Vapaus, December 24, 1921

              Mi ULikM^:Ti ,i^ä:';;i4.lilllÄ,:iiiij:a-j
tAlltEN 1T(p1SET UrmnCM Yiif EEBJ* f EILM- ON AINf^ÄSTAAI^ KAHLEENNE MENETETTÄVÄN^ JA KOKO MAILMA VOITEltAVMili' M
TUS TAPAH.
»k KAUTTAI
VAI» JÄRJESTYNEENÄ VOI
TYÖVÄENLUOKKA VOITTAAt
^1. Lauantaina, JQuluk> 24 p. - Sai Dee 24. V Vnosikerta-Vol V
on Lichten^t-sassa
oUvat po-ineet'
i^älkälalion.
likldaan yhiynyt
jotkaoTOt Ba^J
lyhtymaSn tähSn
n keinoon, eelos»
toverileMct seU
ikkoon on^ ae, et;
iä voineet kestää'
1 ja'l83^n?a":Mr-imSkun
ön jä­älle
näMkaoIe-yhteiskannan
ta
iläSnijeidBn knr-liselsL
; Vankisn
kiijeet» jotkft
heinimista kärsi
fkoroittaneet en^
iyden ^epätoivon,
on. n^lkSlakon ai.
rtkcifuns sen jbh-inut
viikko n^on
vangit ovat saa-ätiaa;
samaan ai­neet
kappilaiset
saavat sosialifiti-i
vangitut työläi-uurien
takana, vi
alla,: rääsyissä ja
>läimet. Saatuaan
.valiokunta oli hy-dotuksen,
päatti-
1 kuolla kuin jää-vapautta,
!)a niin
kon. Kaikkiana on
30 vankia, kaikki
kapitalismin uh-
»H niin suuri, että
Jkään on teljötty
Pajieritrustit aikovat > f 26 p^rin koko jäsenistoi
j' äll'e e-n :, •a lentaa ]Q voidaan asiasta tiedottaa. ^
':^aPcö3a
New York^^ 'YKdentoisla suuren
paperikomppanian edustajat' Yhdys-'
valloista ja Canadä^te olivat' täällä
kuulusteltavina, y&dessä työläisten
ednstisjain kansaa ' aovintolantakunr
xtsn edea^ y Muö^man turinin kesj;
kusteloii jälkeen'jie^Vottelut siirretä
tiin laiteen/alkayaks) tammik. 4p
' Tphiauli^aitt 'edustajat selostivat
vinto^ut{&.Ql}RälIe että he suun-nittelerät-
25 'j)rOsentin palkkojen
alennoet^i syji^ tahan ollen la-mkj^
nnosieollisQudessa ja alentu­neet
Tnarkkifmldijnat.
7yälä!eieh edustajat taas selosti»
vat ettS he ^ime elokuussa ottivaf-vastaan
suurenti alennetun -^palkan
joten ,aatta, alennusta on mahdoton
hyva&syä, selostaen ettei- paperin
^aiutn" alentuminenkaan oikeutta
eiitailijoitd niiteen palkkain aleu'
nukseea. '
l^al^akysymyks^n ratkaisu kos
kee noin 12,000 ,tyÖläistä paperite­ollisuudessa.
Yksityiiten odoteaBn i ceuraavan «ti
raerlddS
;^ Vaikkakin nyt ilmoitettu alennu
tulee ko4cemaBn • vain 8,000 maina-ria
on todennäköistä; että myo^^in
pienemmät kaivostenomistajat/tihe-vat
seuraamaan ' British PApir**
Steel Oorborationin,'' joka, omistaa
The Dominion ja Scotia^ kaivannot,
antamaa esimerkkiä, N^äin, ollen
palkkain alennus tulee k^^aitttämään
väljimmässä laskussa 12,000 union
mainaria.
"it, siiheni^ ^ ^ ^ ^
todella "3n armali-vielä
laskettu va-ät,
joilla on 5—8
sydäntautiset taik.
at,' kaikki mukana
kka kuolema!
aameasta kullista
/aa:
Itäytyvät sekä ra-äkärinavusta.
Jon-auttaa
vielä - jal-ntä
makuulle. Yh-umeen
kouriin hoi
1 jonkunverran ter-uuvuttua
niin, et
mään sangolle, aut*
!t, joilla on voiman
oskaan ei ole nähty
solidarisuutta!
ttäneet viruvat ol-annolla
enemmän
olleina. Mutta huo
aijtään ja heikkoa
t he jokaiselle kä-taikka
kuolema!
iilmissä on kuuna^
3to; useat houralivat
usee joku poloinen,
ja alkaa puhua,
lausetta romahtaa
Ikisäkillefen, jolloin
suonenvedon tapai-in.
Joku taas nousee
ihmeellisen selvää
ta.- Hänen luol^een
'eria' tukeakseen hän-
, että hän Icaatuisi,
ttialle huudahtavat
itikää vaimoani. ja
t taas sopertelevat
unnuslauseitastaifcjkä
onhuutonsa-luökkaoi.
Neuvottelut, joihin hiilankaivaSaiii
ja kaivosten «mistajajn vaiUlii on
käyty 'Ovat päättyneet siten, etta
työnantajat ^uhkaavat alentaa mai-,
närien palkkoja 371^ prosentilla.
Työläiset kibltEylyvät,, «aöstumas,.
ta. dennuksoen. ^ ' i
SfJainnrit palkojen alennttsta vas?
laaa ;
Viimeisimpien jtietojen ibukaan
nvat mainarU- nnon tantuvaa palk*
kojen alennusta vastaan^ ja,voVät
mielenkiinnolla odottamassa, johta.
iienfa United Mlne Work<>r»ih virw
kailijain toimenpiteita. Mie)et työ
Iäisten kesknndessa ovat huomatta­vasti
kuohuksissa ja' puhutafthpa' jo
laihon avulla kiristyksen 7va9ttisiaDni'
sesta. Vielä on kuitenkiii liiän ar.
kaista sanoa mihin riitaisuudet! joh^
tavat.
enteiensofa-
Imukkeet Neuvosto-
Eri oaldeii tco^taunittipuolueiden
Sydney, K. S. -4 Tiistaina joulu­kuun'
20 pnä naulattiin-The"Domi­nion
Coal ; G:n.kaikkiin kaivantoihin
johtaviin huorieitten seiniin komp­panian
virallinen tiedonanto, jossa
ilmoitetaan, että tammikuun ensim-
..• ......
it ovat liikutettuja
tästä melkein juh-nnäytelmästä.
Van-
1 matkustanut Beriii-n
oikeusministerilta
kkaknnnan väestö On
uihoittunut.
uialidemokratiea tnni
30 tylsyys.
PPi kääntyy turhaan
n puoleen; Oikeusmi-
Itiopäivillä jo lausu-nansa;
«Aika ei ole
»piva. Helpottaisimme,
nistien, meidän avoin-ime,
peliä? Ja «osia.
-*a parlamentin jäsen
«Oikeasminist^rilla ei
kenttä vapautta* nai-
Hylkäämme siis eh-vapaaksflaskemi-
'^an porvarien ja so-palkkoja
lasketaan noin yhdellä kol­mannella:
osalla, ja tulee alennus kä­sittämään
noin 8,000 työläistä.
E rikoista hämmästystä tässä
komppanian toimenpiteessä herät­tää
se, että yhtiön virkailjat eivät
ehtineet odottamaan Montrealissa
käytävien' neuvottelujen lopullista
tulosta, joissa neuvotteluissa oli kl
siteltäv''nä palkka ja muut työsuh-;
;eet. Toinen paha puoli asiassa on
se, että yhtäkään huomattavampaa
United Mine Workers of America
virkailijaa ei ole maakunnan rajo­jen
sisäpuolella, joten asiasta ei voi
da' saada mantereen muitten United
Mine Workers N)f Americaan kuulu­vien
järjestöjen ja virkailijain lau­suntoa.
'Myöskin ottaa vähintäin 24 tunti-mmm
'Washington — Ainoastaan muuta,
maila vastaäänellä hyväksyi Yhdys­valtain
senaatti tiistain istunnossaan
luovutettavaksi $20,000,000 halli­tuksen
varoista Venäjän hädänalais­ten
avustamiseksi.
Kongressin alahuone on hyväksy­nyt
mainitun mvönnvtyksen jo ai­kaisemmin,
— Tämähän se on jo
!urrt1lfvaa:apua"
murhain Berliini
sialidemokraattien äänillä kommu­nistien
vapaaksilaskemisehdotus. Ta­petaan,
sekä ehdotus että nälkälak­koon
ryhtyneet proletaarit! Ja sa­maan
aikaan kun parlamentin kom-munistimetsästäjäenemmistö
ylen-katseelli^
ella' kylmyydellä kuittaa
kommunistien inhimillisen aloitteen,
antavat paikalliset viranomaiset käs­kyn
ryhtyä väkivaltaisiin toimenpi
teisiin lakkolaisia vastaan. Nämä on[y»„,- tuntevat itsensä'voim*ak.
Jatkuvien n^lkälevottomuuksisn
iohdosta Beriiinissä «-kirjoitetaan
Rote Fahnessa:
«Ken haluaa syyttää nälkäistä, jo­ka
varastaa suuhunsa, ken jiimittää
varkaaksi isää, joka vie nälkäisill?
lapsilleen kotiin lihaa, jonka hän
on maksamatta ottanut teurastajan
kukkuraiselta pöydältä? 80,000 työ­töntä
Berlinissä —- mitä merkitsee
tähän äärettömään epätoivoisten ih­misten
määrään verraten ne pikku-erät.
jotka he tähän mennessä ovat
itselleen väkivalloin hankkineet?
Mitä tekee hallitus, mitä 'tekee
maistraatti mitä työläiset ;ja näiden
iärjestöt, iotta työttömät tulisivat
autetuksi jollakin muulla kuin ny-kvisellä
tavalla? Poliisitoimenpiteis-tä
on kurjuutta vastaan taisteltaes-fia
kaikkein vähimmän hyötyä. Näi.
den toimenpiteiden takana on per
rimmäinen taantumus,- joka nyt us­koo
hetkensä koittaneen. Ja provo-
Vaattoreilla on kerrassaan juhlapäi-
Meidän on kiinjijtettävä Tonavan-iä
/ Balkaninmaida^) - proletariaatin
huomio Keski-Eu|l>pan maiden ul­kopolitiikan
uhMptra^n käänteeseen.
Suuren vententen -ia Pikku ententen
keskinäinen 80pii||is samoin kuin
Horthy-Unkarin \linssa tehty sopi'
mus osoittayai;^ ettji ententen porva­risto
vani^toutUu.^otapn Neuvostö-
Ven&jSa vastaan. ;|li0kakuu3sa Bra­tislavassa
pidetty ^Oltavan- ja Bal-kaninmoid
») 'ko^V^istipuoitteiden
konferenssi Jo kli||iitti Keski-Euro-pan
maiden tySv|eätdn huomiota
yhä vakavanlipaaB||««otoon kiteyty­vään
vaaraan. ^ ff^ on tämä vaara
vielä suurempi .kug silloin. Työvä^
astdn on siitä sy^tä voitava entistä
enemmän varuillala. ^
Lokakuussa j^jtSttiämme konfe­renssi
totesi, että^pkku-ententen po.
likiikka oli aind sujinnattu fJeuv.-Ve-näjäähfastaanl-
Kl^u-ententen poli­tiikan
määräsi s^i perustamisesta
alkaen kaksi tekU^. pelko Unka­rin
imperialismia pelko Neuvosto-
Venäjää kohtaan.;'.' Pikku entente
kannustettiin Habghurgeja ja Neu-vostoVenäjää
yas|fian. Pikku en­tenten
porvaristo ijiieli nostattaa un
karilaisilta rosvoilja ryöstetyt Flo
vakian, Siebenbui^in ja Kroatian
alyeet :Unkarin pfjrvaristoa vastaan
ia turvata niiden yaltiolaitokset por-letariaatilta.
Mutta kun !Habsbur<».kysVmv'!
näytti vähemmän:; vaaralliselta ja
kun proletariaatti tuhkasi • Pikku en
tenten porvaristoa; yhä suuremmalla
vaaralla, kääntyi ? koko J^ikku enten
ten politiikka yhä,,*nemm5»n Neuvos-
".ittui Pikku ententen io'htavain 'po­litiikkojen
sopimus, tsekkiläisen mi-nisterinresidentin,
Benecshin sopi-mus
Horthvn kansaa sekä Tsckko-slovakian
tekemä sopimus Neuvosto-
Venäjän vaarallisimman vihollisen,
kuolan, kanssa; Ja Pikku entente
ounoi vielä Bulfi:arian ja Kreikan­kin
verkkoonsa. Tähän aikaan sattui
mvös Rumanian mobilisointi Bessa-rabiassa
Neuvosto-Venäjää vastaan.
Kun sitten Punaisen armeijan
manööveri Ukrainassa antoi' todis­tuksen
siitä, että
Unkarin vastavallankumousta porva­ristonsa
tukikohtana. Englanti oli
mahti, joka toimitti Horthyn Buda-dapestiin
ja joudutti valtaan hänet
ja kansallisen armeijan., Ranska
taas koetti saada Horthyn ^ armeijan
rientämään Puolan avuksi Varsovaa
kohti ryntäävää Punaista alrmeijaa
vastaan. Italia : puhui Venetsian
konferenssissa Horthyn armeiian
puolesta ja suositteli Horthylle (Itä­vallalle
luovutettua) Länsi-Unkaria,
la koko Suuri entente ei kaikkine
kenraaleineen ja. diplomaatteineen
->le kahden vuoden aikana tehnyt
muuta kyin auttanut Horthyä Tria-non
rauhansopimuksen rikkomisessa
ja salaa eaboteerannu^ Horthyn ar­meijan
aseistariisumista. Pikku en-
'?nte yritti europpalalsen porvaris­ton
yhteisten proletaarivihamielis
ten harrastusten kustannuksella ve­tää
atualalle omat imperialistidet
harrastuksensa. Mutta sen palaut­taa
deniokratian Unkarissa «opettaa
horthyläisten' valkoisen terrorin ja
vaatia Hortjliylltä : moUlisoimisktls-tannukset
ilman sääliä. Mutta
Rautatiekonepajatyö-
Iäiset vaativat pal­kan
korotusta
Winnlpeg — Harry l^empstock.
International As3'nr of Machinist jär-jestjjn
2 piirin sihteeri ilmottaa rau-tateitten
konepajiityöläisten tulevan
esittämään 85 prosentin palkan
korotusvaatimuksen Canadan rauta­teille
seuraavissa neuvotteluissa.—
Toronton rakennustyö­läisten
palkkoja uha-taan
laskea
V a 1 laqkttörauktelliset hyökänneet
pESministeriä vastaan, Sairaalat
tiyanä haavoitettuja.
hirvittävä nälänhätHkäan e! kyke­ne
heikentämään proietaarivaltion
mahtiorganisationia.
eroitettava toisistaan. Näitä on vä­kivalloin
pidettävä hengissä! Ja var
memmaksi vakuudeksi on kutsuttu
ahtareja paikalle, i
Nosbelaisten häpeän saurous.
«Klassekampenisas» käännytään
ichtenburgin nälkälakkolaisten puo-tsta
noskelaisministerien Sieringin
ja Severingin puoleen. Huomaute­taan,
että nämä ovat juuri saman
uokkaoikeuden uhre^*a, jonka takia
le itse, ministerit' nimittäin, ovat
oskus maailmassa joutuneet kärsi­mään,
ja että vangit eivät ole teh­neet
mitään muuta kuin noudatta­neet
-taisttelukehoituksia, joita Sie-ring
ja Severing itse ovat aikoinaan
ausuneet. cMerkitseekö teille, en­tiset
proletaarit, lausutaan kirjotuk-sessa,
porvariston sadistinen viha
enemmän kuin 12.'> kunniallisen pro­letaarin
henki?/ Mehettekö puolue-vihassanne
niin pitkälle, että riis­tätte:
sadalta proletaarivaimolta ja
sadoilta lapsilta miehensä ja isän-sä?
Vihanne toista puoluetta koh­taan
ei saa mennä niin pitkälle että
se katkaisee solidarisuuden siteen
entisiin taistelu- ja tyotövereihin-
Kirjoituksessa- pyydetään vanaut-tamaan
vangit Mutta luonnollisesti
ei ole olemassa mitään perusteltua
toivetta siitä, että '«tovereiden»
suunnaton kärsimys liikuttaisi «so-sialistij-
ministerien sydäntä.
käiksi, koska ovat saaneet osan työ­väestöstä
kelkkaansa. Mutta varo­koot,
etteivät saa koko proleta:"
riaattia vastaansa. Joka tapauksessa
An kaikkien työläisten — eikä vain
••vo<^^tömäin —: nvt osoitettava, ette?
rjroletaarinen velvollisuus ja solidaa;
risuus ole mitään tyhjiä sanoia ia
että jäävänmätön taistelu suur-riis­toa
vastaan on oaljon tehokkaamp
keino kuin leipurimyymäläin tyhjdn-täminen.
»
Beriiinissä vallitsevaa nälkätilan-netta
valaisee osaltaan myös tava
ton itsemurhain luku. Ei kulu päi­vääkään
/ilman, ettei kaupungissa
«attuisi monia itsemurhatapauksia
Niinnä esim, marrask, 17 pnä.hirt­ti
63 vuotias vaimo itsensä; 22
vuotias kauppa-apulainen yritti hu
kuttuu 'itsensä mutta pelastettiin,
niinikään 63 vuotta vanha le.«k'
myrkytti itsensä, .44 vuotias suutari
tappoi itsensä kaasulla, samoin 34
vuotias kauppias, 27 vuotias pose-tiivinvääntäjä
tavattiin kuolleena ko­tonaan
jne. -
Ja. sikäläinen toverilcbti huomaut­taa,
ettei koskaan saada tietää kaik­kia
itsemurhatapauksia, samoin kuin
ei voida pitää kirfaa niistä, jotka
nälästä hiutuvat kuoliaaksi. Mutta
puutteellisinakin ovat polisiiviran-omaisten
jokapäiväiset ilmoitukset
itsemurhista : työläisten : elintason
kurjistumisen kouraantuntuvina to­distuksina.
ei Rumanian mob'li?eeraamat armei-iat
rynnänneetkään Ukrainaan;
Puolan ultimatumi laimeni, sopimuk­seksi
ja Englannin .provoseeraava
noottikin jäi tuloksettomaksi,' Kar
Habsburgin valtiokeikausyritys ja
sodan lykkäytyminen Neuvosto-Ve­näjää,
vastaan nostivat .tällöin Pik­ku
ententen politiikan pinnalle ky­symyksen
suojeluksesta Unkarin im^
perialismia vastaan.
Pikku ententen oli, jos tahtoi por
tia NeuvostO'Venäjää vastaan, j6ko
tehtävä sopimus Horthyn kansia,
fotta ei hänen armeijansa hyökkäisi
vaaran hetkellä Pikku ententen sel­kään,
taikka oli Unkarin kansallinen
armeija riisuttava aseista, jotta var
oauttaisiin molemmat kädet Neuvos­to-
Venäjän varalta. Pikku entente
pyrki kohtauksillaan Brunnissä ja
Bratislavassa sopimukseen Horthyn
kanssa. Karien keikauksen jälkeen
koetti se taas mobilisoinnilla pakot,
taa Horthyn armeijan rii8u'utumaan
aseista. Pikku ententelle ei Habs­burgin
hallitushuoneen - valtaistui­melta
merkitse mitään muuta kuin
Unkarin imperialismin Slovakiaa
Siebenburgiä • ja Bascaa koskevien
vaatimusten tyhjäksitekemistä; Un­karin
kansallisen armeijan aseista­riisuminen
/ merkitsee «nkaröaisten
alueiden varmempaa omistusta ja
mahdollisuutta sotaan Neuvosto-Ve-näiää
vastaan.
Suuri entente otti Pikku ententen
mobilisointiin nähden kannan, joka
osoitti, ettei sen ensimmäisenä ja
tärkeimpänä näkökantana ollut.Un­karin
imperialismin tyhjäksitekemi-
<ien vaan että sen pyrkimyksenä oli
Unkarin vastavallankumouksen py­syttäminen
muodossa taikka toises­sa,
olipa sittenHabsburg^ taikka
Horthv vallassa. Pikku ententen
valtiollisten erikoisetujen vastapai­noksi
esiintyi Suuri entente maail­mansodan
voittajaporvariston: -;;yh-
Sunri entento astuUttn ' kokonaan
Horthyn puolelle.
Pikku ententen oli hellitettävä - l a
=»r>vittava Suuren ententen kanssa.
Muuten antoi mobilisointi todistuk-ien
siitä, että vastaleivotut Pikku
ententen valtiot tujskin kestäisivät
sodan kuormitusta Horthyä vastahn.
Tsekkoslovakia oli pakotettu julis­tamaan
kenttäoikeuden, Tuhantis-
^en vankilassa istuvain kommunis­tien
lisäksi oli sen viskattava telki­en
taakse unkarilaisten alueiden
saksalaisia ja unkarilaisia johtajia
Ensimmäinen mobilisointihälytys e
kajantanut Horthvä vaan Unkarilta
riistettyjen alueiden saksalaisia väs
taan.
Rumanian sotavoimat olivat s-ina
määrin keskitetty 'Neuvosto-Venä
iää vastaan, ettei siltä riittänyt yh
tään sotilasta Unkaria vastaan. Niin
«Ipä edes Pikku ententen ulkoinen
'äsen, Itävalta, osoittanut luotetta­vaksi.
Tosin selittivät-ItäyaHan;5o
sialidemokraatit, että «meidän myö
tätuntomnie on Pikku ententen puo
lella! Mutta kristillis-sosialistit. si­tävastoin,
joilla tosiallisesti on kä­sissään
valtiovalta, selittivät, että
Habsburg-kysymys oli Unkarin si
=!äinen a.sia, ja ettei Itävalta ollut
taipuvainnn astismaan Pikku enten­ten
puolelle.
Suuren ententen vastarinta, kan­salliset
ristiriidat oman liiton kes­kuudessa
ja luokkkataistelu Tsek
koslovakissa ja Jugoslaviassa pakotr
ti Pikku ententen hakemaan sovin
toa ei ainoastaan. Suuren ententen
vaan myös Unkarin kanssa. Ja yh­teisymmärrys
onkin jo tapahtunut
tosiasia, Habsburgit erotettiin val­taistuimelta,
Horthyn . armei.ipn
aseistariisumisesta ei puhuta mitään,
ia; Unkarin demokratiasta, minkii
piti tulla Horthyn tilalle ei Pikku
entente välitä vähääk^fän, _ Sillä ori
omassa talossaankin liiaksi «demo­kratiaa.
» «Demokratiansa» ihanana
todistuksena tarjoo Jugos'avia maa­ilmankuulun
kommunistilakinsa ja
Tsekkoslovakia kenttäoikeutensa ja
joukkoammunnan Craslitzissa.
Pikku ententen ja Suuren enten­ten
välinen yhteisymmärrys merkit­see
perimmäistä yhteisymmärrystä
ententeporvariston ja Horthyn
Iillä.
Merkitsee yhtenSiitS keskf-euron-pataiita
rintamaa Neuvosto-Venäjää
vastaan... . • .
.Ja jos BO-sialidemokratia (Saksan
enemmistösosialistit, Saksan riippu­mattomat,
tifekkiläis-saksalaiset ja
Itävallan sosialidemokratia) . protes-t^
ersavat sopimuksentekoa vastaan
Horthyn kanssa, ja jos Unkarin ok-tobristit.
sosialidemokraatit, Gara.
mistä Kunfiin ja Jasziin saakka,
vaativat Pikku ententeltä Horthyn
kukistamista, niin ei pidä unohtaa,
ottä ensimmäisen sopimUrksen Hor-thvn
kanssa teki juuri unkarilainen
^sialidemokraatti Garami. Juur'
Garamin allekirjoitusta kMvtti en­tente
hyväkseen, kun Horthyn ar-meiia
eteni Budape?tia kohti.
Tämä 8opimui?oolitiikka mprkitse<>
kanjainvälisesti sitä, että Pikku en­tenten
kapitalistit kyllä mielivät nu­tistaa
Unkarin vastavallarkumouk-cen
mutta vain sikäli kuin se on
Pikkn ententen imperilijmin vaara­na.
Mutta toisekseen eivät he nu-erra
sitä ios se on taipuvainen Int-tvnään
vht>ei8een rintamaan Neu-vosto-
Venäjää vastaan. Juuri tM^
syystä havitteli Pikku entente yh-
*«5<!vin«arrvRti Horthyn kanssa, hän
kun edustaa Unkarin vallankumouk-
Toronton lehtien mukaan Toron
ton rakennuttajnin' liiton sihteeri
öeorge Gander ilmottaa rakonnutta-iain
liiton viimeisessä kokoukses­saan
yksimielisesti päättäneen, etti)
louluk. 81 p!n jälkeen on työläisten
palkkoja kaikissa rakennusalan am­mateissa
alennettava 10 senttiä tun­tia
kohti.
Samoin on «poistettava kaikki ra-ioitukset
jotka ehkäisevät rakennus­teollisuutta
ja häiritsevät sen me­nestystä.
» Tiima tlähtäviistikään ei
tarkoita mitää muuta kuin aviomen
työoaja» vaatimusta rakennusteolli'
Buudessa.
Neuvostokonsrressin
avaamista siirretty
Lontoo — Daily Cronlckle lehdel.
le Pariisista tulleen tiedon mukaan ^
on vallankumous jälleen puhjennut
Portugalissa.
Vallankumoukaelllset alottivat
tykHlulen Tagus joen varsilla. Mies-hukka
kummallakin puolen on suuri.
Sairaalat ovat täynnään haavot-,
tuneita ja kuolevia.
Tiedonanto lisää että Gunba leal,
joka mudosti väUaikaisen .ministeris-tön
viime viikolla on ^joutunut val<
1 a n k umouksellisten ihySkkSykse^
kohteeksi Carisonin parakissa ja et­tä
hänet ja hänen kannattajansa
ovat olleet pakotettuja pakenemaan.
Pääministerin kohtalosta el ole lä«
hemplä tietoja.
0 ~ i—
TesiproleiMista soli-darisDuHa
Moskova —Yhdeksännen yleisve
•'Hläisen neuvostokonprressiin olkn
mistä, joka piti avattaman täälU'
Hvstnina on siirretty muutamaksi
näivjiksi.
teisten etujen edustajana. Suuri,,en bolshevikkiva^taista virtausta
ententehän on ollut alusta alkaen
Unkarin vastavallankumouksen luja
ja K{'tä syvstä m^ö? Pikku entente
mobilisoi Kari Habsburgia vastaan
tuki. Sijuri entente on aina pitänyt joka edusti Unkarin imporialismin
alueellisen koskemattomuuden suun­taa.
• • • •., •
Siten piiättyi sosialidemokraattis
t'en. apurien alkuunpanema Pikku
pntQnte-valtjoiden sptaretkj;: «Unkä
rin demokratian» puolesta,
Ke^ki-Europan porvariston yhteiseii
rintaman luomiseen keski<ourop!
palaista proletariaattia ja Neu-vosto
»Venä jän vastaan.
Sopimus Horthyn kanssa yhdeltä
•^uolen ja Tsekko-slovakin sopimus
Puolan kanssa toi''elta nuolen saat­toi
jälleen etualalle Tonavan» jo
Balkaninmaiden: yhteisen sotnvnrus-tfilun.
Tsekkiläisen Ja puolalaisen
imperialismin vastakohtaisuuden
vaimentaminen ja Unkarin imneriä.
ismin hyökkävsvalmiuden helk-^ntä-minen
ja neutralisoiminen tekevät
mahdolliseksi että Puola ja Ruma"
nia voivat tävsin voimin hyökätä
Neuvosto-Venäjän kimppuun, ja et­tä
Jugoslaviaa ja Tsekkoslovakiaa
(vosdaan yhdessä 'Hhrthv-Unkarin
can.ssa pitää f^män hyökkäyksen so­tilaallisina,
poliittisina ja taloudelli­sina
reserveinä,
Tonavan- ja Balkaninmaiden koni^
munistiset puolueet ovat jo loka
kuun konferessissaan kiinnittäneet
Keski-Europai) maiden työväestön
huomion Pikku, ententen sotavarus­tuksiin
NeuVosto-VenäjUä ivastaan.
Pikku ententen mobilisoinnin jäi,
keen väheni sodan vaara, Mutta
nyt merkitsee yhteisymmärrys Pik­ku
ententen ja Horthyn kanssa se-
'<ä Ti-ikkoslovakian ja Puolan välil
lä päätetty sopimus suurentunutta
}^dan vaaraa Neuvoj^bo-Venäjftä
vastaan,
Ke^ki-Euronan proletariaatin on
kuitenkin tiedettävä, että Neuvxito-
Venäjää vastaan hankkeissa ohvn
sota tarkoittaa mvös Tonavan- ja
Balkaninmaiden työtätekeväin kan­sanjoukkojen
nujertamista. Kapita­lismi
voi kestää taloudellista nulaa
vain yhdellä tavalla, tBydel''sesii
orJMuttamalla proletariaatin. Prole­tariaatin
täydellisen orjuuttaminen
tiellä merkitsee Neuf/osto-Venäj«n
orjuuttaminen ensimmäistä: etappia
Tätä hirvittävää vaaraa vastaan on
meidän varustauduttava, Tonava'»-
ja Balkaninmaiden yhdi.stvnvttä
taistelurintamaa vastaan on Tona­van,
ja Balkaninmaide^i proletari­aatin
asetettava yhtenäinen taiste­lurintamansa!
Meidän on istutetta
vä proletariaattiin tunnuksemme:
Rauha Neuvosto-Venäjän kanssa!
Pikku ententen sotapolitiikka
^teuvosto-Venäjää vastaan lopetet­tava!
, ^
Alas Tonavan- ja Balkaninmaiden
hallitusten • vastavallankuomukselli-nen
aotaliitto!
Eläköön Tonavan- ja Balkanin­maiden
työläisten ja talonpoikain
vallankumouksellinen liitto!
Tsekkoslovaldan, Bulgarian, Jugo­slavian,
Itävallan, Unkarin, Ru­manian,
Kreikan ja Saksan
Komooiilstuet Puolueot.
Jos niillä, jotka lähettävät Ve^i^-
näjän nälkäänäkevän kansan kimp-;
puun murhaajia ja murhapolttajia,
taikka niillä, jotka peittelemättä ;
lausuvat ilonsa murhatoimien on­nistumisesta
— oikein palkinnon-/
haukkuneilla veijareilla — olisi
omatunto, niin olisi seuraava prole­taarista
.solidarisuutta kuvaava' ta- ^
paus omiaan kolkutukseksi:
Chcmnitzin .proletaariselle Venä­jän;'
avustuskomitealle saapui tässä
Iskcttäin Vonäiällo - , lähotottäväksP?
oleni kääre, joka sisälsi- yksiä jä'?"
toisia pikku lahioja, muiden muas- .
sa kolme Venäjälle omistettua ku. '
vaa. Kääröä seurasi lähettäjän va­lokuva
ja seuraavafisältöinen kirje
venäläisille kommunistinuorille:! ';
«Rakkaat nuorisotovcrit.
Tässä llihetän minäkin pikku lah- - ,
iani,' Luen aina lehdistä kuinka
suuri kurjuus siellä vallitsee, Meil-ä,
on kanssa kovin huonosti mutta •
ei tolfi ole ollut katoa. Mutta teitä
ei ihmettelemistäkään: seitsemään
vuoteen ei teidän ulkoiset ja sis''»- '
9et vihollisenne ole antaneet teille '
mitään rauhaa. Ennen sanottiin
etteivät venäläiset taistelisi. Mutta,
siinä ei ole perää, ? Venäläiset ovat .
oaljon kestävämpiä kuin me saksa-s.
laiset. Mutta meillä onkin kovin
naljon unikekoja. - He eivät tied?l
lainkaan mitä kommunismi on/ Ja v
totta on mitä sananlasku sanoo, et- '
tä saksalainen on aika pölkkyoää. <
Olisi jo aijta täälläkin käyttää var- ?|
siluutaa, kuten siellä teillä. Kou­lussa
täytyy meidän yhä laulaa
«Deutschland, Deutschland uber ai-
Ies», vaikka työläiset eivät ymmär-^ ^
rä mitä järkeä siinä on.
Olen Kämpfer-lehden (chemmit-ziläisen
toverilehden) kantajapoika
ja tiedän mitä kylmä tahtoo sanoa.
Sen vuoksi lähetän teille omatjou.
lulahjani, lakkini ja sukkia Ja leik-:
kipclini; sillähän voitte sitten haus- o
kutiaa aikaanne. Jos minulla olisi
paljon rahaa, niin lähettäisin koko­naisen
kirstullisen, Mukana seuraa
myös kuva minusta, jotta tietäisit­te,
kuka nämä lähettää, Toi«et (Ve- '
näjälle omistetut) kuvat olen minä
tse maalannut. Tulkoon teille pian '
paremmat'ajat. Kommunistisella ter- i '/
vehdyksellä
Nuorisotoverinne Hans Nestler.» -
Edellä olevan johdosta huomaut-,
taa Der Kampfer-lehti: Tässä aito
nroletaarista solidarisuutta, kommu­nistista
yhteistoimintaa; joka et
Saksassa vielä koskaan ^ole pukeu­tunut
tätä kauniimpaan muotoon.
Eläköön proletariaatin kansainväli­nen
vfiiljeys!
• • 'O -••
Uniot lupaavat kanna-_
tuksensa lakossa ole­ville
paperityöläi­sille
j,
II
i l
m
•hI
r '* *
i l
ml:
mä
lm
m
M
M
Vi
i i i wi
"'fi I
f >-Uf''i
Albany, N. X — Täällä kokoon­tunut
paperityöntekijäin unioitten ;
edustajisto, käsittäen 75-100 edus- •
tajaa Canadasta ja Yhdysvalloista,
lupasi sekä rahallisen' että moraa­lisen
kannatuksen International ^
Paper komppaniaa vastaan lakossa
oleville paperityöläisille^ joiden lalu .
ko on kestänyt kahdeksan viikkoa, ^ ^
'•Mk
•7^ mm
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ mm Iiii