1921-09-01-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
PAUTUS T A P Ä H - ENSÄ K A U T T A! VAIN smsEsmmmiL voi TORSTAINA SYYSKUUN t PtNJt — SUDBUÄY, ONTw CAN. — THURSDAY SEPTEMBER I, 1921 V VUOSIKERTA^VOL V i katuvaiinii" sia palkka-mkäsitel-vaksi [ainitsimme join ai-catuvaunukomppania itaa työläisten palk-lee sittenjmin tehnyt a prosenilla. Tuo ei ,-ttänyt työläisiä ja itaa palkkojen ale^- •iitaisuudenhaliituk-palkkaneuvoston kä-mppania ämäsä edustajaa ky »an neuvostoon.yaan työministeri ilmoitti, lania sitä tee,: tulee sen . nimittämään, a mielipiteensä ja qn lustajansa tuohon leuvoston ensiniäi-si olla tällä viikolla. ;o palkkaneuypsto sa kun komppaiiia, >t^. jJehtaa'ennen; i^» , •;' >-:>>r:iiN^ tösei-kuJt^i^aii^ kumpaakaan: pu^itai )ivovat;-^ttö:i«>^pä istumaa 1 aniakin pio Icseeii. Jos sitä ei umaan on luultavaa, set saavat kävellä rat ennen ajaneet ka ismmTara-n hautajaisulvonta i erikoistieto) la «Pravdassa»: sanomalehdistö kir-iri äänilajissa nälän-lä. Mutta yhdestä yhtä mieltä, että naii selvä todistus köm-teiden ja kommunis^- täydellisestä varari-i kävisi kommunisti-vararikon todistuk-se kapitalistinen jär-syntyessään vararik- Muistakaamme vain llisen vallankumouk-rlstisellakin Venäjäl-i jo ennen vallanku-irikoisen mielienkiin-ia lainata Kerenskin arveministerin, Pro-en 1917 syysku;ii8sa Hän sanoi, että nenkuulumaton näl-iltipkoneisto oli täy- [än ei voinut löytää i tilanteeseen. Lo- Tiouksen jälkeen tay lollisesti käfjistyä, ksin muonitettavana 5 miljoDnaa sotilas-ilraällisimmät seudut tilaisten miehittämi-kun me luemme por-tä bolshevismin vara e me Lbyd Georgen erverissa, mielenkiin en, minkä kyhääjä ettu englantilainen aa on velassa Ame-i- ie.lausuukirjotta- 1 ha'iitus dn ääri-akais'nmaksud' joli- Toi.maksaa vain jo-teoIIisuusoÄakkeilla. 'Varoilla, niin kilpai-r- t teollimudenliar-inmarkkinoilla, jos liin tulee Amerikka llisuuden oniistajak- ' kilpailamaah oman Ja kirjoittaja lopet-rkiilisessä tilantees-ämme huomioon, et le maa, joka on vainutta kuitenkin pel-ättu englantilainen 'feksi mitään pelas- » kapitalismi siihen . Jos ei kapitalismi "heöttaman tuotan-jälkeen tiedä miten ^3tuksesta tuotan- 'n hassunkurista, Pt- °'tajat pitävät ään-afarikosta. Rote Fabne porvarilluten «avnstns* toimitta». (Vapauden erikoisuutinen) Saksan kommnnistipuolueen äänen kanatta^, Rote Fahne,jul!kaisee mie-ienkiintoisen kirjotuksen siitä ajojahdista, jota nyikyisen ayustustot minnaU; yhteydessä äärimmäisestä oikeistosta alkaen oikeistososialisteihin asti käydään Neuvosto<Venäjää vastaan. cKommunismin painajainen on niin kauan rasittava Saksanmaata kuin Venäjällä on neuvostohallitus ohjalcsissB»; kirjoittaa cTägliblie Rundschau». Kaukoh^öisin Saksan pprvaristoii osa kyllä tietää, huomaut taa Rote Fahne,; että neuvostovallan kukistuminen ja vanhaix järjestelmän valtaan palaiittaininen Venäjällä mer kitsisljnitia^v^a^^ •idplPi^äiaafen-e yaa|äi-ei:a^ ^tSlie löuti^^^ i|oi^aiflsjta'mielisi--y^^ ptoletäriäatih ^riistämiseen. Ja-alita syystä ulvovat Venäjänsyojä-lehdet, eikä vähemmin noskelaislehti «Vor-wärts>. «Pois Neuvosto-Venäjä, Saksan vallankumouksen tuki!» . Toiset lehdet taas kirjoittavat'avoi mesti uuden hyökkäyksen tekemiscs' tä neuvostovaltaa vastaan. Niinpä kirjoittaa venäläisten muscasotnia-laisten äänenkannattaja «Deutsche Tageszeitung»: «Venäjä ei tule autetuksi elintarpeilla ja lääkeaineilla vaan tykeillä. Mieluummin kauhea loppu kuin loppumaton kauheus!» , J. - Sitä huoHmätta on. S?ksa kuitenkin valmis auttamaan, huomauttaa samai nen lehti. •, Sen lahtarijoukot ikävöivät saada jälleen ryhtyä johonkin «avustustoimintaan». Kun Suoini pyy si apua, kirjoittaa «Deutsche Tages-zeitung » edelleen, lähetti Saksa, vaikka itse oli sodassa, sotilaitaan kauaksi pohjoiseen «sielläkin taistellakseen vapauden ja oikeuden puolesta ». Tällöin, huomauttaa Rote Fah-ne puolestaan, teurastutti kenriaali Maiinerheim joukkoineen kymmeniätuhansia työläisiä, ajoi tuhansia yli rajain ja ahtoi alttiiksi monia kymme niätuhansia nälkäkuolemalle vankiloissa ja keskity^sieireillä.. Mannerheimin miehet teurastivat siellä ehem män. kuin koskaan .Koltshakin joukot, pahemmin kuin mitkään Hort-hyn pyövelit. Tällaista avunantoa Venäjälle ajattelevat Saksan kiihkokansalliset, hyvin onnistuneen veri' löylyn jälkeen sitä paremmin voidakseen harjoittaa «avustustoimintaa» omassa maassa. Rote Fahne viittaa kirjoituksesaan tämän jälkeen helsinkiläisistä porvarillisista likalähteistä mailmalle toi-mitettujin uutiseen kuinka muka neu vostphallitus olisi Valmis luovuttamaan valtansa kaikista; puolueista muodostetulle avustuskomitealle, min kä tiedon m.m, «Vonvärts» pii suurella riemulla hotkaissut.- «Mutta — jatkaa Rote: Fahne — neuvpstohallitus ei lainkaan ajattele vallasta luopumista. Mensheyistiseen hallitukseen myöntyminen merkitsisi wrangelilaisen hallinnan toteuttamista, mikä taas olisi yhtä kuin valkoinen kuolema.yli koko Europan! • Venäläiset työläiset ja talonpojat kärsivät mutta odottavat ja kestävät. He suprittävat kestävyyden ja uhrautuvaisuuden ihmetekoja. He ajavat mailmanvallankumousta eteenpäin ur heillä ypitoillaan, he jouduttavat sitä äärettömän sitkeällä taistelullaan ja xe3ctaamattomalla kestävyydellään. Imperialistiset Saksa, Ranska, Puola y.m. varustautuvat avustamaan vanhan vallan kannattajia. ; Siitä S3rystä on Säksari, Ranskan, Puolan y.m. mai deh proletariaattien varustauduttava auttaakseen Venäjää työläisiä ja ta-lonpoikia. Kantakaa kortenne yhteiseen kekoon, Europan proletaarit! Jakakaa viimeisenne Venäjän työläisten ja talonpoikain kanssa! Apulähetyksiä Venäjälle! Länsi-europalaisen taan-turaifksen aiottu hyökkäys on teidän vastarintanne kautta tehtävä tyh-jaksi! : Venäläiset työläiset ja talonpojat kuolevat, kärsivät ja jatkavat sitkeätä taisteluaan teidän hyväksenne. Sei soessanne heidän puolesta — seisotte 9man itsenne puolesta. Hyljätessän-ne heidät — hylkäätte pnmn itsenne.' Venäjän_ työläiset jaj^ talonpojat luottavat Iähsi>europäIaisen, proletariaatin apuun,» Montrealin jialakköon Montreal — Tä,käläisen ranskalai sen sanomalehden kustantajan jai kain sainvälisen kirjaltajain Union välillä ön syntjmyt eriinielisyyttä työajan pituudesta, joka ^erimielisyys sitten joliti siihen, että kansainvälinen kirjaltajain unib kutsui unioon, kuuluvat kirjaltajat lakkoon. Lakko Jkut-sua noudatti 7 painajaa ja yksi oppilas. Liikkeen ^ taholta julistettiin avonai sen työpajan käytäntöön" ottaminen kaikisa eri osastoissa ennen mainitus- !W; kii;japainoKsa. : • .'. , ———0-^ V : Pelturijohtajat Tom. Moore ja P. M . Draper valittu ilman vattaehdpkas-ta Kongreiain presidentiksi ja sihteeri-rahastonlioitajaksi Winnipeg — Canadan' ammattijärjestöjen vuotuisessa konventioriissa täällä valittiin Canadan Trades & La bor Kongressin entinen tpimeenpane-va komitea uudelleen. Presidentiksi valittin myrskyisten suoslonosotusten vallitessa 'uudelleen Tom Moore ja sih teri-rahastonhoitajaksi P. M. Draper 21 kerran. Samoin valittiin, toimeenpanevaan komiteaan entiset jäsenet nimittäin Arthur Martel; Montrealis ta7-H;^J.Hanford; Hamiltonista ja Alex McAndrews Moose Jawista. To-rontolainen J. W. Bruce valittiin vel-jesedustajaksi brittiläisten ammatti-unionistien ensi vuotis, kongressiin. Ernest Robinson Winnipegistä valittiin edustamaan Kongressia Amerikan Federation of^ Labo^j^ ensiyuoti seen konyentioniin. Seuraava konventionipaikka. Seuraava Trades & Labor Kongres sin kokous päätettiin pitää Montrfr alissa. Vancouveria ehdotettiin kyllä seuraavaksi ;kokouspaikaksi,mutta luo puivat vancouverilaiset siitä tällä ker taa kuitenkin ymmärryksellä, että 19. 23 Kongressi paikaksi toivotaan saatavan Vancouver. Aasialaista työvoimaa ei sallita Yhtenä kongressin tärkeimmistä kysymyksistä oli kysymys aasialaisen eli n.s. keltasen työvoiman maahan pääsyn rajoittaminen. -Tässä suhtees satehtin esityksiä, joiden tarkotuk-sena on Dominion hallituksella painos taa erikoisten rajoitusten aikaansaamista. . ' Tjrottomille on saatava yleisiä töitä. Työttömyyttä koskevasta kysymyk sestä oli valiokunta laatinut ehdotuksensa, joka esitettiin konventidnille. Päätettiin esittää hallitukselle, että sen on toimittava mahdollisimman suuressa määrässä sellaisten töitten alottamiseksi, jotka ovat suunniteltuja tehtäviksi ja että tällaisissa töissä on maksettava tavallinen palkka. Työnvälitystoimistojen poistamista • vaaditaan. Konventionissa myöskin hyväksyttiin päätöslauselma, jossa voimakkaas ti painostettiin työnvälitystoimistojen poistamista, kuitenkin sillä eroi-tuksella, että hallituksen kontrollin a-laisena olevat eivät sisälly päätöslauselman vaalituksiin. Siirtolaisten maakan pääsyä rajoitet- ':;tava. '.. Europasta tuleviin siirtolaisiin näh den päätti konventioni vaatia hallitusta laatimaan asetuksen, jonka mu» kaisesti siirtolaisuus kaikista Euro pan. maiista lakkäutetta''siin vähintäin kahdeksi vuodeksi. 'Sellaisia siirtolaisia vaan olisi sallittava maahan muuttaa, jotka todistettavasti ovat oi leet kotimaassaan manviljelijöitä ja tulevat Canadassakin asettumaan ainoastaan manviljelijoiksL RANSKAN KOMMUNISTIPUOLU-EEN JULISTUS Venäjää kohdanneen kadon johdosta on- Ranskan 'Kommunistisen Puolueen jphtaya komitea osoittanut maansa työläisille senraayan avustiis-kehoituksen: • • Venäjän kansa kärsiTlkymmenessa maakunnassaan, kaakossa ja Volgan varsilla, himätöin^IKä^^ Se käjän-tyy: meidän puoleemine, -kuten koko mailman proletaarien puoleen, jotta me täyttäisimme solidaärisuosvelvol-lisuutemme . sitä . kohtiaan. Emme lyöne sitä laimin.. . ; Joskin toisilia iiseydnilla Venäjää on saatu ii^etta^^^ sato, niin vallitsee toisilla; sitC^suurempi hätä. kuivuus on te^^t maan hedelmätto-jnäksi: on^saätUfvain heikko tai ei lainkaan mitään satoa;:väestö siirtyy ravintoa etsien toisille seuduille; nälkä ja sitä seuraavat hirvittävät taudit niittävät lapsilaumoja. Kysymyk sessä on kiaibkien aikain hirvittävim-piin romahduksiin verrattava katas-troöffi, kriisi, joka pn sitä vakavampi, kun ei ole jälellä mitään syyskylvöjenkään tekemiseksi. Vanhaan tsaristisoon aikaan sattui tuon tuostakin, että niiijoonia ihmi siä kuoli nälkään. Niinpä ei vallari-kumoukserikaan puhjetessa ollut kau pungeissa leipää ja talonpojat elättivät itseään ruohoilla; sota oli kahmaissut maan työvoiman, saattanut Venäjän muutenkin .niin takapajui sen talouden epäkuntoon, tuhonnut kulkulaitoksen. Niin suurin ponnistuksiin kuin neuvostovalta on ryhty-; nytkin hankkiakseen maalle välttämättömiä työvälineitä ja poistaakseen tsaristisen politiikan seurauksia, ei se kuitenkaan ole voinut, suorittaa koko tehtäväänsä. Taistellen maan aseistettua taantumusta ja toistuvia uiko sia hyökkäyksiä vastaanei se, kaikista aloitteistaan huolimatta ole ypi nut parantaa muuta kuiri osan pahasta. Vapautuakseen siitä kokonaan olisi sen pitänyt, päästä kosketukseen muun mailman kanssa, ottaa osaa kan sainväliseen elämään. Mutta kapitalistiset vjllat, kostaakseen ensimäiselle maalle, joka on toteuttanut yhteiskunnallisen vallankumouksen, ovat eristäneet sen saarrollaan, ja tällä haavaa, kun Venäjää kohtaa huono sato, niin, osittain täydellinen kato, täyttyy tuo rikos. Miljoonat lapset menehtyvät vain siksi, että ovat syntyneet punaisten lippujen varjossa. Kokonainen kansa on annettu alttiiksi kuolemalle o-mistavain luokkain diplomatian kylmyyden takia siksi, että se on luopunut vanhasta omistusmuodosta. Ranskan työläiset! Emipe käänny turhaan teidän puoleenne. Tunnemme teidän jalomielisyytennie, samoinkuin sivistyneisyytenne. Ranskan proletariaatin naiset, ettehän sailine, että Venäjän pikkulapset, pojat ja ty töt, jotka ovat teidän oraain lastenne veljiä-ja sisaria, joutuisivat lupkkapu-litikan uhreiksi. On jotakin korkeampaa kuin hallitusten vihamielisyys — kansain soii-darisuus. Jos Venäjäli nälä-i+ä huo mennä kehittyy koleeria sellainen, ettei historia tiedä mainita moista, lan-kee edesvastuu siitä. valtiomiehille, jotka hallitsevat meitä. He eivät kä sitä vieläkään, että jättäessään Venäjän alttiiksi kuolemalle saartolin-jan taakse, ovat he tehneet koko mailman hautausmaaksi. Ranskan työläiset! Vaatikaa saarron lakkauttamista, jotta Vepäja voi hankkia elintarpeita ja lääkieainei<a voidakseen elää ja voittais kulkutajs. dit. Ajat ovat vaikeat. Mutta ettehän tyytyne vain painostäniaan porva ristoanne, murskaamaan rikosaseet sen käsissä. Teidän on myös tehtävä persoonallisia ja rahallisia uhrauksia, riennettävä auttamaan, veljiämme Venäjällä. Teidän on käytännöllisesti osoitettava solidarisuutenne Ve näjän työläis- ja talonpoikaisjoukkoja kohtaan, jotka siellä ovat varistaneet harteiltaan vanhan mailman orjuuden. Ja täyttäessänne veljeyden vaj«ti-muksen, joka velvoittaa teitä lähtemättömän häpeän uhalla, yhtyessän-ne mailman kaikkiin työläisiin, jotka rientävät Venäjän avuksi,- mittaatte te voimianne vastavallankumouksen kanssa, joka jo asestautuu neuvostokansan kärsimyksillä. Osoittakaa voi manne, uhrausvaltniutenn», inhitailli nen huolenpitonne ja kansainvälisen proletaarisen velvollisuuden ylevä ymmärryksenne! Tsekkoslovaktah' bbmraunistipuolueen kehoittts Työläiset kaupungeissa ja maaseuduilla. Tulevaisuutenne ön vaarassa 1 NeuvPstoVenäjä näkee nällcäd. Työläiset jätalpnpojat, jotka ovat 4 vuot ta teidän puolestanne taisteleet ja kuolleet, ovat tiirmion omat, ellette te ri.nnä apuun. Koko mailman sorrettujen kohtalo ratkaistaan Neuvosto- Venäjän kohtalon kautta. Kaikkien työläisten, kaikkien sorrettujen ja riistettyjen, olkoot he mitS kansallisuutta tai ammattia tai kuulukootpa mihin puplueesene tahansa, on riennettävä Neuvosto-Venäjän avuksi ja teossa osoitettava prpletaarinen soii-idaarisuutensa; ' Avusiustoimmtaan voidaan ryhtyä monella tavoin: kerää, mällä varoja, vaatteita, rohdoksia, luo vuttamalla, tunti- tai päiväpalkkoja nälkäänäkeville työi-ii»lle ja talonpojille, kuolemankielissä oleville Neuvosto- Venäjän proletaarilapsille, pakottamalla väiitt^hiiin kauppasuhtei siin Neuvosto-Venäjän kanssa, vaatimalla pitkäaikaista kauppaluottpa hai lituksen välityfksellä, Tonavan avaamista kauppakulkua varten V.jnäiälle ja rahtien alentamista. Neuvosto- Venäjän auttaminen on asia, joka koskee koko prolptariaattia, kaikkia työtätekeviä ihmisiä kaupungeissa ja maaseudulla. Neuvosto-Veniijän suo jeleminen romahdukselta ja perikadolta Pn ilman eroitusta ja puoiuenä-kökantoihin katsomatta koko mailman proletariaatin etukysymy.!. Sveitsin kommunistipuolueen julistus Toverit! Venäjän talonpoikain ja työläisten neuvostotasavalta on hirveässä ahdi.i-tuksessä: kuivuuden seurauksena vallitsee eräissä kuvernementeisjä sellai nen kato, että 10 miljoonaa uhkaa nälkäkuolema. Nälänhädän ohella raivoo kpleera, tup julma • ihrhwk«n-nan vitsaus. Järkyttävällä avustuskehoituk^el-laan kääntyy suuri proletaarirunoili-ja Maksim Gorki neuvostohallitukson valtuuttamana koko mailman puoleen: pelastakaa venäläisen talonpoi kais- ja työläistasavallan kansa! Tämä avunhuuto-kaikuu mailman porva ristoon nähden kuuroille korville. Hei dän sydäntään ei koske eikä liikuta kaikki tämä oihke ja vaikerrus. Neljän vuoden ajan on Venäjän kanaa taistellut vertaamattomalla urheudella työläisten ja talonpoikain vapaan neuvostovallan säilymisen puolesta. Kaikki vastavallankumouksellisten sisäiset ja ulkoiset hyökkäykset torjuttu ja hyökkääjät tuhottu. Mutta tiukasti yhtjcnliittyneet Ve näjän työläiset ja talonpojat eivät kaikella 'urheudellaankaan voineet es tää, etteivät ulkoiset hyökkääjät ja menshevistiset petturit kotimaassa o-lisi mitä törkeämmin haitanneet proletaarisen talouden uutisrakennustyö-tä räjäyttelemällä siltoja, hävittämällä : kulkuvälineitä, tekemällä käyttö-kelvottomksi kaivokset ja tuhoamalla elintarvevarastoja. Mutta kaikista vaikeuksista huolimatta on bolshevi-kien neuvostohallitus kuitenkin saanut suuria aikaan kansantaloudellisen rakennustyön, kansanvalistuksen ja hallinnan aloilla. Vaikka muut unohtaisivatkln inhimillisyyden, on Sveitsin työväestö iloi sin uhrausmielin täyttävä proletaarisen solidaarisuusyelvollisuuden. Toverit! Tällä vakavalla hetkellä (in kaiken puoluekiistan vaiettava. Kaikkien suuntien ja puolueiden yläpuolella on oltava niailmän proletariaatin onnen ja menestyksen, mail-manproletariaatin, joka esitaistelijoita ovat Venäjän työläiset ja talonpo- :at Venäjän Kommunistisen Puolueen johdolla. Heidän kärsimyksensä on meidänkin kärsimyksemme, heidän aistelunsa meidän ja heidän voittonsa meidän. Mutta heidän tappionsa a tuhonsa olisi myös koko mailman pi'oletariaatin tuho, taantumuksen voitto, mikä myös Sveitsin työväes-iölle merkitsisi orjuutta ja rajatonta curiistumista. Sitä syystä toverit: AUTTAKAA NEUVOSTO-VENÄJÄÄ, NIIN AUTATTE ITSE-Ykdysralloista tulee suuret moSrfit työttömiä, aiheuttaen tilanteen entisestään vaikeammak* si muuttumisen A N N E ! Vancouver — Työttömyystilanne täällä näyttää kehittyvän hurjaa vauh tia kriitilliseksi ja lisääntyy tilanteen vakavuus huomattavasti mitä lähemmäksi syksyä ja talventuloa joudu taah. Useampia konferensseja on pi detty British CPlumbiah työministerin kutsusta ja myöskin hänen johdollaan Victoriassa, tarkotuksella saa da kysymyksessä olevissa konferens-iseissa aikaan jonkinlainen suunnitel-miaV jonka mukaisesti työttömyyden aiheuttamaa puutetta ja kurjuutta voitauiin^ mahdollisimman tehokkaasti vastustaa. Työmihistörl Fairlsln laskelmien mukaan Mee Väncpuverissa ja Victo riassa olemaan erisi' talven aikana Vähintään 20,000 työtöntä ja konfe-renssi. vetpaa tehtailijoihin ja työnan ^jiin, että ite koettaisivat käyttää lai töksiaan riiahdolIisiRimriri suurella voi maila ja siten taata usieammille työttömyydestä kärsiville työtä. Pääministeri OHvejr selosti hallituksen suhdetta työttömyyskysymykseen, sanoen, «että hallituskaan huolimatta siitä, että sillä olisi hyvä halukin ei voi sanottavasti asian eteen toi-rtiia. On saatava aikaan mahdollisimman suuri yhteisymmärrys «työn ja pääoman» välillä ja vaan siten ^voidaan asiassa tuloksia tuottavasti toimia. » Tämän lisäksi hän kielsi sen ajatuksen jota On tahdottu esittää, «että hallituksen velvollisuus on löytää työttömille työtä keskinkertaisilla palkoilla ja että hallitus ei suuresti voi ottaa ofiaa avustuksen jakamiseenkaan ». > Suuret joukot "tyStlShila »oapau Yhdysvalloista Kpnferenssissa selostettiin palkalliseen työttömyyteen euuresti vaikuttavan seiii että Yhdysvalloista tulee joukottain työttömiä löytääkseen jota kin työtä, mutta joutuvat vain siten lisäämään entistään vaikeaa tilftnnet» ta^ ...-1!! • /"'n'.v •; .^: Kaupungin hallinnon toimesta ö3 selitetty, että työttömien avustusky-symykseen nähden on otettu se kan ta, että ainoastaan sellaisille jotka maksavat kaupungille veroa tullaan työttömyyden aiheuttaman pulan lie ventämiseksi joko jotain työtä katsomaan tai sitten muuten avustamaan. Paikkakunnalle muualta siirtyneitä työnetsijöitä el tulla avusta-maan, 1 Se että maanviljelysalueille, elonkorjuuseen tarvittiin suuret. määrät työläisiä on jossain määrin tilannetta väliaikaisesti helpottanut, mutta tulee se olemaan vain hyvin lyhytaikaista ja niin pian kun elonkorjuu työt loppuu, uskPtaan suurten työttömäin joukkojen suuntautuvan ranriikkoseu duilie ja pääasiallisesti juuri Vancouveriin ja Victoriaan. Ottavatko Tordi|ton työttömät osaa raattiin 4 Toronto — Vieia ei ole varmuudella päätetty mihin toimenpiteisiini Toronton työttömät tulevat ryhtymään n.s. «Labor day» paraadin yhteydessä. Tulevatko he ottamaan tuo hon kulkueeseen osaa kuten tavallista, vai tulevatko he sen 'yhteyteen muodostamaan erikoisen työttömäin osaston, jonka tarkotuksena on osot-taa miten suuret joukot työttömiä suurkaupungissa on, ja myöskin mie-lonosotuksellisessa tarkotuksessa erikoisen osaston paraadlin muodostamalla. Toronton työttömät eivät olekaan kulkuetta toimeenpanneet sitten kevään, joten edisysmielisen aineksen keskuudessa on voimakas mielipide puolustamassa kulkueeseen erikoisena osastona osanottamista. Valkoiset ilimismetsäs^ (Vapauden erikoistieto) - Lähellä Liebemyhliä Itä-Preussissa oli paikallisella lahtarijärjestöllä äskettäin kesäjuhlansa. Ohjelmassa oli tietenkin myös pilkkaanammun-taa. Useimmat näistä kulttuurin esitaistelijoista olivat vähemmän perehtyneitä työläisten vallstamlsvälinel-slin* niin «ttä harva heiiiiit osasi am- • pua maaliin . Päinvastoin ampui muudan heistä kokonaan syrjään, j6I-'' loin luoti sattui erääseen laitolta juh laa seuranneeseen rippikoulupolkaan, joka paikalla menetti henkensä. Ta- ^us el raitenkääh hälriririyt juhlaa." Ampuja'ei ollut tieitÖ^ksVerik.^järVa^ ta pitkällisten neuvottelujen jälkeen suostui hän korvaamaan'pojan hau- ' touskulut ja maksaman, — 2 markkaa hyvittäjälstä. Ammuttu poika oli työiäislapsia, ja 2 markassa oli sU^ kylliksi vahingonkdrvaustfl. Keltainen rotukin vaarana Yhtenä vaikuttavana tekijänä työttömyyteen selitetään lisäksi olevan n.s, keltaisen yaaran. Kiinalaisia ja japanilaisia on maihin laskettu liiaksi paljon sanotaan työttöinyysproblee mia ratkaisemaan valitun konferenssin taholta. Erikoinen yhdistys on perustettu, jonka tarkotuksena tulee olemaan kasvattaa ja kouluttaa valkoista väestöä käsittämään kietaisen vaaran turmiollisuutta, pakottaa. jokainen ehdokas, jok? pyrkii Dominion parlamenttiin sitoutumaan pariamen-tissa vastustamaan'keltaisten maahan pääsyä ja tekemään: voitavansa sellaisen lain aikaansaamiseksi, joka estää keltaiseen rotuun Jcuuluvien aasia laisten työläisten maahan pääsyn tai ainakin tekemään huomattavia rajoituksia tässä suhteessa. Kokoukses-jossa perustettiin «Aasialaisten maasta-sulkemis liitto», oli edusteta tuna useita erinäisiä yhdistyksiä, kuten sotaveteraanein. yhdistys ja usei ta työväenjärjestöjä, sanotaan tiedon annossa. Bua«pest|sga ot) JälJettiJmiin kadon nut tunnettu fysiologi, tohtpri Madz-zaf. Tiedetään vain, että hänet oli sotilasviranomaisten toimesta va;iglt-tu ja sitten päästetty vapaaksi, minkU jälkeen hän katosi., On todennäköistä, f ttä hän on epävirallisesti tapettu, hän kun, vaikka ei ollutkaan kommunisti vaan porvarillisradikaali, teki Unkarin nejjvostovallalle kansahter^^' veyshoidon alalla suuria palveluksia,' Ja siinähän sitä on valkoiselle porva-rlstolle riittävästi mie$tapo'rtiaihetta! Englantilais-japanilain nen sopimus Venäjää vastaan Vain laivatelakoilla tehdään työtä Kahdella täkäläisellä laivatelakalla tehdää-n vielä työtä, mutta niilläkään ei ole mitään tietoja vastaisista tilauk sista. Wallacen lalvatelakka on juuri valmiiksi saamaisillaan Canadian Moskova r - (F. P,) Moskovan «Is-vestiassa kirjottaa Vilenski artikkelin, jossa hän selittää englantilals-ja-panilaisen sopimuksen olevan vaarana Neuvosto-Venäjää ja Kiinaa vastaan. Jaapanin sanotaan ottaVan hai tuunsa pohjoisen osan sakhalinia sekä saariston maakunnat ja avustaa siten Venäjän taantumuksellisia taisteluss. Neuvosto-Venäjää vastaan. Turkissa olevan Japanin diplomaattisen e-dustajan, sanoo Vilenski sähköttäneen parooni Wrangelille, että hänen joukkonsa ovat tervetulleita kaukaiseen itään». - , Pacific yhtiölle rakennettavan suuren laivan, jota tullaan käyttämään Alaskan linjalla ja ollaan sentään tai puvaisia uskomaan, että sama firma-tulee- saamaan urakan Ferry laivan rakentamiseksi, joten olisi mahdolli-suuB pitää telakka ainakin toistaisek-sijcaytuilssä. T/J^jjfknun lopulla Coughlan telakal-lä'^(/ Ultaan laskemaan Canadan halli-tulifseri' laskuun rakennettu 6:des 8,350 tonnin kantoinen kauppalaiva, joka tulee kulkemaan Aasian linjalla. Toinenkin laiva Joka myöskin on ra/kennettavissa hallituksen laskuun uskotaan saatavan väsille tämän syksyn aikana, -jonka jälkeen telakan u-rakat ovat lopussa ellei uusia ilmaannu.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 1, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-09-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210901 |
Description
Title | 1921-09-01-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
PAUTUS T A P Ä H -
ENSÄ K A U T T A!
VAIN smsEsmmmiL voi
TORSTAINA SYYSKUUN t PtNJt — SUDBUÄY, ONTw CAN. — THURSDAY SEPTEMBER I, 1921 V VUOSIKERTA^VOL V
i katuvaiinii"
sia palkka-mkäsitel-vaksi
[ainitsimme join ai-catuvaunukomppania
itaa työläisten palk-lee
sittenjmin tehnyt
a prosenilla. Tuo ei
,-ttänyt työläisiä ja
itaa palkkojen ale^-
•iitaisuudenhaliituk-palkkaneuvoston
kä-mppania
ämäsä edustajaa ky
»an neuvostoon.yaan
työministeri ilmoitti,
lania sitä tee,: tulee
sen . nimittämään,
a mielipiteensä ja qn
lustajansa tuohon
leuvoston ensiniäi-si
olla tällä viikolla.
;o palkkaneuypsto sa
kun komppaiiia, >t^.
jJehtaa'ennen; i^»
, •;' >-:>>r:iiN^
tösei-kuJt^i^aii^
kumpaakaan: pu^itai
)ivovat;-^ttö:i«>^pä
istumaa 1 aniakin pio
Icseeii. Jos sitä ei
umaan on luultavaa,
set saavat kävellä
rat ennen ajaneet ka
ismmTara-n
hautajaisulvonta
i erikoistieto)
la «Pravdassa»:
sanomalehdistö kir-iri
äänilajissa nälän-lä.
Mutta yhdestä
yhtä mieltä, että naii
selvä todistus köm-teiden
ja kommunis^-
täydellisestä varari-i
kävisi kommunisti-vararikon
todistuk-se
kapitalistinen jär-syntyessään
vararik-
Muistakaamme vain
llisen vallankumouk-rlstisellakin
Venäjäl-i
jo ennen vallanku-irikoisen
mielienkiin-ia
lainata Kerenskin
arveministerin, Pro-en
1917 syysku;ii8sa
Hän sanoi, että
nenkuulumaton näl-iltipkoneisto
oli täy-
[än ei voinut löytää
i tilanteeseen. Lo-
Tiouksen jälkeen tay
lollisesti käfjistyä,
ksin muonitettavana
5 miljoDnaa sotilas-ilraällisimmät
seudut
tilaisten miehittämi-kun
me luemme por-tä
bolshevismin vara
e me Lbyd Georgen
erverissa, mielenkiin
en, minkä kyhääjä
ettu englantilainen
aa on velassa Ame-i-
ie.lausuukirjotta-
1 ha'iitus dn ääri-akais'nmaksud'
joli-
Toi.maksaa vain jo-teoIIisuusoÄakkeilla.
'Varoilla, niin kilpai-r-
t teollimudenliar-inmarkkinoilla,
jos
liin tulee Amerikka
llisuuden oniistajak-
' kilpailamaah oman
Ja kirjoittaja lopet-rkiilisessä
tilantees-ämme
huomioon, et
le maa, joka on vainutta
kuitenkin pel-ättu
englantilainen
'feksi mitään pelas-
» kapitalismi siihen
. Jos ei kapitalismi
"heöttaman tuotan-jälkeen
tiedä miten
^3tuksesta tuotan-
'n hassunkurista, Pt-
°'tajat pitävät ään-afarikosta.
Rote Fabne porvarilluten «avnstns*
toimitta».
(Vapauden erikoisuutinen)
Saksan kommnnistipuolueen äänen
kanatta^, Rote Fahne,jul!kaisee mie-ienkiintoisen
kirjotuksen siitä ajojahdista,
jota nyikyisen ayustustot
minnaU; yhteydessä äärimmäisestä oikeistosta
alkaen oikeistososialisteihin
asti käydään Neuvosto |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-09-01-01