Canadan uutiset, July 22, 1926

              LADYSMITH, B. C.
Vaarallinen tapaturma k oli ta si
ky läiiinu' asukast ii: I isa k k i Simi-läu
ollessaan työssä, kaatajana
Victoria pirtti yluloksun-nellä.
Ylliiiällä puusta i)ntosi
oksa hänen päähänsä tehden am­mottavan
aukaii,. samalla särkien
pääluun railoille suun .puolelhi
saakka. Tä|ä kirjoittaessa hiin
on arveluttavassa tilassa.
Metsäpalojen välttämiseksi on
B. C. Fire Department antanut
määräyksen kaikille Vancouverin
saaren jiuutavaran tuottajille
teet tää töitä iiamulla lilo neljäs­tä
alkaen, työajan {uiättyessä klo
1 päivällä.
"Suomi — maa, kansa, valta-kunta">
iiiininen. teos oiv hiljattain
oli 1 \ t • s a 11 ö n 1 a 1 e h d i ss<i i 1 m oi t e 11 un a
tilntlavaksi. Se on laaja, kolmi-
0 s a i n i-n ja '\n a k sa a n id o 11 un a 3.")
markaka. sidotluua 400 ja kru-kansissa
fhSO. Selostuksessa siinä
•mviv'taakseni .mainittiin , olevan
toistatuhatta kuvaa, ja useita kart­toja!
ja noin 2500 sivua. Tänne
sitä on( kauttani tilattu 5 kpl.
Mr. Thomas Spruston on tohto­rin
määräyksestä niennyt Galifor-niaan
saadak^ei^n toisellaisessa
ilmastossa terveytensä palautu­maan
ennalleen.
Kuivuus alkaa taas kuivemmil­la
paikoilla tekemään iuiittau
viljelyksille sekä myöskin laitu­mille.
V. J . Laaksonen.
DETROIT, MICH.
Kansaiitaju'nen
ELÄINLÄÄ^RI
eli koti-eläinten tavallisten
tautien 1 tuntomerkit, syyt, oi-k'
e a i)a r aii t am in e n j a . 1 iiii k i ty s.
Kirjoittanut eliiinlääkäri B. 'M.
Billman. lvirja- on nidottu
jiehiiieisiin kansiin ja sisältää
101 sivua. Hinta postimaksui-nocM
stYittiä. Olemme myy
iUH't niiitii llirjoja ihmeteltävän
paljon. Saatavana tämän leh­den'
kont lorista.
Matkusta-essanne Suomeen
i kuvLtäkilii
RUOTSIN AMERIKAN
LINJAN
uutta hvvinpidettyd moottorilaivaa
"GRIPSHOLM"
1 joka lähtee
New Yorkista Elok. 11 p:nä
puornau Gotepoiiin, josta matka
Suomeen kestää ainoastaan yhden
vuorokautkn. At lännin ja Poh-jolatneron
yli samassa jättiläislai-vassa,
ilman vaihtoa.
Suuri luku suomalaisia matkusti
"Gripsholm" laiyalla heinäk. 3 p.
Euoraa^i Suomeen ja arvellaan, et­tä
iso joukko taasen lähtee 'Grips-lioniilla"
filok. 11 p:nä.
Lähempiä tietoja varten, piletin ti-liiukBissä
y. m. kääntykää lähim­män;
asiamiehen puoleen taikka
suoraan RUOTIN AiVlERIKAN
LINJAN konttoriin.
99!
IH4NA ON SUOMI SYYS-
' KESÄLLÄ!
Päättäkää nyt matkustaa kotiin :
Elo- tai Syyskuulla.
Ruotsin Amerikan Linjan
>">oealla, uuxienaikasella loistolaivalla
uusr
lAlVÄ
18,000: r.-tonnia, 22,000 hevoavolmaa.
Eil matkustakaa linjan paljonpide-
I ' tvillä laivoilla
"DROTTNINGHOLM"
"STOCKHOLM"
TANADASTA SITOIERN
Göteborgin kautta. ••
Atlannin. ja Pohjanmerien yli samal­la
jättiläisiä!valla. Matka aletaan ja
lopetetaan linjan omalla laivalla. >
: IIUOM.! Erikoiset mukavuudet Suo-i
nieen matkustajille.
Kulkuvuorot New Yorkista:
G RI P S H O UM Elokuun 11
STOCKHOLM Elokuun 23
DROTTNINGHOLM Elokuun 28
GRIPSHOLM Syyskuun 11
DROTTNINGHOLM Syyskuun 24
ERIKOISIA ALENNUSMATKOJA:
rdeR+nUainen piletti 3:ssa luokassa
SUOMEEN Ja takaisin AMERIKAAN
"GRIPSHOLM^' $190.00
"DROTTNINGHOLM" QC AA
"STOCKHOLM"!. . . $lob-UU
Cabin $167.50, Toinen luokka $172.50.
Kolmas luokka itäänpäin $110.50,
länteenpäin $122.00.
Ä'k.m viivytelkö, vaan tilatkaa he-il
paikat lählmi^ältä asiamieheltäm-me
tai suoraan meiltä.
Swedish American Line
'518 st. Catherine St. VVest, Montreal,
470 Main St.f VVJnnlpeg, Man.
71 Upper St'.. Hallfax, N. 8.
73 Monroe St., Detroit, MIch.
J. V. KANNASTO,
Box 69, 8udbury,0nt., Canada.
ERICK J. KORTE,
188 Uorne St, Port Arthur, Ont,
Taasen leimahtelee ja jyrisee
ukko i)ilvion pitäjä täällii Det­roitissa.
Sellaista inetakkn.T se
on pitänyt näinir aikoina, kim
kuiinuuis on kattanut maan. a l a t ­ta
va i k k a n k Ico pan k k a a k i n j a
jy 1"isee, Tiiin . ;jälkeenpäin. on vilr
poisaa jfi olokin tuntuu keveältli
— ainakin ukoille —^ niin että voi
ni o nn ä v il i s t ä ä k u n v i is i v u o 11 a s
\' a rs a,. j-) i t k i n k i AM s t ä k a tn n. K o s,
kun kuumuus on ollut täällä
nuiutamiu päivin 98 ja 100 j»stet-ta
l^^ahrenheitia, niin tuntuu se
joltakin ei ainoastaan päässä:
Va a u i'u u m i issa ii i n. M i nu 11 e, t ä-
Uliin kirjoittajalle, on kuumuus
ollut erittäin tervetullut siksi, et-tii
se on peliniittänyt kuiviksi ja
kankeiksi käyneitä jäseniii, joita
-eumatismi on otteillaan runnel­lut
. -M 1111 a li 11 av i li e e m ii n n i 11 e on
kuumuus ollut suureksi vaivaksi.
Xiin, sellaista se on tää elämä !
Jos me Detroitin suomalaiset
olisimme todellisia suomalaisia ja
isänmaan poikia ja tyttäriä, niin
meidän sydä memme uhku isi lä m -
p ii ä j a niA- ö t ä t u u t o a k au s ai a is i -
imme kohtaan silloinkin, kun
.leuune pakotetut toinen toistam-ne
yksityisesti ueuvomaan, oh-namnun
ja jop» nuhtelemaan
epäoikeudellisesta vihasta, kateu­desta,
parjaamisesta y. m. lan-
'ceemuksista elämässä. Kmme
missään tai)auksessa olisi katke­ria
toinen toisillemme, vaan sopU;
ia veljeys v a l l i t s i s i keskuudes^
,nmme ja me rakentaisimme yli-eishyvän
temppcdiu, jossa rak-
'vaalhi sydiinudlä palvelisiiinne
'litcishyvän jumalaa. Niin kau­lisi
a j;i tyyntä olisi meidän suo­malaisten
siirtolaisten elämä
ä ä l l ä Detroitissa ja muuallakin,
".ossa meitä suomalaisia asustaa.
M u t t a nie Detroitin suomalai-
^(.t ja samoin näyttiiii olevan
M i u u a l l a k i n r~ emme ole siihen t i ^'
aan päässeet sentähden, että
u e i l l ä suomalaisilla on ymniiirtä-nyksen
puute jn todellinen knn-
,airshen£?en puute. Me emme
•väet tahdo katsella asioita ja yh-
•eispyrintiijämme siltä puolelta,
mikä tuottaisi hyötyä ja siunaus­ta
kaikille.
Täällii' vieraili TJuotsin kruu­nunprinssi
(lustaf AdoU' ja hä­nen
puorsonsa prinsessa Louise
noin pari viikkoa sitten. Tie kä-väsivät
m.m. ITonry Fordin lliglj-landiu
Parkissa olevassa kuului-
^assa tehtaassa, jossa tyiiskente-
1 e e ky m m e n i ä t uh a n s i a ; t y I "»lä i s i ä.
Pääasiassa lio katselivat kuinka
nopeaan " H e i k k i " - valmistuu a-jettavaan
kuntoon, ja kuuluivat
olleen hyvin tyytyväisiä näke­miinsä.
Luultavasti ihmettelivät
Amerikan teollisuuden edistystä.
Täällä ilmestyi suomalaisten
luettavaksi "Detroitin Uutiset'*
niminen lehti, H sivuisena ja 7
palstaisena näytenumerona. Sen
toimittajana on Arvo J. Hinkka­nen.
Muutamia havaintoja olen teh-
!ivt näinä aikoina tai sen jälkeen,
kun r o p p a s i n k ä>' r il pä ii n k e p p i n i
n u r k k a an j a ai o i n o m il la j ai oi lia­ni
käydä hilppaamaan asioillani
pitkin kaupungin katuja — ja
pääasiassa sen: Vakavassa toi­veessa
ja suurella luottamuksel­la
kun lähdin köyhäinkodista
Kloisista, Mieh., tänne Detroitiin,
tiesin sydämessäni sen, että Kor­kein
on oleva tukenani ja paran-t
a va voima 11 omu n t en i ja ayutto-muu
teni lähtiessäni uud estaan
taivaltamaan maailman ohdak­keiselle
tielle. Jä miten minun
on käynyt? Nyt olen reippaana
ja iloisena työskennellyt saadak­seni
itselleni elantoni, tuntemat­ta
mitäjin erikoista, vaivaa, joka
ma.sentaisi ja saattaisi minut
murehtimaan huomisesta päi­västä,
yiv. G. W. AVikan-der,
joka antoi minulle sähkö-hierontaa,
va kuutti jo ensi näke­mältä
^vaikka olinkin raihnai­sen
näköinen —- että minusta tu­lee
työhön kykenevä mies! Nä^
mät sanat antoivat minulle yhä
suurempaa luottamusta ja samal­la
taiiUou voimaa parantaakseni
kiusallisesta reumatismista.
Keskikesän läm{)imät terveiseni
kaikille tämän lehden lukijoille
j a tunnetuille ystäville ! M u i s t a ­kaa
täyttää velvollisuutenne o-maa
leliteä kohtaan, tilaamalla
ja lukemalla sitä!
O. Ha m S t r ö m .
MITÄ TARKOTETAAN VEREN­PAINEELLA
Veren pa in e sei Iäisenään e i me r*
kitse mitään erityistä tautia, silla
jokaisellahan on verenpaine sa*
moinkuin valtimon ly<")nti. Me
voimme sen pitäii normaalina, jos
vain haluamme harjoittaa oikein
elämistä ja itsellemme kontrollia.
Jos veren|)aine ja sydämmenlyön-ti
joutuvat, epäkuntoon, on' kään­nyttävä
lääkärin puoleen ja usein
paraskin liiäkäri saa kauan tutkia:
potilast<aan ennenkuin löytää to­dellisen
syyn epii n o?'m a a 1 iseen ve­ren
paineeseen.
Kansan sanonta, että "henkilön
verenpaineen pitäii olla ikiivuosi­en
inä ii rJi ja i isii ksi' sata," sa a 11 a a
olla ylimalkainsesti oikea,mutta
kun sitä rylulytiiän eri ihmisiin so­vittamaan,
on se väärä. I'h löy­dy
ininkäiinlaista yleistä sääntöil
henkilön verenpaineelle, kun ikä
otetaan kysymykseeu. Yksilöön
n ii h d e n t n lev at eri p ä i v ii t k i n k y
symykseen. Veren paine vaihte­lee
vuosikausien mukaan multa
vielä eri tilanteissakin. Niinpä
se on erilainen makuulla ja taas
eriltiinen seisaallaan, ei'ilainen
syönnin edellii j a erilainen syön­n
i n jälkeen. On sitten turha |)u.-
liua, ettii jonkun vereni)uine. on
saatu nousemaan taikka laske­maan
muutamilla pointeilla ei'i-tyisten
toimenpiteitten kantta.
Ainoa ")ie7ikil<> joka voi sanoa
verenpaineen määrän tarkalleen
j a pointilleen. on tot tunut. 1 iiäkä'
r i, . j o k n: o n t ii t ii ai a a. e r i koi sest i
1 utkinut ja joka tuntee tauteja ja
,)"uumiinrake]vteen.
Alhainen verenpaine- inerkit.see
että ruumiin elinvointi ei ole'S-i-r
e e s s ä . " Mutta toiselta puoh«n
taasen kovin korkea verenpai^i
todistaa et tii. ruumiissa on jokiji
tauti; erityinen sairaus. Se osoit­taa
myöskin, ikävuosien vaihdetta
j a na isissarkeski i j än ai k aansa a m ia
häiriöitä ruumiissa.
8e; että jonkin valtimot lyövät
s i 1 m in, niih tii väs t i, e i vä 11 tilm ätt ö*
mästi tarkoita, korkeaa verenpai­netta,
eikä, päinvastoin veren me-aiettiiminen
tarkoita, että veren-j>
aine vähenisi. Korkea verenpai­ne
ei tarkoita, et lii verta olisi lii-an
paljon taikka ei'ikoista nunr
t ost a it se ve ressii oi isi ta pa h t u n u t,
vaan merkitsee sitä, että veri yrif-tiiä
kiertää epänormaalisen esteen
sen kulussa vallitessa.
Sanotaan, ett ä " i h m i n e n on iii i n
vanha kun hänen valtimonsa."
Kor k ea veren p a i n e 1 ii a n k i n u se i n
osoittaa, että saira.s, vaikka hno-maakin
tuon,; ei ole huomioonot­tanut
sitä, että hän voisi itse vai­kuttaa
tilanteeseen ja lieventilä vi­kaa,
sillä syöminen ja liiallinen
syöminen ja liiallinen juominen
va i kut ta.va t vai ti m on ly ön t ii n, sa-moin
kroonillinen umpitauti ja vi­lustuminen
sekä muut taudinkolr
taukset, jotka.ovat raskaana kuo!'
.mana valtimoille ja heikentäväl
elinvoimaa, kunnes henkilö lopul­ta
sortuu.
Luonto antaa meille harvinai­sen
laajan elämi.sen tavan malidoh
lisuudet, mutta silläkin on vi.ssit
rajanj/a eikä sentään mahdottomia
kestä. Kaikenlaiset pienet vani'
mat ja taudit, joille emme laina
huomiotamme, ovat juuri sellaisia
vikoja, joista märitellään, voim­meko
elää niin kauan kuin meidän
tulisi ja olisi mahdollista jos vain
pidämme ruumiimme hyvässä kun­nossa
ja elinvoipaisena. Veren­paineen
alentumista ei voida ostaa
rahalla. Parhain lääkärikään ei
voi antaa ohjeita, jotka auttai.si-vat,
ellei henkilö itse noudata elii-mäntapaa,
joka on terveellinen
j a pidä ruumista hyvässä kunnos­sa.
Huoli, suru ja kaikenlainen
katumus voi pela.staa sielun, mut^
ta alentavat verepainetta vain YIV
hän; jos vuosikausia kestänyt huo­no
elämä on sen kohottanut kor­kealle.
. V
Jos korkea verenpaine johtuu
munuaisvioista, sitä voidaan suu­rissa
määrin parantaa, jos hyvin
hoidetaan. Jos korkea verenpai­ne
on vain hetkellistä laatua, voi­daan
se täydellisesti korjata sove­liaalla
elämälläj ravinnolla ja hoi­dolla.
Sellaisessa' ta|>auksessa ei
tarvitse olla lainkaan huoltss^aan.
Sopiva ruoka, ulkoilma, uni, lii­allisen
syiinnin ja liiallisen juon^
nin välttäminen ovat i)arhaat täl­laisten
tautieirparantajat. • Oikea
lääkäri inäärääkin aina .sellaiset
lääkkeet. F. L. 1. S.
OMENAN KASVATUS JA
SYÖNTI YHDYS­VALLOISSA.
Vaikka Yhdysvalloissa ei .syö-diikään
"'omenaa päivässä'' jo
kaista maan asukasta kohden, ku-t
e n h y v ii . t e r \' e>' SO p i 11 i n e n 11 eu v o
kuuluu nousee oma kulut\is siinä
snliteessa kumminkin sangen
k' n n ni o il et ta va an m ii ii J'Ji ä n, . kol­me
omenaa viikossa jokaisen
maan asukkaan osalle. Xäin i l -
iiioittaa Yhdysvaltain maanvilje
|\shallitus, joka on tehnyt tark
koja tutkimuksia omenan kasva
t u k s e n, k u lu t u k se n • j a ivlk om a i 11 e
lähetyksen suhteen..
B r i 11 e in sa a r i 11 a sy f i d ä ii n o me-
Tiia kaksi viikossa jokaista asu­kasta
kohden, mutta Kuropan
mannermaalla on onienain käyttö
useimmissa maissa sangen pieni.
Kolmessa valtiossa ~ Ne\v. Yor­kin,
Miehi{xanin ja Virginian kas­vatetaan
suunnilleen puolet kai-kista
kauppaan lähetetyistä n.k.
t y nny i- ioni en ist a. H no nm tuin» m a t
lajit Iällä alueella ovat Pahhvin
ja Rhode Island <Jreening ome­nat
pohjoisessa, New York Im­perial
j a Vinesap elelässii 'ja Ben
D a \' i s j a •) o n a t h a ir () n \ ei i a t 1 ä n -
neliä. Huomatuimmat syyslajit
ovat Oldenhurg. Wealthy j a Me-
Jiitosh omenat.
E n n e n a i k a a n k li y t e tt i i n y 1 e i st ii
sililössä pitoa pitempiaikaista o
m en ien yi eistä sä i ly tt äm istii. vfii'-
ten, mutta viime aikoina on ru-
V(v* 11 omenia siiilyttämäiin suuris­sa
jiiiihdytyslaitoksissa. Joskus
o M I Vii !• h M a n ji om en a k au t e n a i 1 -
moitettu neljiis osa koko omena­sadosta
olevan säilössä jäähdy­tys
1 a i t o 1% s i s s a. T y n n y r i o m e n a t
muodostavat puolet kaikista säi-liöomenrtista.
. Huomatuimmat myyntipaikat
New Yorkin .valtiossa kasvate­tuille
omenille ovat Poston, Buf­falo,
Cineinnati, rieveland,Tndia-nopolis.
Newark, New York, Phi­ladelphia,
Pittshurgh ja Provi-d
(> n e e; , M i e h i ga n i s s a kasva te t u il -
le (Miieago ja Detroit; Illinoisissa
kasvatetuille Mihvaukee, New
Orleans, St. Louis ja St. Paul;
M itssourissa kasvat et urlle <Krtnsas
Oity, Memphis,Minneapolis ja
Omaha; Virginian omenille Bir­mingham
ja AVashington.
Kaikista Yhdysvalloista ulko­maille
lähetetyistä liedelmistä
muodostavat omenat huomatuini-man
oasn arvoon ja määrään näh
den. Vuoden ajalla, joka päät­tyy
kesäkuun 30 p. 1024, lähetet­tiin
YluVysvalloista omenia ulko­maille
2,032,000 tynnyriä ja 0,-
198,000 laatikkoa, ollen niiden
rahallinen arvo 23 miljoonaa dol­laria.
Englanti ostaa kolme nel-jättäosaa
kaikista täältä lähete
tyistä tuoreista omenista, joti
vastoin kuivatuista menee suurir
osa Hollantiin, Saksaan ja Skan
dinavian maihin..
Alerkille pantavaa ouv että yh:v
parannetut lajit työntävät tiel­tään
huonot ja vähempiarvoiset.
Nykyään tulee kauppaan lähetet­tyjen
omenien olla puhtaita, hy­vin
lajiteltuja ja hvvin laatikoi­tuja.
Kiihkeässä kilpailussa voit­tavat
ne, jotka on tunnetuilla
paikoilla kasvatettuja, mis.sä il­masto
Yaikuttaa yhdessä maan
laadun kanssa omenien makuun
j a tuok.suun. Siten sellaisen, jo­ka
haluaa saada parhaat tulokset
omenatarhastaan, tulee noudat-^
taa uusimmanaikaista kasvatu.s-tapaa
samoin kuin lajittelua ja
laatikoimista. — P.L.I.S.
Avioliitossa, olevat miehet elävät
vanhemmiksi kuin avioliiton
ulkopuolella olevat.
Tri H. N. Bundesen.
tossa? "Eivät elä", vautaa bii-lien
muuan avioliitossa oleva nai-
'nen, "tuntuu vain siltä kuin eläi­s
i v ä t ."
Mutta merkillistä kylläj on
emännän väite tässä suhteessa
erehdyttävä, sillä avioliitossa o-leva
m i e s elää todellakin kau­emmin,
jonka seikan tilastot to­dentavat.
Chicagossa v. 102') toimitetut
tutki mu kset osoi 11 a va t , c 11 ii a v io -
liitossa olevien kesken on kuole­va
i s u us a 1 h a i s e m p i k u i n p o i k a -
miesten ja aviosta eronneiden
kesken. Tilastot: osoittavat seu­raavaa
:
1. Jokaisesta 1,000 avioeron, ot­taneesta
mieh.estä kuolee .2') ja
34 ikävuosien väHllä. l ö ; jokai­sesta
1,000 poikamiehestä samo-
)en ikävuosien, välillä kuolee 5.
j o k a i s e s t a t u h an n e s t a a ^' i o 1 i i t o s -
sa olevasta kuolee 4.
2. Jokaisesta 1,000 avioeron
ottaneesta miehestä kuolee 3.') ji
44 ikävuoden 18 ; jokaisesta 1,00(»
poi ka m i e h es t ä: kuolee 14, m ut t {i
jokaisesta 1,000 avioliitossa ole
vasta kuolee ainoastaan 7.
3. Jokaisesta 1,000 avioeron ot­taneesta
miehestii 4.') ja .')4 ikä­vuosien
välillä kuolee 37: jokai­sesta
1,000 poikamiehestä samal­la
ikäkaudella kuolee 23, mutta
1,000 aviöliitossa olevista kuoU^
linnastaan 14.
4. .Jokaisesta 1,000 avioeron
)t taneesta ')5 ja fi4 vuoden ikäi­sestä
miehestä kuolee 56; jokai­sesta
1,000 poikamiehestä kuolee
49, mutta 1,000 avioliitossa ole-
V a st a sa m a 11 a i k ii k a n d e 11 a kuolee
ainostaan 20.
Ui Näyttäil siltä, että• avioliit­to
olisi terveellinen niille "nuo-i
11 e 11 li e h 111 e j o t k a o v a t s i vu u t
taneet fi.') ikä vuot eiisa, sil lä tilas
•o .osoittaa. et lii jokaisesta 1,000
avioeron ottaneesta, joka on si
vuuttanut <).•) ikiivuotensa, on 11T
siirtynyt aut.uaallisemmille niet
-liistysmaille ; 1,000 tässii naima,
ijässä olevasta: poikamiehestä 111
siirtyi pois tämän elämän yksi
näisyydestä, jota va.stoin avio-iitossa
olevista 1,000 miehesti
ainoastaan 80. nmUtoi jättiiil elä .
män ilot ja huolet.
"Mitä kauemmin elät, sitä a
1 em pi k u o 1 e v a isuusmäa i'ä a N' ioi i i
tossa olevien niiesten kesken. V:
102.') tapahtui Chieagossa 41.00(
avioliittoa ja 8,700 avioeroa, si
ten jokaista 1,000 avioliitto;
kohden noin 200 avioeroa. Näii.
ollen noin 80 prosenttia jäi elä
män turvallisemmalle puolelle
Samalla ajalla tapahtui 1,000 a
vioeron ottaneen'luiehen kesker
20 kuolemaa, mutta avioliitoss;
olevien 1,000 kesken vain 13, si ,
ten enemmän kuin puolta vä
hemmän kuolemantapauksia, jo
ten laskelmien mukaan on 50 pro
senttiä vaarallisempaa olla va
paana avioliitosta kuin avioliito.^
sa. '
• i
Kirj. Anna-Kaisa. ,
Tämä suositun Amerikan suomalaisn
kynäilijän kirjoittama, hyvin hauska kirja
on ilmestynyt.
HINTA 75 SENTTIÄ.
Tilataan osotteella:
C A N A D A N U U T I S E T,
PORTAETHUR, ONT.
"Jos tahdot elää kauan'\ sa
noo ti'i Bundesen, "mene naimi
siin ja pysy >naimis'ssa kenkkui
lematta oman turvallisuutes'
vuoksi." — F.E.T.S.
Kykenevätkö eläimet ajattele­maan
itsenäisesti.
poikasta sylissään. Varovasti hän
kulki kapeata reunaa.
• Ä kk ia san oi.; k u 11 a n k ai v a j an ys­t
ä v ä : ' ' N y t minä a m m u n ' j ' » ^'ii-nenkuin
. töinen . eliti estää :t uota
sydämetöntä tekoa, kajahti lau­kaus.
Miehet niikivät apinaäidiii hor­juvan
ja kumartuvan . kohti k\il-hia.
i\Iutta äkkiä luin ojentautui
suoraksi ja iieittv penikkansa fäy-nn
voimin yli kuilun turvaan
^inne i)Uoleller jonne toiset jo o\h
vat ehtineet. Sitten i)utosi se it-
>e alas syvyyteen k\iolemaan.
Toinen esimerkki on jiienostä
koirasta, joka oli isäntineen ul­kona.
Se kulki tärkeänii eteen­päin
kantaen suussaan isäntiinsä
keppiä.. Ile menivät erään sillan
vii, jonka toisessa jiäiissä oli ve­räjä.
.Mutta se oli niin kapea.
;^t tä koira ei m i t e n k ä ä n päässyt
'ävitse kantamalla keppiä i)oikki-puolin
suussaan. Se seisoi het
kisen ja mietti, perääntyi sitten
muutamia askeleita, asetti kepin
sillalle ja otti sen siitä uudelleen
uuhun^a. .Mutta nyt se kantoi
keppiä pitkittäin ja muutti sen
'•isentoa jälleen vasta päästyään
•eräjän läpi.
taa puhetoverinsa tai toverien.sa
huomion kokonaan itselleen ja
vaatii kaikkia ajattelemaan iiän-tä,
hänen mielipiteitään, hänen
kokemuksiaan. Liian vaitelias
tyydyttää omaa niiehhaluaan ei­kä
vaivaudu mitenkään •-miellyt­tämään
toisia.
Jo lapsinaineitu pitäisi opettaa
puhumaan: soj)ivan i)aljon, Lap-si,
joka lörpottelee, ajattelee it­seään,
liian usein, h ä n t ä ei toisteii
ihmisten elämii kiinnosta tarpeek­si.
Lapsi, joka jilröttää vaiti, ei
kunnioita tarpeeksi niitä vaati­muksia,
j^ita toisilla ihmisillä on
oikeus ase-ttaa hänelle.
Kuta ei>äitsekkaampiä olemme,
s i t ä p a rem m i n t u n n e m m e, nu 11 oi n
on a i k a vaieta, milloin puhua. —
Asser.
Puhumisesta.
On kysytty, miksi avioliito.ssa
olevat miehet elää vanhemmiksi
kuin ne, jotka eivät ole aviolii-
Väitetään usein, että eläime'
toimivat vain vaistomaisesti jr
että he eivät voi ajatella. Seuraa­vat
tositarinat kuitenkin osoitta
neva t, et t ä t ä m ii v äi t e ei t ä y s i ?
pidä j^aikkaansa.
Eräs^ kullankaivaja kertoo, nv
ten hän vaeltaessaan Afrikass*
* !i o )vs i : su n r i a j ou k k o j a i h m isa p i •
noita. Tavallisesti ne liikkuva'
hyvin hitaasti niin että hänen oi
säännölL istuuduttava odotta
maan kunne.s ne olivat menneet
ohi, sillä hän tiesi, että jos hä.r
antoi niiden häiritsemättä kulkea
ohi eivät ne tehneet hänelle mi
tään pahaa. ISlutta koko ajan
ne katselivat hiintä pelolla.
Eräänä päivänä oli hänellä to­veri
mukanaan. Tämä oli tun­nettu
hyväksi ampujaksi ja hä­nellä
oli nytkin pyssy mukanaan
Sinä päivänä tapasivat he jälleen
'auman ihmisapinoita. Miehet
asetuivat pienelle kummulle kat
telemaan niiden ohikulkua. Va­rovaisesti
ne kulkivat erään sy­vän
kuilun äärimmäistä reunaa
Viimeisenä tuli apinaäiti kantaen
Vaikeimpia asioita on tietää,
uit en paljon pitää puhua.
Hyvin harvat ilnniset puhuvat]
iuuri seii verran kuin heidän i)i-täisi
puhua.
Meillä on kaikilla synnynnäisiä
taipumuksin tässä suhteessi^i.
Muutamia luonto vetää puhu^
uaan liian paljon, toisia se vetää
aikenemaan liian paljon.
Suomalainen on hyvin taipu­vainen
pitämään vaikenemista:
»arempana ku in puhum ist a. Ju-oa
ja mykkää moititaan vähem-
•läin kuin liian suulasta.
Ja kuitenkin liika v^aikenemi-
•len voi olla yhtä huono ominai­suus
kuin Uirpötteleminen.
^ Vaikeneminen voi olla hyvin|,
kylmä ja sydämetön teko. Se voi
'oukata\ se voi saattaa hämilleen,
[:;e voi synnyttää kolean ja köy-än
tunnelman.
Jos tahdot vaieta milloin halu
it, on parasta, että elät erakko--
na. Kt saa mennä .seuraan, et .saa
mennä naimisiin, et saa millään
aavalla liittyä ihmisiin. Sillä niin
nian kuin olet tekemisissä ihmis-;
fen kanssa, on velvollisuutesi pu­hua
ja vaieta tarpeen mukaar
iikä omien mielihalujesi mukaan.
Jos otat vastaan kutsun jonne­kin,
otat samalla kannettavakse­si
velvollisuuden. Meillä moni
ottaa vastaan kutsun yramävtä-mättä:
ollenkaan, että hän niin
tekemällä lupautuu olemaan ys­tävällinen,
iloinen ja kohtelias;.
Hän katsoo oikeudekseen istus
v-aiti ja antaa toisten tehdä ty(|
tä. ^
Lörpöttelyn aiheuttamat vaa­rat
ja vahingot ovat niin tunne­tut
ja tunnustetut, että niistä ei
tarvitse puhtia paljon, ^feidän
nitää oppia vähän njoiksi omaan
ääneemme nähden, niin ettemme
erehdy pitämään sen pelkkää
kuulemista yleisenä nautintona.
Liika puheliaisuus ja l i i k a vai­keneminen
johtuvat molemmat
itsekkäisyydestä. Puhelias anas-
Muutamia terveysohjeita.
' Ä l k ä ä : juoko jäävettä paljon
päiväs.sä. Muuten raittiit juo­mat
ovat turvallisempia.
Älki|ä .syökö lihaa, perunoita
.ja m u it a . ra s k a i t a j a • t ä r k k el y s -
j>itoisia ruokja yhtä iJaljon läm-pii^
iänä: kuin kylmänä vuoden ai­kana.
Käyttäkää ke.sällä run­saasti
-ky psiä , hedelmiä, tuoreita
vihanneksia ja yleensä kevyttä
ruokaa.
: Älkää })ukeutuko raskaasti,
mutta älkää menkö toiseen ää­rimmäisyyteen,
koska liian kevyt
puku aiheuttaa kylraettymifien
vaaran.
: Ä1 k ä ä i s 11 vk o t a i s e i s o k o i 1 m a n
suojaa polttava.ssa auringon
paisteessa.Varsinkin pään tulee
olla suojattu polttavaa paistetta
vastaan.
Älkää pelätkö runsasta hikoi­lemista.
\ Se on terveellistä jos
asein kylpee.
Älkää pitäkö, syiiksymenoa jo­ka
paikkaan, vaan käykää teh­täviinne
levollisesti.
— Todellisen, ja pysyvän mai­neen
t u o 11 aa ; V a i n s e 1 la i n e n t y ii,
mikii edistää ihmissuvun • onnea.
TILATKAA
CANADAN UUTISET
OMAISILLANNE SUOMEEN
Varma Huonon Ruuansula­tuksen,
Turvotuksen Sekä
Umpitaudin Parantaja
Monivuotisen Kokemuksen Omaavat
Lääkärit Ovat Hämmästyneitä Tämän
Lääkkeen Pikaisesta Parannus­voimasta
Tällaisissa Salra*
, uksissa
Jos lääkärinne ei ole vielä mää­rännyt
tätä lääkettä Teille, nllamen-kää
rohdoskauppaan ja ostakaa pullo
sitä; 88 on nimeltään Nuga-Tone. Se
on mieluista nauttia ja Te saatte
Thden kokonajsen kuukauden varas­ton
noin yhdellä dollarilla. Te tiäm-mästytte
sen pikaisesta vaikutukses­ta.
Ei ole olemassa mitään parem­paa
tahi yhtä hyvääkaän lääkettä
huonolle ruuansulatukselle, turvotuk­selle,
umpitaudille, salraalolsöUe mak­salle
ruokahalun puutteelle, päänsä*
rylle, toimihalun puutteelle,, unetto­muudelle,
y: m. taudeille kuin tämä
lääke on. Käyttäkää sitä vaikka
vain muutamia päjvlä. ja Te varmas­ti
hämmästytte huomatessanne kuin­ka
se juudlataa Teidän elinvoimanne,
toimihalunne, tarmonne ja yritteliäi­syytenne.
Tämä lääke tuottaa rau­hallisen
virkistävän unen ja Te alat­te
melkein heti 'Tcohta tuntea voivan­ne
paremmin. Nuga*Tonen valmista­jat
tietävät niin hyvin lääkkeensä
voiman tällaisessa tapauksessa, että
he pakottavat kaikki rohdoskauppl-aat
takamaan sen sekä palauttamaan
rahanne Jollette ole slRien tyytyväi­nen.
Tätä lääkettä myyvät Ja suo­sittelevat
kaikki parhajmmat rohdos»
lEaupplaat.