Canadan uutiset, August 19, 1920

              y
CANADAN UUTIMET
euomalain^n sanomalelitl Canadaesai
iliaestyy Jokaisena ToratMna.
Kustantaja
! The Canada Nev^siPubUsnlnB Co.
ErickJ^ Korte, Liikkeenhoitaja*
rellä pn • ennen ollut suuri,' sit­temmin
mereen ^uponnut man­nermaa.
JILAUSHIN^AT:
Canadaan: i$2.00 koko vuoaelta,
$1.60 9. kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta, 65 eenttlä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta . ^ , ^
Yhdysvaltöiliin ja Suomeen: $2.50
koko vuodella ja $1.50 puolelta vuo­delta.
\ I /.J' '•
ILMOITUSHINNAT:
4Ö Bentllä palstatuumalta kerran ju-laistuna.
PltempialkaiBille' llmoituksil
le kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja nlmenmuuttolliuotuksot 75 Bont-tiä
kerta, $2:00 kolme kertaa. Naima
ilmoitukset i$2.00 kbrta. $3.00 kolme
Kertaa. Avioliitto-' ja kihlaus-ilmol-t\
ikset $2.00 kertaJ Kuoloiiilmoituksct
$2.00, muistovärsyllä $2.25. Syntymä­ilmoitukset
$1.50, Avloeroilmoltukset
$r00. « !
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 25
senttiä tuumalta.! j
Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi­tuksista
peritään 10 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 senttiä. Postissa tuimia ilmoituksia
ei hyväksytäi velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu-
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, t i ­laukset
Ja nrahatovatj lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur,, Ont., Canada.
Canadan Uutisista laiiiiattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoile.
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
The Finnish Newspaper in Canada.
Puhlishod every Thursday by
The Canada Nevvs Publishing Co,
Erick J . Korte, Manager.
Daily Nows Bldg., Po^rt Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is welcomod and read in eA'ery Finnish
homo in the Domiiilon.i rit is the only
direct advertising medium 1 for those
manufaoturers and merchants who
wlsh to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-ucts
and mercnandise by the large and
eT^rcrowing Finnish population resid^
ing tn Canada. Place! yjour trial ad-vertiseraent
aVid get results.
. Advcrtising rates 40c. per inch.
Political advs. $1.00 per inch,
Advcrtisements^ must'reach our of-fice
Wedne.sday neon to appear on
Thursday's.issue. - j 1
Subscription price in Canada $2.00
per year, United States and other
countrics $2.50 per ymr in advance.
--- Ganadalla on suunnattoman
suuret metsäalueet^ jotka muo­dostavat
yhden sen huomattavim­mista
kansallisrikkauksista. i*U"*
'humattakaan metsäisen Ontarion
tai B r i t i s h Columbian metsä-alu­eista,
jotka ainakin toistaiseksi
ovat ehtymättömät" j a suureksi 0 -
saksi ihmisjalan koskemattomat,
muutamia alkuasukas-metsän-kä­vijöitä
mahdollisesti lukuunotta­matta,
§n Canadan niin kutsu­tuissa
aavikkoyiaakunnissakiii
suuret mcsäalueet. Esimi Sas-k
a te h e w an 'm a akunnan m i t a t u i l l a
alueilla on noin 41 prosenttia
alueesta metsämaata j a Albertan
maakunnasta .48 prosenttia. M a ­nit
o ba n m a a k u n n a n m it a t u i l Ia a-lueilla
on puita arviolta noin 25
m i l j . koortia. Aavikkonvaakun-nissa
on metsästä noin 30-^-40
pros. haapapuuta, 30 pros. män­tyä
t a i kuusta j a loppu koivua,,
tamrakkia j a muita puulajeja.
Giuiadan jnaamittarien kokouk­sessa
pidetyissä puheissa sanot-t
i i i i k i n ,että Canada voisi järjes­tää
asiansa niin, että se verotuk­sen
sijasta panisi jättiläismetsän-^
sä maksamaan suuren kansallis-velkansa.
Esimerkiksi m a i n i t t i i n ,
että Jura-vuoristossfl Ranskassa,
missä kylä tai maakunta omistaa
suuria mäntymetsiä, a.sujainisto
on kokonaan veroista vapaa, sillä
tulot mesästä, rakennus- y. m.
tarpeiden j a •polttoj)uidoninyyn-nillä
saadut varat riittävät y h ­teiskunnallisiin
menoihin. Sama
lienee totta /muutamissa paikoin
Ruo tsissa, j a Cana dal hi sanota a n
olevan ainakin ylitä liyvät eli pa­remmat
mahdollisuudet Ivyötya
täten metsistään kuin-näillä
mailla.
tusta kojitaan,'kaupiinkilaiset saV
inaten.
Neuvostovenäjän taloudellinen
elämä on joutunut täydelliseen
»pysäystilaan.
. H a l l i t u s ei voi säilyttää val­taansa
yhdeksää kuulkautta kau­emman.
Venäjän ainoa pcListus on s i i ­nä,
että se tekee rauhan Europan
kanssa. .Sen tulee päästä, sään­nöllisiin
suhteisiin ei ainoastaan
näissä maissa olevien ' ' t o v e r i e n ",
vaan myöskin porvariluokan
kanssa.
maten' ostivat' ' E e ' ^ Ä p t i f i a / ^ e ii
alimmillaan ollessa Manehesterin
m y l l y i h i n j a kutomoihin, se k un
laskeutui pimnan kurssin laskeu­tuessa
muka Englannin huonoja
markkinoita peläten. Sama pum­p
u l i lähetettiin sitte valmiina
tuotteina takiaisin Yhdysvaltoi­hin.
Kun d o l l a r in kurssi yhä o li
korkea, 'hyötyi Englanti tässä
kaupassa, saaden Amerikasta
maksun kullassa — sai ilmaista
rahaa sanottaisiin' tavallisessa:
puheessa $1.67 j o k a i s t a pun­taa
päälle. Se o l i ostanut raaka-aineen
punnallaan sen tehdessä
j|^3,19 j a .sai siitä myydessään $en
valmiina tuotteena •; kulfadoUa-'
reita. Näin sai se' kiinnitfä-mäs-tään
$3.19 aina $4.86 'A'merikan
kulta a. 'Kanna ttipa sen" s i l l o i n an­taa
kauppakilpailijainsa 'hoilata^
k i n .
K u n Englanti sitte maksoi v.
1920 langenneet bondinsa. kul­lassa,
ihmettelivät. pessimistit;
mistä se oli kultaa saaiuit. .Mut­ta
päivän selvä asia on, että se
o l i saanut kullan ottamalla amc-r
i k a l a i s t a raaka-ainetta J A inyy-mällä
sen edellämainitun kurssin
A-allitcssa suurella kurssivoitolla
trikaisin valmiina tuotteena. 8c
oli hoitanut asioitaan toisten hoi­latessa.
M u t t a tässä nyt pyydäm­me
lukijain tarkkuudella otta­maan
huomioon sen seikan, ctta
Englannin rahan kurssi ei paran­tunut
kun se oli m y y n y t tuot­teensa,
kurssivoitolla Ameriik-kaan,
vaan vasta sitte kun se oli
lähettänyt kultaa kansainvälisten
obligatsiooniensa maksuksi.
Tämän seikan -huomaaminen
auttaa teitä tuon nykyäiinkiri
vielä n i i n yleisen erhetykscn
välttämiseen k a upp a b a 1 a n s s i n
kurssiin- vaikuttamisesta, jonka
l^uUion Rcportin olisi pitänyt a i ­naisesti
hälventää. \
Mutta luokaamme vielä silmäys
kauj) pai) a 1 an ssi in^ tarkasi aa ksc m:
mc sitä" eräältä toiselta puolelta.
Canada ei kyllä n\aksa, niin­k
u i n ensi silmäykseltä näyttää,
tai kuin olisi syytä olettaa, kurs­sin
-mukaista ylimaksua Ameri-ostamastaan
tavarasta.
K u r s s i n ollessa- 10 prosenttia te­k
i s i tällainen ylimaksu Canadan
Y l i d y s va 11 ois t a osta m ien t avaro i -
den päälle: huikean summauy 80
'miljoonaa dollaria. • K u n k u r s s i -
el-oitus todellisesti 'on 14 prosen­t
i n , v a i h e i l l a o l i s i tämä summakin
noin kolmatta osaa suurempi.
Kumminkin Canadan sisääntuot-tajat.
harvoin sitä maksavat. U -
se i ssa ta p au ksi ssa o t ta a a me ri k a ­lainen
tehtailija tai tukkukaup­pias
siitä puolet tai enemmän
tappiokseen, säilyttääkseen cana-dalaiset
kundinsa. Toisissa tapa-n
k s i ssa. a m e r i k a 1 a i n e n my y j ä t aa s
sallii ostajan Canadassa sijoittaa
ostohinnan eanadalaiseen pank­k
i i n nimelleen. Hän j o k o sijoit­taa
tämän rahan Canadassa, t a i
taas antaa sen olla talletettuna
pankissa; sillä Canadan talletus-tustodistu
k s i l 1 a , v oi h än tarvi11a-cssa
saada luottoa kotonaan Y h ­dysvalloissa.
.^i\Iutta oletetaan, että Canada
todella maksaisi kurssista johtti-yan
ylimaksun, 80 miljoonaa dol­l
a r i a vuodessa eli enemmän, A -
jnerika)5ta ostamistaan .tavarois­ta.
Yhdysvaltoihin myymästään
tavarasta" saisi se taas 44 i n i l j.
dollaria ylimääräistä . kurssikor-vausta,
eli aina sitä mukaa enem­män
kujn kurssi olisi 10 :ntä pro­senttia
korkeampi. -.'Näin olisi to-dellhien
ylimaksu kurssin vuoksi
vain 36 m i l j . dollaria.
E n g l a n n i l t a saisi Canada taas
ylimaksua 80 sentistä dollariin
j o k a i s t a $4.86 kohden jUiin että
Englannista tuleva, kurssista
johtuva ylimaksu t e k i s i vuodessa
100 :sta' 180 :neen miljoonaan dol-
; EntcreB~^si^ class mall mät-tey,
Dee. irT915, at the Post Office ac
Port Arthur, Ontario, baijiada.
Kurssipakiiiaao
II.
Eräs ennustus Venäjän uudelleen
rakentamisesta.
THE AIM OF THE CANANDAN
UUTISET.
The help preserve the! Ideate and
sacred träditipnfe of thisl our adopted
country, the Dominion lof Canada: To
dbserve itsJaws and inspire others to
respect and obey them: .To strlve
unceasingly to qulcl<en I ^he publlc's
wnse oT C i v i c duty: In! a l i ways to aid
In making this country; greater and
better than >/e fouhd it.
— Kykyä leikinlasl^^uun ei p i ­täisi
koskaan käyttää toisten
haavoittamiseen. ; 1
I ' Olkaamme i oikeudellisia
n i i l l e k i n , jotka yrittävät meitä
vahingoittaa. Ellemme tarkoin
valvo itseiin;ime j u u r i tässä .suh­teessa,
-eksymme pian maksamaan
pahan pahalla, j a s i l l o in emme
ole ensinkään heitä parempia.
•— V o i t a itsesi! Siihen asti k u n
sen olet tehnyt olet orja, sillä toi­sen
vallan alaisena 1 oleminen ei
ole sinulle omien' 'into^himojesi
vallanalaisuutta paljonkaan luon-
^"noUisempaa. '
— Itsekieitäytymys ei merkit­se
kerrassaan mitäänj itsensä täh­den.
>Sellaisena on se vain tuh­maa
elämän viattomista j a v i r ­kistävistäkin
iloista , kieltäyty­mistä.
J a kumminkin jalo tar­koitus
tekee: .usein itsekieltäyty-misen
jaloksi, luonnetta kasvat­tavaksi
j a sanoin kertomattomia
siunauksia i ai kaansaavalisi hy­veeksi.
' '
• Havai^isaarten 1 I l i s t o r i a l l i -
sen seuran varapresidentti ilmoit­taa
,että Robinson Gruson saari
aijotaan Chilen hallituksen t o i ­mesta
muodostaa huvimatkailupai
k a k s i , ajan I mukaisine .hotellei­neen
ja jnuinc Tiehäl;yksineen.
iVarapresidentti, professori .Mi* iH,
B r y a n sanoo, .että J u a n Fernan­dez
saari, jonka Daniel DePoe
k i r j a l l a a n teki kuulmsaksi, on
kauneuden ja kasviston vihrey­den
j a rehevyyden puolesta pal­j
o n samallainen k u i n i vanhimmat
puistot, 'Havvaijisaarillal V 'Profes­sori
itse vietti k a k s i lyötä
-pojan luolassa, joka nyt, j o s hä­nen
suunnitelmanpa toteutuu, -tul-?
lee huvimatkailijain yökorttee-riksi.
Nykyään on professori
Etelämereilä hakemassa' todistuk­sia
teorialleen, eM TyjTiellätn^-
: I\rmian vapaamielinen veiiäläi-nen
viikkolehti, ' j o k a ilmestyy
McAV Yorkissa, ennustaa, että V e ­näjän
olojen kuntoon asettami­seen
tullaan pian ryhtymään.
Lehti arvelee, että ''bolshevismin
kulvi.stumincn voi tapahtua m i l ­loin
tahansa.'' Kuitenkaan se e i
tiedä, m i t ä tapalituu sen k u k i s ­tuessa.
Se otaksuu, että' siellä
t u l l a a n . voimaansaattamaan de­mokraattinen
hallitusmuoto.
Sama l e h t i ilmoittaa, syyksi aja­tukseensa
bolshevismin- kukistu­misesta
seuraavia tietoja j o i t a sil­le
ovat antaneet osuustoiminnal­listen
järjestöjen edustajat Sehc-mcleft*
j a Makeff.
''Venäjän teollisuus on raippi-olla,
rautatiet ovat huonossa kun-
]i ossa, junat ku Ik e va t a i n o a s t a an
kerran tai kah.de.sti viikossa, vetu.
r i t ja vaunut ovat perin surke­assa
kunnossa. Tehtailla ei ole
mitään raaka-aineita, polttoainei­ta
eikä edes järjestettyä työvoi-nma.
Useimmat ammattitaitoiset
työmieliet. on otettu l i a l l i t u k s en
palvelukseen. Ne ammattimiehet,
mitä on jälellä, ovat rautaisen
k u r i n alaisia j a pieninkin erhe-tys
, j a tottelemattomuus rangais­taan
vankeudella tai sakoilla.
Tällaisen . menetlplyn johdosta
syntyy l u k u i s i a lakkoja, mutta
ne tukahutetaan säälimättömästi.
Kaupunkien väestö kuolee k i r j a i ­mellisesti
sukupuuttoon. Vuotui­nen
kuolevaisuusprosentti IMosko-vassa
on kohonnut aina 120 asti
1000 asukasta kohti. Lavantauti
riehuu maaseudulla j a vielä hirve
ämmin kaupungeissa j a lääkkeitä
j a lääkärinhoitoa ei ole saatavis­sa.
Pakkotyö j a -tuotteiden ko­koaminen
veroina on yleinen il­miö
uudessa " i h a n n e y h t e i s k u n ­nassa.'*
Kaikilla mahdollisilla
k e i n o i l l a koettaa kansa päästä
merkitsemästä hallituksen l i i k ­keelle
laskemia obligatsiooneja ja
se täyttää velvollisuutensa aino­astaan
pakosta j a p e l o s t a . ' •
Sanomalehteen^ / *-Struggling
R u s s i a " (Taisteleva Venäjä)on o-tettu
Neuvostohallitulksen talous­neuvoston
päällikön A . R y k o v ' in
tiedonanto, jossa sanotaan: )
•*Ennen sotaa, s i l l o i n k i n , ' k un
tilanne o l i : pahiUj o l i . käyttökei-vottomia
vetureita ainoastaan' 15
prosenttia. Nyt on niitä 69,5 pro­s
e n t t i a , "
: - .Samassa lehdessä julkaistaan e-rään
alnerikalaisen insinöörin,
Mr. K e l l y n kuvaava tiedonanta:
Maalaisvä kaikkialla tuntee
Kuten edellisessä kurvssipaki-nassa
mainitsimme, oli Englan­n
i n rahan kurssi Napoleonin so­tien
jälkeen-.niin huono, että .sitä
kurssattiin 15—18 prosenttiin.
K u i t e n k i n kauppa-ba 1 anssi oli sa-maila
ai'kaa Englannin eduksi,
joten yleisen käsityksen mukaan
olisi asianlaita pitänyt olla ihan
päinvastainen. Yleisin luulohan
on että kurssialennukseen ^ on
suoranaisesti syynä maallavastat-tavana,
oleva kauppabalanssi. N a ­poleonin
aikuisten sotien jälkeen
myi Englanti suhteellisesti enem­män
tavaroita ulos, verrattuna
siihen mitä se osti, kuin se on
milloinkaan tehnyt koko histori-a
n sa a j ai 1 a, Ka u ppabal a nssi, • j a
Iisaksi sangen suuri balanssi, o li
siis kokonaan sen puolella.. Ja
kuitenkin .kurssi o l i sille epäedul­linen.
Senvuoksi mäiirättimkin
kuuluisa, parlamenttaarinen raha-asia
in tutkimus, ja v. 1810 vai-1
mistui n, k. I^ullion Report, jota
s e u r a s i k u u 11 a m y Ö h e'm'm i n E n gl;
r a'l la n k u 11 a k a n na 11 e a s e 11 n m i 11 e n.
Tämä raportti on tiihän päivään
asti luotettava finanssi-asiain oh­je,
ja se osoitti selvästi, että
kaui)j)a.balanssilla ei .ole mitään
tekemistä kurssin laskeutumisen
kanssa.
-\likä sitte oli syynä li^nglannin
r a h M ir . k u r ss i n a 1 h a i su u t e e n N a ^
poleonin sotien jälkeen?
Se, että se lyhyessä ajassa oli 1 ^^^^^
lisäiniyt setelimääränsä — pape­rirahansa
—^enenrmäi] kuin kak­sinkertaisesti.
V. 1707 o l i sillä
paperiralma 9,000,000 puntaa,
mut ta vuoteen 1810 mennessä o li
se kasvanut 20,309,090 punnaksi,
J a tämä lisäys oli tietysti tapah­tunut
kultavarastojen samassa
suhteessa lisääntyjnättä.
Että:kauppabalanssi-väite ci p i ­dä
paikkaansa knrssivaihteluideu
selittämisessä käy myöskin
päivän, selväksi, j o s tarkastamme
nykyistä Canadan kauppabalans-sia.
Numeromme ovat vuodelta
1918. 'Silloin osti Canada Ameri­kasta
vuosittain .$800,000,000- ' ja
myi sinne vain $440,000,000 ar­vosta
tavaraa. Kauppabalanssin
mukaan olisi kurssin siis pitänyt
o l l a melkein 50 prosenttia, mutta
se vaihteli^ silloin ainoastaan 2 j a
5 piasentin välillä. Sen jälkeen
on Canada jossain?, määrin vähen­tänyt
ostoksiaan' Amerikasta, jo­ten
sen kurssin olisi 'pitänyt pa­rantua
jos kauppabalanssi^ olisi
kurssin määrääjä, mutta se on
päinvastoin moninkertaisesti pa-hennuty
n i i n että Canadan dollari
on nyt n o in 14 senttiä Amerikan
dollaria halvempi.
Entäs kauppamtae Englannin
kanssa?
y Käytämme taaskin vuoden 1918
tilastoa. Canada osti s i l l o in E n g ­l
a n n i l t a $128,000,000 arvosta ja
myi sinne $900,000,000 edestä t a .
varaa, joten kauppabalanssin mu­kaan
Canadan dollarin olisi pitä'-
nyt kohota Englannissa 75 pros.
arvossaan. • N i i n eiv. •kuitenkaan
'käynyt. Kurssin pahimmillaan
ollessa' on; tavallisissa ;oloissa
$4.86 arvoinen punta ollut $3.19
dollareissa.
vKun Englanuih (punta viime
talvena oli alhaisimmillaan N ew
Y o r k i n pörssissä hoilasivat muu­tamat,
että B r i t a n n i a n .raha-asiat
olivat ihan hi^ningölla. Olisi­vat
' saaneet olla huoleti. Sillä
niinkauah k u n ' B i i l l i o n Eeport on
E n g l a n n i n finanssi-asiain ohjee­na,
ei niiden hunningolje .föutu.-
misesta ole pelkoa. K u n englan-tilais-
ranskalaisethonäit olivat a-limmillaan,
o.ttivat ranskalaiset
j a englantilaiset p a n k i t niitä suu­ret
mkärät 92p96 prosentilla n i -
inellis-arvostaan, saaden n i i n p y ­sytetyiksi
maassaan niiden ikoroh,
vastenmieHsyyJtä Neuvpst^aJäv Ä^^M^ig,^ (hjrviri vVÄetasi;.. ^a-
Spaan neuvottelujen
tulokset.
Niistä kirjoittavat Helsingin
Sanomat .v. k. 21 p.x
Spaan suurella mielenkiinnolla
^odotettujen neuvottelujen tulok­set
joutuivat j)aripi[ivää sitten
uteliaan maailman nähtäviksi.
Näitä neuvotteluja odotettiin
k a i k k i a l l a melkeinpä suuremmal­la
jännityksellä kuin itse Versail­lesin
rauhanneuvotteluja, sillä
niiden kautta oli joutuva nähtä­väksi,
missä määrin maailma n y t
j o o l i unohtanut sodan kirvele-vimmat
haavat j a valmis järjes­telemään
yhteisiä asioitaan ei c-nään
yksinomaan voittaneena jä
voitettuna valtaryhmänä, vaan
yleisen huutavan kurjuuden so­vittelevana
parantajana.-
Jos koettaa tasapuolisesti ar­vostella
,oliko Si)aan konferens­silla
sitä merkitystä, jninkä sen
t o i v o t t i i n saavan, täytynee myön­tää,
että vaikkakaan .kaikki toi­veet
eivät ole täyttyneet, on jo
kuitenkin piiästy jommoisiakin
askeleita eteenpäin kansainvälis­ten
k y sy m y s t e n t a s a p u o 1 i s e m m a s-sa
selvittelyssä.
:Ensimmäisiä konferenssissa 'e-siMc
tulleista kys^nnyksistä oli
kysymys Sa k sa n a s e is ta r i i su mi­sesta.
Kuten tunnettua, o l i Sak­san
Versaillesin sopinuiksen mu-j
k a a n kuluvan heinäkiiun 10 päi­vään
.mennessä väennettävä . ar-meijansa
korkeintaan 100,000
miehen suuruiseksi. Tätä vaati­musta
on Saksassa alun pitäen­k
i n , m u t t a erikoisesti viime a i -
koina, jyrkästi vastustettu, sillä
n i i n vähillii voimilla on vakuutet­t
u hallitusvallalle käy vän m a h ­dottomaksi
pitää kurissa niitit le­vottomia
kansajoukkoja, jotka
nykyisinä bolshevistisen tartun­nan
aikoina hei posti: voivat yrit­tää
kumota kaiken yliteiskunnal-lisen
järjestyksen.
Toiselta puolen taas on varsin-;
k i n Ranskan tah.olta jyrkiisti
vaadittu sopimuksen täyttämistä.
Ra nsk a ssa ci usk o t a. et t ä to del-linen
bolshevistinen vaara uhkai­si
'Saksaa, mutta sensijaan siellä
yhäkin uskotaan Saksan oikeis-topiirien
muodostamaan m i l i t a ­ristiseen
vaaraan. Ja senvuoksi
on iSaksan armeija vähennettävä
sovittuun ]uä.ä{rääii. .Sitäpaitsi
yhtyy tähän asiaan, ranskalaisten
kannalta katsottuna toinenkin
k y s y m y s s o t a k o r v a u k s e n - suorit­taminen.
Saksan, tarpeettoman
suuri sotiia.sbudjetti -heikenf^ä
vä 1 i t tömä s t i se n m a k sn k y ky ä, 'j o -
'ka s a k s a 1 a i s t e n o'm a n k a a n tn n nu s -
t u k s e n m u k a a n ei ole kehuttava.
J a Ranskan autioituneet alueet
odottavat rakentamistaan!
Päästäkseen edes jonkinlaiseen
tulokseen ehdottivat Saksan val­tuutetut,
että Saksan armeijan
aseistariisumisaikaa pidennettäi­s
i i n . 15 kuukaudella. 'Mutta tä­hän
eivät liittoutuneet katsoneet
voivansa suostua. Ranskan e-dustajat
Poincare ja Millerand
paiiiva t jyrkästi vastaan ja kun
heihin lopuksi yhtyi pontevin sa­noin
myöskin Englannin päämi­nisteri,
oli /saksalaisten pakko
taipua, j a n i i n sovittiin väittely-
• ehdotuksesta,' että 'aseistariisu­misaikaa
pidennetään \kuudella
kuukaudella.
Toinen konferenssin tärkeim­mistä
asioista oli kysymys Sak­san
hiilenluovutusvelvollisuudes-ta.
Versaillesin sopimuksen mu­kaan
oli Ranskalla oikeus saada
•Saksasta hiiliä 3% miljoonaa
t.onnia kuukaudessa. Saksa selit­t
i mahdottomaksi hankkia' tätä
määrää j a t a r j o u t u i konferenssis­sa
Imnkkimaan 1,200,000 tonnia.
'Keskustelut konferenssissa kehit­tyivät
tästä asiasta j o 'suorastaan
l a r i i n , j a korvaisi monin kerroin •kriitilliseen kohtaan: neuvottelut
A i p e r i k a n kurssialennuksen tuot- uhkasivat katketa. Liittoutuneet
taman tappion. Mutta todellisuu­dessa
ei -Canada m y y tavaroitaan
E n g l a n t i i n käteisellä, vaan enim­mäkseen
velaksi. Se e i siis saa
tätä ylimaksua Englannista, jos
se, kuten jo sanoimme, ei usein
.joudu sitä maksamaan- A m e r i k a l ­lekaan.
^
iTässäkin taas luhistuh kauppa-balanssi-
feoria kurssialennuksen
syynä n i i n k n i n paperihuone, ja
'kuitenkin se aina ^^iihen asti, j o i .
l o i n Englannissa j u l a i s t i i n B u l -
l i on Report, oli k a i k k i e n talous-'
j a finaussiasiamtuntijain hyväk­symä,
j a esiintyy vieläkin san-
M^ös^^^ m (shekkejä)
markoissa yllämainitun kurssin jälkeen j a erikoi­sia,
kolmen prosentin korkoa vetäviä matkustajien
shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lunastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille postin kautta on
15c. summilta alle $20.00; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä. Lähetyskulut säh­köteitse
on $3.50 k a i k i l t a summilta.
i
K a r k k i lähetykset osoitetaan postin, kautta, jos
-aähkösanomaläiictystä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan, j a lä­hettäjän
osoitteilla varustettnina osoitteeillä-:
FOREIG N D E P A R T M E N T
FIRST NATIONAL
H A N C O C K , MICH.
Perustettu vuonna 1874. Varat| y l i $3,000,000.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suoma­laista
liikkeessämme.
naa tonnia kuukaudessa laskettu­na
elokuun alusta- puolen vuoden
ajan, siis helmikuun ensimmäi­seen
päivään 1921 menjiessä. L i i t ­toutuneiden
taholta lisättiin sopi­mukseen
pykälä, jossa lausutaan,
että jos Saksa ei ensi marraskuun
15 päivään mennessä ole täyttä-nut
sitoutumustaan- G m i l j : . ton­nin
hankkimisesta; ryhtyvät liit-tontuneet
toimenpiteisiin uusien
Saksan valtakunnan alueiden
miehittämiscksi. Tätä pykälää
vastaan •'panivat'" saksalaiseni vas^
taianseensa ja. se onkin.- Saksassa
herättänyt enimmän pahaa verta
Tieuvottelujen tuloksia arvostel­taessa.
Enimmät.Saksan lehdet terveh­tivät
tulosta.' Saksan - voittona,
v a i k k a vastakkaisiakin ääiiiä on
kuulunut. j\lelko vaikeaksi S a k .
san kyllä käykin täyttää sopi­mustaan.
Liittoutuneet maksavat
hi ile t Saksala isen h i nnan muka a n,
n i i n että niiden arvo vähenne­tään
: siitii sotakor.vaussummasta,
mikä .Saksan on maksettava. S i ­täpaitsi
Saksa- saa pienen käteis-
'mak su n k ui 1 a ssa, j oka on kä y tet-tävä
saksalaisten' kaivostyöläis­ten
elintarpeisiin. . Ylä-Slesiasta
Saksa saa kohtuullisen osan siel­lä
tuotettavasta hiilestä; siitä
päättää erityinen konlissioni, jos­sa
Saksalla on ääni^" j a puheval­ta.
Essenissä kokoutuu myöskin
komissioni pohtimaan .keinoja
k a i s VO s ty ö l ä i s t e n el i n t a s on k oho t -
tämiseksi, ruokatarpeiden, vaat­teiden
j a asuntojen hankkimisek­si,
jotta hiilentuotanto voisi jat­kua
mahdollisimman tehoisana.
Tässäkin komissionissa' on Sak­salla
edustusoikeus.
Spaan konferenssin muista ky­symyksistä
on sähkösanomissa
kerrottu. Niinpä lykättiin Sak­san
suoritettavan sotakorva­uksen*
määrääminen uuteen
konferenssiin, joka pidettänee
muutaman viikon päästä ehkä;
Genevessä tai Oentissä.
v a M s t e l e e : erikoinen
neuvottelujenkin menestymisestä,
kun niaailmanrauhaa yhä edel.
lecn käydään lujittamaan.
SUOMEN ^ A T A L O U D EN
ASEMA.
M i k k el in m a aini csseura n- kesä-juhlassa
Sokkalassa v. k , 18 p. p i ,
ti elintarveministeri K. V. V u o -
'koski, esitelmän, esittäen siinä
mielteitä Suomen • maatalouden
nykyisestä- = asemasta • j a tulevai-suudesta
sekä niistä velvollisuuk­sista,
niittä "valtiolla j a Kansalla
on pääclinkeinoTi kolrottamis^ksi:
.Kysyyiykseen, voiko. ..Suomen
maanvijljelys kestää taloudellises-sa
kilptulussa muitten maitten
kanssa nyt, kun emme enää voi
turvata; Venäjän paksuun lei­pään,;
ministeri . vastasi m y ö n t ä ­västi.
'Suomi ei ole köyhä eikä
k a r u ; puheet siitä ovat runoili-j
a in sairasta/ mielikuvitusta. Suo­mi
on r i k a sj me idän so iss a m me,
noroissa Jn m e j a m e t si ssäm m e o n
suunnattomat aarteet kätkettynä.
S a t (1) t il 1 ot S li o m e ss a e i v ä t o 1 e h u o-nompiä
kuin niuissakaan samalla
leveysasteella olevissa maissa. M i ^
käli esim. Ruotsissa ja:Tanskassa
ne, ovat,;parempia,:johtuu .se vain
s^vvänmuokkiuksesta ja voimak­kaasta
lannoituksesta. Mutta j o t ­ta
uinuvat rikkaudet saataiv-iin e-sille
j a satotulot mahdollisimman
'korkeiksi, siihen tarvitaan jokai­sen
kansalaisen apua, tiedemies­ten
tutkimuksien tuloksia j a
k a i k k i e n työtä j a kannatusta. J o ­kaisella
on tässä oma paikkansa
j a tilaisuus maataloutta edistää.
Tehtlialaisen tulee tietää, että hän
kiinteästi tarvitsee "maanviljelys­tä
saadakseen leipää, sekä metsiä
pyörittääkseen tehtaitten pyöriä
j a valmistaakseen teollisuustuot­teita
maailman markkinoille. :
Maatalous kestää k i l p a i l u n u i -
olivat jo alentaneet vaatimuksen­sa
2^/2 milj. konniksi j a saksalai­set
tarjosivat -1,800,000. Jänni-
.tyksellä odotettiin^ 'saavutetaan­ko
yhtymäkohtaa, v a i raukeaako
koko; konferenssi;! työ. S i l l o in
puuttuivat suurella taidolla asioi­den
kulkuun Englannin päämir
nisteri L l o y d George j a Saksan
ulkoministeri Simons, Ranskan
pääministerin Millferandin pysy^
essä syrjeipmäs^ä. Lloyd Geor­gen
j a Simonsin ponnistuksilla
sitten saatiin syntymään molem-
,pia puolia jossakin niäärin tyy­dyttävä
sovitteluehdotus :. Saksa
Sttosttiu lUQvuttamaan 2 miijoo-komaitteil
kämssa, jos k a i k k i ne-
Asiaa ' k i n |?ansala|iseti jotka veivät k i i n -
komitea. j teästi ole maataloustyössä, käsit-
Samoin kävi kysymyksen, miten tävät sen valtakuntakysymyksek-korvaussumma
on liittoutuneiden si, ei leipäkysymykseksi. Ellei
kesken jaettava. Saksan pääsyä niin tehdä, niin pian Amerik-kansainliittoon,
pohditaan par­haillaan
Lontoossa, ja mikäli saa­puneista
tiedoista voi päättää, pi­detään
asiaa vielä valmistumatto­mana
: iSaksan on ensin täytettä­vä
rauhanehtonsa! • • V .
:Jo näistä lyhyistä pääpiirteistä
käynee selville, että Spaan kon­ferenssissa
on saavutettu melkoi­sia
tuloksia nimenomaan juuri
kysyipysten kansainvälisen käsit­telyn
kannalta katsottuna t; >^ak-sa
on" jo ollut osapuolena eikä
väiö allekirjoittajana ja tämä
seikka antaa toiveita vfistaisten
ka, r A r g e n t i n a ynnä muut vilja­maat
lyövät meidät laudalta.
Kaupan vajauduttua alkaa ulko­maan
Ihalpa v i l j a v i r r a t a Suo-,
'meen. Teollisuustuotteiden me­nekki
ulkomaille on 'taattu, sillä
Suomen puutavaraa tarvitsevat
monet maat. Niitten hinnat yhä
kihoavat ja samassa suhteessa
kohoavat teolHsuustyöläisten; p a l ­kat.
Tästä johtuu, «ttä monet'Jät­tävät
maatyön j a siirtyvät tehtai­s
i i n . Tästä ei heitä Voi möittraj
se 00 hyvin' luonnollista j a y m -
imarrettavääi Mutta sen estämi-