Canadan uutiset, December 28, 1922

              SIVU G
i l
KIRJE DETROITISTA, MIOH.
— Joulu, joka on rauhan' ja
ilonjuhla, on pian edessä. Mib
laista iloa ja rauhaa se tuo tul­lessaan
tämänkin suurkaupungin
asukkaille ja etenkin työläisil­le,
on vaikea sanoa. Sen jt^oin
kuitenkin sanoa,vettä tämän kau­pungin
kirjavassa iluniselämässU
aniharvat omistavat todellisen
jouluilon ja rauhan; sillä vaikka,
eletäänkin n. s. kuiVaa-aikaaj niin
suuri määrä märkyyttä on ole­massa,
joka turmelee elämän mo­nilta
tuhansilta ihmisikä. Mikä
on omituista tässä, on se, että
itse työläiset pitävät yllä tätä
turmelevaa elämää, välittämättä
s'itä, jos toinen työläinen sor-tuukin-
ja menettääl ilon ja rau'
lian omassa elämässään.
Tästä Juiolimatta toivon kui­tenkin,
että todellinen jouluilo
jii raulia saisi sijansa kaikissa
kodeissa, A joissa vielä tähänasti
on eripuiiiisuus |liallinnut ja
riistänyt kodin i ilon ja raulian
j a uusi valoisa elämä astuisi ti­lalle,
joka- tuottaa onnea ja siu­nausta.
^
Samalla luui toivotan kaildUe
Canadan Uutisten lukijoille r
loista ja rauhallista joulujuhlaa,
toivötihi myöskin onnellista uut­ta
vuotta! niin että menestyisi-vät
kaik ssa töissänsä!
— Talvi tulla; suhahti hyvin
ä'kkvä tähän kaupunkiin. Tä­män
Imun l.'l ja 14 p. välisenä
yönä sat oi lunta niin paksust\,
ottä reki olisi luistanut missii
liyvänsä karahtamatta katukj-voen
oli maakamaraan. Näin­ollen
saimme valkean vaipan
jouluksi, joten joulu näyttää
täälläkin — kuten ennen siellä
vanhassa maassa —— lumiselta.
Pienet pakkaset ovat pitäneet
lit^vn kuohkeana,, joten talven
alku on hyvä.
— Suomen Ev. Luter. se\ira-kunta
on saanut nyt oman kir-kon.
Se. sijaitsee 14 :sta ja In­diana
kadun kulmauksessa. Pal­jon
on ollut piuihaa ja huolta
ennenkuin se 1 :saatiin rakenne­tuksi.
Mutta asiaan innostuneet
seurakuntalaiset ja pastori Il­monen
eivät heittäneet kirkon
rakentamispuuhaa sikseen, vaan
veivät sen siihen, että kirkko
seisoo nyt tyydyttyvässä kun­nossa
seurakuntalaisten yhtei­seksi
iloksi. Kiitos vaan puu­haajille
!
Monia satoja uusia taloja
on -tämän kuluneen vuoden ku-hiessä
rakennettu tänne Detroi­tiin.
Vaikka' näin onkin laita,,
niin siitä huolimatta eivät huo­neiden
vuo.kramaksut; ole laske­neet,
vaan pysyneet miltei sa­manlaisina
"kuiti pari vuotta sit­ten,
jolloin Detroitissa oli n. - s.
kulta-aika. Saraallä kun asuin­rakennuksia"
on rakennettu on
sen mukaan myöskin erityisiä
kauppa huonerakenmilcsiarakeib
nettu, vaikka entisiä kauppa*
huoneustoja onkin tyhjinä, niin
toisia yhä vaan rakennetaan ka­tujen
varsille. Kun 'katselee tä­tä
puuhaa, niin tulee ajatelleek-
.si, että Detroitiin tulee pian uu­si
kultaj-aika, sillä eihän muu­toin
rahoja päntättäisi raken­nuksiin,
jollei ole jotakin pa­rempaa
aikaa tulossa! Niin mi­nä
ajattelen ,vaan m^ne ja tie­dä
jos se pitää paikkansa.
— Se sanomalehti puuha, joka
täällä on ollut vireillä ja joka
eräässä 'kokoiikses.sa ei saanut
kannatusta, kuuluu vieläkin ole­van
vireilllä. Suotavaa olisi, et­t
ä kansfilaistemme^ ivesken olisi
siksi yksimielisyyttä, että sekin
puuha viimein onnistuisi! Mu-t-ta
mene! ja tiedä milloin'sellai­nen
aika koittaa meidän yhtei­seksi
hyväksi.
— Laulukunta on myöskin
tänne perustettu ja johtaa prof.
S. Mustonen. En ole joutanut
ottamaan - osaa siilien, vaikka o-lenkin
laulu.^ ystävä, mutta kun
tulee enempi aikaa, niin kyllä
.silloin olen mukana.
— Senaattori James Oouzens,
j o k a oi i 'D et i*oi t i n k a u pu n gi n
majuri ja joka ajoi mieliekkääs-ti
raitotie asian, niin että kau­punki
. omistaa nyt kaupungin
alueella kulkevan raitiotien,
matkusti täältä uuteen toimeen­sa
AVashingtonrin. Kaupunkilai­set
toivovat, että hän uudessa
toimessaan muistaisi myöskin
detroitilaiisja aina silloin kun
kaupungi|n asiat vaativat hänen
apuaan, .johon hän sanoi, olevan­sa
alt is. Seurat koon vaan onni
ja siunaus hänen uudessa vas­tuunalaisessa
tojmcvssaan.-
— Joulukiireitten takia lope­tan
taasen tämän lyhyen kyhä­elmäni
sillä toivolla, että Cana­dan
Uutiset, yhä edelleen kasvai­si
ja samalla leviäisi kaikkiin
koteiiiin, ! Canadassa,; jossa helk­kyy
suloinen suomenkielemml?.
Sillä sen se ansaitsee hyvänä ja
monipuolisena lehtenä. Onnellis­ta
Uutta Vuotta toimituskunnal­le
sekä kaikille liyville ystäville.
I Kirje^envaihtaja.- !
ASTORIA, ORE.
— KAupuiikimme liikeosasto
on poroksi palanut. Aamulla : 8
p. jouluk. klo 2.10, syttyi tuli
Thiel velljeksien ravintölan kel­larista
ja pallohuoneesta 11 ja
12 katujen välillä Gommereial
St. ja levisi hirmuisella nopeu­della,
tuhoten rakennuksia ja: o*
maisuutta $15,0000,000 arvosta.
Noin 2jO(jK) ihmistä * jäi. koditto­maksi.
Tontti tontilta levisi tu­len
hirmuinen voima ja vei tu"
J O K O S I N U L L A ON
Elleii niin tilaa se heti, sillä se on nyt valmis.
9 0 O
kuin ostat, niin silloin olet koko vuodeksi varattu välf
täm&ttömillä tiedoilla. Joka päivälle j on SHRTOKAK-SAN
KALBNTraaEtlSSA ilmatiedot^^^ osoittau­tuneet
paikkansa pitäviksi edellisinä yuosina. Samoin
on siiliä paljon yleishyödyllisiä tietoja käytännöllisiltä
aloilta ja 'SURTOEANI^AN KALBICtSRI tarjoaa niin
vaihtelevan kaunokirjalliBen osaston. runsaasti kuvitet­tuna,
että veroistaan saatte etsiä. /
O s t a
T ä n ä ä n
SEN HINTA ON AINOASTAAN
Lähetä tilauksesi osoitteella:
eo S^NTTt^.
U U T I S E T ,
^ort Arihur, Ontario.
hon omaksi noin 28 t^nttift kau­pungin
sydämestä, liikekeskuk­sesta.
Valo tästä hornan lies­kasta
oli-,niin voimakas, että yö
muuttui miltei päivän loistavak-fjj.
Tuhannet ihmiset kertyivät
kaduille, vaan todistajiksi siitä,
kuinka tuli nieli rakennukset
huonekaluineen, varastoineen
kaikkineen. Vakuutus tuskin
voi puoltakaan korvata hukatus­ta
omaisuudesta.
Tuli hävitti .seuraavan alueen:
17 :n ja Commercial kadusta e"
telään, 17 :n ja Duanen, sekä 14
kadun länsi- ja pohjoispuoli ja
siitä etelään Exchange kadulle.
Länteenpäin kulki tuli 10,9 ja 8
kadun rajaile asti. Dynamiitti
panoksilla ja hirmiiisilla lauka­uksilla
estettiin tulen levenemi­nen
länttä kohden.' Satamissa o-levat
laivat auttoivat parhaansa
mukaan sataman suojelemista ja
sitä laitaa kaupunkia. Sairaala
saatiin pelastetuksi, vaan siten,
että käytettiin säästämättä dy­namiittia
tulen valtaa rajoitta­maan.
Keskus palosammutus-tallikin
paloi poroksi. N^oin 220
liikehuonetta paloi" poroksi, nii­den
joukossa Bee Ilive, Skalle*
rud, Penney, Ahrens, Emporium,
AVonder Store,; Cordon's Eastern,
Bui^ke, Bro\vsn ville, Luukinen
& Harrison, Boston .Glothing Co.,
llice JMcCoys, Westerhaven Br.,
Aome, Baddölet, Central, 20th
CGntury, Fisher Bros.v Bhie Dia­mond
y. m. Ravintolat paloivat.
Keljä leipomoa paloi. Kuusi roh­doskauppaa
paloi poroksi. Noin
kymmenen isoa huonekalukaup­paa
tuhoutui, ^storian Evening
Bugle ja ^lorning Astoria paloi
myöskin, selcil l^-anklin Press ja
Commercial . P.rinting. Lännen
Suometarta ko^htasi sama tuho.
Muotikaupat, lihakaupat, kaikki
pankit nienivät poroksi. Juotto-verstaat,
räätälrliikkeet, teatte­rit,
autotallit, palohuoneet, juva-likaupat,
maalaustyöpajat, rau­takaupat,
sähkömyymälät, pari
tukkukauppaliikettä, kukkakau"
patj hautaantoimitusliikkeet, jal-kineliikkeet,
kirjakaupat, tele-gralikonttörit,
y . m i menivät sa
maa tietä.
ii\ruutamia ihmisiä sairastui.
Norris Staples, liikemies, kuoli
sydänhalvaukseen liekkejä . kat
selle.s.saan.
Palokunta saapui naapurikau­pungista.
Kipeisiin toimiin on
i'yhdytty hätääntyneiden avusta­miseksi.
Astoria on nouseva tukasta,
mutta vuosia kulunee aikaa, en­nenkuin
keskusosa kaupunkiam­me
on jälleen toipunut.
Liikemiehet asettavat väliai­kaista
liikettä kuntoon. Ainoa
sanomalehti, joka säästyi palosta
oli Toveri. Paloalueella vallitsee
toistaiseksi sota-tila. Aseelliset
sotilaat ovat vartiotointa hoita­massa.
(N.Y.r.) Ivar Ahonen.
NEW FINLAND, SASK.
Tammikuun 6 p. olen aamulla
"VVapellan asemalla Mo 3,46. 7 p.
on kirkonmenot Kansallisseurak,
kirkossa klo 1 jpp., ilta ja viik­ko
seuroista sovitaan. 14 p. on
-kirkossa klo 1 jpp. H. p. eht.
kanssa.
Rippikouluun aikovat ilmoitta­utukoot
7 päivän kirkonmenois­sa.
J . Haakana,
(1) Rolla, Box 234, N . D.
ETIOPIALAINEN POSTI­MERKKI.
K i r j . Gaston Picard.
(Suomennos.)
SURTOSA|ISAN f KALEMmEEITA
Hra Martinclar oli harrastanut
sekä kantotuolien että porsliini-esineiden
keräilyä. Mutta hän
ei' ollut tehnyt sitä järjestelmäl­lisesti
eikä perinpohjaisesti. Hä­nen
kokoelmansa eivät olleet täy
dellisiä. Silloin hän kiinnitti
kaiken huomionsa postimerkkei'
hin.
Hän halusi käyttämättömiä
postimerkkejä mieluummin kuin
leimattuja. /Pitkät ajat hän ku­lutti
parhaiden postimerkifcien
myyjien luona, valikoiden pienii
lä aluminiumipihdeillä hienoja
merkkejä ja tarkasti urkkien
i)iitä koskeviin tietoja. Erino-mättäin
hän oli hullaantunut
maisemiin, jo^Äa esittivät nukku
vaa karavaania erämaassa viiku'
napuideh hatarassa siimeksessä
tahi joissa heleänsininen meri
auttoi ^'maettiö^a M?&aiit^T©5r
vapauden patsaan'' jalulstaa.
Mutta kai'k^^^ joukosta vie­hätti
häntä ^eniten muudan etio­pialainen
postimerkki: kaksi im*
peä puron luona, jonka äyräältä
joi kesy krokodiili ja taustassa
kuu levitti kalpeaa kultaista va
loaan muukalaiseen taivaanran*
taan. Tämä postimopkki oli ai*
mellisarvoltaan 25 8entimeä,mut-ta
hra Martinclar maksoi siitä
tuon vaatimattoman summan,
1731 frangia. Hän Ijertoi tästä
ylistellen eräälle hyvälle tutta'
valleen, joka ei ymmärtänyt mi­tään
filatelistin vilpittömästä i-losta,
vaikka sitä salaa kadehti.
—^Tuohon hintaan,—r sanoi
tämä, — olisi voinut paada jo
jonkunlaisen^ maalauksenkin.
— Pyh, arvoton kapine, — sa­noi
eräs toinen.
; Hra Martinclar pisti suuttunee­na
"arvottoman kapineen" ta
kaisin rahakukkaroonsa. Hän
säilytti sitä siellä, jotta se olisi
aina hänen lähellään ja hän voi
sitä usein katsella. Millaisen he­kumallisen
katseen hän olikaan
havaitsevinaan etiopialaisten im­pien
silmissä! Ja mieleensä joh­datti
hän eräitä Baudelairen su­loisia
kuvauksia! Mitä laiskaan,
kylläiseen krokotiiliin tuleCj niin
siitä liän nukkues«»Ran näki un­ta!
V
Rouva i^Iartinclar ei luultavasi
t l pitänyt erikoisessa arvossa
puolisonsa harrastuksia. Koko­elmiin
nähden oli hänestä kyllin
riittävä säilyttää tallessa erinäi­siä
laskuja ja pesijättären muis­tiinpanoja.
Hän piti hyvää ko­mentoa
talossa ja karkoitti ulia-kolie
porsliiniesineet ja kanto­tuolit,
joiden parissa hra Mar­tinclar
kulutti aikaansa, ennen­kuin
rvhtyi kokoamaan posti­merkkejä.
Niiiden johdosta rou­va
ilmaisi tyytyväisyytensä: ne
eivät paljoa häiritse, hän sanoi.
Hra Martinclar keräsi kalleir
tensa makeisrasiaan! H ä n ei vä­littänyt
albumista; missä kulla­kin
postimerkillä oli paikkansa
maan ja julkaisemisvuoden mu­kaan.
Toisiaiäan hän asetteli-pos-timerkkinsä
riviin pöydälle ar­von
mukaan ja: pani sen jälkeen
takaisin rasiaan, joka oli niiden
säiliö, .niiden - kristallipalatsi^ lu­kuunottamatta
etiopilalaista, jo­ta
hän ei milloinkaan jättänyt.
Kuitenkin hän joutui siitä ker­ran
eroon, unohdetuaan raha­kukkaronsa
salin leposohvallcv
Palattuaan asialtaan sanoi hra
Martinclar puolisolleen:
---Jouduin vallan hämilleni!
Taskussani ei ollut sentimeä-kään!
Tosin hän oli ollut enemmän
huolissaan po.stimerkistään kuin
rahoista. Ja hän oli etukäteen
iloinnut saavansa nähdä jälleen
immet, krokodiilin -ja' taivaan-rannan.
Hopasti hän avasi kuk­karon.
Etiopialainen postimerkki oli
kadonnut-
— Ei suinkaan kukaan varas,.
. . änkytti hän käheästi.
Rouva ^ Martinclar sanoi kyl­mästi
:
-—Minä, puolisoni . . . Minulla
kai lienee sentään oikeus avata
kukkarosi?
— Mutta postimerkki . . . pos­timerkki
. . .
— Minun piti lähettää kirje ei­kä
käytettävissäni >ollut postr
merkkiä. Ja kun tiesin, että si-.
nuUa on usein niitä rahakukka­rossasi
. . .
Oli totta, että hra Martinclar
tapasi pitää maanalaisen rautar
tien pilettejä ja postimerkkejä
rahakukkarossaan erityisessä lo-kerossa.
r - . . . Ja minä otin sen, mikä
siellä oli, — lopetti^rouva Mar­tinclar.
Kuohahtaen huudahti herra
Martinclar: ^
Ja sinä liimasit sen kirjee­seesi
?
— Luonnollisesti. ,
Etkö^kuomannut, että se e^
sitti krokodiiliä?
— Ja etippiaJlaisia impiä? Ja
taivaaprantaa?
— Krokodiili. r
Rouva jMartinclar alkoi aavis­taa
tehneensä^ yhden senlaatuisis­ta
tyhmyyksistä, jotka iankaik-kisfesti
eroittavat aviopuoljsot to|t
sistaan,
— Eikö - se ollut : tavallinen
postimerkki ~ sanoi hän vapis­ten,
0»ko kirjeesi lähetetty?
•''hän •' kar^iji»'
. ^Onneton "-Äftinrö^iiyökä^tti M
Mikä oli osoite? '
Herrasväki Tasse^ Lauris-tonkatu
83. Kutsuin heidät ^päi«
vällisiUe ensi sunnuntaina.
Herasväki Tasse oli sitä lajia
UISKON^OLLZSIA LAimOJA
ERI .MAISSA. .
ICaikkiriÄ lusto^ri^^^
ovat suurten sotien ajat olleet he-vanhoja
ystäviä^ joita kutsutaati delmöittäviä ^jynnyttämään uusia
vieraitSille kerran tai pari vuo­dessa.
—T Riennän heti varoittamaan!
— huusi keräilijä.
— Ja jos kirje on vielä kirje­laatikossa?
~ sanoi hänen puoli­sonsa
vähäinen toivo sydämes­sään.
Hän osotti akkunasta kadun
toisella puolen olevaa kirjelaa­tikkoa.
Kuin myrsky kiisi herra Mar­tinclar
alas rappuja. Voimatto­massa
vihassaan hän rynnisti kir­je
laatikkoa vasten, joka tietysti
oli suljettu. Hän koetti tirkistää
lävestä, mutta silmä näki vain pi­meyttä.
Hän jäi odottaman, kunnes kir
jeenkantaja tulee avaamaan laa­tikon.
Mutta herra Martincla-r
in selityksiin vastasi tämä vir­kaansa
kuuluvalla äänettömyy­dellä
ja hievahtamattomuudella.
Oletteko yrittänyt joskus taivut­taa
edes puheluun kirjelaatikkoa
tyhjentävää postiljoonia?
Keräilijä näki rouva I\Iartin-clarin
kirjeeu muiden mukana
solahtavan isoon nahkalaukkuun.
Hän palasi kotiaan. Hän kirosi
onnettoman puolisonsa. Äkkiä
lähti hän postikonttoriin. Hän
puhuisi postin hoitajalle ja selit­täisi
ta p a u k se n . : uM u t ta k el 1 o oli
jo 7 ja postikonttorin r autaiset
ikkunaluukut laskettiin alas.
Seuraa vau^ aamuna herra
Martinclar soitti herrasväki Tas-sen
ovella. 'Hän pelkäsi, että pos­tivirkailija,
joka toimittaa leima-uk.
sen, mahdollisesti on huoman­nut
kummallisen postimerkin, ja
että se kirje lopulta joutuu pos-tinhoitajan
saaliiksi.
Herrasväki Tassen ovi pysyi
kiinni. ' Hra Martinclair soitti
uudelleen. Viimein tuli esille o-venvartijaeukko,
silmälasit terä­vällä
nenällään- muodottoman rin­nan
verhona yönuttu ja luuta kä­dessä.
•—Herra ei näytä tietävän,—
sanoi hän, — että herarsväki Tas-sc
on muuttanut Amerikkaan.
Tajuttomana astui hraMartinc-lar
muutaman portaan alas.
— Jos mahdollisesti on käynyt
postiljooni, T — sanoi hän arasti^—
uskonnollisia, usein sangen omi­tuisiakin,
virtauksia.
Njin on nytkin käynyt. Jjelr
dissä on usein kerrottu kaiken­laisista
ilmoista tässä suhteessa.
Saksassa on alkanut jossain
määrin saada jalansijaa eräs Per­siasta
kotoisin oleta uskonlahko,
jonka nimenä on bahaiiiskonto.
seksecii, Jeesukseen,
ja Bahoallahäan. \ '
Pappien tulee olla naimissa.
Monivaimoisuutta ei sallita. Rii­ta-
asioissa ihmisten tulee kään­tyä
maan oikeusistuimien puo­leen
taikka myös ''Oikeuden
Huoneeseen." (Bahien hallituk­seen
tahi paaviin'eli kaUfiin). K*
delleen ajetaan maailman kielen
to totuttamista, yksimielisyyttä.
''Tc olette kaikki yhden puun
lehtiä ja yhden meren pisaroita,"
Banoi^alia'allah.
Tasa-arvoisuutta ei voi toteut­Tällä
lahkolla on oma aikakaus- taa (tietysti ei J:un pitää olla ka-lehtensäkin.
Siitä saatujen tieto-j lifi!), mutta ei ole hyvä, jos on
jen.mukaan esitä m me tässä lyhy­en
selostuksen:
eikö hänellä ollut kirjettä heille?
-r-- Tosiaan. Vieläpä huomasi
poikani, joka on perin viisas, et­tä
siinä o'li harvinainen posti­merkki.
Herra Martinclar rohkaistui ja
alkoi toivoa.
Ettekö .suostuisi antamaan
kir jettä minulle ? — hän kysyi
melkein hymyillen. :
Eukko vastasi:
—^linä lähetin .sen menemään!
Bahaiiiskonto pyrkii universaa-lisesti
yleiseksi uskonnoksi ja sa­malla,
yleiseen rauhaan. Se osoit­taa
tien ja välikappaleet ihmis­kunnan
yhteyteen ja sopusoin­tuun;
Se tahtoo yhdistää ilimis-kuntaa
rakkauden, totuuden, oi­keuden
ja armeiliaisuuden lipun
ympärille. Se on jumalallista al­kuperää,
inhimillinen opissaan ja
elämässään käytännöllinon. Us­konnon
. Asioissa ei anneta arvoa
muulle kuin^totuudelle, teoissa ei
muulle kuin hyvyydelle, ihmisten
.keskinäisissä suhteissa ei munlJe
kuin rakkauden ; teoille. Tämä
uskonto on saanut alkunsa Persi­assa,
Teheranissa. Sen perustaja,
Mirza Hussein Ali Nuri syntyi
Teheranissa 1817. V:sta 1844 oli
hän kuuluisa babismin uskonnon
jäsen. Babin marttyrikuoleman.
jälkeen "hänet karkoitettiin l^ag-daliin:
ja myöliemmin ^ Konstanti-'
nopoliin. Bagdadissa julisti liän
jumalallisen kutsumuksensa, sei
liitäen, etä hän oli Babin ennus­tama
ja lupaama profeetta.
Kirjeissä Eiiorpan suuriramillc
liallitsijoille liän vaati /iieitä aut­tamaan
häntä hänen julistamansa
uskonnon levittämisessä. Hänen;
jälkeensä hänen hengen-heimolai-siansa
nimittämään -bahaiksi, se
on valon lapsifesi. Hän kUoli 1892
ja. määräsi ennen kuolemaansa
poikansa seuraajakseen ja kaik­kien
Bahailaistcn pääl 1 ikoksi ko-ko
maalimassa.
Muilla uskonnoilla on ollut etu:,
päässä kansal'lineu merkitys. Ba:
hismuksen merkitys selitetään o;
levän yleismaailmallinen (univer­saalinen).
S.oon kaikkein uskon­tojen
täydennys. Kaikki se mitä
muut: uskonnot lupaavat, toteu:
tuu tässä. Se puhdistaa uskon­not
erehdyksistä ja palauttaa ne
alkuperäiseen puhtauteensa.
•Bahait uskovat yhteen ainoaan
Jumalaan ja iiänen manifestalr
neihinsa (ilmestysmuotoihinsa)
nim. Zoroasteriin, Buddaan, Mo:
^Makeisrasia ja postimerkit ovat
nyt ullakolla kantotuolien ja
porsliinien joukossa. Rouva Mar
tinclar harmittelee niitä vieläkin,
mutta hra Martinclar kerää, nyt
oljilla täytettyjä lintuja.
kovin .rikkaita ja kovin köyhiä.
Ihmisonni on siinä, etfä ih^pinen
nurisematta alistuu kohtaloonsa
ja elikä myös kalifin käskyyn.
Abdul Bahan seuraaja ei nyt
pyri niin paljon perustamaan uut
ta--uskontoa kuin yhdistämään
kaikki uskonnot. Kaikkien mui*;
den hallitusten tulee lainlaadin-nassa
toteuttaa Bahan oppia. Se
on totuuden aurinko.
Omituisia lahkoja Venäjällä.
Äskettäin ilmestynee.ssä. eng­lanninkielisessä
kirjassa *'N(yky-aikaisia
pyhimyksiä, ja tietäjiä''
kerrotaan m. ni. muutamista Ve­näjä
11 ä löytyvistä, omitufcjista
lahkokunnista. •
;Siellä mainitaan eräs "Paratii­sin
kauppiasten" lahko, jonka on
perustanut eräs Konovaloff Tä­män
jahkon tunnustajat'uskovat, '
että paratiisissa on jälellä enää
vähän paikkoja ja riekin jaetut
ensimaiseen j'a toiseen luokkaan.
Ensimäisen luokan paikat maksa­vat
10 ruplaa, ja oikeuttaa se is­tumapaikkaan
sohvalle. Toisen
lur.k;jji mq'ksu on viisi ruplaa, jor;
kaVjikeuil^a istum^ian jakkaral­la.
OpW hullunkurisuudesta huo-limatta-
Vu lahkoon liittynyt pal­jon
tunnustajia.
Toinen 'lahko on "tukehdutta­jien"
lahko. Tämän opin mu­kaan
ei kuolema itsessään, vaan
kuolinkarappailu ainoastaan on
pelottava. Pahan heng^en aikaan-"
salamasta kuoliukamppailusta pe­lastutaan/
siten, että se, jonka
kuolema on jo varma, tukehdute.
taan päänalusten väliin.*
Eräs kolmas lahko "maitolÄi-set"
pitää taas erityisenä autuut­tavana
ansionaan kieltäytyjistä
kaikista muista ruuista, paitsi
maidos'ta. He käyttävätkin aino­astaan
maitoruokia pysyäkseen
aina lapasina.
(Jatk.)
—< Ainoastaan sillä on todellis­ta
arvoa, jonka me olemme aja-tellcjet
itseksemme.
IF
LEX KALLIO.
I
(Jatkoa r):nneltä sivulta.)
pien tilojen ulkopalstoihin ja sei
laisiin aluei.siin, joista omistajal­le
väiiimraän haittaa tuottamalla
voidaan asutustiloja erottaa;
: 5) sellaisiin tiloihin, joista jo
on vapaaehtoisesti ja ilman val­tion
välitystä tai muussa järjes-»
tyksessä lunastettu 5 pyk. 1 mo* ^
mentin 6) kohdassa mainittu
suurin tilusta sellaisia . vuokra-alueiden
lunastamisesta voimassa
oleva lainsäädäntö koskee; ?
6) muihin luovutuspakon alai­siin
tiloihin.
Luovutettavalla alueella kas­vavat
puut, joiden -läpimitta on
6 metrin korkeudella maasta mi'
täten 8 senttimetriä tai enemmän
sekä muut arvopuut on luovutta
ja oikeutettu itselleen pidättä­mään
»niinikään kylvön, joka o-mistusoikeuden
lunastettavaan a:
lueeseen hakijalle. siirtyessä sillä
kasvaa, elleivät- luovuttaja ja
hakija toisin sovi. - . -
—. Liian suuressa arvossa pi­dämme
toisille ihmisille tekemi­ämme
ja liian pienessä''arvossa
toisten meille tekemiä palveluk­sia.
. ~ Tiedemiehet ovat laskeneet
olevan merien pohjalle levinnee^
nä kaksi miljoonaa, toimia ho^
raliaiiiie ta&aisle.
-M
1
TEMEE SMrM^
Kun olette Vienettäneet terveyteöne, kun aja-
, tuksenne tylsistyy ja ruumiinvoimanne heikkenee,
kun olette turhaan .'«oettaneet parantautua kiihoituaklneUla ja
huumaavilla lääkkeillä, niin koettakaa Nuji^a-Tonea. Silloin
olette ihn^eeksenne huomaava, miten pian tunnette itsenne
uudeksi ihmiseksi I Yhdeksän kymmenettä (Osaa kaikista ihmis>
kunnan vaivoista; kuten huono ruokahalu, ruuansulatus,'vatsaa
Kaasu ja turpoava vatsa, kova vatsa, .maksataudit, reumaattiset
säryt^ päänkivistys, hermotaudit, elinvoiman puute,: hermostu-peJsuuB
ja unettomuus, johtuvat HermorVoiman puutteesta, hei­kosta,:
vesimäisestä verestä ja huonosta verenkierrosta.
Jokaisen elimen, jokaisen ruumiintoiminnan tehokkaisuus riippuu
Hermo-Voimaata. Hermo-Voima on vatsan, maksan, mumuaisten
keästä luovasta aineesta, joita parhaat lääkärit suosittelevat, ja
on siinä erikoisen runsaasti rautaa ja fosforia—ravintoa: verelle
'Ja hermoille..-' '.',••••• ':",..,-.'. .'I'..'".••."..,''.:.
: Nuga-Tone panee maksan toimintaan, saa suoliston kuntojon,
niin «ttä ne liikkuvat säännöllisesti. Se • eloittaa. munuafsöt,
"taoistaa myrkylliset' liika-aineet. Ei enään kaasua eikä turvotusta,
ei i>8hanhajal6ta heneritystä eikä tahnaista kieltä! Ei enään kipua Ja
• särkyä l Nutfa-Tone antaa ihmeellisen ruokahalun, hyvän ruuansula-
•tuksen, lujat hermot ja sikeän, voimistavan unen. ISIuRa-Tone rikas-
; tuttaa vereii, parantaa verenkierron, antaa terveyden: punan kasvoille. : . ^ '
ja kirkkauden silmille l Se tekee voimakkaita miehiä ja terveempiä, ksjUniimpili halalal
Nufira-Tone ei sisällä opiumia eikä huumaavia ain^ita-r-ei mitään mikä pakoittaisi niitä
nauttimaan kauemmin kuin on tarpeellista. NuparTone lähetetään pienisstt'i<^etoi68&:
Se on sokerilla päällystettyä; hyvänmakuista ja helppoa nauttia. Koettakaa aitS. Ja \k
tuletto ealttämäea^tlLtuttaviUcnnekiii. ^
MEIDÄN EHDOTON TAKIJ UMME Nuga-Tonen hinta önSlvaSpuUolta
Jokainen pullo sisältää' yhdeksänkyjnmentä (yO) pilleriä, > kokfln^Jaign feutt'
kauden tarpeen. Myydään kuusi pulloa, kuuden kuukauden tarve»:?6.00-do
larilla. Nauttikaa Nuga-Toneakaksikymme^tä (20) päivää,^ r^^^^^^^ ^s,.
tyytvvällien tujoksiin, palauttakaa jälellä /olevat laatiko^ k|^ne(aa; mölUe, nUti
m© lähetämme rahanne heti takaisin. Te ette häviä- .seiitti^ärti!^^e pi."^
dämme vahingon. ' . ', • v, " . » >
M^^KKYTTÄKÄÄ TÄTK KUPONKIA TIUVTESSANNE^^^Ät^XÄi-s
Nattpö^il^^ Fin 22, 1018 So. Wa^^^^