1921-07-23-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lauantai. ! sanoa, eitä göu#n alkamisesta näihin H..PURO, J. W. SLUP, iaikoihin asti. Se ei kuitenkaan pidä Vastaava toimittaja. Toirtittissihteeri joilenkaa.i paikkaanea. Canadan työ- " väenluokalia on varsin hyvässä muis- Kirjotuksessaan Tokoi kuvaa m'> kalja katsomalla tunsi, Mha-annoksttj luonnollista. Sillä onhan Canadan lettömyytta. Eikä ainoastaan vain jten Canadan työläisillä on ollut eri-jOli verrattain rajoitetut, jne. Kaikki j S.S. Järjestö koko olemassa(^!on<=3 a-jmielettömyyttä, mutta suuresti rikol- Rikollista sen takia, että Canadan S.S. Järjestö on nykyisin yksi _ - 1 • * - - ^' 1^*" S.S. Järjestö koko olemassaolonsa a-lmieU S^cÄnatSa liStyy kultaisia aikoja, joilter. pitäi-inämät ovat luettavat rajoituksiin, jo- jah ollut Canadan suomaiaäen tyd-j lietä. jjEsa, Ont., joka tiistai, torstai ja'«kestäneen o - 6 vuotta, «e tahtoo jten kyllä niitä todellisuudessa on ollut väen tietoisimman aineksen jäi^jesto. jnada; VAPAUS (Liberty) The only organ of Finnish Work-ers in Canada. Published in Sud-bnry, Ont., every Tuesday, Thursday and Saturday. Advertisinjr rates 50c per col. inch. Minimum charge for singie iflsertion 75c. Discount on standing advertisement The Vapaus is the best advertising medium araohg the Finnish People in Canada. Ilmotushinta 50c palstatuumalta. — Alin hinta kertailmotuksesta 75c, —Kuolemanilmotukset $2.00 (muis-tovärsyiatä 60c kultakin lisäksi). - • Kihlaus- ja aviol. ilmot. alin hinta $2.00, nimenmuutosilra. (muuten kuin avioliittoilmotusten yhteydessä f2.00 kerta. Aviöieroilm. ?2.00 kerta (2 kertaa ?3.00. .... Syntymä-ilm. $2.00 kerta. — Halutaan tietoja osoteilmotukset $1.00 kerta (3 kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-sista, joista ei ole sopimusta, tule«> rahan peurata mukana. tösta ne ajatj jöJloin mailmanpalo puhkesi. Jajjainen muistaa myöskin mys, mitenkä pitkiä leipälinjoja esim. car nadalaisissa suurkaupungeissa sai nähdä vuosina 1914 ja-1915. Viimemainittu vuosi lienee ollut ankar rin, Hyvä aika, jos sitä sillä nimellä voidaan sanoa alkoi vasta vuoden 1916 ajalla. Sotateollisuus alkoi'seen osaan on kokoonpunottu aivan hyvinkin paljon. ^Kirjoituksessa pitkin totuudesta kokonaan j>oikkeavia se lostuksia, k i i ^ elintarpeiden yksi-tyiskohtainen hinta, työttömyyskyey-suomalaisten asutus ja lukumäärä, OBU;n jäsenluku ja monia muita, murtta kun kirjotue käsittää useoita plastoja emme katso niihin kaikkiin tarpeelliseksi kajota. Yleensä kirjotus kokonaisuudessaan, varsinkin mitä tulee ensimäi-jiiuri silloin parhaasta päästä, ja osa kymijienistä tuhansista työttömistä sai työtä, mutta suuret jot^kot saivat samalla tavalla kuin Canadan kapitalistit ovat oppineet ömain yksilöllisten liikeetujensa vuoksi työläisille se edelleenkin nähdä nälkää 1916 vuo- liitämään. Suomen työläisille, sikä- TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. $1.60 ja yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin ja Suqmeen, yksi vk. $5.50M puoli vk. $3.00 ja kolme kk. $1.76. Tilauksia, joita ei aeuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset; ^ Vapatiden konttori ja toinlitUB pn 'Liberty Building, Lome St., Puhe- Iin 1038. .. „ . Postlosote: Box 69, Sudbory, Ont. Joa etjemliloin' tahansa saa vastausta ensimälseon Hirieeseenne, kir-iottakaa uudelleen InkkeenbOJtajan persoonallisella nime)lä. ; J . V. KANNASTO, lii^ecnhoitajk/ Reglstered at the Post Office De-jpartmont, Ottava, as secohddass uiatter. den loppuun. Välirauha solmittiin 1918 ja niinpian kun se oli tehty lakkasi myöskin sotatarveteollisuus, jossa suurin osa työläisiä silloin työskenteli. Seuraus oli, että kymmeniä tuhansia sai -lähte© nälkätaipaleelle, syömään niitä säästäjä, joita parin vuoden ajalla olivat tehneet, jos sellainen oli ollut inahdollista, • Kuitenkin säästöistä puhuminen on niin ja näin. Eivät niitä monetkaan ehtineet keräämään, sillä elinkustannukset oli vat tavattoman korkfeat. Ne olivat kohcmneet jopa kahteensataan prosenttiin eikä ku^n Tokoi v^äittää 60—100 pros€nttiin. Useat tavaralajit olivat sitäpaitsi suuren joukon korkeamnialla. Ja tätä kohoamista on jatkuvasti tapahtunut aina viime kevääseen saakka, los työläiset, ja niistäkin vain* osa olivat voineet jon-kunverran säästää, meni se elintarpeiden jatkuvasti kohotessa keinotte lijoiden pussiin. . li kun niitä vielä Suomen Sosialidemokraatin takana ja Icannattajana lienee on Tokoin kirjoituksella saatu kokonaan valheellinen kuva. Sietäi sipä sellaisen miehen kuin Tokoi ön, asioihin vastaisuudessa lähemmin tutustua ja vasta sen jälkeen tehdä ser lostuksia Canadan oloista. Toronton S. S. Osaston ja OBUUnitin yhdistymisen johdosta niminen Karjalan Komitean kustantama julkaisu on saapunut Vapauden kirjakauppaan. Julkaisu käsittää runsaan määrän mlelenklintpiBia. W ^ jotukaia ja selostuksia tästä työläisten kommuunista, sen lisäksi on siinä useita runoja ja runsaasti kuvitettu. Kaikkiaan käsittää julkaisu 56 suurikokoista sivua. Hinta Cana-dassa 60 senttiä. Saa tilata joko suoraan Vapauden konttorista tai kaikilta asiamiehiltäiiime. Kiirehtikää heti tilaamaan, sillä meillä on sitä ainoastaan pienempi määrä. . Tököi selösfamaäsä ca- . nadalaisia oloja Eivät ne palkatkaan olleet kohon-rfeet kutan Tokoi selostaa. Totta on, että esim. sotateollisuudessa, vieläpä joissakin «mmattitpissäkiiv olivat pial- M Ji9l»P"96ot, niutts oi läheskään sitä nousua joka iapakui elin^arpeia-sa. Olipa muutamia teollisuusaloja, joissa palkat eivät nousseet juuri ollenkaan. Yksi «ellainen teollisuusala o}i vaateteollisuus. Huolimatta 0litä, että ttiplla teolliauusalalla valmistettiin suuret määrät tuotteita juuri Sotarintamalla olevd^ miljoonaiselle arriieijalle, eivät palkat silliä kohonneet juuri ollenkaan. Miesten tilattujen vaatteitten tekijät e- Sim. saivat häylttömän pientä palkkaa, sillä vaatteiden valmistus kävi tehdasmaisesti armeijan taipeeksi ja kun miehet olivat rintamilla, ei tilattujen töitten ^^ijöillä ollut kenelle olisi niitä valmistanut.. Tämä ei ole ainoa ala, jossa oli huonoa aikaa olemassa. Vaatetustyölästen tila alkoi parantua . vasta sen jälkeen kun ;viiehet olivat kotiutuneet rintamilta. Tuntuu varsin huvittavalta lukea Suomen Sosialidemokraatin nume- Muurmannn ^ Legionan perustaml-roissa 131 ja 134 kirjotelma, jbnkä t>9n yhteydessä kuuluisaksi tullut Oskari Tokoi on kirjoittanut. Kirjoitus itse asiassa on tarkoit. kuvaamaan canadalaisia oloia. jnuttai kun tuossa krjotuksessa pilkistää esiin huomattavan suuri asioiden> tuntemattomuus, katsomme olevan paikallaan siihen jollakin; sanalla kaj6ta.V omaa tarvetta varten, mutta kun n i i / tä kuljetettiin Europaan suunnattomat määrät jouduttiin täällä toisissa lajeissa elämään sangen- rajoitetuilla annoksilla. Tokoi kirjotuksessaan te Kee asioita tuntemattomana sen ylr- • etiä :U9költaäi Gftiiadaäsa ei. oi' leen rajoituksia öllenkäärt. Kyllä ftii tä* oli vaikkakaan fel siiliä mfekltykses tä että oHsi Myt^tty korttia, kuten Euröpan malästu^'Perheelliset jotakuinkin vielä salvat ostaa koko vapaasti, niutta ruokaloissa erikoiset määräykset ja rajoitukset. Lijbää sai pari pientä viipaletta. SOKWI sai juuri'6enverran,\«ttä. sen siksi tal^. Tämän kuun alussa päättivät Toronton S.S. Osasto ja Suom. OBU Unitti yhtyä täydelliseen yhteistoimintaan keskenään. Kaikki Unitin jäsenet velvotetaan tämän päätöksen nojalla liittymään S. S. Osastoon. Mikä suuri vastakohta tämä päätös onkaan sille päätökselle, minkä OBU:n Sudburyn piirikokous teki viime tammikuulla, jolla päätöksellä kaikki sosialistisiin puolueisiiti tai sosialistisiin poliittisluonteisiin järjestöihin kuuluvat työläiset tuomittiin ulkopuolelle ÖBUital.- . • . ;:;w;v forontbn suonialaisten työläisten^ ottama,askel on ihana työväen luokkatietoisuuden ja solidarisuuden kas-vamisnäyte. Käytännöllisessä suhteessa, siihen nähden, että OBU Unitin jäsenmäärä siellä on ollut viime aikoftia verrattain pieni, ei sillä ole niinkään suurta merkitystä. Mutta sitä suurempi on sen aatteellinen mer kitys. Se on askel suoraan sinnepäin mihin suomalaisten työläisten täällä on kulettava. Se on — kohti mitä lu-jinta ja kiinteintä yhdistymistä työväenluokan vallankumouksellisten aatteitten levittämis- ja työläisten liiokkataisteluvoimien lisääämistarko tuksissa. l^ronton suomalaiset työläiset ovat ahtaneet esimerkin muitten paikkakuntain suomalaiselle työväestölle minnepäin on kulettava ja Se on ollut Canadan suomalaisen työ matkaa on j väen suuri herättäjä ja valistaja. ?e on ollut sen kiinteä yhdyeside, ei ainoastaan yhdistäen suomalaiset työläiset keskinäiseen yhteistoimintaan luokkataistelun hyväksi, vaan lähen^ taen ja yhdistäen sitä tämän maan varsinaisen työväen luokkatietoisen työväenliikkeen kanssa, sikäli kuin d tä on. minkään verran kokonaisena tä hän asti ilmennyt. Se ei ole ollut missään merkityksessä vain puhtaasti kansallinen suomalaisten työläisten järjestö, kuten monelta taholta on tah dottu väittää. Se on harjottanut propaganda- ja valistustyötä tämän maan ja'yleisrnailraallistea. yhteiskuntaolojen perusteella ja käsitelfyt työläisten etukysymyksiä Canadan ja kansainvälisten olojen pohjalla ja valossa. S.S. Järjestö ei ole myöskään oi liit puhtaasti poliittinen järjestö, siinä merkityksessä, ettei se olisi kaikin tavoin opettianut työläisiä taloudellisen iuokkajärjestön tarpeelHsuuden-ta ja perehdyttänyt niihin kysymyksin. Ja erikoisesti vielä on/Järjestömme siinäMuhteessa kaikin voimin painostanut uudenaikaisen teolli-suusunionismin etevämmyyttä,' OB- ^ m perustettua. Järjestömme antaen siHe täyden tunnustuksensa ja toimien parhaansa mukaan sen edustaman taldudlelisen järjestomuodon edistämiseksi. Sanalla sanoen; Canadan S.S. Järjestö on avannut ovensa uudenaikaisen taloudellisen liikkeen agi tationille ja valistustoiminnalle. Jcuinka työväen rivit on yhdistettä-lElintarpeita olisi Canadassa ollut i^vä.^^^^^^^^^; Saattaa olla vielä ryhmä suomalaisia työläisiä Canadassa, jotka katselevat tätä yhdistymistä karsain 5iU< min. Tälliä johttru laHtolaisfenatis-mista, joka nauttii erlseuraistiudesta ja on, teolllsuusimionismia kaikki-kaikesää pitävän fanatismin sokalse- Mft, Mutta kaikki ne tietoiset työläiset, joille työväenluokan mitä kiintein yhtenäisyys on kallein asia, kaik ki ne työläiset tervehtivät ilolla jo-1 kaista tällaista yhdyntää. Se että rehelliset teollsiuuaunionia titlähentyväj;.-,S.S. Järjestöä ja siihen kuuluvia työläisveljiään ja sisa-ijatuskanta (]ö§ siinä yleensä mitään riaan, ei olekaan mitään muuta kuin järjelHätä ajatusta on) on sulaa mie- Kuitenkin kaikesta tästä huolimatta, ryhdyttiin täälläkin niiden taholta, jotka olivat sokean lahkolais-vimman valtaamia ja joille* työläisten luja, selvien luokkataisteluperiaatteit ten mukainen yhdistyminen pn ollut toisarvoinen asia, <teollisuusunionis-min » jiimessä perustelemaan uusia seurakuntia, joille annettiin nimeksi milloin «OBUrn Kannatusrengas», milloin taas «Industrialistin Kannatus rengas». Näillä trenkailla» on sangen vähän ollut todellista arvoa te-ollisuusunionistisessa kasvatustyössä, ne ovat pääasiallisesti palvelleet vain nratltämlert henfcllältten sekavia eriseuraisuus- ja lahkolaishärrastuksia. Ja sikäli kuin ne todella ovat pyrkineet kasvattamaan suomalaisia työläi siä taloudellisessa järjestymisessä ja tärkeissä yhtesikunnalHsta talous- ja teollisuuselämää koskevissa kysymyksissä, ne ovat olleet tarpeettomia koska S.S. Osastoissa on ollut tilaisuus ja lämpimästi harrastettu sekä työväet! poliittista ^:että taloudellista Vali^amista. On erikoisesti alleviivattava että suomalaiset OBU ;h kan-natusrenkaitten nimellä kulkevat seu rat ja OBU;n varsinaiset osastot, joi hin kaikenkieliset työläiset kuuluvat, ovat tykkänään eri asia. OBU:n u-nitteja ei ole, perustettu murskaamaan suomalaisten enempi kuin muun kielistenkään työläisten poliittisia luokkajärjestöjä, sitävastoin ovat niuutamat fanatiikot suomalaisissa «kannatusrenkaissa» aina väkisellä vääntäneet Canadan Suom. Sos. Järjestön tuhoamisen tärkeimmäksi asiaksi ja uskottaneet että se on OBU:n tärkein tehtävä* Jokainen ajättelfeVa työläinen käsittää ilman iVitiUta, että tällainen a- |6os69. niitä harvoja työläisten järjestöjä täs sä maassa, joka on selvästi nykyaikai sen kumouksellisen työväenliikkeen kannalla, vieläpä elimellinen osa siitä. On päästävä siihen, mihin äskettäin pidetjm Kolmannen Kansainvälisen ja sen jälkeen pidetyn Punaisen Taloudellisen Kansainvälisen päätökset kaikkien maitten " vallankumouksellisia työläisiä velvottaa, nimittäin ,mitä kiinteimpään yhtenäisyyteen ja s solidarisuuteen kaikkien vallankumor uksellisten työläisten kesken, kuuluivatpa he sitten poliittisiin tai taloudellisiin järjestöihin, (^n hyväksyttä vä kansainvälisen kommunistisen iiik keen aatteet ja menettelytavat, koska muita työväenluokkaa voittoon vieviä aatteita ja menettelytapoja ei ole. Ja juuri nänä aikoina, kun äskeisistä suurista työväen kumouksellisis ta liikehtimisistä säikähtänyt porvaristo alkaa jälleen toipua ja vaurastua entistä ankarampiin hyökkäyksiin työväerjluokkaa vastaan kaikilla mailman kolkilla, on mitä suurinta ri kollisuutta eripuraisuuden lietsominen ja työläisjoukkojen yhdistymisen «fekäiseminen. Sen sijaan me o-lemme velvolliset kaikkialla kaikin voimin edistämään kaikkien vallankumouksellisten työläisjoukkojen kiin teää yhdistymistä. ; Me Canadan suomalaiset työläiset olemme saaneet paljon tunnustusta litettavasti voineetkaan ottaa •f.i Doilamta LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVATj . 40c. lähetyksistä alle .§30.00; 50c. lähet>-ksi<tä ?Vn_... I lähetyksistä $40.00-$60.00; 75c lähetyksistä §60 00 Ä-^^^k $100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää '^'^"•M. ij jf VAPAUS Su(lbary,Ojii 5 Torontossa ottaa rahälähetyksiS Vastaan to V. A T * ff ;ii t » , i S lair Avenue. IJBs!^: 51 ;i on saatavana Vapauden kirjakaupasta, hinta 65c Tilatkaa kesä- ja sunnuntaikouluja sekä kotiopetus! ta varten. , psre tämän mana varsinaiselta työväeltä korkeasta luokkatietoisuudestamme. Mutta tämä luokkatietoisuus voi täy sin kirkastua vain mitä kiinteimmässä yhdistymisessä ja mitä lujimmassa so lidarisuudeesa, Osottaltaamme Canadan työläisveljlle ja siskoHIe, että me suomalaiset työläiset kykenemme myöskin yhdistymään lujin toveruus-sitein ja voimme lähestyä heitä ja liittyä heihin yhdistynein, suljetuin ri vein. Canadan suomalaiset työläisveljet ja sisaret, tunnustakaamme toinen toisillemme, että me kaikin tarvitsemme toinen toisiamme, teollisuus-unionistit tarvitsevat vallankumouk-selHsteri sosialistien tietoja ja voimia ja he taas tarvitsevat teollisuusunio-nisteja. Olkaamme siis molempia. Liittykäämme Canadan S.S, Järjestöön, koska se on ainoa poliittinen va lisiusjärjestö, mihin me suomalaiset työläiset täällä voimme liittyä. Liifcr tykäämme OBU:hun ja muihin työvä en taludeilisiin järjestöihin, järjestämään, kasvattaman ja lisäämään Canadan työläisten tämänpäiväistä ja tulevissa taisteluissa tarvittavaa vallankumouksellista taisteluvoimaa! Kommunistisen Balkan- liiton toinen kokous , Toukokuun 4, 5, ja 6 pnä pidettiin Sofiassa kommunistisen Balkan-liiton toinen varsinainen kokous, johon ottivat osaa Bulgai^jan ja Jugoslaavian edustajat. Kreikan ja Rumaanian kommunistiset puolueet, jotka olivat ediistettuina Balkan-liton perustavassa kokouksessa Wienissä ja olivat silloin kaikkien peruskysymyksien suhteen yhtä mieltä muitten maitten edustajien kanssa, eivät va-osaa Balkan-liiton äskeiseen kokoukseen. Siitä asti niitä vallftiinen väkivalta, joka levittää ".mustat yökönsiipensä Balkanin työväenliikkeen yli. Mutta myöhemmin ovat sekä Kreikan että Rumaanian kommunistiset puolueet hyväksyneet omasta puolestaan Sofian kokouksessa tehdyt päätökset. Aluksi hyväksyttiin tov. Kolarovin tekemän ehdotuksen mukaiset kom^ munistisen Balkan-liiton säännöt. Kokous siirtyi nyt pohtimaan Balkanin oloja ja sikäläisten kommunisti-puolueitten tehtäviä. Tästä aineesta piti toy. Christo Kabaktchiev Sofiasta sängen valaisevan esitelmän, jonka jälkeen kokous teki seuraavan^pptök sen: .,; ' Englannin, Italian, Ranskan ym. maitten hallitusten koetettua turhaan johtaa oman proletariaattihsa taisteluun Venäjän köyhälisöä vastaan käyttivät ne tähän tarkoitukseen Itä-ja Etelä-Eufbpan pikku valtoja. Ostettuaan näitten maitten hallitukset ja yläluokat puolelleen onnistui niiden Balkanille ja Tonavanniaihin pe rustaa vastavallankumouksellinen ko koomus, n.s. «pikku-eritente». Siihen liittyneet hallitukset koettavat nyt kaikki yhdessä ja kukin erikseen kukistaa oman maansa kommunistisen työväenliikkeen voidakseen sitt^ käyt tää köyhälistöääU) kanuiifianruokana karatessaan Neu^sto-Venäjän kimppuun. Tämän lopullisen päämäärän sä saavuttamiseksi ei mikään taiste- Jvitapa tunnu niistä halveksiltavalta. Kaikkia keinoja käytetään. . Balkaninvalt(^en omistavat luokat ovat ententen ?okeita välikappaleita. Mutta silti ovat ne toteuttavi-naan omia kansallisia tarkoituksiaan. Kansallisuusaatteen puolesta saa Balkanin proletariaatti vielä uhrata lihaa ja v-ita porvaristonsa provo-seeraamissa imperialistisissa sodissa. TYÖMIEHEN VAS-i TAAVAN TOBÖT. TAJAN PAIKKA oh avoinna hakukelpoisten vaksi. Hakijan tulee voida la" yhtiömme sannoissa määrätyt taavan toimittajan tehtävät, • muksensa mukaan liittää pallb!: timuksensa ja lähettää hakemife sa sisälle tämän heinäkuun 25 p is! vään mennessä. Jos päteviä lutj; | ta iilmaantuu heinäkuun 25 päirO 1 nvemisssg toimitetaan valinta laajötsietuni johtokunnan kokois Hakemukset osotettavat: TYÖMIEHEN" JOHTOKUNTA, o- Box-553; SHperior,fs t Todellisuudessa käydään naita s» imperialististen suurvaltpjen i\s, p,uolesta, mainitaksemme vain k; kalaisturkkilaisen sodan. ImpeKS | tinen rauha, jps mikään, oli oca osoittamaan kansalliskilikoisten litiikari todelliset tarkoitukset, kan piti muka jaettamaan <sas lisiiusnäkökohtia silmälläpitäen) !i dellisuudessa oli jako perin miek täinen. Vai mitä sanottanee s että Jugoslaavian porvariston TI: alle tuli kuulumaan albaaneja, gaareja, madjaareja sekä saksaki Rumaaniaan taas kuuluu U madjaareja, sakAlaisia ja venälaa Kreikan vallan alie kreikkalaisi» turkkilaisia. Bulgariaarian riston valtaan joutui niinikä; mattava joukko kreikkalaisia jä t kilaisia. Italian Rapallon rauhassa n maila Adrian alueella asuu serb-sx siikuista kansaa jnp. Tata seitaan kansallisuusaatteen to-.c:3 Panaisiit ja '•.•••4 " Niin, ja siinä ei suinkaan ole käiVki. TyöväÄi yhteinen omaisuus on rosvottu. Ei ole «valkoisessa » veri-Suomessa työväestöllä enään/.ainoatakaan kirkkonumWelaisilla ja muilla höfraskaisiliä on pt Eikö siellä sitten ole^ntu rikkaa ristiin? »T- Mitäs sitä turhia. Ja kuitenkin Oulussakin käännyttiin siinä suhteessa paikallisen konsuliviranomaisen puoleen, joskin tietysti tuloksetta. • "Niin, mutta kysymykgessä eivät siellä olleet herraskaiset, vaan työiäiset. Ja se on aivan eri juttn. Työläiset syökööt vaikkapa tÄitään, kunhart vain i Onnellinen, ken edes toistaiseksi onnistui katoamaan näkyvistä pelastaakseen henkensä ja päästäkseen näkemästä etuoikeutettujen nilviäisten tor-tyyrihekumaa. . Tolkiittoniana, onnettomana ja epätoivoisena olin illalla SAApnnut tuntemattomaan tya4äisma-jaan. Ja kuitenkin: kuinka tuttuja sentään kohta siin tyttöihin asti ^kaikki yhden ja saman tunteen ja intohimon kannustamina: koettaa lievittää valkoisten petomaisuuden uhreiksi joutuneiden poi-kainsa, miestensä, veljiensä kohtaloa viemällä ruokaa, ruokaa ja — palavia terveisia kodeista, missä «punroistoja» ei suinkaan tuomittu, vaan joissa tappiosta ja suuresta, yhteisestä, kaikkia kohtaavasta taloa •— ja monet hiistä olivat kuin kirkkoja! — ei kä liioin mitään muutakaan omaisuutta. Kaikki ori rosvottu, kaiken ovat tuomarit, papit, porhot, gu« lashit ja muut roistot riistäneet. Yksinpä työväen kirjapainokin hävitettiin Oulussa. Taistelun jäU dot pintees6äkin. — Ei ainakäärt mitkään prokuraattorit ole siellä haittana. . —•Mutta, jatkoi pohjalainen-, jöskifl siellä näin, kuulin ja koin sanoin kuvaamatonta surkeutta, hirmuja sellaisia, joita ei kieli voi toistaa, niin näin olivat kaikki! Minut otettiin vastaan kuin ylin ys- onnettomuudesta huolimatta^heitä ihailtiin JBL juma-tavä. Ei mitään selittelyjä. Ei mitään kiemurte- loitin. keen, k»n jo oltiin tehty rauha, syntäsivät.ikult^r^gjj-^^^^ ngjn koyhälistöluokan siellä «..»•itn ni>tfni?fa1iiaftuurin esitaistelijat»« kIriirrjianpnahiinnAoonnn jIaA ttuuhhöoSsliVvaatt kkaaii » i < _.ii:>*.^.^ .i.U.. . . . . . . . 4 . , ^ A . . i.n11oit-oAn ken, hävittivät kaiken suorastaan hekumoiden raa-, kalaismaisuudella. • , Eikä siinäkään vielä kaikki. Ei tyydytty yksin tappamaan tuhansia proletaareja, vaan teljettiin tu-hansia myös epäinhimillisiin vankileireihin, joissa nälkl;'kurjuus ja syöpäläiset tekevät kuulain vir- ' , .LJ n)e täällä, me punaiset «murhamiehet, roa-vätia vfirllaait», puuttui nyt puheeseen äskeinen fi-keä «kruuvaaja», me emme täällä tifedä miten su-lostuttaisinime. valkoisten ihannevankeimme elä- B)ää,, i Jtse saaiiime me elää täällä rintamalla kuin siatj mutta he,'he ylettävät huolettomia päiviä loia-tprakennusteh :au!rJnkoisis3a suojissa, joissa he saa-vb taion puö^^^ ravinnon kuin me ja sej^iisäksi |fciltit''por?am^ ja -neidit' suorastaan upottavat hei^t Jhefickiiihin ja virvok|teihin. Niinhän kuuluvat Kirkkonummenkin lahtarit elävän kohoavan sellaiseen sielunsuuruuteen, sellaiseen kaikkiuhraavaa'n jalouteen,' että siitä on marame aikakirjat kertova miespolvesta miespolveen. Mitähän, lisäsi hän, sytyttäen tarjotun savukkeen ja luotuaan sisäänpäin kääntyneen katseen harmaaksi häipyvään hiillokseen, mitähän jos kertoisin siitä teille pienen tarinan, niiltä ajoilta, jolloin vangeille siellä vielä sai viedä ruokaa: Kaupunki oli valloitettu. ' Nälkäisten, väsyneiden, harjaantumattomien, mutta ei sitä vähemmän urheiden työläisten vastarinta oli murrettu. Ryysyiset luokkataisteiijat oli ahdettu vankilaan, poliisikaniarin kellareihin, ja muihin, kidutus: kammioihin kuin elukat karsinoihin. Ja valkoiset vandaalit suorittivat santarmitoi-mia: nuuskivat asuntoja, pidättivät miehiä, naisia ja lapsia. Varastelivat, tuhosivat ja röyhkeilivät. Kaulusraakuus, herraseläiraellisyys vietti riemujuhlaansa, pistatteli päiviään' ujostelemattomassa alastomuudessaan. Yhteiskunnan monikirjavat, eriasteiset loiset ja kuhnurit hekumoivat uhriensa pamahduksilla. Työläisen henki ei maksanut mitään. Lapsenkengissä teikaroiva herrasnulkki yhtä liyvin kuin fääWhi'f Ykstrapa va^ herrat yhteiskunnallista ar\-onantoa nauttiva sotarosvo, fierroja'etoJMkeuQn^eni.''miii.me^ työläiset, — nälkäkeinottelija, gulashi, kuritushuoneen kokelas n^; eihän tärina^'pyh^^^^ ^, sai mieliään myöten riistää kunnialliselta työläisel- '''^ii^Jtinii; m^^, 'pwultji)'"'n^^^^^^^^ 4u^qhe|i>jääni „tä hengen. Se oli jopa pyhä velvollisuus. Sitä-saär-puhuWaji"/. saina|nej» ..pyyjää nasivat valkoiset sanomalehdet, papit, opettajat ja niaapsa haJlitetaApuMpiääy^^ huoripukkirunoilijat, Rämsänrannan Rasputiinit. ioäulivföm^^ käyttäisivät . Työläiset elivät ruumiillisten, ja henkisten tus-samäa'lcöntrbl^^^ nähden. Icien helvetissä.. • «.vankeudessaan» kuin paratiisinsa, ja Ruotsin kon- ^'li^'dfif"Hh^ntahtöf^>^,K&nu huolehtiakseen, "ettei heiltä^,makoapleixänj^ä^^^^ Kuinka sa-noik^ 5tf*'^ri^^«^is^w hallitukselle j luja. Kaikki ymmärrettiin heti. Ja varsinkin pääasia oli heti selvillä. Olin meikäläisiä. Olin hoivan tarpeessa. Siinä;mitä pitikinltietää. Ja niin olin rakkaiden, ymmärtäväin, auliiden ja hyväsydämisten tovereiden hoteissa. Työläissolidariteettia — —. Heräsin aamulla pitkän, virkistävän, tervetulleen unen jälkeen. Sitä tervetull;eemman, kun tuskin kokonaiseen viikkoon olin saanut^ unta silmiini. Jännitys, epätoivo, aseiden kalina, taistelu, kaikki oli ollut omiaan häiritsemään lyhyintäkin torkahdusta. Katselin akkunasta maantielle. Ohi vyöryi vauraiden ellntarvekiskurien ihmistäydet reet. Siinä menivät hyvinvoivat^isäpapat, emännät, pojat ja tyttäret kupunkiin riemuitsemaan «totuuden ja oikeuden voitosta», ja onnittelemaan valkonauhaisia kupunkilMsnaisiaat» «jalosta työstään» ja kiduttamaan telkien takana olevia «roistoja» ivapuheillaan, ^ loukkauksillaan ja halpahintaisen voiton julkeaan hyväntaulenmareeseen vetämillä naamoillaan. Mutta riensi myöhemmin ohi muitakin. Sitä mukaa kuin tyolaistupiin ehti tieto verisen murhenäj-telmän päättymisestä työläisten tappiolla, sitä nttikaa kuin kaukaisempiinkin majoihin saap^ui sanoma onnettomuudesta, joka oli kohdannut heikäläisiä, ätä mukaa kuin äidit ja tyttäret saivat Ja siinä maantielle tuijottaissani jinmafi^ tei työväenluokkaa suinkaan vielä oltu nujir ja ettei sitä voidakaan nujertaa. Luokkaa,] lähyttää niin palava yhteenkuuluA-aisuuden kaus ja uhraushalu, ei lahmata kuin kellasr korsia rautaanturan alle. . Se kestää, nousee, uhmaa ja taistele Ji delleen, kunnes se on murtanut ikeensa, kohlunsa ja vapauttanut mailman Mutta ennenkaikkea — viemällä ruokaa, niin. • Olkoon, että työläisrintama tällä kerralla^ .Mistä?;/ . -r- Jokaisessa työläiskodissa, jokaisesjsa mäkituvassahan oli jo viikko-, kuukausi- ja vuosikaupalla nähty nälkää, elintrpeitahan oli enään ollut vain kuhnureilla, riistäjillä, keinottelijoilla. Ja nälkä, hirvittävä nälkähän se juuri oli syössyt työläiset taisteluun. Mistä siis leipää nälkäisten, vankeina viruvien oiaaisten suihin? Kotona olevien suista, \ ^Raklcaus, su^^^^ ylevä, kaikki uhraava Siraik^^i^Vs^tajohto ja taklaus s»talo.ht, esiin, tek, ja leipoi alemmat hallintoelimet laativat sydant^J ^ Jokainen antoi viimeisensä. Kodit «analla sa- ,...,„,„._ „;„+„ torrnm> vastaan, J"^,, noen «ryöstettjin» puhtaiksi. Ja missä ei ollut, siel-lä koetettiin lainata. Saatiin rahtu sieltä, toinen täältä. Missä oltiin viikkokausia oltu tykkänään lavatta mutta juuri saatu niukka ndjännes- tai puoli-annos, siellä sälytettiin se koskemattomana kaupunkiin lähtijän jiussoseen. Olihan jo kärsitty nai-; kään niinkauan. Karattakoon siis Vieläkin. Parku-koot lapset! Ovathan ne saaneet tehdä sitä muutenkin. Ka,ikkialla)ian on nälkä. Kail^,tarvitsivat leipää. Mutta suu kiinni! Ei mitään nurinaa nyt' • •' Sillä vankina olevat isät, miehet ja pojat tarvit-tietää omaistensa joutumisesta kidutusluoliin, sitä 'sevat välttämättä r«okaa. 'Helvetillisessä piinassa mukaa alkoi liikenne maantiellä muuttaa väriään .ja niuotoaan. ' . Ja sinä ja seuraavina päivinä sain nähdä sellais-miitä ei saata unohtaa. Niitä meni yhtenä jonona. Hiihtäviä naisia nimittäin. Pussit selässä liikkui siiriä kohti kaupunkia kalpeita, huolen uurtamia, repaleisia työläisnaisia, vanhoja ja nuoria, ajan, nälän ja orjuuden koukistamista .vanhoista v.^imoi5ta nuoriin rippikoulun ikäi-nääntyvät, nälkäiset sankariomaiset tanitsevat hoivaa, rakkautta, ruokaa; ruokaa. , ( Heille siis. Heille siis. — — . Ja niin liukuivat silmien ohi kalpeat, huolien uurtamat, repaleiset naisjonot, hiihtäen kaikki samaa päämäärää kohti, kohti kidutusleirejä, kaikilla kannustajana sama ihana tunne: auttaa herrasraa-kuuden uhreja, hoivata uljaita, kaikkensa alttiiksi antaneita luokkataistelijoita, tukea punaisen lipun alla voitettuja omaisia. - murtunut ja että valkoinen vandalismi nen telemättomassa alastomuudessaan v^atie-en työläishenkiä verenhivonsa tyydykkeei=- HÄMÄHÄKKI KUTOO VERKKOAAN Ja sillä aikaakun van säveä proletariaatti ja sen f^^^^ huolta, että: tuhansien vangiksi otetta n ^. kailijain päivät olisivat olleet mm nne"F^ iillä aikaa kun sota' hallintoelimet laativ listuksia «punaista terroria» ^^^^j;, teessä juuri valkoiset saivat punaisie dä lähes mitä mielivät; sillä aikaai.onjJ. sanvaltuuskunta «sääti lakeja ^'^^^s^'^' ja» sekä «oli.valmis jättämään vamist^, sanvaltaisen valtiosäännön yl«seJ . ^ tyksellä ratkaistavaksi» (tietysti ou _ tää niidenkin, jotka olivat P^^f^^inV»: tariaatin kurkulle!) - ^^^^^ „atta ei kunnan, parasta, P^^-^^'''^^;,^^^ aitetty läheskään riittävää ^««r^rar^ mintaan, punaiseen armeijaan, jo^^^ j proletariaatin joko voitto tai tay . sillä haavaa o l i - s i l l ä aikaal^unptj-,^^ meija kasvoi sankaruudessa, mu^^ ^ sä, teki kouliintuneiden "P^^f"'";:^^^ ö«» sen puutteesta huolimatta ^^'^'T^.^ mutta vuodatti hiljakseen ^^^^^".^^^^ Jvää ja k-urjuutta - si"ä^r^. ^ s ^ d f S t ^^ H salonkivaunussaan Seinäjoe..a ^n.yhdessä rytäkässä ^^^'^'-''"''^^^^^s^P-min vaanimansa punaisen <rau letariaatin. ^ ^j^jj^g
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 23, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-07-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210723 |
Description
Title | 1921-07-23-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
lauantai. ! sanoa, eitä göu#n alkamisesta näihin
H..PURO, J. W. SLUP, iaikoihin asti. Se ei kuitenkaan pidä
Vastaava toimittaja. Toirtittissihteeri joilenkaa.i paikkaanea. Canadan työ-
" väenluokalia on varsin hyvässä muis-
Kirjotuksessaan Tokoi kuvaa m'> kalja katsomalla tunsi, Mha-annoksttj luonnollista. Sillä onhan Canadan lettömyytta. Eikä ainoastaan vain
jten Canadan työläisillä on ollut eri-jOli verrattain rajoitetut, jne. Kaikki j S.S. Järjestö koko olemassa(^!on<=3 a-jmielettömyyttä, mutta suuresti rikol-
Rikollista sen takia, että Canadan
S.S. Järjestö on nykyisin yksi
_ - 1 • * - - ^' 1^*" S.S. Järjestö koko olemassaolonsa a-lmieU
S^cÄnatSa liStyy kultaisia aikoja, joilter. pitäi-inämät ovat luettavat rajoituksiin, jo- jah ollut Canadan suomaiaäen tyd-j lietä.
jjEsa, Ont., joka tiistai, torstai ja'«kestäneen o - 6 vuotta, «e tahtoo jten kyllä niitä todellisuudessa on ollut väen tietoisimman aineksen jäi^jesto. jnada;
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers
in Canada. Published in Sud-bnry,
Ont., every Tuesday, Thursday
and Saturday.
Advertisinjr rates 50c per col.
inch. Minimum charge for singie
iflsertion 75c. Discount on standing
advertisement The Vapaus is the
best advertising medium araohg the
Finnish People in Canada.
Ilmotushinta 50c palstatuumalta.
— Alin hinta kertailmotuksesta 75c,
—Kuolemanilmotukset $2.00 (muis-tovärsyiatä
60c kultakin lisäksi). - •
Kihlaus- ja aviol. ilmot. alin hinta
$2.00, nimenmuutosilra. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
f2.00 kerta. Aviöieroilm. ?2.00
kerta (2 kertaa ?3.00. .... Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. — Halutaan tietoja
osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimusta, tule«>
rahan peurata mukana.
tösta ne ajatj jöJloin mailmanpalo
puhkesi. Jajjainen muistaa myöskin mys,
mitenkä pitkiä leipälinjoja esim. car
nadalaisissa suurkaupungeissa sai
nähdä vuosina 1914 ja-1915. Viimemainittu
vuosi lienee ollut ankar
rin, Hyvä aika, jos sitä sillä nimellä
voidaan sanoa alkoi vasta vuoden
1916 ajalla. Sotateollisuus alkoi'seen osaan on kokoonpunottu aivan
hyvinkin paljon.
^Kirjoituksessa pitkin
totuudesta kokonaan j>oikkeavia se
lostuksia, k i i ^ elintarpeiden yksi-tyiskohtainen
hinta, työttömyyskyey-suomalaisten
asutus ja lukumäärä,
OBU;n jäsenluku ja monia
muita, murtta kun kirjotue käsittää
useoita plastoja emme katso niihin
kaikkiin tarpeelliseksi kajota.
Yleensä kirjotus kokonaisuudessaan,
varsinkin mitä tulee ensimäi-jiiuri
silloin parhaasta päästä, ja osa
kymijienistä tuhansista työttömistä
sai työtä, mutta suuret jot^kot saivat
samalla tavalla kuin Canadan kapitalistit
ovat oppineet ömain yksilöllisten
liikeetujensa vuoksi työläisille se
edelleenkin nähdä nälkää 1916 vuo- liitämään. Suomen työläisille, sikä-
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme kk. $1.60 ja yksi
kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suqmeen, yksi
vk. $5.50M puoli vk. $3.00 ja kolme
kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei aeuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset; ^
Vapatiden konttori ja toinlitUB pn
'Liberty Building, Lome St., Puhe-
Iin 1038. .. „ .
Postlosote: Box 69, Sudbory, Ont.
Joa etjemliloin' tahansa saa vastausta
ensimälseon Hirieeseenne, kir-iottakaa
uudelleen InkkeenbOJtajan
persoonallisella nime)lä. ;
J . V. KANNASTO, lii^ecnhoitajk/
Reglstered at the Post Office De-jpartmont,
Ottava, as secohddass
uiatter.
den loppuun. Välirauha solmittiin
1918 ja niinpian kun se oli tehty lakkasi
myöskin sotatarveteollisuus, jossa
suurin osa työläisiä silloin työskenteli.
Seuraus oli, että kymmeniä
tuhansia sai -lähte© nälkätaipaleelle,
syömään niitä säästäjä, joita parin
vuoden ajalla olivat tehneet, jos sellainen
oli ollut inahdollista, • Kuitenkin
säästöistä puhuminen on niin ja
näin. Eivät niitä monetkaan ehtineet
keräämään, sillä elinkustannukset
oli vat tavattoman korkfeat. Ne
olivat kohcmneet jopa kahteensataan
prosenttiin eikä ku^n Tokoi v^äittää
60—100 pros€nttiin. Useat tavaralajit
olivat sitäpaitsi suuren joukon
korkeamnialla. Ja tätä kohoamista
on jatkuvasti tapahtunut aina viime
kevääseen saakka, los työläiset, ja
niistäkin vain* osa olivat voineet jon-kunverran
säästää, meni se elintarpeiden
jatkuvasti kohotessa keinotte
lijoiden pussiin. .
li kun niitä vielä Suomen Sosialidemokraatin
takana ja Icannattajana
lienee on Tokoin kirjoituksella saatu
kokonaan valheellinen kuva. Sietäi
sipä sellaisen miehen kuin Tokoi ön,
asioihin vastaisuudessa lähemmin tutustua
ja vasta sen jälkeen tehdä ser
lostuksia Canadan oloista.
Toronton S. S. Osaston
ja OBUUnitin yhdistymisen
johdosta
niminen Karjalan Komitean kustantama
julkaisu on saapunut Vapauden
kirjakauppaan. Julkaisu käsittää
runsaan määrän mlelenklintpiBia. W ^
jotukaia ja selostuksia tästä työläisten
kommuunista, sen lisäksi on siinä
useita runoja ja runsaasti kuvitettu.
Kaikkiaan käsittää julkaisu
56 suurikokoista sivua. Hinta Cana-dassa
60 senttiä. Saa tilata joko
suoraan Vapauden konttorista tai
kaikilta asiamiehiltäiiime. Kiirehtikää
heti tilaamaan, sillä meillä on sitä
ainoastaan pienempi määrä. .
Tököi selösfamaäsä ca-
. nadalaisia oloja
Eivät ne palkatkaan olleet kohon-rfeet
kutan Tokoi selostaa. Totta on,
että esim. sotateollisuudessa, vieläpä
joissakin «mmattitpissäkiiv olivat pial-
M Ji9l»P"96ot, niutts oi läheskään
sitä nousua joka iapakui elin^arpeia-sa.
Olipa muutamia teollisuusaloja,
joissa palkat eivät nousseet juuri ollenkaan.
Yksi «ellainen teollisuusala
o}i vaateteollisuus. Huolimatta
0litä, että ttiplla teolliauusalalla valmistettiin
suuret määrät tuotteita
juuri Sotarintamalla olevd^ miljoonaiselle
arriieijalle, eivät palkat silliä
kohonneet juuri ollenkaan. Miesten
tilattujen vaatteitten tekijät e-
Sim. saivat häylttömän pientä palkkaa,
sillä vaatteiden valmistus kävi
tehdasmaisesti armeijan taipeeksi ja
kun miehet olivat rintamilla, ei tilattujen
töitten ^^ijöillä ollut kenelle
olisi niitä valmistanut.. Tämä ei ole
ainoa ala, jossa oli huonoa aikaa olemassa.
Vaatetustyölästen tila alkoi
parantua . vasta sen jälkeen kun
;viiehet olivat kotiutuneet rintamilta.
Tuntuu varsin huvittavalta lukea
Suomen Sosialidemokraatin nume-
Muurmannn ^ Legionan perustaml-roissa
131 ja 134 kirjotelma, jbnkä
t>9n yhteydessä kuuluisaksi tullut Oskari
Tokoi on kirjoittanut. Kirjoitus
itse asiassa on tarkoit. kuvaamaan
canadalaisia oloia. jnuttai kun tuossa
krjotuksessa pilkistää esiin huomattavan
suuri asioiden> tuntemattomuus,
katsomme olevan paikallaan siihen
jollakin; sanalla kaj6ta.V
omaa tarvetta varten, mutta kun n i i /
tä kuljetettiin Europaan suunnattomat
määrät jouduttiin täällä toisissa
lajeissa elämään sangen- rajoitetuilla
annoksilla. Tokoi kirjotuksessaan te
Kee asioita tuntemattomana sen ylr-
• etiä :U9költaäi Gftiiadaäsa ei. oi'
leen rajoituksia öllenkäärt. Kyllä ftii
tä* oli vaikkakaan fel siiliä mfekltykses
tä että oHsi Myt^tty korttia, kuten
Euröpan malästu^'Perheelliset jotakuinkin
vielä salvat ostaa koko vapaasti,
niutta ruokaloissa erikoiset
määräykset ja rajoitukset. Lijbää
sai pari pientä viipaletta. SOKWI
sai juuri'6enverran,\«ttä. sen siksi tal^.
Tämän kuun alussa päättivät Toronton
S.S. Osasto ja Suom. OBU
Unitti yhtyä täydelliseen yhteistoimintaan
keskenään. Kaikki Unitin
jäsenet velvotetaan tämän päätöksen
nojalla liittymään S. S. Osastoon. Mikä
suuri vastakohta tämä päätös onkaan
sille päätökselle, minkä OBU:n
Sudburyn piirikokous teki viime tammikuulla,
jolla päätöksellä kaikki sosialistisiin
puolueisiiti tai sosialistisiin
poliittisluonteisiin järjestöihin kuuluvat
työläiset tuomittiin ulkopuolelle
ÖBUital.- . • . ;:;w;v
forontbn suonialaisten työläisten^
ottama,askel on ihana työväen luokkatietoisuuden
ja solidarisuuden kas-vamisnäyte.
Käytännöllisessä suhteessa,
siihen nähden, että OBU Unitin
jäsenmäärä siellä on ollut viime
aikoftia verrattain pieni, ei sillä ole
niinkään suurta merkitystä. Mutta
sitä suurempi on sen aatteellinen mer
kitys. Se on askel suoraan sinnepäin
mihin suomalaisten työläisten täällä
on kulettava. Se on — kohti mitä lu-jinta
ja kiinteintä yhdistymistä työväenluokan
vallankumouksellisten
aatteitten levittämis- ja työläisten
liiokkataisteluvoimien lisääämistarko
tuksissa. l^ronton suomalaiset työläiset
ovat ahtaneet esimerkin muitten
paikkakuntain suomalaiselle työväestölle
minnepäin on kulettava ja
Se on ollut Canadan suomalaisen työ
matkaa on j väen suuri herättäjä ja valistaja. ?e
on ollut sen kiinteä yhdyeside, ei ainoastaan
yhdistäen suomalaiset työläiset
keskinäiseen yhteistoimintaan
luokkataistelun hyväksi, vaan lähen^
taen ja yhdistäen sitä tämän maan
varsinaisen työväen luokkatietoisen
työväenliikkeen kanssa, sikäli kuin d
tä on. minkään verran kokonaisena tä
hän asti ilmennyt. Se ei ole ollut
missään merkityksessä vain puhtaasti
kansallinen suomalaisten työläisten
järjestö, kuten monelta taholta on tah
dottu väittää. Se on harjottanut propaganda-
ja valistustyötä tämän maan
ja'yleisrnailraallistea. yhteiskuntaolojen
perusteella ja käsitelfyt työläisten
etukysymyksiä Canadan ja kansainvälisten
olojen pohjalla ja valossa.
S.S. Järjestö ei ole myöskään oi
liit puhtaasti poliittinen järjestö, siinä
merkityksessä, ettei se olisi kaikin
tavoin opettianut työläisiä taloudellisen
iuokkajärjestön tarpeelHsuuden-ta
ja perehdyttänyt niihin kysymyksin.
Ja erikoisesti vielä on/Järjestömme
siinäMuhteessa kaikin voimin
painostanut uudenaikaisen teolli-suusunionismin
etevämmyyttä,' OB-
^ m perustettua. Järjestömme antaen
siHe täyden tunnustuksensa ja toimien
parhaansa mukaan sen edustaman
taldudlelisen järjestomuodon edistämiseksi.
Sanalla sanoen; Canadan
S.S. Järjestö on avannut ovensa uudenaikaisen
taloudellisen liikkeen agi
tationille ja valistustoiminnalle.
Jcuinka työväen rivit on yhdistettä-lElintarpeita
olisi Canadassa ollut i^vä.^^^^^^^^^;
Saattaa olla vielä ryhmä suomalaisia
työläisiä Canadassa, jotka katselevat
tätä yhdistymistä karsain 5iU<
min. Tälliä johttru laHtolaisfenatis-mista,
joka nauttii erlseuraistiudesta
ja on, teolllsuusimionismia kaikki-kaikesää
pitävän fanatismin sokalse-
Mft, Mutta kaikki ne tietoiset työläiset,
joille työväenluokan mitä kiintein
yhtenäisyys on kallein asia, kaik
ki ne työläiset tervehtivät ilolla jo-1
kaista tällaista yhdyntää.
Se että rehelliset teollsiuuaunionia
titlähentyväj;.-,S.S. Järjestöä ja siihen
kuuluvia työläisveljiään ja sisa-ijatuskanta (]ö§ siinä yleensä mitään
riaan, ei olekaan mitään muuta kuin järjelHätä ajatusta on) on sulaa mie-
Kuitenkin kaikesta tästä huolimatta,
ryhdyttiin täälläkin niiden taholta,
jotka olivat sokean lahkolais-vimman
valtaamia ja joille* työläisten
luja, selvien luokkataisteluperiaatteit
ten mukainen yhdistyminen pn ollut
toisarvoinen asia, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-07-23-02