Canadan uutiset, May 13, 1920

              UV
srvuä 'CANADAN UUTISET, PORT ARTHUR, ONT, QÄtABÄ, Torat. Toukok. J3 p. 3920 ' f NUJVEERO 20-
CANADAN RUTISET
suomalaineix Banomalehtl Ganadassa,
* ilmestyy jokaisena Torstainai
I' Kustantaja
The Canada Nevva Publlsning Go.
EriekJ. Korte, Liikkeenhoitaja.
J. H. Hirvi, Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
• Canadaan: $2.00 koko vuodelta,
?1.60 -9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta, 65 senttiä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta .
yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
koko vuodelta ja $1.50 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
40 senttiä palstatuumalta kerran ju
laistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja niraenmuuttoiliuotukset 75 sent-trä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima
Ilmoitukset $2.001 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja ikihlaus-ilmoi-rukset
$2.00 kerta. Kuolonilmoitukset
$2.00, muistovärsyllä $2.25. ' Syntymä
ilmoitukset $1.50. i' Avioeröilmoitukset
$2.00. , tf'-l>«W
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot/
luento-ilmoitukset y. m. 25
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi­tuksista
peritään 10. senttiä riviltä.
Pienlmmänkin ilmoituksen-hinta on
50 eenttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukse|t $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aidotut kirjeet, ti­laukset
ja 'rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
mutta erittäin ne, jotka voidaan
käytännössä toteuttaa.
^ Kun olemme varustetut liyvillä
tiedoilla ja samassa olemme käy.
tännöllisiäv silloin meillä on hyvä
tulevaisuus. ja sitähän jokainen
vanliin toivoo lapsillensa. Tieto-puolista
sivistystä vaaditaan ny­kyään
jokaiselta mieheltä ja nai­selta.
Sitä on meidän liankkimi-n
en.
Mutia kaikki oppi ja sivistys
i Inian vaka van. siveel Iistä pohjaa,
on löysällä perustuksella.: Siksi
tulee m e i d ä n . aiitaa lapsilleinme
myös ei ainoastaan oppia, vaan
kristillis-siveellistä oppia, että he
käsittävät kaiken opin pohjalla
olevan ihmiselämän henkisen ja
ainoellisen tcirkoituksen. Ja. voi-tiakscmiiie
ant;ia lioille tämäiiy
tulee kodissa ja }>yliäkoulussa
lajisille antaa uiyös uskonnolliset
tiedot, joita ilman ihminen, ol­koon
häii: kuinka korkeasti o):)])i-uut
tahansa, on kuitenkin horju­valla
pohjalla, kun häntä kohtaa­vat
elämän vaik-eat koettelemuk­set.
Elämän koulu.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite. "" • • "
CANADAN UUTISET
(The Canada New8)
The Finnishi Nebspaper in Canada.
Publlshed! every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
Eriek J. Korte, Manager.
J. H. Hirvi, Editor.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont;
CANADAN UUTISET^
is "vvejcomed and read in every Finnish
home in thevDoiAinion.. It is the only
direct advertising medium for those
manufacturers and merchants who
>vish to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-i
i c tB and ifnerchandise by the large and
e\erBrowing Finnish population resid-
Ingm Canada. Place your trial ad-vertisement
and get regults.
Advertising rates 40c per inch.
Poliiical advs. $1.00 per Inch.
Advertisements must;reachour Of­fice
Wednesday neon to appear on
Thursday's issue.
. •Subscription price iln Canada $2.00
pei- year, United States and other
countries $2.50 per year in ädvance.
Entered asisecond xlass mall mat-ter,
Dee. t, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, .Ontario, Canada.
T H E AI M OF T H E CANANDAN
UUTISET.
The help preserve the. Ideals and
sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
obserye its laws and Inspire others to
respect and obey them: To strive
unticaslngly to quicken the public's
sense of civic[dqty: In ali ways to aid
in making this country greater and
better than" v/e found it; '
Yhdysvaltain edustus Suomessa.
Vii,i) e i , s i 8 t ä vaihdoksista Aiiio-r
i k r i n Ylidysvahain edustuksessa
olemme- sManoft tietää seuraa­vaa:
- Äsketiäiu .nimitetty. Ylvdy.sval-t<
iin \;jitiollineii .edustaja 31 r.
\Mairiiulei' on nimitetty Suomeen
Elämä on ankara opettaja, ko­kemuksen
koulun :käynti on ko­vaa
ja kallista.Mutta- se on kou­lu,
joka • on jokaisen käytävä.
Kaikki inuut koulut ja kotikas­vatus
valmista vat oppilaita e la­man
kouluun. .Siitä, miten • hy­västi
clämil koulun oppilas kou­lussaan
edistyy saa Iränvsuui-eksi
osaksi kiittää tai moittia itseään,
mutta osaksi myös alkeiskoulu-jaan.
Myöskin niitä, jotka häntä
ovat: elämäukouhuin valmista­neet,
ensisijassa va)ilieu)piaan ja
opet tajia an.
lv,äii:än koulun päästessä ei ole
aina ankaraa kirjai^nellista i)ää-svtutkintoji.:
Siinä on kouluukä-vijän
itsensä : ja hänen kasvatta-jiens.-
i arvostellava 'milloin hän
(>!i kvi)synyt koulun käyntiinsä.
Kikii; si-i^-i:^ ole Viilinnan varaa.
Sillä liiinän k'C'Uhiu]i näliden oir
voimassa oi)pipakko m i t ä kovin­ta
lajia.
O n 11)iiii suui'inmerkitys sillä,
opiiiiko 0|)ni]as elämiin koulussa
kaikkea opinhalusta, inielelläiin
vai vastako ankaran pakon pe-i'iistä.
()i\iict".n se, joka ei opi
m i t ä ii u n n 11 j t (vi i k u in k o \' a 11 k o 1< e -
lauksen tien käyiyiläu. T i e t y s t t
jokainen o p | i i parhaiten omasta
kokemuksestaan, mutta se on
kaik.sTci kalleita f,:|)j)ia. llalvein-inaksi
tulre • dttaa oppia toisten
kokenniksista, iiii.stii, joita joka-jiäivä
esiintyy elävässä elämässii:
1 ukset työstämme tääHä. Sen
tietäen . saanime olla vakuutetut
etteivät kovimmatkaan ponnis-tukseimne
täällä ole turhia. Mut­ta,
tiedämme m y ö s ettei edesvas-t
u u m m e.o 1 e A- ä 1 \ ä i n ei i, ^ e (1 e .s \' a s t \ i n
itsetämme. ja niistä kanssailimi>
sistä,, joiden elämän suuntaan
voimme vaikuttaa. •— 31. A—n, '
a iufiast aan viii ia ikäiseksi ja on
hänen arvonsa ch.arpje d'aftaires- hiekii kirjoissa, joihin niyöslvin e-a<
i •>ntei'im. Amerikan entisellä
edust'ija 1 la. tri llaynesillä„ oli
mhiist re. pienipoten.tiairesin. ai'vo.
Koska Yhdysvalloissa ministerit
nimittää ainoastaan presidentti
ja M r . Ilaynes ei ollut saanut täl­laista
nimitystä, loimi hän viral-lisc^
sti Vitdysvaltain - asiamiehenä
ieomissioner). Tolitoi-i Ilayn^sin
poismatkustamisen jälkeen on
puhut tu hänen takaisin .palaami­sestaan
j;r siiloin täysivaltaisena
mini.-;iei'inä. Kysymys tri Ilay-n(?
sin . pf. laamisesta on edelleen­kin
avojuna.
— Huono seura on paholaisen
verkko, sanotaan sananlaskussa.
— Tulipalo alkaa pienestä ki-pinä.
stä ;nkos alkaa pahoista a-jatuksista.
Ien
Olettehan huoinanneet •mi-herkät
kJikki 'ihmiset -ovat
valittamaan huonoa luuistiansa,
. mutta huonoa ymmärrystänsä ei
kukaan valita. Päinvastoin ne,
joilla on vähiteji päiis.sä i)idettä-viiä
ovat useinkin innokkaimmat
ilsetietoi.suude.^^taan ja viisaudes­taan
kerskumaan, ja ajattelevim-m
11 e a n t a ma an ty h m y r i n k ' oli on
ja alisin nimen.
— Löytyy ihmisiä, jotka sano­vat
',että: oppii enempi elämästä
kuin kirjoista. Siinä lausee.ssa on
osaksi perää, mutta'jimri kirjo­jen
'lukemi.sen kautta opij>ii myxjs-km
katselemaan elämää, oikealta,
kannalta. Elämän oppimisessa
tar\itaan arvostelukykyä. Ken
ei valtiol^iedon 'historiasta^ole • op-
1 linnt.johtoa^ 'hän harvoin^yoi e-roittaa
Vanhaa uuciesta, sopivaa
ja sopimatonta valtiollisessa elä­mässä,
i • • /
. * Ajan virtaukset ovat nopeat jä
sen .jtäytyy seisoa vakavalla poh­jalla,
jota :^ne eivät vie. muka­naan.
Tulee. ollaMt^enäinen —
mutta oikeata itsenäisyyttä, opi­taan
.'vaan lukemisen ja tutki­musten
kautta. Tieto ja oppi o-vat,
tarpeelliset, sitä ei enään yk-s
i k a&p. ajattele va ihmineri kiellän
; Jö'kaisen yanhemman velvolli­suus-;
i)n hankkia lapsillensa.tilai-
> suutta oppimaan niin .paljon kuin
mahdollistay sir
lee lapsi parha
ä sen kautta tu-tten
varustetuksi
eläniää varten. Opittakoon kie­liä
niin inoata kuin' Buinkiify ne
ovat tarpeelliset elämässä. Lasku*
^!<)ppiija korkeampi matematiikka
'Siirtolaisuus Amerikaan.
Kuten Jlumettua-on.. .siirtolai-smis
sodan aikana. Suomesta A-merikkaan.
ja huomattavan ajan
rauhan solmiamisen jälkeenkin
ollut kokonaan keskeytyneenä.
Sodan jälkeen pääsi Suomesta
Amerikkaan ,ainoastaan Yhdys­valtain
hallituksen erikoisella lu­valla
ja silloinkin ainoastaan
poikkeustapauk.sissa. : A^iiine elo­kuussa
anroi Yhdysvaltain lialli^
tus sitten 1 ieventäviii. siij'tolaiSr
ten inuuttoa. Suomesta Ylidysval-tölliin
koskevia/ määräyksiä, jot-k
a^ o \^ a t ed e 11 e on k i ]i v o i i n assa. j a
joita Yhdysvaltain Kelsinj^issä
oleva konsulaatti, jonka .asiana
on myöniää .matkaluvat Amerik­kaan
matkustaville. edelleen
noiuia tta a kaiket La ankaruudella.
N ä it ten m ä ilr äy st en niuk a a n e i
Yh d.>^v a 11 o ili in lasketa t ääl t ä
I a i ji kaa n v a rsi n a i s i a si i r tolai sia,
joiden aikeena on muuttaa sinne
työläisinä tai harjoittamaan jo­takin
muuta ammattia. Y^hdys-valtoihin
saavat matkustaa aino­astaan
sellaiset, henkilöt, joilla
on Amerikassa läheisiä sukulai­sia,
joitten taloudellinen turva on
maasta m u u t t a v i l l e tarpeellinen.
Siten saavat Anierikaan matkus­taa
alaikäiset henkilöt, joitten
vanhemmat tai täysikäiset sisa­rukset
ovat Amerikassa. Periaat­teessa
ei myöskään sallita min­käänlaisia
huvi tai vierailukäyn­tejä
Suomesta Amerikkaan. Sitä­vastoin
; sallitaan Amerikkaan
muutto eräissä tapauksissa, jois-
,sa muutoin aiheuttavat, tärkeät
yleispätevät syyt, kuten paikan
.slia n ti jonkun tunnetun suarliik-lv|
een palveltuksessa, tekniilisellä
erikoisalalla, y. inV -Yhdysvaltain
hallitus on nimittäin asettunut
sille kannalle, että Amerikkaan
ei tyÖAjpiman- siirtyminen nyky­oloissa
ole suotavaa, jblloin teol­lisuuden
- saattaminen rauhan
kannalle on tapahtunut. , '
Suomalaisten siirtolaisten pyr­kiminen
Amerikkaan ei tästä
huolimatta ^.ole viimekään aikoi­na
lainkaan vähentynyt, vaan on
sinne pyrkijöitiä edelleen paljon
ja vielä enemmänkin kuin ennen.
Keskimäärin annetaan päivittäiii
matkalupia Amerikkaan ainoas­taan
noin viidelle hengelle, joten
siis valtava osa matkalle aikovis­ta
>saa anomukseensa kielteisen
(1 ei 1 is te n . s u k 11\) o 1 \- ie n ti e to, ta i to
ja kokemusmäärä on. aikojen ku­luessa
karttunut.
Tiililä edellisten sukupolvien
meille jiittämä. ])erintJ> :on mitii
tehokkain apu taistelussaolemas-sil
o 1 o in 1M e .11n• \-a a m i se k'si. Se' lie 1 -
pottaa kulkuamme elämän kou-lus,
sa. -Mitä sanoisimme, jos mei-d
ii t \ • h t ii k k i ii si i r r e 11 ä i s i i n o 1 oi -
liiii, joissa esivanhempamme c l i -
\'ii t esi m. n ili a t. vuo 11 a t a kaperi n.
Eläisimmekö me inetsästykscUä
ja kalastuksella .aseinamme jän-aiepyssyt
ja puukoukut'.' -laksai-:
simmeko itse kuokkia maata puu-kuokilla
ed(\s sen vertaa ettii sai-s
im m e sii n ii k a s ^'a ma a n pe 1 la v a a
]»aidoiksemihe? Enräs leipä, jo­hon
olemme jo niin sitkeästi tot­tuneet
etiemme voi tulla toimeen,
i 1 m a n si t ii.. :m i t e n s i t ii h a n k k isi m -
me ilman kauppateitä l;yhyesti
sanottuna, meistä näyttää sem­moinen
toimeentulo tukalalta yk­sinomaan
aineellisen toimeentu­lo
n ka n n a i ta Ica tsoi t n n a. 'I a k' u m
minkin ovat semmoisen eliimän e-läjät
elilneet aikansa; vieläpii j ä t ­täneet
henkistiikin perintöä jäi-ke
l ii is il 1 eeii. He id ii n el ä m ä nkou-lunsa.
on ollut, raskaampi kuiu:
meidän. vaikka mekin. usein
saamme huokailla oman kuor­inamme
painaviuitta.
r^lkonai.set olosuhteet vaikutta­vat
osaksi myöskin elämän on­neemme,
-alutta ainoastaan 0'-
saksi. Suurimmak.si osaksi mää-
3'äämme itse elämämme kulun,:
Jos se on rakennettu, hyviksr tuu-uetuille.
])eriaatteille. -los siinä
seurataan jaloja . esikuvia on
]u a h do toTi te 1 id ii. pai i o j a si v u h y [)-
pyjä.
IJ a rve mm il 1 e sat t u u elä m ii s-
Sfciän. .lohin koettelemuksia. IJ-seimiuat
saavat rientiiä eteenpäin
valmiiksi viitoitetulla, turvalli­sella
tiellä. ]\lutta^ kaikilla on
vastuksensa, iellei. muuta, niin o-ma
syntinen luontonsa. Taistelu
omia huonoja , taipumuksiaan
vastaan ei olekaan helpointa..
. Koko i h m i slnm t a : k äy y h ten a
suurena perheenä elämän kou­lua.
Kaikki ovat tavallaan oppi^
laita. ]\Tutt^ toiset ovat tilai­suudessa
ohjaamaan heitä nuo­rempia
ja lieikompia. Semmoi­sessa
asemassa ovat varsinkin
vanhemmat ja opettajat. "He an­tavat
ohjeita vielä tiensä alku­päässä
oleville oppilaille; itse 'he
ovat saaneet, olijoita edeltäjd-tään.
Historian suurmiehet, e-si
m, Luther, ovat esittäneet neu­voja'ja
ohjeita, joita suuret kan­sat
ovat vuosisatoja saaneet käyt
tää hyväkseen. .Kaikkein suu­rimman
esikuvan on näyttänyt
Jeesus Kristus elämällään ja 'py­sy
vimmat neuvot pyhässä sanas­saan.
,1 •
'Siitä miten eläAiänkouluamme
Mymme^ riippuu ei ainoastaan a-jallinen
infinestys, vaan^ sen jat^
kokin iankaikkisuus! Mikä sa­laperäinen
sana! Sen portille tä­mä
. koulnnkäyJtimme lopulta
.ppttyyr, SieUä
Kansainvälinen yhteistyö yhteis­kunnan
lasten- -ja nuorisosuoje-lun
h3rväkfii.
•To m on ia \' nos i kym m eii i ii on
y 11 t e i skun n a 11 1 a s t e li- ja. : n i ro r i son
suojelu ollut suurissa sivistys-inaissa
nielkoiseJla Imrrastuksella
käsitelty kysymys. On annettu
koko joukko ei^ilaisia lakeja, joi-,
den tarK'oitusperänä oii Icasvavan
polven (>tu. leirikoista huomiota
ovat tiilliiin saaneet osaksensa ne
l.apset ja nuoret ihmiset, jot ka e-liivät
elämän varjopuolella.;ja o--
^•at \'aai-assa hairahtua ja t^i 11a
hy(idyttöhiäksi painoksi tahi pa­lliini
n a ssn: t a pa \ i k s(>ssa t a a k a k .s i
y.ht(>iskiinnalle. Yhä (Mienimän
tullaan'' suurissa sivistysmaissa
selville s i i t i i . että yhteiskunnan
lasien- ja uuorisonsuojelu on tiir.
k e ä sosialinen tehtävä. Tämil on
luitu ymmiirtämään sekit lasten
j)arasta ajatellen että huomioon
ottaen yhleiskunnau oma etu.
On niennyi se aika.: jolloin riit-ti
se, ettii yhteiskunta siiiinnösteli
lasteji koulunkiiynliä ja jätti
puutteenalaiset lapset kilyhiiin-:
hoitoviranomaififen huostaan. Yh-t
e i s k u n t a o n M l.k a n u t k iis i 11 ii ii, e t -
-tä sittä vaaditaan paljon enem-miin
lasten.:oikeuden tyydyltiimi-siHssi.
Vaslasyntynyttä elämää on;
suojeltava: kolien täytyy saada
tukea, lasten, h.oitamise.ssa ja kas­va
t'tamisessa : tehokas lasten hol­hous
on järjestettävä; kasvatti-lasteji
hoit o on aset ettava val-von.
nan alai.^-eksi: pahoinpidelty­j
e n , laiminlyötyjen ja huonosii-hoidett
njen-.. lasten. a vuntarvet la:
o n. t y y (I y t e 11 ii \ ' i i : r i k oli ise t 1 a j iset
sekä nuoret • henkilöt., jotka ovar
telineet lainrikkomuksen, on ^ kas­vatuksen
avulla jielast et ta va - yh­teis
ku n n ai 1 e. " K a i k k l • t.ii i nii on vii -
hitellen tullut suureksi yhleis-k
11 Ilta kysy my kse ksi. • y !i te i s k ii 111
:nan lasten-, ja nuorisonsuojelun
yhteniiisek.si tehtäväksi.
Kiifrlanti «mkiiyiiyl edellii tiis.sä
ylireiskunnallisessa l y ö s s ä . ."^ak-sa,
Kanska ja Yhdysvallat ovai-j
i > .sa a n ee t. ai k' a an. su u r en m oi s i
t o i m e n 1) i t ei 1 ii j a e r in om a i s en 1 a i n
j^iiädänniin. ^ On yiiupiirretty. et­tii?
.kuta enemmän .suurteollisuus
011 kehittynyt ja kodit heikenty­neet,
sitä suuremmaksi on käy­nyt
kasvavan polven tarve saada;
yhleisknniiantukea. .Ia ei'ityises-li
nyt maailman sodan jiilkeen.
kun ihmiselämä : on käynyt ar­vokkaammaksi
ja siveettömyys
o n. 1 i s ä ä n t y n y t, A* a i-u s t a n du t aan
imsiin toimiin j a laajempaan- lain
säädäntiiön lasten, ja nuorison-;
suojelun hyviiksi.
l.asteu' ja nuorten' ihinist(>n tar­peella
saada yhj,eiskunuan. apua
j a t u k e a c\ i k a n s a i n v ä 1 n ven, i) ii te -
vyys, „Sen vuoksi^on tähän kuu­luvalla
sosial ise ila .työllä paljon
hyötyä kansainvälisistä neuvotte­luista
ja sopimuksista.
Pohjoismaisen yhteiskunnalli­sen
^ lasten -ja nuorisonsuöjelu-työn
edustajat ovat muodosta-
Nykyinen kurssimme
Rähanlähetyksille Suomeen
Postin kautta ia Sähköteitse on
]\iyös myjnnme pankki-osoitukRia (shekkejä) markoissa yllä­mainitun
ku]'ssin jälkeen ja erikoisia, kolmen prosentin korkoa
vetäviä matkustajien sliekkejä dollareissa, jotka Suomessa lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
.. - i ' • Lähetyskulut rahalähetyksillc postin kautta on 1')c. summilta
alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta summilta.
K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kautta, jos "sähkösano-maläjietystä
ei ejikoisesti pyydetä. '
Osoittakaa lähetyksenne vastaano1tajn]i ja lähettiijiin osoit­teilla
varustettuina osoitteella;
F O R E I G N DEPAT^T.MEXT
H A N C O C K , MICH.
Perustettu vuoima 1874. Ararat yli .^3,000,000
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kiuisi stu>mnlaist;i liikkees-sän)
me.
p ä i n huomaat olevan aivan toisen
k u i n mitä oikeastaiin ^ tahdoit
l)Uoliii>taa.
• Todeltakin. san.u'en v ä h i t u v i i i t -
t e l y i i Ja t>riiuielisvvttii oii.<T ole-mas^
a ihmisten v i i i i l l i i . jos.molem­mat.
. r ii t a I ))i o let o \ \ a i s i \-a t m ii i i r i -
t e l l i i k s e e n t a r k o i n k ä s i t t e e n josta
r i i t e l e \ : ; i t . Si'.n*i'en^ v ä h ä n "'i)ahen-t
li m is ra • • " e I )ii 111 u i oa. . to ra a. n i ie 1 i'--
•harmia; olisi i l i i n i s t e n viilillä, j.os
he litisin s n o s t i i i s i v a t . istu.maaii M-
1 a s j n r (> 1 n' U i s e 1 ] ii .m i e l e 1 ] i i k o e 11 a i -
sivat l a r k e m m i n m ä i i r i t e i l ä . . s e l i -
t e l l i i .niirii k i n i i i ) i k i n oikeastaan
meinaa s i l l i i j a s i l l i i iSaivalla. .
. X r \ u \ \ p p a: h e i T t i ii ni p ä r i 1 ] i s en 1 i -
k ;i ve 11 ii m i e h en sii. fi 1 osoofi .Si )k.-;
rateen, niskaan, b^ilosofi ei <uiit-t
i i m i t , hän sanoi tyyireesti • ' ' V e t ­tä
ei ollut t a r k o i t u s h e i t t ä ä nvituuv
1 li sk a a n i , n vu 11 a se n i n i e lie n n i s_f:
k a a i i . . joksi vaimoni ^ l u u l e e , mi­n
u a . "
l^ji-äs i r l a n t i l a i n e n ,tappelun iir-h
ä k k- ii n i i . a n t o i- i s o m m a 11 e e n t y ö -
t o v e r i l l e mustat s i l m ä t . ' "'Tuossa
saat. senkin kirottu : .ruotsalai­nen
' " h u u s i liäu; M i e s nousi ka­tuojasta
ja. a l k o i nauramaan.
' ' . M i k s i n a u r a t k y s y i eräs s i v u l -
N i l n ettii i i i e t s ä s t i i j ä kiersi ja ei
kier.tiinyt o r a v a n ymi>äri : :-'sillil
hiin teki y m p y r i i n oravan yiii[)ä-;
i'i. muita hän ei k ä ä n t y n y t Joka
p u o l e j l e o r a v a a . . .'.
Tiimii k a i k k i todistaa, ettii jos
k a k s i i l i i i r i s i i l rehellisesti ensin o-vat
s e l v i l l i i mistii oikeastaan ovat
e r i l u i e l i i i . i i i i n veri j ä i i J i t y y , k i u k .
ku asettuu, riiyhkeytenne laimis-t
i i n ja. lierMi().^t.niiiiseniie hä v i i i i i.
^]\\'<\ i i . s e i m n i i t e n i)le1le a i v a n sa­maa
m ie! (ii; . e r o i i us on vain s i i n ä,
e t t ä ioiiUMi -teisiii panee painoa e.-
nemmiin joi leivin kohdalle asiassa,
toinen toiselle
Hevosen ymmärrystii
osoittaa . eriis tosikci-tomus, joka
k e r f o o. i u i t ei i 11 e v o n e u . m e n e t t e l i
p ä i h t y n e e n isäntäivsii kanssa. .
.. < Vii kaksi v e l j e s t ä . Jotka kävi-viit
.. k a I! I)1111 fi:issa 21). ma i 1 i n m a t-:
kan i)äästä!; Ile veiviit ajopelit
majatalon p ilma M. mutta' hevosen
vei vä t yksityiseen; ta Hiin., sii lii se
oli o r i , . j o t a he eiviit tahtoneet pi-tiiä
miiJdeti hevosten:. joukossa
ura j a t a i on tai 1 issa. Oli j o il ta pä i -
v i i . Veljekset saapuiyHi erään
k oi lii a n M e n mi e lie n se u rassa; kai k -
l i n e n . " .Minua naurattaa," sanoi ki t u n t u v a s t i p i i i s s ä i i n . V a r s i n -
•m ie s." k u n h ii n m in II a luule e ru o t
salaiseksi..; Siinä mies erehtyi pa­kin;
v>inhiii heistä, joka oli hevo­sen
omistaja..- oli enin juovuksissa.
liasti. .Minä olenkin jiorjalainen." ' Aikomjik.sensa oli nyt valjastaa
•\läärit>^lkää tarkemmin asian-j hevonen ja kaikki kolme ajaa
ue. niin ei teidivn tarvitse tapella.. Iiui.maa kyytiä kotiin tuon pitkiin
•1 OS kaksi ihmistii .kerran tietä- matkan mäkistä tietä. Niin oli
:J
na, kukin omine hallituksineen. Hiieltä.
Ensimmäineji kansainvälinen ko­kous
yhteiskunnan lasten ja luio.
rlsonsuojelua varten, kutsutaan
Köpenhaminaan alkavana kesä­nä.
Kokous, johon oii yhdistetty
retkeilyjä Qri laitoksiin ja lasten­suojelu-
yrityksiin Själlandissa,
Fyenissä -ja Jyllannissa, alkaa
kesäkuun 20^ p. ja kestää heinä­kuun
8 p:ään saakka.:
viit tarkasti, mistä ovat erimieltä, tehty useita kertoja, ennenkin,
lieet yhtymän, jossa Norja, Ruot- ^iJJ" voivat he tulla toimeen aivan Kaikki kolme, menee talliin iiiel-si,
'Suomi ja Tanska ovat o.sallisi- ."^ditä hyvin kuin olisivat samaa koison rauhallisesti.' .Mutta hevo-nentunsi
isäntänsii ja sen veljen
:se kä : 11 äi s toi \: i :i iva n :h a j u i;iv S e y m ^
miirsi oitis niissiititassaiteoliva
j a aavisti uiyös heidän aikomuk­sensa.
Hevonen pilätti vastustaa.
He \'OP(?n aut oi ta lu tta a, i tsbnsä:^ u-los
tallistav; ja-:iiUp kaksi;: liuestä
seurasi: perässä. : ' " :
^ Mutta oitis kun hevonen oli
päässyt.piimlle:, pysähtyi: se, pani
korvansa .liöröön ja tal)^^^
ja lleeiivtal 1 iim^^:Sen isäri|;ä teihpä
si suitsista: seurasi lievö-nen
:vastenmjelif^esti.^^
:nef^ se i n l i keskelle pih
pysiijityi;;se 'uudelleen^:;^^
ft^akseii^a tälliin. .;Seiiisänt
koi ja tempoi..sitä suitsi iuouta
Ivle rt aa, liiuttä li.e\ronen ei liikahta -
nut, vaan {^n sijaan nousi takaja­loillensa
ja la.ski etujalkansa va-röyä.
sti isäntäiisä ölkapäille, piira-si
kerran isäntänsä takista, mutta
ei kovasti ja. sitte painoi hänen
.varovasti maahan: Tämän kir-yjoittaja
pelkäsi että hevonen louk
kasi isäntäänsä.' iglutta kun huo­masin
niitenä yaroväineii hövonen
oli ^ymmärsin ettei se kolhit vilias^
. . ^ • ' • i - - ' - ^ ' .y^ - j - . - T ' - I ' . . ••.*:v'•:>*•
Selitä sanasi.
'"Opi määrittelemään. Ota tavak­sesi
selittää ^tarkemmin sanasi,
joita käytät puheessasi, varsinkin
tärkeimmät niistä. '
. Ennenkuin lähdet väittelemään
ota sanakirja käteesi, tutki mistä
se ja se sana (käsite) on synty­nyt,
sen alkuperä; kehitys, histo­ria.
/ - ' '
.'•Kuta enemmän tiedät sanasta;
joka on vain jonkun käsittfeen il­maus;
sitä vähemmän olet vaaras­sa
sanoa jotakin, jota et \)ikeas-taan
tarkoittanut, sitä vähemmän
olet vaarassa asettua näkökannal-le
jossakin asiassa, jonka jälkcien
•Monelle, on tunnettu tämä van­ha
kasku : Eräs metsästäjä^näki
ora va n ju oksevan ylös puuhun ja
kier t ä vä n t oisel 1 e puol el le runkoa.
.Metsästäjä koetti kiertää puuta
saadakseen oravan näkyviin ja
ammutuksi, : juntta orava kierti
runkoa samoin aina pitäen puun
riin«:oir itsensä ja miehen välillä.
Kun mies oii| kiertänyt kokonaan
l)uun ympiiri ja tullut samaan
pai k k a an," j osta o 1 i 1 ä h t e n y tkiu
oliko hiin kiertänyt oravan ym­päri?
'Tästä asiasta on hurjasti viiitel-ty,
toiset väittäen että jos mies
kerran käveli koko puun ympäri,
niin 61i h ä n samalla kulkentit kai-iven
yiiipäri mitä puussa oli, toi­set
vakuuttaen että kenenkiiän on
mahdotonta kiertää mitään joka
aina pitää yhden puolen kiertäjää
kohti. ' '
. T ä s s ä k i n on vaikeus itse sanas­sa,
(käsitteessä) ''ympäri", joka
sanakirjan mukaan merkitsee kali
ta m asiaa (1) tehdy ymp.tra, ja
(2) kääntyä jpk^' puolelle jota-
1^-;— .iki oppiaineet lovat tkrpeeliiset, vastauksen. . . . \ HA A'm' i .Päättyy^. Siellä saamme to^dis- le jossakin asiassa, jonka jäpeen kin. ' ' ^.^ jijjil-j^ äa, yaäii oli päättänyt
l)iiihtyn(|en isiini ii nsii raakuuden,
vuok.si.
Kun he\oiuMi oli piiiinyt jsän-t
i i i i i i s i i ' I l i a a s s a noin puolen mi-n
u n i t i a . p i i i i . s i i se hiinen irti. Jotta,
miivs sa nousta yIris.
S y \ alkoi hevosen omistaja ja
toiset miehet; taas pakoittamaan
hevoista Ja sai\'at sen ulos portis­ta.:
-Aluna silloin \ teki hevonen
^ a i i i a n työn. painaen isiiiitiinsä
taas lvi] i \- a ro va st i maa h a n.; ;Mut ta
nyt stv e i j iii ä st ä nyt isä ntäänsil en -
neukuin loiset miehet tulivat, ja
kiiskoi\'at/.sitii suitsista. Xyt, nou­si
pfiilitynyt.-inies ylös toisen ker­r
a n Ja yritti"saa(la hevoista kulke­maan
eteenjiäin.
He snapuivat lähellii olevalle to­ri
1 Ir:. J ossa lie v onen ta a s pa in oi
i sii 11 t i i n sii tn a a h an ja po 1 \-is t u i i t se
pitäen miestä etujalkojensa polvi­en
\*ä 1 issä j a pa i n o i päällä än päih­tynyttä
päähän. Tällä kerralla
ei se liikkunut paikaltaan, vaikka
toiset päihtyneet kiskoivat sitä:
suitsista.
-Mutta silloiu saapui poliisi, joka
oitis huomasi miten asia oli. Iläu
meni hevof^en luo..tarttui;sen suit­siin
Ja sniioi: "Tule, sinun ei tar­vitse
Juo.sta noiden päihtyneiden
ahdistamana tänään.;' Hevonen;
ymmärsi hyvin ja meni poliisiri
m u k a n a, j o le a sam a 11 a A- il i e 1 si' k a k -
si muuta poliisia viemään päihty­neet
m-iehet putkaan.: Tuo hevo-neiiioli
menetellyt isäntänsä kans-
.saniin varovasti ettei edes naar­mua
siilieil tullut. •
Tuon hevosen merkillinen viisa-/
us koski syvästi tiiman kirjoitta­jaan.
" O i , jos olisit minun hevo--
seni./' a j a t t e l i n . " S i n ä , joka noin
hyvin ymmärrät vastustaa niitä,
jotka tahtovat sinua; rääkätä, sinil
voisit myös selvästi näyttää sinun
y.stävyyttäsi sille, joka kohtelee
sinua hyvin."
H e v o sr a vCii at sa a v a t su u re s ti
kärsiä
käsissä.
»rneen omistajansa
Itävallan keisarinna Zita
on ainoa täysijärkinen vanhem-pai
n'sa. ky m m enkunn asta^ 1 a pses-ta.
Kaikkj[ muut: ovat mielenvi­kaisia.
— Tee jokaisesta häviöstä voit.
to, ,kuten urhoollinen hämähäk­k
i : , kun I myrsky "repii sen ver­kon,
käy SO levollisesti jälleen
työhön ja kutoo uuden verkon. ;
— Jjos 'tahdot tulla onnetto­maksi,
elä silloin itseksesi, mut­ta
r jos haluat tulla onnelliseksi,
leyitä auringon paistetta 'ympä­rillesi
_ystävällis,ellä 'ikäytök.sellä
ja hyvillä hanoilla. Silloin teet'
muita onnelliseksi' ja. nautit itse