1922-12-28-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I
7.
.4.
Hl-'
k
T
•tr
1 '&
ro
CANADAN UUTISET
Buomalalaen eanomalehti Canadassa,
ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada NeW8 Publishing Co.
Erick J. K[orte, Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
Ganadaan: $2.50 koko vuodelta,
11.60 puolelta vuodelta, 75c. 3 kuu^
kaudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta.
Thdysvaltoihin ja Suomeen: $8.50
koko vuodelta jä $2.00 puolelta vuodelta.
ILMOITUSHINNAT;
60 senttiä palötatuumalta kerran Ju«
laistuna. Pitempiaikaisille ilmoltukBl»
le kohtuullinen alennus. Halutaantie-lo^
ja nimenmuuttoilmotukset 75 senttiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kolme
Kertp;::. AT^ioliitto- ja kihlaus-ilmoi-
Mikset 60c palstatuumalta. Kuolonil
moltukset $2.50, muistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.60. Avioeroll-moltukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, kGrftys-lu
«ttelot, luento^ilmoitutoBet y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten Joukkoon aijotulsta Ilmoituksista
peritään 16 senttiä riviltä.
Plenimmänkin ilmoituksen hinta on
60 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu
.malta. "
Kaikki liikkeelle äijotut kirjeet, ti
laukset Ja rahat ovat lähetettävät
OBOltteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, i Ont., Canada,
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava. > ~ .
Osoitemuutoksesta tuleo ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha-että uusi
osoite.
misten seuruste
maksi. H. M . Beecher.
un ystävälliseni-
— Kokemuks(|mme talviaikana
ei tee mieli iio;i lauluja laulaa/
mutta talvi v|almistaakin tilaa
tulevalle keväälle.
— Luottamuksella on kotkan
silmä ja leijonain sydän. Leijonan
rohkeudellii se kantaa nykyiset
vastoinkäymiset ja kot:
kan silmällä näkee hy\wä tulevaisuudessa.
I
— Antakaa jlimisille .suuria,
jaloja ajatuksia! niin lieidäulien
kensä saa niistä ravintoa ja he
tulevat jaloiksi. Kertokaa suurille
kansanjoukoille suuria totuuksia,
sellaisia, jotka heidän
sydämessään jotakin saavat aikaan,
niin he ainakin toivovat
ja ponnistelevat! jalommiksi tul-:
hikseen.
— Pienuus on useinkin ei)ä"
määräisyyden verhona. Helposti
saatatte laskea Ipftussa olevat o*
menat, vaan ette omenaan sisältyviä
puita. Helposti pääsette
selvyyteen tammen terhoista,
vaan ette niihin .sisältyvistä tammista.
misti 1,300 panimoa 1,885,000/
000 gallonaa olutta. Ensimäise-nä
kieltovuotena oli 3 polttimoa
käynnissä ja nautittiin 28,000,-
000 gallonaa palo vi in a a, kun ta a-sen
olut melkein 'kokonaan katosi.
Maahan tuotu viina ei ollut
edes ^/2pros. siitä, mikä käytettiin
ennen kieltolakia.
. Väitös: Kieltolaki kajoo persoonalliseen
vapauteen.
Tosiasia: Niinpä 10 :t käskytkin
tekevät jokaisen varkaan,
valehtelijan ja panettelijan mielestä.
Väitös: K.laki luo intoilijoita.
Tosiasia: Se kavallus ja a*
narkia, jota alkoholin harrastajat
saarnia a vat ; ja toteuttavat luo
tietysti — uskooko sitä kukaan ?
— isän m a a ny st äv i ä ja k ri sti ty i-tä!
_ ;>
Väitös*? Kieltolakia ei voida
ylläpitää.
Tosiasia; Kieltolaki, niinkuin
kaikki muutkin lait, jotka tarkoitta
va t kansa n hy v i-n vo int ia,
voidaan naivan l\yvin ylläpitää,
jos vain virkamiehiksi asetetaan
sellaisia miehiä, jotka haluavat,
uskaltavat ja kykenevät ,tclco'
mään sen, mistä heille palkka
maksetaan ja millin he valfdla
ovat sitoutuneet. '^^ 1
CANADAN UUTISET.
(The Canada New8) -
The Finnish Newspaper, In Canada.
Publlshed everyr Thursday by
-The Canada Nevvsl Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Lauri; ^aunu, Edltor.
Daily New8Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN OUTISET
Is ^elcomed and read In every Finnish
Jaome In the Dominion. It is the only
direct advertlsing medium lor those
inanufacture'rs and ttierchants who
cwish to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-ucts
and merchandise by the large and
ever growing Finnish populatlonresid-
•Ing in Canada. Place your trial ad
vertisement and get results. .
Advertising rates 50c per inclu
- Political advs, $1.00 per Incö.
Advertisements mustreach our Office
Wedn€sday noen to appear on
Thursday*s Issue. .
Subscription price In Canada $2.50
per year, United States and other
countries $3.50 per year in advance.
Entered as second class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THfe CANADAN
^ UUTISET.
To hefp preserve the Ideals and
«acred tradltlons of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
obserye Its Iaws and Inspire others to
respect and obey them: To strlve
unceaslngly to quicken the publlc'8
eenaeof clylc duty: In ali way8 to aid
Ihmaklngjthls country greater and
better than we found It.
Onnellista ja menestysrikas-ta,
uutta vuotta toivottaa Cana-
Mn Uutiset kaikille lukijoilleen,
asiamieliilleen, avustajilleen ja
ystävilleen. Uutena vuonna yh-teisynunänys
ja Jiyväntah toisuus
entisestäänkin lisääntyköön ja
kansalaisemme entistä lujemmin
yhdistäköön. Sen hyväksi jokainen
kansalainen parhaansa ponnistakoon,
i '
—- Vain se asia',on menetetty,
josta luovutaan.-—Lezzing.
Tuonnemmaksi lykkäys on
ajan varas.—^Young.
. . . . • I • • - •
Autuas on avun saanut, auttaja
on autuaampi,!.
— Luonnossa ei ole mikään
niin ylevän liikuttavaa kuin äidin
ilo lapsen mukanaan tuottamasta
onnesta. ' I
— Koeta päästä sille asteelle,
josa sielusi lepää rauhassa Jumalassa
jolloin jokapäiväinen on
lohduttaa, rakastaa ja palvella,
siiloin olet voittanut.
-r— Oletko-, milloinkaan kokenut,
miten hauskaa on antaa anteeksi
jollel^uUe ? Missään muusr
sa emme niin täydellisesti ja helposti
saata jäljitellä Jumalaa.
— Joka päivä pitäisi jokaisen
kuulla tai laulaa ainakin yksi
pieni laulu, lukea • hyvä runo,
nähdä oivallinen taulu ja mikäli
mahdollistav sanoa jokunen j är
kevä sana.-^Goethe.
Suuttuminen toisiin on hei'
dän syntiensä rankaisemista 0-
mässa itsessään.—-L. Böhmer.
h •
Siunatut ovat ^auhanraken*
— Älä olä ainoastaan itsekkäitä
tarkoitusperiä varten, ;vaan
toisterikinV ilok.si. Siten parhaiten
saavutat oman ^onnesi. Sillä
aina, kun vapaaehtoisesti luovu*
tat osan ilosta.si, ei se voi olla
herättämättä vastakaikua luovuttajan
omassa sydämessä. —-
II. W. I?eecher,
Tosiasioita vastaväitteitä vastaan
kieltolakiasiassa.
Sotavelkojen suoritus.
Preshyteriläi.sen Idrkon raittius-
ja. hyväntekeväisyyskomitean
ylisihteeri iMr. Charles Suanlon
asettaa "jTho (Hiristian Science
Monitor"-lehdessä seuraavat tosiasiat
kieltolain vastustajain
väitteitä vastaan.
Väitös: Kielto toteutettiiji liian
äkisti. [
Tosia.sia: Enemmän kuiri 100
vuoden aikana on kieltolakiky-symys
ollut laajan tutkimuksen
ja keskustelun alaisena. Ei mikään
kysymys, jonka Amerikan
kansa on ratkaissut, ole ollut paremmin
ymmärretty. •
Väitös: Kieltoa halusi ja vei
vähemmistö läpi.
Tosiasia: Ennenkuin kansalli'
nen kielto astui voimaan, oli 34
valtiota, kukin eri päätöksin hy
väksynyt ja toteuttanut kieltolain.
Enemmän kuin % maan
asukkaista !ja 4 5 maan alueesta'
oli kiellon alaisia. 18 :s amend*
menttti (kieltolakiehdotus) lähetettiin
valtiolle äänestystä varten
päätöksen perusteella, johon
otti osaa enemmän kuin 2|3 molempien
lakia, säätävien kokousten
jäsenistä; sen ratifioi 46
Yhdysvaltain 48 valtiosta. Niissä
kahdessa valtiossa, , jotka eivät
kieltolakia ratifioineet, Conneti"
eut ja Rhode.Island, on vähemmän
kuin 30|50 maan asujamIstosta,
ja niiden ala on vähän
suurempi kuin 1|500 maan pinta-
alasta ja jos vesistöt, jotka o*
vat näitten valtioitten alueella
luetaan pois, vähentyy niitten
pinta-alue 300 Eriglannin neliö-peninkulmalla.
Väitös: Kieltolaki ajert^tiin läpi
silloin kun Amerikan sotamiehet
olivat maasta poissa.
Tosiasia: ° Lakiasäätävä liitlo-kokous,
joka lähetti k.-Iain äänestettäväksi,
oli valittu (mar
ra sk. 191.6) 5 kk. ennenMn sota
julistettiin Saksalle (huhtik.
1917). Amerikan sotamiehet eivät
ole juomareita. He auttoivat
palatessaan sodasta 1919
Kentuckyä 1 saamaan kieltolain;
he lisäsivät Ohiossa kieltolaki-enemmistön
28,000 :sta 42,000 :n-teen
ja Michiganissa 68,000 :sta
207,000 :nteen.
Väitös: Kieltolaki ei ole perustuslaillinen.
Tosiasia: Yhdysvaltain korkein
tuomio-istuin selitti 1920 yksimielisesti,'
että 18 :s amendment-ti
samoinkuin V^lsteadlakikin
ovat perustuslailliset.
Väitös: Nyt Jiautitaan enemmän
väkijuolnia kuin koskaan
ennen.
Tosiasia: V. 1917, vuotena ennen
kieltolain voimaanastumista
ta|at! Siunatut ovat ne, jotka ^valmisti Yhdysvalloissa BOOpolt:
poistavat kahnausta,!tekevät elji/ timoa 168,000,000 gallonaa väki*,
m&poluii ^jtasaisgmmaksi ja Ih- 'uomia." Samana, • vuotena val-liiittolaisten
valtausarmeija,
joka siuiressa ylellisyydessä viettää
"hyvää aikaa" Saksassa,
tuhlaa tui'huiiteen kaiken, minkä
Saksa kykenee niaksainuan eikä;
.sen mitättömäksi nicnnyttär
rahaa, voida ensinkään, käyttää
varsinaisten sotavelkojen suoritukseen.
^
MaximiiianJIarden lausuu, että
velkojen maksamista ei voida
ratkaista! aseellisella voimalla.
Iglutta jos armeijat peräännytettäisiin
takaisin, pois Saksan a-
1 uecl ta, arvelee kir j o i t ta ja, vo isi-vat
saksalaiset saada taloudelliset
a si a nsa j ii r j es ty kse en j a
käyttää ;! kaiken rikkautensa
kohtuullisten korvausmaksujen
suoritukseen. Sen voisi aikaansaada
ainoastaan kansallinen/ ulkomaisesta
kontrollista vapaa
järjestö.
''Minkäänlaista rauliaa," lausuu
Harden, ''ei voi syntyä Saksan
ja lianskan välille enneur
kuin liittolaisten valtausarmeija
on viety ipois Saksan maaperältä.
Tyydyttämättömässä nair
tinnonhimossaan niimä armeijat
syövät ja tuhlaavat kaiken- minkä
Saksa kykenee liittolaisille
suorittamaan.
»^otakorvauskysymystäv ei voida
ratkaista sotilaallisilla toimenpiteillä.
Ranskan täytyy
saada, ja se tulee saamaan kaiken,
mikä sille ; oikeudenmukaisesti
kuuluu.
Päivä päivältä markan ostovoima
alenee. Se toisinsanoen
merkitsee, että meidän fin a nssi"
asiaimme ; epäkuntoon joutuminen
tekee Saksalle mahdottomaksi
suorittaa suunnattoman
'.suuria' velkojaan täy.siar'voisella,
yleismaailmassa tunnustetulla
rahalla. Mutta siitä huolimatta
velkojat sokeassa tyhmyydessään
pakoittavat meidän suorittamaan
yhä suurempia ja suurempia
summia. Vain harvat ihmiset
käsittävätj kuinka raskaaksi taakaksi
valtausarmeija on muodostunut,
vaikkakin Saksan kansa
äänekkäästi on siitä ilmaissut
vastalauseensa.
Uusien sotilasparakkien rakentamista
ja vanhojen korjaamista
on vaadittu kerta toisensa perään.
Satoja kouluja on oppilailta
suljettu ja muutettu kontrolli-
ja valtausvirkailijain pää*
kortteereiksi siten aiheuttaeri
monien miljoonien markkojen y-limääräisiä
menoja, joista pienintäkään
summaa ei ole käytetty
Ranskalle tulevien korvauksien
lyhentämiseen.
Sallikaa minun tässä luetella
muutamia liittolaisten vaatimuksista.
Viimeisten kahdeksantoista
kuukauden aikana he ovat
vaatipeet ja saaneet täydellisen
kalustuksen 10,300 makuuhuoneeseen,
5,000 ruokailuhuonee*
seen, 2,600 lukuhuoneeseen ja
1,400 vierashuoneeseen. Sen l i säksi
heillo on hankittu 2,900 nojatuolia
klupihuoneusto ja var*
ten^ 5;680 sänkyä, 800 naisten
kirjoituspöytää, 500 pukuhuoneen'
pöytää, 72,000 lasia valkoviiniä,
varten, 51,000 lafjia punaviiniä
varten, 15,000 laSia portviinille,
45,000 i lasia samppanjalle
j a 53,000. lasia voimakkaampia
väkijuomia varten.
Tulevaisuuteen katsoville henkilöille
täytyy olla selvilä, miten
vakavana uusien sotien uhka
liittyy tällaiseen valtaustoimin-taan,
jonka edustajat Saksan vähävaraisen
keskiluokan kiistan- •
nuksella jatkavat yletöntä mäs"
säilyään ja mieletöntä tuhlausta.
" T i i k e r i " Clemeneeaun ja pääministeri
Poinearen vaikutta-vimmistakin
puheista ehdottomasti
tulee siihen käsitykseen,
e t tä. H a n sk a jatkaa v a 11 a us t oi -•
mintaansa yksinomaan siitä
syystä, että silie yli va 11 an säily t-täminen
Enropan mantereella on
tärkeämpi kuin todellinen rauha.
Eikö korvauskysymys jo ole
aiheuttanut kylliksi taloudellista
hämminkiä muu ta mau viime vuo-d
en a i k a na j a e i k ö r at ka i su a v i li'
doinkin olisi yritettävä? Mutta
nykyisillä sotilasmetoodeilla sitä
koskaan ei tulla saavuttamaan.
Saki^a ei pysty hankkimaan. l)il-.
joonia kultamarkkoja tänään eikä
huomenna, eikä Saksa voi
loisten maiden teollisuutta lama
a n n at t aa. su u r el 1 a. vi en ni 11 ä ii n,
eikä kiinnittää metsiään, kai-;
voksiaan tai rautateitään vihamielisen
ulkovallan saatavista.
Presidentti Ilarding oli varsin
oikea.ssa äskettäin lausuessaan,-
että vastuuvelvollisuutta ei voida
vierittää toisen kansan hartioilta
toi.selle. Jos Saksan kan;
sa täydessä kunnossa olevalla te-oUisuuskoneistollaan
pyrkisi yk-,
s i no m aa n s o t av el k o j e n su o r i tu k-scon,
niin se varmasti antaisi
näytteen vclvoll isuudentunnos-taan
ja myöslcin vilpittömästä
tahdostaan. Ja jos Saksan kansa
vaikeassa tehtävässään lopulta
onnistuisi, mikä on hyvin
luultavaa,; niin se osoittautuisi
luoton 'arvoiseksi j a tekisi enomr-män
oman rahansa vakaannuttamiseksi
kuin mitä mikään ulkoapäin
tuleva tunnetuksitekeminen
voisi aikaai)saada., 5 >
O o
§1 VUOSI.
Verrattain pitkältä ; ajalta ili"
miselämässä<= tuntuu yksi vuosi,
niin vähäpätö|inen ajanjakso
kuin se itseasiassa. onkin. .M utta
kun; niitä yksilön osalle vähän
annetaan, niin ne sitä arvokkaammiksi
muodostuvat.
Yksi kokonainen vuosi on taa'
senlvin lopulleen vierähtämä.SvSä
ja uusi alkamassa. Erilaisin tuntein
eri ihmiset saattavat taaksensa
katsahtfia, mennyttä mat-
Icaa tarkastaa ja arvostella. Hyvin
monella epäilemättä on syytä
kiitollisu\iteen, toisilla pettymykseen
ja jollakulla mahdollisesti
epätoivoonkiuv Mutta se
mikä on painunut menneisyyden
peittoon, ei enää meille takaisin
palaa-, ja tarpeetonta, kerrassaan
hyödytöntä on sitä enää mieleen
palauttaa. Meidän asiamme on
elää tulevaisuudessa, siihen toi-vorikkaasti
katsahtaa ja .sille
kaiken työmme ja tarmomme
uhrata.
Paljonhan sattuu niin yksityisten
ihmisten kuin kokonaisten
kansojenkin elämässä sellaisia
merkkitapahtumia, joilla pitkän
aikaa, toisinaan aivan lähtemättömästi
on vaikutuksensa jäles-meillä
on etsiä harmia ja vas^
tuksia sen ulkopuolelta. Meidän
rajoitettu, kallis aikamme ei riit
ä kaikkialle, meillä ei ole tilai-vsuutta
olla läsnä kaikkialla,
vaikka usein niin- haluaisimmekin
ja sen surumielisinä totcai-simmekin.
Jokapäiväisten velvollisuuksiemme
täyttämisessä on
silloin kylliksi. Jos ne parhaan
kykymme mukaan suoritamme,
ei meiltä kohtuudella . voida e*
nempää vaatia.
Uusi, nyt alkava vuosi tuo
meille, täällä vieraalla maalla a^
suvalle ja ahertavalle siirtokan-;
sallo runsaasti uusia velvollisuuksia
entisten lisäksi. Ennen
k a ik k e a m e i d a n ^' e 1 v oi l i s u u t e m •
me' on olla kiitollinen kaikesta
siitä, mitä kuluneen vuoden aikana
olemme osaksemme saari
ee t, yksi n j^ä. v a s to i n käy m is i s t ä -
kin, sillä n e m e i t ä usein, uu tte'-
i-a m p a a n i) o n n i st e 1 u u n k i i 11 o i tt a:
vat ja .siten lopulta meidän hy:
väksomnuv koituvat. Hyvän sovun,
yksimielisyyden, k-oi-keam-malle
tähtäävän kansallishengen
kehittäminen ja S(MI jokapäiväinen,
huolellinen vaaliminen on
meille suomalaisille . omien elin-etujemme
kannalta niin tärkcatii
ett ä t u h oi sat i m olu e r i i 1 a i sn u de t
ja muut pikkumaisuudet sen tieb
tii. saisivat väistyä syrjään. Vk-sim
ielisyy del I ä jota kin sa amm e
aikaan, mutta riitaisuus kaikeir
tukaluittaa alkuunsa. • Niin-: i)ie-
> nenä- pisarana olemme täällä
kansojen valtavassa nuM-essii, ett
ä meidän äiinemmc ei kauaksi
kuuhi, ellei sitä täysin voiiniTi ilmoille
saateta.
Cauadaii suomalaisille kulunut
V u osi m o n essa s n l.i t e essa oh
ollut edistyksen ja hyvinvoinnin
aika a. Pai j o n v a 1 o i sa m} > i o n tilanne
monella alalla nyt kuiii
vuosi sitten, jolloin taloudellinen
elämä oli ankaraa koetuksen aikaa.
Sota-ajan lamaannus on
kaikkialla hiljakseen häviämäs-sii
varniasti antaen sijaa uudelle,
tervesuuntai.selle kehitykselle ja
jälleenrakennustyölle. J oslcaan
olosu h te it a ei vielä lähi t n a i n k a an
voida sanoa normaalisiksi, ovat
7ie kuitenkin merkeistil liäättäen
vii h itellen siihen suuntaan k ulke-massa,
ollaan menossa eteen eilvä
-taaksepäin. Syytä on aivan tarpeeksi
kiitollisuuteen, aivan kuin
a n Ic a r a.s t a t a u di st a p a r a n t \ i ne e 11 ä
ihmisellä, joka, vihdoinkin havaitse
olevansa, toipumisen tick
lä. Jos maan ja kansan .elämä
t e r-\'eel le: po h j a 11 e pa 1 a u t u u,: ()n
y k si 1 öi 1 lä k i n suu rem m a t: mene s-lymisen
mahdollisuudet.
Onnellista, menestysrika.sta
u u 11 a V u o 11 a t o i vo t a m m e: k a i k il 1 e
kansalaisille siinä vilpittömässä
mielessä, että toivotus jokaisen
suomalaisen sydämessä herättäisi
lujaa luottamusta oman itsensä,
naapuriensa ja koko kansallisuutemme
valoisaan tule vaisuuteen-suutta
anastettuaan väkivallalla
ohjat käsiinsä. Hän ja hänen
puoluelaisensa halveksivat i>ar-lamenttarismia
ja aikovat, taist
e l l a loppuun saakka uusien
vaalien puolesta ja ollakseen o-sallisina
vallasta. Ylpeästi .selit
e t ä ä n , että tämän päämäärän
•saavuttamiseksi käytetäim ulko-parlamenttaai-
isia ; kejnoja,- samoja
.keinoja kuin holslicvikien
käyttämät^ joilta \ iimemaiuj-tuista
luaa tahdotaan i)elastaa
j a joista se kai jo 07i pelastettukin.
.Mikäli oi ole ajettu ulos
paholaisia: J^elscbiibin avulta., .
l^juglannissa p.vrilään poistamaan
sotairien henki, '"s(idan a i:
kaisot sielun tottumukset", siviili-
ihmisten iiiielista. italiassa
ei sotilaallinen henki siviiliväestön
keskuudessa, o l e niilloin-':
kaan ollut, m i n voimalvas kuin:
nyt, kun ^i(a vastoin ^aänTl(^}li-nen
arnieijri n a . x t i ä ä loiituneen
I n o ra a 1 i s e n ja, . i'y y s 111 i s e 11 l am aa n
nuksen; valtaani .-veljä . ]iiil,if)0-
naa i)ni'\ arillista lieiikihiä k-ai-:
kista luokista on sotilaallisesii
j ä r j e s t e l t y vapaaelil oisina luok-k
a ta i s 1 e 1 u a . \- a st u s 1 a 111 a a n. . .1 o i i"
kon. ytimenä on kylläkin sotikis-,
II e M k- i 11 •) i t ii, so t a m i 1 i i ä. . j a 11).) s e e -;
reja, joi ka jo ui n i va t . t.y of tdui i k-sij
kun. armeija laslöMl l i i ) : lia.)alv
h', inutt a se on . ku 11 en k i u sini'
rimmaksi • • osaksi, .iiiuodoslettu:
riiuideii k'ansalaisfy}iiii;cn (M I U S -:
tajisla. Se fui . l o n k i n i . i i s l a pe;
lastusarmeijau. : j e s u n 11 ave! jev
k u n n a 11. i) o .\' s e o 111 i .1 () H k o II ,) a . 11 n k
sei — iv)s\ojoiikkionkiii S('kr»i-
I usta. • • l*-a.s<-.is! u-n paa iiia:! i\iiiä
. 011 a n n st a a . 11 se 1,! e e 11 \- a i t i <) \-! 11-
tjoii paiMsla N i l i u a l l . t pilaeu.
"'Olen ^anonut i)arl,iiiieiit.ss. i pi
Ijys.vn-suiui e l i a - incidaM: o n |.)aa.s-tävä
:])eril:l(!. o i k e i K h d l i s i n . icei-noin
lai väkivoiiiialla hailitulvseii
j a • valtion-.iolitoon.". lausui M us-,
solini askettaiir. Xapoli.^-sa. S^i'-;
laliittoMu on aina..• vasiiisianiatio-.
masti kielit(Uiui italial. i K i eu
m i e l l ä . •• Ajateltakoon vam .('aii -
1 maa,: «u el se ja. j a; uh i hellii i e j ä ,
(!a'i'l)r)nai*ia ja. < Jarrhaldia... < iai-l-lialdilaisilla
oii punaiset paidat,
f a s e i s t e i l l a (ni inuslcit, mutta aina
ovat i)ai(lat kuitenkin iiierk-^
kinii. Päämäärät, ova I. in i l l o in
olleet, m i t ä i ' a i k c ä n i p i a . niilloin
mitä • ili.anteellisim| ) i a . niilloin
kumpaakin samalta k e i ' t a a , m i e li
e t t niinikään.• luutta keinot o\-at.
olleet merkillinen ,\ l i t a l . i i s i r i eiv
ä t k ä (de voineet, ivuiuta o l l a k
a a n : vapaainuuraiMUs ja. ler-i-
oi-i.
Nvt ei. punaisilla anudcsida e-näii
saa o l l a terrorimonoiioolia.,
terrori kohdistetaan niitä itseä
vastaan,, ja nyt, on tullut, a n a r
kis^jjen vuoi-o huutaa poliisia a.-
vnksi. . i\relkein. koko lA-öläis-
Nyfeyinen kurssimme -rahaläfe^
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Myös myömme pankki-osoituk^
sia (shekkejä) markoissa yllSf
mainit, kurssin jälkeen ja erikoisia,
kolmen prosentin korkoa v<>
täviälmatkTistajien shekkejä; dollareissa,
jotka Suomessa li»naf ^
taari siellä voimassa-olevan dol^-^
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksilU
po.stin kautta on 15c. summilla
alle $20.00; sitä suuremmilta suiJ-•
miltä mitään kuluja ei peritä. i
Lähetyskulut sähköteitse
$3.56 kixikilta summilta.
OB
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan
ja lähettäjän osoitteella
varustettuna osoitteella;
Foreign Department
HANCOCK :: MICS
—]\'rustettu V. 1874.—
Varut yli $3.000,000.00.
Kirjoittakaa r.uomcksi; meillä
on kuusi^ suonmlaista liikkeessämme.
FASCISTIPUOLUEEN OHJELMA
ITALIASSA.
: • Äskettäin . Italiassay tapahtuneen,
fascistien toimeenpaneman
vallankaappauksen johdosta o-tamme
tähän ulkomaisten läh.iei-den
mukaan eräitä tietoja sanotun
liikkeen synnystä, kehityk-sestä.
ja niistä t ark oi tusperi.stä,
joihin Italian ''uusi simnta'' on
pyrkimässä. •
/Englannissa on haluttu pala-täpäin.
Viime vuosina ei sellai- ta kahteen vanhaan hyvään puo-
1 nokka oli saanut holshevistisen
iartun'nan, joka levisi muihinkin
A F 111 e i s k u n t a 1 u o k k- i i n. S i l l o in - mu o
do^ti Mussolini maaliskuussa v.
l!)l!) n. s. lasci di eoinbattimenti
taisielukiiiippuja,'') jotka saivat
aikaan käänteen. ''Pasces"
oli, kuten hi,<toria.. kertoo, mui*
. n a i s e 1 p Ro o m a n - \- a 11 i o va 11 a n pe ^
loitta va syml)ooli kirveineen ja
vai pi)a k iin ppu ineen, ja nykyinen
ras(Mstilnke on. täyvsin muinais-roonudaiseen
tapaan. j ä r j e s t e t t y.
..Sillit on Jvonsuleila. osasto päälli*
ko i a . ja. senturioneja,: joiden,
kiiytottävimä . • otaksuttavasti on
^mynskin osastoja ja. senturioita,
silla sota joukko .ei suinkaan ole,
k VI t e n Ivt el iVA m e r i kassa j kokoon*
prjntu pelkistfi kenraaleista, kau*
cana siitä; vaan se on päinvas-to
i n. sil u ri n jou kk ok n t su n ta, niiu":
k ä . m a a i l m a ni il loinkaan on nälr
n>i.
! Mutta, ei y k s i s t ä ä n ulkorainen
muoto ole: muinaisen Rooman
m a l l i n znnkainen, . m y ö s k i n sisUi".
m
Yhteys Pohjoismaiden , Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
5
I
sista tapahtumista ole ollut puutetta.
Olemme eläneet merkillisintä
aikaa, mitä moailmanhis-toriassa
tunnetaan. >Suuret tapahtumat
ovat perustuksiaan
myöten järkyttäneet vanhempaa
maanosaa ja ulottaneet vaikutuksensa
kaikkialle, tälle uudelle
mantereelle saakka. Sekasortoinen
tilanne vallitsee monessa
ennen kukoistaneessa valtakunnassa,
taloudell. ja valtiollinen
elämä horjuu aina uhkaavan katastrofin
partaalla, vallanhimo
ja kostonhenki on saanut sijansa
siinä, missä hyvän sovun ja naapuruuden
tulisi lujittua.
Mutta usein suuretkin tapaukset
joutuvat varjoon pienempi'
en, yleisesti katsoen mitättömiltä
näyttävien rjnilalla. Omassa
suppeassa, piirissämme meillä u-seinkin
on t)al3oa .mielenkiintoi-aempia,
meille paljon tärkeämpiä
harrastuksia, jotka kokonaan
vievät meidän aikamme. Ja jos
siinä piirissä kaikki hyvin^^loivof
mustemme ja ojdptustepme mir
l^aisesti su jibj,, i^lj^ ^J^itä, ^ j t ä
lueeseen, ja saatu jo palautumia
sen alkuasteella ainakin neljä
puoluetta, ellei useampiakin. Italiassa
halutaan muuttaa kolmetoista
nykyistä puoluetta yhdeksi
ja saadaan niitä tällöin luul-
.tava.sti neljätoista. EngLannissa
sanotaan yleisön olevan katkeroitunut
senvuoksij että kokoomus
rikollisen omavaltaisen hallituksensa
kautta on lopettanut
parlamenttarismin. Italiassa on
yleisö katkeroittunut' itseensä
parlamenttarismiin ja sen surkean
voim>attomiin hallituksiin.
Englannissa on äskettäin lähetetty
menemään diktaattorij Italiassa
' ' vaatii maa" jäykästi diktaattoria.
Englannis!5a on sysätty
syrjään luja mies, joka
kävi liian epämukavaksi rauhan;
aikoina, ja Bonar Law'in aino-
>ana positiivisena «•hjelmakohta-na
on rauhallisuuden luominen.
Italiassa ovat heikot miehet tulleet
epämukaviksi nyt kun
iulkomainen rauha on pa-;
lautuniit, ja luja mies on otta-n^
r siellä luodakseen; rauhalli'
'-ii
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaneella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todellinen
arvo ja voi niinbllön maksaa aina päivän kor.i
keimman kurssin rahalähetyksistä.
KUESSI ON TÄNÄÄN
m ei
m
SUOMEN MARÄiCAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sgäikptys-maksu
on $4.30i Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c sununille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sadalta
25c. )
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille,
Länetiaessanne rahoja tulee vastaanottajan ja^
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-
/1. A
-K
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, December 28, 1922 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1922-12-28 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada221228 |
Description
| Title | 1922-12-28-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
I
7.
.4.
Hl-'
k
T
•tr
1 '&
ro
CANADAN UUTISET
Buomalalaen eanomalehti Canadassa,
ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada NeW8 Publishing Co.
Erick J. K[orte, Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
Ganadaan: $2.50 koko vuodelta,
11.60 puolelta vuodelta, 75c. 3 kuu^
kaudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta.
Thdysvaltoihin ja Suomeen: $8.50
koko vuodelta jä $2.00 puolelta vuodelta.
ILMOITUSHINNAT;
60 senttiä palötatuumalta kerran Ju«
laistuna. Pitempiaikaisille ilmoltukBl»
le kohtuullinen alennus. Halutaantie-lo^
ja nimenmuuttoilmotukset 75 senttiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kolme
Kertp;::. AT^ioliitto- ja kihlaus-ilmoi-
Mikset 60c palstatuumalta. Kuolonil
moltukset $2.50, muistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.60. Avioeroll-moltukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, kGrftys-lu
«ttelot, luento^ilmoitutoBet y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten Joukkoon aijotulsta Ilmoituksista
peritään 16 senttiä riviltä.
Plenimmänkin ilmoituksen hinta on
60 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu
.malta. "
Kaikki liikkeelle äijotut kirjeet, ti
laukset Ja rahat ovat lähetettävät
OBOltteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, i Ont., Canada,
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava. > ~ .
Osoitemuutoksesta tuleo ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha-että uusi
osoite.
misten seuruste
maksi. H. M . Beecher.
un ystävälliseni-
— Kokemuks(|mme talviaikana
ei tee mieli iio;i lauluja laulaa/
mutta talvi v|almistaakin tilaa
tulevalle keväälle.
— Luottamuksella on kotkan
silmä ja leijonain sydän. Leijonan
rohkeudellii se kantaa nykyiset
vastoinkäymiset ja kot:
kan silmällä näkee hy\wä tulevaisuudessa.
I
— Antakaa jlimisille .suuria,
jaloja ajatuksia! niin lieidäulien
kensä saa niistä ravintoa ja he
tulevat jaloiksi. Kertokaa suurille
kansanjoukoille suuria totuuksia,
sellaisia, jotka heidän
sydämessään jotakin saavat aikaan,
niin he ainakin toivovat
ja ponnistelevat! jalommiksi tul-:
hikseen.
— Pienuus on useinkin ei)ä"
määräisyyden verhona. Helposti
saatatte laskea Ipftussa olevat o*
menat, vaan ette omenaan sisältyviä
puita. Helposti pääsette
selvyyteen tammen terhoista,
vaan ette niihin .sisältyvistä tammista.
misti 1,300 panimoa 1,885,000/
000 gallonaa olutta. Ensimäise-nä
kieltovuotena oli 3 polttimoa
käynnissä ja nautittiin 28,000,-
000 gallonaa palo vi in a a, kun ta a-sen
olut melkein 'kokonaan katosi.
Maahan tuotu viina ei ollut
edes ^/2pros. siitä, mikä käytettiin
ennen kieltolakia.
. Väitös: Kieltolaki kajoo persoonalliseen
vapauteen.
Tosiasia: Niinpä 10 :t käskytkin
tekevät jokaisen varkaan,
valehtelijan ja panettelijan mielestä.
Väitös: K.laki luo intoilijoita.
Tosiasia: Se kavallus ja a*
narkia, jota alkoholin harrastajat
saarnia a vat ; ja toteuttavat luo
tietysti — uskooko sitä kukaan ?
— isän m a a ny st äv i ä ja k ri sti ty i-tä!
_ ;>
Väitös*? Kieltolakia ei voida
ylläpitää.
Tosiasia; Kieltolaki, niinkuin
kaikki muutkin lait, jotka tarkoitta
va t kansa n hy v i-n vo int ia,
voidaan naivan l\yvin ylläpitää,
jos vain virkamiehiksi asetetaan
sellaisia miehiä, jotka haluavat,
uskaltavat ja kykenevät ,tclco'
mään sen, mistä heille palkka
maksetaan ja millin he valfdla
ovat sitoutuneet. '^^ 1
CANADAN UUTISET.
(The Canada New8) -
The Finnish Newspaper, In Canada.
Publlshed everyr Thursday by
-The Canada Nevvsl Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Lauri; ^aunu, Edltor.
Daily New8Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN OUTISET
Is ^elcomed and read In every Finnish
Jaome In the Dominion. It is the only
direct advertlsing medium lor those
inanufacture'rs and ttierchants who
cwish to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-ucts
and merchandise by the large and
ever growing Finnish populatlonresid-
•Ing in Canada. Place your trial ad
vertisement and get results. .
Advertising rates 50c per inclu
- Political advs, $1.00 per Incö.
Advertisements mustreach our Office
Wedn€sday noen to appear on
Thursday*s Issue. .
Subscription price In Canada $2.50
per year, United States and other
countries $3.50 per year in advance.
Entered as second class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THfe CANADAN
^ UUTISET.
To hefp preserve the Ideals and
«acred tradltlons of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
obserye Its Iaws and Inspire others to
respect and obey them: To strlve
unceaslngly to quicken the publlc'8
eenaeof clylc duty: In ali way8 to aid
Ihmaklngjthls country greater and
better than we found It.
Onnellista ja menestysrikas-ta,
uutta vuotta toivottaa Cana-
Mn Uutiset kaikille lukijoilleen,
asiamieliilleen, avustajilleen ja
ystävilleen. Uutena vuonna yh-teisynunänys
ja Jiyväntah toisuus
entisestäänkin lisääntyköön ja
kansalaisemme entistä lujemmin
yhdistäköön. Sen hyväksi jokainen
kansalainen parhaansa ponnistakoon,
i '
—- Vain se asia',on menetetty,
josta luovutaan.-—Lezzing.
Tuonnemmaksi lykkäys on
ajan varas.—^Young.
. . . . • I • • - •
Autuas on avun saanut, auttaja
on autuaampi,!.
— Luonnossa ei ole mikään
niin ylevän liikuttavaa kuin äidin
ilo lapsen mukanaan tuottamasta
onnesta. ' I
— Koeta päästä sille asteelle,
josa sielusi lepää rauhassa Jumalassa
jolloin jokapäiväinen on
lohduttaa, rakastaa ja palvella,
siiloin olet voittanut.
-r— Oletko-, milloinkaan kokenut,
miten hauskaa on antaa anteeksi
jollel^uUe ? Missään muusr
sa emme niin täydellisesti ja helposti
saata jäljitellä Jumalaa.
— Joka päivä pitäisi jokaisen
kuulla tai laulaa ainakin yksi
pieni laulu, lukea • hyvä runo,
nähdä oivallinen taulu ja mikäli
mahdollistav sanoa jokunen j är
kevä sana.-^Goethe.
Suuttuminen toisiin on hei'
dän syntiensä rankaisemista 0-
mässa itsessään.—-L. Böhmer.
h •
Siunatut ovat ^auhanraken*
— Älä olä ainoastaan itsekkäitä
tarkoitusperiä varten, ;vaan
toisterikinV ilok.si. Siten parhaiten
saavutat oman ^onnesi. Sillä
aina, kun vapaaehtoisesti luovu*
tat osan ilosta.si, ei se voi olla
herättämättä vastakaikua luovuttajan
omassa sydämessä. —-
II. W. I?eecher,
Tosiasioita vastaväitteitä vastaan
kieltolakiasiassa.
Sotavelkojen suoritus.
Preshyteriläi.sen Idrkon raittius-
ja. hyväntekeväisyyskomitean
ylisihteeri iMr. Charles Suanlon
asettaa "jTho (Hiristian Science
Monitor"-lehdessä seuraavat tosiasiat
kieltolain vastustajain
väitteitä vastaan.
Väitös: Kielto toteutettiiji liian
äkisti. [
Tosia.sia: Enemmän kuiri 100
vuoden aikana on kieltolakiky-symys
ollut laajan tutkimuksen
ja keskustelun alaisena. Ei mikään
kysymys, jonka Amerikan
kansa on ratkaissut, ole ollut paremmin
ymmärretty. •
Väitös: Kieltoa halusi ja vei
vähemmistö läpi.
Tosiasia: Ennenkuin kansalli'
nen kielto astui voimaan, oli 34
valtiota, kukin eri päätöksin hy
väksynyt ja toteuttanut kieltolain.
Enemmän kuin % maan
asukkaista !ja 4 5 maan alueesta'
oli kiellon alaisia. 18 :s amend*
menttti (kieltolakiehdotus) lähetettiin
valtiolle äänestystä varten
päätöksen perusteella, johon
otti osaa enemmän kuin 2|3 molempien
lakia, säätävien kokousten
jäsenistä; sen ratifioi 46
Yhdysvaltain 48 valtiosta. Niissä
kahdessa valtiossa, , jotka eivät
kieltolakia ratifioineet, Conneti"
eut ja Rhode.Island, on vähemmän
kuin 30|50 maan asujamIstosta,
ja niiden ala on vähän
suurempi kuin 1|500 maan pinta-
alasta ja jos vesistöt, jotka o*
vat näitten valtioitten alueella
luetaan pois, vähentyy niitten
pinta-alue 300 Eriglannin neliö-peninkulmalla.
Väitös: Kieltolaki ajert^tiin läpi
silloin kun Amerikan sotamiehet
olivat maasta poissa.
Tosiasia: ° Lakiasäätävä liitlo-kokous,
joka lähetti k.-Iain äänestettäväksi,
oli valittu (mar
ra sk. 191.6) 5 kk. ennenMn sota
julistettiin Saksalle (huhtik.
1917). Amerikan sotamiehet eivät
ole juomareita. He auttoivat
palatessaan sodasta 1919
Kentuckyä 1 saamaan kieltolain;
he lisäsivät Ohiossa kieltolaki-enemmistön
28,000 :sta 42,000 :n-teen
ja Michiganissa 68,000 :sta
207,000 :nteen.
Väitös: Kieltolaki ei ole perustuslaillinen.
Tosiasia: Yhdysvaltain korkein
tuomio-istuin selitti 1920 yksimielisesti,'
että 18 :s amendment-ti
samoinkuin V^lsteadlakikin
ovat perustuslailliset.
Väitös: Nyt Jiautitaan enemmän
väkijuolnia kuin koskaan
ennen.
Tosiasia: V. 1917, vuotena ennen
kieltolain voimaanastumista
ta|at! Siunatut ovat ne, jotka ^valmisti Yhdysvalloissa BOOpolt:
poistavat kahnausta,!tekevät elji/ timoa 168,000,000 gallonaa väki*,
m&poluii ^jtasaisgmmaksi ja Ih- 'uomia." Samana, • vuotena val-liiittolaisten
valtausarmeija,
joka siuiressa ylellisyydessä viettää
"hyvää aikaa" Saksassa,
tuhlaa tui'huiiteen kaiken, minkä
Saksa kykenee niaksainuan eikä;
.sen mitättömäksi nicnnyttär
rahaa, voida ensinkään, käyttää
varsinaisten sotavelkojen suoritukseen.
^
MaximiiianJIarden lausuu, että
velkojen maksamista ei voida
ratkaista! aseellisella voimalla.
Iglutta jos armeijat peräännytettäisiin
takaisin, pois Saksan a-
1 uecl ta, arvelee kir j o i t ta ja, vo isi-vat
saksalaiset saada taloudelliset
a si a nsa j ii r j es ty kse en j a
käyttää ;! kaiken rikkautensa
kohtuullisten korvausmaksujen
suoritukseen. Sen voisi aikaansaada
ainoastaan kansallinen/ ulkomaisesta
kontrollista vapaa
järjestö.
''Minkäänlaista rauliaa," lausuu
Harden, ''ei voi syntyä Saksan
ja lianskan välille enneur
kuin liittolaisten valtausarmeija
on viety ipois Saksan maaperältä.
Tyydyttämättömässä nair
tinnonhimossaan niimä armeijat
syövät ja tuhlaavat kaiken- minkä
Saksa kykenee liittolaisille
suorittamaan.
»^otakorvauskysymystäv ei voida
ratkaista sotilaallisilla toimenpiteillä.
Ranskan täytyy
saada, ja se tulee saamaan kaiken,
mikä sille ; oikeudenmukaisesti
kuuluu.
Päivä päivältä markan ostovoima
alenee. Se toisinsanoen
merkitsee, että meidän fin a nssi"
asiaimme ; epäkuntoon joutuminen
tekee Saksalle mahdottomaksi
suorittaa suunnattoman
'.suuria' velkojaan täy.siar'voisella,
yleismaailmassa tunnustetulla
rahalla. Mutta siitä huolimatta
velkojat sokeassa tyhmyydessään
pakoittavat meidän suorittamaan
yhä suurempia ja suurempia
summia. Vain harvat ihmiset
käsittävätj kuinka raskaaksi taakaksi
valtausarmeija on muodostunut,
vaikkakin Saksan kansa
äänekkäästi on siitä ilmaissut
vastalauseensa.
Uusien sotilasparakkien rakentamista
ja vanhojen korjaamista
on vaadittu kerta toisensa perään.
Satoja kouluja on oppilailta
suljettu ja muutettu kontrolli-
ja valtausvirkailijain pää*
kortteereiksi siten aiheuttaeri
monien miljoonien markkojen y-limääräisiä
menoja, joista pienintäkään
summaa ei ole käytetty
Ranskalle tulevien korvauksien
lyhentämiseen.
Sallikaa minun tässä luetella
muutamia liittolaisten vaatimuksista.
Viimeisten kahdeksantoista
kuukauden aikana he ovat
vaatipeet ja saaneet täydellisen
kalustuksen 10,300 makuuhuoneeseen,
5,000 ruokailuhuonee*
seen, 2,600 lukuhuoneeseen ja
1,400 vierashuoneeseen. Sen l i säksi
heillo on hankittu 2,900 nojatuolia
klupihuoneusto ja var*
ten^ 5;680 sänkyä, 800 naisten
kirjoituspöytää, 500 pukuhuoneen'
pöytää, 72,000 lasia valkoviiniä,
varten, 51,000 lafjia punaviiniä
varten, 15,000 laSia portviinille,
45,000 i lasia samppanjalle
j a 53,000. lasia voimakkaampia
väkijuomia varten.
Tulevaisuuteen katsoville henkilöille
täytyy olla selvilä, miten
vakavana uusien sotien uhka
liittyy tällaiseen valtaustoimin-taan,
jonka edustajat Saksan vähävaraisen
keskiluokan kiistan- •
nuksella jatkavat yletöntä mäs"
säilyään ja mieletöntä tuhlausta.
" T i i k e r i " Clemeneeaun ja pääministeri
Poinearen vaikutta-vimmistakin
puheista ehdottomasti
tulee siihen käsitykseen,
e t tä. H a n sk a jatkaa v a 11 a us t oi -•
mintaansa yksinomaan siitä
syystä, että silie yli va 11 an säily t-täminen
Enropan mantereella on
tärkeämpi kuin todellinen rauha.
Eikö korvauskysymys jo ole
aiheuttanut kylliksi taloudellista
hämminkiä muu ta mau viime vuo-d
en a i k a na j a e i k ö r at ka i su a v i li'
doinkin olisi yritettävä? Mutta
nykyisillä sotilasmetoodeilla sitä
koskaan ei tulla saavuttamaan.
Saki^a ei pysty hankkimaan. l)il-.
joonia kultamarkkoja tänään eikä
huomenna, eikä Saksa voi
loisten maiden teollisuutta lama
a n n at t aa. su u r el 1 a. vi en ni 11 ä ii n,
eikä kiinnittää metsiään, kai-;
voksiaan tai rautateitään vihamielisen
ulkovallan saatavista.
Presidentti Ilarding oli varsin
oikea.ssa äskettäin lausuessaan,-
että vastuuvelvollisuutta ei voida
vierittää toisen kansan hartioilta
toi.selle. Jos Saksan kan;
sa täydessä kunnossa olevalla te-oUisuuskoneistollaan
pyrkisi yk-,
s i no m aa n s o t av el k o j e n su o r i tu k-scon,
niin se varmasti antaisi
näytteen vclvoll isuudentunnos-taan
ja myöslcin vilpittömästä
tahdostaan. Ja jos Saksan kansa
vaikeassa tehtävässään lopulta
onnistuisi, mikä on hyvin
luultavaa,; niin se osoittautuisi
luoton 'arvoiseksi j a tekisi enomr-män
oman rahansa vakaannuttamiseksi
kuin mitä mikään ulkoapäin
tuleva tunnetuksitekeminen
voisi aikaai)saada., 5 >
O o
§1 VUOSI.
Verrattain pitkältä ; ajalta ili"
miselämässä<= tuntuu yksi vuosi,
niin vähäpätö|inen ajanjakso
kuin se itseasiassa. onkin. .M utta
kun; niitä yksilön osalle vähän
annetaan, niin ne sitä arvokkaammiksi
muodostuvat.
Yksi kokonainen vuosi on taa'
senlvin lopulleen vierähtämä.SvSä
ja uusi alkamassa. Erilaisin tuntein
eri ihmiset saattavat taaksensa
katsahtfia, mennyttä mat-
Icaa tarkastaa ja arvostella. Hyvin
monella epäilemättä on syytä
kiitollisu\iteen, toisilla pettymykseen
ja jollakulla mahdollisesti
epätoivoonkiuv Mutta se
mikä on painunut menneisyyden
peittoon, ei enää meille takaisin
palaa-, ja tarpeetonta, kerrassaan
hyödytöntä on sitä enää mieleen
palauttaa. Meidän asiamme on
elää tulevaisuudessa, siihen toi-vorikkaasti
katsahtaa ja .sille
kaiken työmme ja tarmomme
uhrata.
Paljonhan sattuu niin yksityisten
ihmisten kuin kokonaisten
kansojenkin elämässä sellaisia
merkkitapahtumia, joilla pitkän
aikaa, toisinaan aivan lähtemättömästi
on vaikutuksensa jäles-meillä
on etsiä harmia ja vas^
tuksia sen ulkopuolelta. Meidän
rajoitettu, kallis aikamme ei riit
ä kaikkialle, meillä ei ole tilai-vsuutta
olla läsnä kaikkialla,
vaikka usein niin- haluaisimmekin
ja sen surumielisinä totcai-simmekin.
Jokapäiväisten velvollisuuksiemme
täyttämisessä on
silloin kylliksi. Jos ne parhaan
kykymme mukaan suoritamme,
ei meiltä kohtuudella . voida e*
nempää vaatia.
Uusi, nyt alkava vuosi tuo
meille, täällä vieraalla maalla a^
suvalle ja ahertavalle siirtokan-;
sallo runsaasti uusia velvollisuuksia
entisten lisäksi. Ennen
k a ik k e a m e i d a n ^' e 1 v oi l i s u u t e m •
me' on olla kiitollinen kaikesta
siitä, mitä kuluneen vuoden aikana
olemme osaksemme saari
ee t, yksi n j^ä. v a s to i n käy m is i s t ä -
kin, sillä n e m e i t ä usein, uu tte'-
i-a m p a a n i) o n n i st e 1 u u n k i i 11 o i tt a:
vat ja .siten lopulta meidän hy:
väksomnuv koituvat. Hyvän sovun,
yksimielisyyden, k-oi-keam-malle
tähtäävän kansallishengen
kehittäminen ja S(MI jokapäiväinen,
huolellinen vaaliminen on
meille suomalaisille . omien elin-etujemme
kannalta niin tärkcatii
ett ä t u h oi sat i m olu e r i i 1 a i sn u de t
ja muut pikkumaisuudet sen tieb
tii. saisivat väistyä syrjään. Vk-sim
ielisyy del I ä jota kin sa amm e
aikaan, mutta riitaisuus kaikeir
tukaluittaa alkuunsa. • Niin-: i)ie-
> nenä- pisarana olemme täällä
kansojen valtavassa nuM-essii, ett
ä meidän äiinemmc ei kauaksi
kuuhi, ellei sitä täysin voiiniTi ilmoille
saateta.
Cauadaii suomalaisille kulunut
V u osi m o n essa s n l.i t e essa oh
ollut edistyksen ja hyvinvoinnin
aika a. Pai j o n v a 1 o i sa m} > i o n tilanne
monella alalla nyt kuiii
vuosi sitten, jolloin taloudellinen
elämä oli ankaraa koetuksen aikaa.
Sota-ajan lamaannus on
kaikkialla hiljakseen häviämäs-sii
varniasti antaen sijaa uudelle,
tervesuuntai.selle kehitykselle ja
jälleenrakennustyölle. J oslcaan
olosu h te it a ei vielä lähi t n a i n k a an
voida sanoa normaalisiksi, ovat
7ie kuitenkin merkeistil liäättäen
vii h itellen siihen suuntaan k ulke-massa,
ollaan menossa eteen eilvä
-taaksepäin. Syytä on aivan tarpeeksi
kiitollisuuteen, aivan kuin
a n Ic a r a.s t a t a u di st a p a r a n t \ i ne e 11 ä
ihmisellä, joka, vihdoinkin havaitse
olevansa, toipumisen tick
lä. Jos maan ja kansan .elämä
t e r-\'eel le: po h j a 11 e pa 1 a u t u u,: ()n
y k si 1 öi 1 lä k i n suu rem m a t: mene s-lymisen
mahdollisuudet.
Onnellista, menestysrika.sta
u u 11 a V u o 11 a t o i vo t a m m e: k a i k il 1 e
kansalaisille siinä vilpittömässä
mielessä, että toivotus jokaisen
suomalaisen sydämessä herättäisi
lujaa luottamusta oman itsensä,
naapuriensa ja koko kansallisuutemme
valoisaan tule vaisuuteen-suutta
anastettuaan väkivallalla
ohjat käsiinsä. Hän ja hänen
puoluelaisensa halveksivat i>ar-lamenttarismia
ja aikovat, taist
e l l a loppuun saakka uusien
vaalien puolesta ja ollakseen o-sallisina
vallasta. Ylpeästi .selit
e t ä ä n , että tämän päämäärän
•saavuttamiseksi käytetäim ulko-parlamenttaai-
isia ; kejnoja,- samoja
.keinoja kuin holslicvikien
käyttämät^ joilta \ iimemaiuj-tuista
luaa tahdotaan i)elastaa
j a joista se kai jo 07i pelastettukin.
.Mikäli oi ole ajettu ulos
paholaisia: J^elscbiibin avulta., .
l^juglannissa p.vrilään poistamaan
sotairien henki, '"s(idan a i:
kaisot sielun tottumukset", siviili-
ihmisten iiiielista. italiassa
ei sotilaallinen henki siviiliväestön
keskuudessa, o l e niilloin-':
kaan ollut, m i n voimalvas kuin:
nyt, kun ^i(a vastoin ^aänTl(^}li-nen
arnieijri n a . x t i ä ä loiituneen
I n o ra a 1 i s e n ja, . i'y y s 111 i s e 11 l am aa n
nuksen; valtaani .-veljä . ]iiil,if)0-
naa i)ni'\ arillista lieiikihiä k-ai-:
kista luokista on sotilaallisesii
j ä r j e s t e l t y vapaaelil oisina luok-k
a ta i s 1 e 1 u a . \- a st u s 1 a 111 a a n. . .1 o i i"
kon. ytimenä on kylläkin sotikis-,
II e M k- i 11 •) i t ii, so t a m i 1 i i ä. . j a 11).) s e e -;
reja, joi ka jo ui n i va t . t.y of tdui i k-sij
kun. armeija laslöMl l i i ) : lia.)alv
h', inutt a se on . ku 11 en k i u sini'
rimmaksi • • osaksi, .iiiuodoslettu:
riiuideii k'ansalaisfy}iiii;cn (M I U S -:
tajisla. Se fui . l o n k i n i . i i s l a pe;
lastusarmeijau. : j e s u n 11 ave! jev
k u n n a 11. i) o .\' s e o 111 i .1 () H k o II ,) a . 11 n k
sei — iv)s\ojoiikkionkiii S('kr»i-
I usta. • • l*-a.s<-.is! u-n paa iiia:! i\iiiä
. 011 a n n st a a . 11 se 1,! e e 11 \- a i t i <) \-! 11-
tjoii paiMsla N i l i u a l l . t pilaeu.
"'Olen ^anonut i)arl,iiiieiit.ss. i pi
Ijys.vn-suiui e l i a - incidaM: o n |.)aa.s-tävä
:])eril:l(!. o i k e i K h d l i s i n . icei-noin
lai väkivoiiiialla hailitulvseii
j a • valtion-.iolitoon.". lausui M us-,
solini askettaiir. Xapoli.^-sa. S^i'-;
laliittoMu on aina..• vasiiisianiatio-.
masti kielit(Uiui italial. i K i eu
m i e l l ä . •• Ajateltakoon vam .('aii -
1 maa,: «u el se ja. j a; uh i hellii i e j ä ,
(!a'i'l)r)nai*ia ja. < Jarrhaldia... < iai-l-lialdilaisilla
oii punaiset paidat,
f a s e i s t e i l l a (ni inuslcit, mutta aina
ovat i)ai(lat kuitenkin iiierk-^
kinii. Päämäärät, ova I. in i l l o in
olleet, m i t ä i ' a i k c ä n i p i a . niilloin
mitä • ili.anteellisim| ) i a . niilloin
kumpaakin samalta k e i ' t a a , m i e li
e t t niinikään.• luutta keinot o\-at.
olleet merkillinen ,\ l i t a l . i i s i r i eiv
ä t k ä (de voineet, ivuiuta o l l a k
a a n : vapaainuuraiMUs ja. ler-i-
oi-i.
Nvt ei. punaisilla anudcsida e-näii
saa o l l a terrorimonoiioolia.,
terrori kohdistetaan niitä itseä
vastaan,, ja nyt, on tullut, a n a r
kis^jjen vuoi-o huutaa poliisia a.-
vnksi. . i\relkein. koko lA-öläis-
Nyfeyinen kurssimme -rahaläfe^
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Myös myömme pankki-osoituk^
sia (shekkejä) markoissa yllSf
mainit, kurssin jälkeen ja erikoisia,
kolmen prosentin korkoa v<>
täviälmatkTistajien shekkejä; dollareissa,
jotka Suomessa li»naf ^
taari siellä voimassa-olevan dol^-^
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksilU
po.stin kautta on 15c. summilla
alle $20.00; sitä suuremmilta suiJ-•
miltä mitään kuluja ei peritä. i
Lähetyskulut sähköteitse
$3.56 kixikilta summilta.
OB
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan
ja lähettäjän osoitteella
varustettuna osoitteella;
Foreign Department
HANCOCK :: MICS
—]\'rustettu V. 1874.—
Varut yli $3.000,000.00.
Kirjoittakaa r.uomcksi; meillä
on kuusi^ suonmlaista liikkeessämme.
FASCISTIPUOLUEEN OHJELMA
ITALIASSA.
: • Äskettäin . Italiassay tapahtuneen,
fascistien toimeenpaneman
vallankaappauksen johdosta o-tamme
tähän ulkomaisten läh.iei-den
mukaan eräitä tietoja sanotun
liikkeen synnystä, kehityk-sestä.
ja niistä t ark oi tusperi.stä,
joihin Italian ''uusi simnta'' on
pyrkimässä. •
/Englannissa on haluttu pala-täpäin.
Viime vuosina ei sellai- ta kahteen vanhaan hyvään puo-
1 nokka oli saanut holshevistisen
iartun'nan, joka levisi muihinkin
A F 111 e i s k u n t a 1 u o k k- i i n. S i l l o in - mu o
do^ti Mussolini maaliskuussa v.
l!)l!) n. s. lasci di eoinbattimenti
taisielukiiiippuja,'') jotka saivat
aikaan käänteen. ''Pasces"
oli, kuten hi, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-12-28-04
