneet kär­simään.
Varsinkin Montrealissa
on' tilanne tavallista tiukempi. St.
Joseph d'Alman, suurelta työ­maalta,
on työvoimaa j)aljon viir
hennetty. Parhaana aikana. sa­notaan
. luaanmiehiiimme. siellä
olleen lähes puolitoista tuhatta,
nyt on niitä jälellä korkeintaan
muutamia satoja. Poisjoutunect
ovat : : l ä l i t e n e e t m i k ä minnekin,
unitta suuri osa. on i\v.siilitynyt
-Montrealiin, sjtaden .siellä tur-
Iiaan etsiä an.siota. .'ja joutuen
vih d o i n. ra h a 11 om a na. 1111 o le 111 i •
maan toi meen tulos taa n .m il joon a -
kaupungin muutenkin kalliissa
oloissa. Suomalaisten iniiisemiitön
pahe. taipumus viikijuomain
käyttöön, on • "poikkinaiseksi"
tulemista jouduttanut, vicdäpä
sa a tt a n u t a s ia n om a ise t va s to i n^
. k i i \' m isiin, j o i st a m u i \ i. e n o 1 i s i xii (
siiilyneet.
Polijois-Ontariou iVienissii, • en­nen
vilkkai^^n kaivoskaupunirois-s
a o n (diimil lamaannnksi.ssM. Mo­net
vakinaisissa töissji olleet kai-vosmieli"!
ovat saaneet olla jou­tilaina
hyvinkin pitkiii aikoja • ja.
• kiiyttää . yliiispitoou ent isiil s;iiis-tcijä.
mikiili niititon jälellil. Ca^
ne i>retonin hiilikaivosnlueelin;
Xova. Scotian .maakunnassa .on jo
kauan aikaa o l l u t kiivnnissii tn-lumsia
mieli iii kiisi 11;ivii. .ia k Ico jo­ka
kalke.sla pä;iti;ien näyttiiä
nnifrdosiuvan hyvin pitkäaikai­seksi.
ICaikki tii'hänastiset so\it-eluyrityksel
ovat rauenneet. Tä
'nii ei scniiiiin onneksi Icoslce siui-nalaisia,
niitii ku?i ei siidlii lie-
:detä olevan ainakaan liuomatta-
V a uimassa miiiiriissil.
Tiedot . Cana lan iiJii-iniiiiL^estii.
':inn(>st;i, lirit ish ('olumbia.sla,
•nviit my()skään tit-dä hy\ä;i,
V aneouverin.. saaren kaivannot
ovat liiilitihiusten luiutteossa
'yöskennelleet pitemmän aikaa
•lieneniielyllii voimalla. Tuonnot-tain
väIienn(Mliin . P^xtensionin
kaivokselta Ladysmithiu liiliellir
250 • m i es t i i. j o 11 k'o ss a mu u t a mi a
suomalaisiakin. • Työolot mante­reen
puolella olivat tiilven aika­na
tavallista huonommat. .Metsä-,
töissä eivät ansiot olleet yhtä
•edulliset kuin aikaisempina vuo­sina.
Vaneouverissa (ui tyiittömi-.
en luku ollut verrattain suuri. -
Tiima kaikki johtuu yleisesiii
lamaannuksesta kaupan ja teol­lisuuden
alalla, mikä pakoittaa.
tehtaat, kaivokset y. m. supista­maan
.valmistusk'yk'yäiin. Se vai­kut!
aa myös maanviljelykseen.
Äskeiset vehnähinnan korotukset
o t et t i i n m o n eli a. t ah o 11 a. i n n o st u -
ne esti va s t aa n, m u 11 a i) i a n k ii \' i -
kin ilmeiseksi, että vehnävarasto/
ja ei voida muuttaa rahaksi, vien­timarkkinoiden
puutteessa, Veh-nänhintojcn
yletessä la.kkaavat
•"lyllyt jauhamasta, koska ulko­maat
eiviit voi ottaa vastaan jau­hoja
korotetuilla . hinnoilla.
Canadassa on pääoman puute
"huonojen aikojen" aiheuttaja­na.
Luonnonrikkauksia on pal­jon,
suunnattoman paljon, ja nii­tä
voitaisiin edullisesti kehittää,
jos vain olisi: tarpeeksi pääomaa
käytettävänä. Työttömyyden te­hoisin
ja pikaisin poistaja oh
suuri i)ääomansijoit.us; kuteir
rautateiden, yleisten rakennus­ten
y. m. s. rakentaminen. Suu­ret
yritykset tuovat: mukahaan
liikettä ja elämää, rahaa ja va­rallisuutta.
Tällä hetkellä ei seP
laisiaf hyvien aikojen tuojia tJle
näkyvissä.
Huonosta ajasta johtunut ilmiö
on canadaläisten joukkosiirtymi-nen
Yhdysvaltain- 'puölelle^pa--
rempia työmarkkinoita etsimään.
Sillä he,epäilemättä tekevät; pal­veluksen
itseljleen ja muille. Mut-jta
sellaista siirtymistilaisuutta ei
Jole muilla kuin canadalaissyntyi-si
1 Ui. . l.) 1 k00m;ia 1 aist.en, harvoja
poikkeuksia 1 u k u u n o 11 a m a 11 a, t ii /
l.yy Py-^^^yii täällä. Toiset yrittä­vät
salateitä . joutuenmelicein
poikkeuksetta kiinni. •;
Canadan 'hallituksen n.k. hyök-k-
ii ii \^ä. s i i r toi a is p o li t i i k^k a. o i i i n on-ta
kertaa ollut ankarien arvoste-:
lujen esineenä. Sanotaan, eträ
Canada ei voi sulattaa niin suur­ta
siirtolaistulvaa, kuin tiinno vii­me
vuosina on suuntautunut. Se
pitäil. paikkansa niin kauan kuin
siirtolaiset pakkautuvat kaupun-kipaikkoihiii
. eivätkä halua, tai
eivät syystä tai toisesta kykene
antautumaan itsenäiseen, niaan-
V i 1 j e I y k s e e n, j oh o n C a n a d a . e p ii i • •
Icmäitä tarjoaa, i^arempia^ mah­dollisuuksia
luin jokin muu maa.
M aan vi i je i i j ä k i n ta r v i t se e. j on -
kinlaisen alkuiuiiioman, joka u-
.seimmilta siirtolaisilta ]vuuttun.
Siirtolaisten oman edun kan­nalta
()]m toivottavaa, etlit h
j Iit 1 ä i« i vä t: (-a m i i.l a n - m at k a nsa
loisecui. aikaan, jolloin olosuhteet
(hiivat tiiälUi muuttua eduHiscun-miksi.
Alutta silloinkin oirmuis
letlava. etlii rikkauksia ei tiiällä
tcdidä. kiide.nkiiänteessä. Talou­dellinen
hvvinvointi . ja riippu-mattomuus
: ou vuosien ahlceran
alieriMiksen pai kisana ja sitten k in
ainoastaan .niillä eliimänaloilla..
joi h in ('a nada n 11 orena, a 1 laavana
maana li^iiä v;ikeii tarvitsee.
<ansanmlehcn ja -naisen ääntä
edes.kuuluville. Missii on niiden
"Publie h'orum" — yleinen ])U-Jiepaikka
— jossa lukijat saisivat
keskustella jjäivänky.symyksistä !
Ainoastaan oppineiden l:yliäyk-set
saavat siellä tilaa. Kansan on
totuttava ottamaan 'kaikki itses-täiin
selvänä ,ja valmiina. :
. Tällä j)ieneliil vasta-arvostelul­la
iviiittaamnie laskut iielsinkiliii^
sen arvostel. kanssa. Puutteita on
epäilemättä sekii täällä että siel­lä,
mutta siitä huolimatta leli-temme
täyttiivät tärkeätä telitä:
väii. julkisen sanan iiänitorvbia.^ '
Nykänen kurssimme rabaläi»
tyksille SUOxMEKN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Maurien jan ranskalaisten
taistelu.
SiirtolaisESuomalainen: ja Suomen
sanomalehdistö.
. Selostettuaan- liiilii \aikeuksla,
j o i d(> n.. 1>: (\s k e 11 ii t; i lv i i lii ise n s i i i • l Or
laissuoiualuiseu sanomalehdist i.)n
t äy t y y. va i k vi 11 aa • ja a sial 1 isesl i
oiottuaan kouraantuntuvimpia
harhakäsityk.siii • Suunnassa "
tiio.nnottain julkaistussa, Ameri­kan
suomalaisia sanoiualehtiii an-karasii
tuoniilsevassa kirjoituk-;
sessa. lausuu Amerikan Suometar
ar\ost(dijal1e >(Mraa\at s,;uat .
: ."^'lulenasia]l haluaisi n i i n e .violii
kiinniltäii lelitiemme lielsinkiliii-sen
.arvostfilrjan hiiornioou, iiim.
sen e! lii 'liinellii olin (Uiljou kii^
lollisempi työala Suomen oman
^amuualelidistiin a^vo^telen^.^e ^sj
i\ii!n • : Amerikan . suoiiialaisr.Mi;
1l}in m) ei)äil(Mn;i1 t ä fulliil tiiike-i
n i i j i n n i i s s . i i c i n s i i r i - i a puiitteila.
j (1 s 11 ii n. tl 1 .n t e (> ny ky a i ki i i s t a . j i n i
nali.st iikkaa, ja i i i i t ' i ympäröivät
nlosu hieet k i n 1 iene v ä \: j.ia rmii mi ii
h i i i u M i . käsitettiivissiiän kuin nä­mä
merentakaiset. Mikäli idem-me
tiiällä joutaneet.; Sutnuen sa-noinalehdist()
ä. tari\kaamaan,. on
m e i d ii n o 1 li 11 • v; i i e a: h u om a ta s i 1 -
lä . vi(dii ol(>van omia jalansijoja
edes olemassakaan, va.au se uiiyt-.
\ir,\ ede1'een usk'o11 i s e s l i astuvan
niihin jalansijoihin, jotka ruot.sa-laiuen
ja muu vanha .Skandina­via
lain en sa n om ai (di (1 istJi. ( u i : sil 1 e
polkenut. Nykyaikainen journa-list
iilcka näy ttiiii. si Ile. olevan ko-konaan
tuntematon. Tutiset esi-^
t et- ii iin. \' a n h a a n ti e d (m a nt o malliin'
niissii aika ja..paikka ja muut se-,
littiiviit seikat asetetaan ensimäin
sello . tärkeyssijalle ...ja itse- asia
saa .jäädä valakka viimeiselle ri­ville
lukijan etsittäviik.si. Artik­kelit
kirjoitetaan kankeaan eng­lantilaiseen
asiakirjatyyliiu. j(^s-sa
on kyl!ii juliiallista arvokkai-suutta,
mutta, ei yhtäiln reipasta
otetta eikä .sattuvaa iskentiiii.
A m e r i k a l ais i i n - 1 el itiin \' e r r a 11 u i -
n a Su om en: 1 eh ti en . t oim i t u ssi vut
yleensä • osoittavat hämmästyttä­vää
aateköyhyyttä ja huolitellun
tyylintarkkuuden puutetta . Ne
j ä t t ä v ä t kylin jinkalsean. vaiku­tuksen
a m e r i k ai a ise n 1 e 1 id en r i n -
n a 11 a. ITs ei n k i n S u o m e st a t uT
l u 11 a A - i ik o n s a ai i a t a " t a r k a s t el -
lessa tuntee Amerikan suomalain
nen . toimitta j a kulutta n eensa a i-kansa'
hukkaan etsiessään niistä
jotain mielenkiintoista lukemisen
arvoista. Ne ovat varsinaisille
kansan asioille kitsaita, mutta
tuhlaavat. tilaa oppineiden am-mattikysymiyksille,
- ^kirjallisuu-
' dell e, taiteelle ja muille parem­minkin
aikakauslehtien alaan
kuuluville asioille; jotka ainerir
Ikäläisissä u'iitislehdissä saavat, ai-noastaan
satunnaisen ja toisar­voisen
huomion. Suomen päivä-lehdet
eivät tosiaankaan jätii
kansan uutislehden vaikutusta
amerikalaisessa mielessä; No ei­vät
ole kyllin lähellä kansan sy­däntä,
eiviit • tunne osanottavaa
harrastusta kansaa ja sen elinky-
.symyksiä kohtaan eivätkä ota
Viiosilcai'-;ia oli vai ICspanjan
.irmeijal käyneet sotaa ma rokko­ja
i sessa a 111 sm<i a s s a a n e rä m a a n
-ilkeitä poikia maureja eli rilTe-jji
vastaan. Alusta alkaen o li
sotaonni e'=.pan {alaisille \ac<.tainen.
Se . ei jiarant unut ••: sit tenkiiän.
vaikk'a Ks!)anjassa tapahtui vai
tiokaa'^pi)aus ja valta siirt>'i soti-lasi)
uoliieen , .johtajalle. Ivenraali
Primo de i»*i\erälle, joka \aKa-vasti
lupasi'loj-et taa ' " J i ä i i e i i l l i s c ii
i-;o(lanl«iynnin ". • . ^rai'ok'ossa ja
liak.oittfia maurit; tottelevaisuu­teen.
.Mutta mitenkäs k ä N i ' 1''-.-
Itanialaiset t u M u e t t i i n [lois koko
maasta . kunn(>s heidän ainoana
tn k i koilta na a n lopulta' (diCeiit an
.luja. linnoitus (Jibrallaria vasta-piiiitii.
Tapalitiimain. kellit tyrni n en tii-hän
suuntaan oli omansa huoles
tuttaniaaii Ixatisk.ia. j t d k i on Poli-jois-
A iVika > <<•. suurvM aluMi. a ai
.M.ar(d<ko, Al«j;rria ja Tunis. . l\\iu
nähtiin, että Ivsi)anja: ei ominvoi-min
pystypvt : u a i i i ' e i - s. i o i i i i -
tumaan. •. ryhdytliin .neuvottelui-hin,
joiden tuloksena oli, eltii
Ivanska. sit out ui antamaan . M s r
•.panjall(^-- sotilaallista apua, Sen-iohdost.
i alolcttiin ^lal•oI^'os<a ]\a-
•)ij!t'p;i<illih k() Abd - el - Krimin
• ouklcoja va^tann nykyriiin jiar-haidrian
käynniss/i ole\at solatoi-
•iiet, joita iolita'nf'an Kiludetliin
maailmansndassa. .kunnostautunut
•ranskalainen •soi amarsal k ka. M:i-ne-
u. käy I ci f ii\'äkse(^u annettiin
j)arinl'yiMiiuMieiil uliannon i.iiidM-n
suuruinen, hyvin : varu.sti'Mii ar^-
meija.
Ixinlaiualt.i saapum'el r a i i o r l il
e i \ ; i l kuitenkaan k'('i ro l•an'-^ka-laisteii
hu ):n.\f t a \ amiM. i s f a n elle•^
tyk"sestä, jota Parisissa ludi oltiin
vaiuiiit- odottamaan. Joskaan
]"anslvalais(M eiviit .ehkä ole suu­rempia
tajtpiolta k:irsinei't — jo­ta
ankaran sent^llllrIn \ iioksi on
vaik'ea larkisiaa — on alku kui-
Myös myömm» pankki-cisoituii
sia (shjekkejä) markoissa yli?
mainit, .kurasin jälkeen ja erik&>'
sia, kolAren prosentin korkoa v-y
täviä löÄtknstajien shekkejä dv*-
lareissa, jotka Suomessa lunat
taan siellä voimassa-olevan do"'V
rin kurssin jälkeen.
. Lähetyskulut rahalähetyksijit
postia kautta on 15c. summjll"
alle $20.00; sitä suuremmilta eur
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse
13.56 kaikilta summilta.
o»
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-läjietystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne va»»
taanottaian ja lähettäjän osoii
teellä varustettuna osoitteella.
Foreign Department
HANCOCK :: MIOH
'-Lperustettu v. 1874'.—
Varat yli $3.000,000.00.
Eirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm-.
me.
tenkin tuottanut heille suurem­man:
tai j)ienemmän: pettymyk­sen.
.Mauri'-n mene .lyks(dlinen
vastaidntfi johtunee etii[)iiässä s"i-
1<i seikasta, että saksalair^teu up-
.secrien sanot aa u olevan johta­massa
lieidiin liikkeitiiiin.. Se on
. i- .. ' •. •, • , • • • • . • , ! : •:. • ; Su­niin
nilM-kitiiivä tekijä, että rans?
k.-daisteii sanotaan tarvitsevan
jl()().()(!() -miestii ennenkuin heillä
bu loi\oa piiiislii ai-;eman her­roiksi.
,
I Sähkön vienti Canadasta.
Vii •2.()00.(HM).(HU) kilovattitun-tia
on { anadasta lähetetty t-ähkö-
-vc) i 1 i la N' il me ise n ii \' i it e n ii v uo te­nä
niitteii tietoje)! mukaan, jotka
esitettiin alahuoneen istunnossa.
Ontarion siihkiilaitosteu komissio-nerilla
on lupakii'jat. joilla hän
saa lähettää sähkövoimaa yhden
n,,n, ,)OKa on N U M K ) kilovattia ja
toisen erän -15.000 kilovattia.
i
m
Yhteys Pofejoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Malidoiiisimman pikainen toiminta.
i
SH
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina 'päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN 3VIAEKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikin lähetykset osoitetaan postin kautta, jos gäh-kösanonialähetystä
ei erikoisebti vaadita. SälikötyB-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50,00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seu^f'ivalta sa-dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kir joittiaa hy vin tar­kasti
'"^i'!''*!?''
H
-1
1 »
m
f
M
i1i
m.
o
PORT ARTHUR. ONT.
tai: 518 St. Catharine St., West, Montreal, Que.