Canadan uutiset, November 9, 1922

              CMOajra TOTIBET, POET imTTO Torstaina, Mamslc. 9, 3922
am
NUMERO ^45
CANADAN UUTISET
suomalainen Banomalehti Canadassa,
Ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada News! Publishing Co.
E r l c k J . Korte, Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: ?2.50 koko vuodelta,
$1.50 puolelta vuo<^elta, 75c. 3 kuu­kaudelta
Jä 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: ?3.50
koko vuodelta ja ?2.00 puolelta vuo­delta.
- • . . . . . . . . . - . , ^ ^ - -
ILMOITUSHINNAT;
60 senttiä palst^tuumalta kerran ju-lalstuna.
Pitempiaikaisille ilmoituk«l»«
le kohtuullinen alennus. Halutaan tie­to-
ja nimennnnittoilmotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
S200 kerta, $3.00 kolme
kertp^. A«ioliitto- jä klhlaus-ilmoi-
«ikset 60c palstatuumaltai Kuolonll-moitukset
$2.60, muistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat,. tiliselvitykset, keräys-lu
«ttelot, luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta-
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu-nalta.
Kalkki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
Ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa ön
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uuv
BI oso1t«. ••
CANADAN llrUTISET
(The Canada News)
The Finnish Newspaper in Canada.
Published every Thursday by
The Gana^Ja News Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Lauri Maunu|Editor.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
Is vvelcomed and read In every Finnish
home in the Dominion. It Is the'oiily
direct advertislng medium for those
manufacturers and merchants who
wish to create and build a profitable
and permanent deraand for their prod-
UGts and merchandise hy the large and
ever growlng Finnish populatlon resid-
Ing In Canada. Place your trial ad.
vertisement and get results.
Advertislng rates 50c per incli-
Politicaladvs. $1.00 per Incrxi
Advertlsements raust reach our Of­fice
Wednesday noon to appea r on
Thursday's Issue.:
Subscription prlce in Canada $2.50
per yeär, United States and otlier
countries $3.50 per year in advance.
hiiikääu toiseen Jdrkollisceu tai
uskonnol 1 iseen yhdys kunta tui.
Toisiin uskonnollisiin yhdyskun­tiin
liittyvillä on tällainen; va­paus
eriuskolaislain nojalla oHut
ennenkin.
Nähtäväksi jää mitä nyt sää
detty laki :tul(>o kansankirkossa
vaiknttannian. Arastelematta voi
kyllä sanoa täältä kaukaakin,
että nskonton ja kristillisyytiä
ei laki tule Snomcssakaau: ku­kistamaan,
joskin minittiir.iit ,Ji-l
a n n e V oi tn o d a sn u r i a k i J i. u 1 k o -
naisen loiniinnan järjestelyvai-k(
niksia ja mahdollisesti va.ivan
kansankirkolle pirstontna, /ku­ten
on käynyt siirtolaisoloisam-me,
eri snnntaryhmiin. OvaThan
ineilläkin huomattavat eri suun­nat
vaikuttamassa RnonvMi kan-.
sanl^irkossakin. ja katsantokan­tojen
eroavaisuns vi.ssei.ssii koh­din
on siellä yhtä tuntuva kuin
täälläkin. Tämä »seikka antaa
aihett-a pitää kansankirkon -M-i
r y h in i i n j ak a u t u m i s t a m a In lo 1 ii -
seua, vaikka sopiikin toivoa,, e i ­tä
kirkon ja eri ryhmien joiil.v
jieii ja kantajoukkojen keskuu-dlssa
Hiytyy .siksi paljon yhteis-lienkeli,
asian ymmiii-tämysiä ja
valislunntla mieltä, etiä uskon-nollinturvaestr
» unohtaa keski-näis.'
t pienpmtnä.stii merkityk-:
sestii olevat katsantokantojen e-,
roavaisnudet muodostaakseen e-hyen
yhteisrintaman kaiken us­konnollisen
elämän halveksijoita
ja vastustajia vastaan.
Toisaalta juui"i se vapaaeliv
toisen nhi-anlcsen, ja toiminnan
mei-lveissä kulkenut uskonnolli-n
en el äm ii v jo k a va rsin k i n. o riii s-sä
kansankirkon suuntai^iireissä
valtavana ilmenee, on takeena
siitä, että uskonnollisen elämän
yläpitoon tarvittavien varojen
saamiseen ei Suome.ssakaan : vält-miittä.
tarvita pakkokeinoja.. He
e1 tä niin suui'ipiirteincn . toimin­ta,
kuten esim. Suomen Lnth.
Kv. Yhdi.styksen, omine orpo. ja
yi i o I )p i la ^k ot i n e e n, k u s t a n n \ \ st o i -
mineen,; lukemattomine i-ukons-
Inioneineen ja omine i)akanalä-h
ety s t oi i ni n ee u o n i > i d et ty yi 1 ii,
samoinluiin muiden samallaisten
ylidistysten työ, ; vapaaehtoisella:
kannatuksella ja työllä, varsi­naisten
kirkollisten maksujen
pakollisina ollessa, on todista-n
i assa, tt ä. k r i s ti 11 is i 11 ii p i i re i 11 ä
että Ranskan apu ja-myötätnnto
autti: turkkilaisten voittoa pal­jon
enemmän. Ja Ranskan te­kemä
sopimus, ainakin mitä.
Englantiin tulee, oii yhtä, salai-sesti
telity kuin Neuvosto-Venä­jänkin,
.jos siis Ranska saa ot­taa
osaa ranhanneuvottelunn;
niiksi ei silloin iVenäjäkin?
Amerikan ulkomaasyntyiset ja
yleinen mielipide.-
Entered as secondctass mall mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIM OF T H E CANADAN
UUTISET.
To hefp preserve the Ideals and
«acred tradltlons of this, öur adbpted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its Iaws and Inspfre others to
respect and obey them: To strlve i .....
unceaslngly to quicken the public's l ^^'''^""'^'^^'^'^ sentaankin enem-aense
of clvlc duty: In ali ways to aid
In making this country greater and
better than wo found It.
T
— Sitä neuvoa, minkä toisilh'
annat, seuraa itsekin.
—• Elämiin koulussa oj)pii pal­jon,
jos'vaan tahtoo oppia.
Oletteko huomanneet, että
ne, jotka eniten nni-kuvat yh-teiskunnan
kurjuutta tai olämän
luovuutta, t«}valli.4esti tekevät
^iihiten mitään sellai.sta, joka
l^prjaisi epäkohtia tai lieventäsi
libva-osaisen elämää maailmassa.
- Pidii. aina loimella.si oikea
suunta, sillä, ahkerana olemi.sessa
% ole kyllä, jos loimil väärään
suuntaan.
:^:r- Älii kuitenkaan pidä itseä.si
velvollisena kärsivällisesti kärsi-
T,ntiän vääryyttä, kun se voi si-nulta
viedä ihmisten kunnioi­tuksen.
— Ainoastaan arkamielisetsie-löt
antavat maailman tuomion
v/^tellä itseänsä pitkittämästä
sitä hyvää, jota he olisivat voi-näet
toimittaa.
'••^ 'Luovuta luotasi ne virheet,
jptJ^a voivat halventaa sinua lä-himmiiistesi
silmis.sä.j Sillä maa-ilraan
tuomio, jos se perustuu
vij-heisiisi, ei tule koskaan pe-rtmtetuksi,;,
se istuttaa orjantap-pj^
roita hautakummullesi.
«* • • • • • .-. •
• » / • i • — :
i r - Erilaisia mielipiteitä ilmais.
tiin uskonnon puolustajienkin
laitolla uskonnonvapauslaista,
joka äsken liyvi^ksyttiin Suomen
eduskunnassa. Näyttää kuiten­kin
että uskonnonvapautta puol­sivat
nekin edustajat, jotka lain
erinäisten kohtien vuoksi vas­tustivat
nyt" käsillä ollutta ehdo­tusta.
Ehdotus sai kuitenkin
tai;.vittavan kannatuksen, ja nyt
on Suomessa oikeus jokaisella
m ii n ti e t o i s t a. ja \G lv o 1 li s u n t en s a
hiisittä viiil kannattaja joukkoa
kuin ylev>nsä uskotaan.—Ja niin
kauan kun sitä liiytyy, tarvitsee
kristi 11 inen t oi m i n ta a i noa st aan
suojaavia, mutta ei pakottavia
lakeja. Ja historia todistaa, et-tii
elävälle kristillisyydelle el
suojaavatkaan lait ole välttii-mättömyys.
; Onhan ; kristillisyys
ja sen tunnustajat saaneet Ivaut-ta
aikojen kestää monet vainot,
joiden aikana .kristillisyys on
säilynyt kuni kulta säilyy ja
puhdistuu tulessa. Jospa nyt
säädetty, laki olisi- Suomen kan-s
a n k i r k o 11 e s e m m o i n e n ]> u h d i s -
tustuli. Se voi .sitii olla ainakin
eräässä inerkityks'^ssä: kykyi­nen
laki .saaluonnollisesti IcirJcon
vastustajat siitii, lu()j)uniaan,
mutta se voi my ösk i n v a s t a a v a s -
sa . määrässä valveuttaa kirkon
kannattajia ja . herättiiä heissä
velvollisuudentuntoa .ja toimin­tatarmoa.
Venäjän neuvottelut Turkin
kanssa.
'Venäjä halusi -kaikin mokomin
tulla kut.sutuksi Turkin ja liit-tolaisvaltojen
väliseen neuvotte­luun,
mutta sen. läheteille annet-;
tiin kutsumus ottaa osaa ainoas­taan
Dardanelleja koskevien ky­symysten
käsittelyyn, mutta ei
itse rauhanneuvotteluun. Eräs
1 ehti arvelee tällaista menettelyä
omituiseksi, perustellen sitä seu­raavasti:
On hieman vaikea
näin kaukaa katsoen ymmärtää
miksi Venäjä suljetaan ulos
konferensista, kun osaaottavista
valloista vain harvat, jos ku­kaan,
kieltäytyisivät kauppasuh­teista
Venäjän kanssa. On i tot-taj
että Neuvostohallitus teki so­pimuksen
Kemal Pashan kanssa,
"kun tämä kyvykäs johtaja alkoi
puuhata hallituksen muodosta­mista
Konstantinopolissa maJBir
levän hallituksen .sijalle. Kemal
Pa^shan onnistumista • kreikka­laisten
Vähästä Aasiasta ajami-
Kauttaaltaan ame^-ikalaisten.
'•jänkkien", keskuudessa on sel­lainen
luulo vallalla, ettii täällä
maassa olevat ulkomaasyntyiset
omaavat Thomas \V. Lamont'in,
•kansainvälisten^ pankkiirien ja
muiden mielipiteen Europan kj^-
symyksessä, joka ikäänkuin vel­voittaisi
Amerikan, asettamaan
Europan ensimäiselle tilalle .ja
itsensä vasta toiselle.
Mutta- iviin ei ole Taita. Euro-i)
an . asioita lähemmin tuntevina
he. ulkomaa-syntyiset... tietävät
sen, että tavallinen kansa ot
sun ria ka an hy öty isi, jos A men-ka
vaikka pyyhkisikin Villasella
entiset saatavansa ja laittaisi
kymmenen: tai kaksTkymmentä
lviljoonaa dollaria peräiin; niillii
rahoilla rakennettaisiin luisia
sota varustuk'sia, laajennettaisiin
valtakuntien sotaista mahtia ja
suunniteltaisiin uusia valloitus-retkiä
toisten, vähäväkisempien
maiden niskaan. (Ilkomaasyn-tyisistä
on hyvin suuri osa jo
kansalaistunut tiissä maassa, he
kuuluvat veroamaksa vaan osa an
kansasta ,eivätkil halua lisätä
verotuksiaan silli! nimenomaisel'
la edellytyksellä, ettii joku Eu-rojian
. maa jaksaisi nousta soti-laal
1 iscssa ni a h dissa A m e rik aa j a
kaikkia muita korkeammalle. He
t iet ävät l^iU i-opan mahla j ill a oi o-:
van taipumusta sellaisiin pyrki­myksiin.
'
Pankkiirien kantaa he eivät;
myöskiiiin osaa omata. Heillä ei:
ole sitil tunnelmaa kuin on niillii
pankkiireilla, jotka ovat sodan^
j ii 1 k e (»n 1 a i n a n n e e t m e 1 k o ) ä-•
varmoja .takeita vastaan Euro-panmaille
yli kahdeksan, hilJoo­naa
dollaria. On totta, ettii tiin-nc
siirtyneet, europalaiset ovat^
jo aikoja, ennen olleet avustus-työssii,
ovat lähotelleet rahoja
.satoja miljoonia dollareita "vair
haan maahan,'^ mutta ne rahat
ovat menneet toisellaisiin tarkoi­tuksiin,
ne ovat tulleet itse kun­kin
sukulaisen tai y.stäväu per­soonalliseksi
hyödyksi ja sitii
tietä jokapäiväisen, elämiin van-;
rastumisen edesauttajaksi, eikä
sotrfisiin tarkoituksiin.
^Sellaista avustu.sta ovat n. s.
s i irtolaisin a t iih ii n m a ah a ii sa a •
pu n eet h ar joi t ta neet m on i a • v uo-sikymmeniä.
Ja sitä he kyllä
t e k e V ii t y 11 ii vieläkin, alutta .se
on puhtaasti rakkaudentyötiijä
n i i n oi 1 e n a i V an ei- i la at u i s t a k u i n
niita tarkoittavat pankkiirit j<V
ra h a y h t y m i i t. TI 1 k o m a a sy n t y i s e t
osaavat eroittaa rahamiesten
|)yrkimyksei. omista harrastuk-si.
si rian eli Ica selvemmin kuin
tiiysivcrinen jiinkki osaakaan.
Il(v tietenkin toivovat parasta,
tulevaisuutta .synnyinmaansa o-sa
lie, mu t ta t ä m än l ä m m it tä vän
toivonsa ohella he eivät suin­kaan
unohda eroittaa tosiasioita
toisistaan, nim. sotilaallisia va­rustautumisia
ja kansan todelli­sen
hyvinvoinnin lähteitä. Vii­meksimainitulle
he antavat tun­nustuksensa,
mutta ei edelliselle;
Jänkit, jotka toisin luulevat, e-rehtyvät.
- (GPS.)
t ä va 1 m ist et un juu tai ai st ei i o \) i s-tos.
sa ja : kirkkokunnissa.
Syynä sanotaan olevan: löyhät
.säädök.set, jotka saattavat sen
mahdolliseksi-, että uskonnollisia
toimia voivat harjoittaa henki­löt,
joilla ei ole siihen lahjoja
eikä tarpeellisia ominaisuuksia.
l^Irlantilai.sia, skotlantilaisia,
ru o tsal ai sia ^ j a k re i k k a lai si ak i n
esintyy juutalaisina ralihiineina
saadakseen väkijuomia myytä­väksi,"
jatketaan kanteessa.
'«Nykyisen lain mukaan, ei tar­vitse
tehdii muuta kuin esiintyä
juutalaiselta kuulostavalla ni­mellä.
Tämän jälkeen, hankkii
henkilö kymmeneiv muun henki­lön
allekiigoitukset -:<- hakemuk'-
seen rabbiinin lupakirjan hank­kimiseksi.
, Tiiman hän saa vai­ti
OS i 11 te e r in^ k a utt a ja kun . se ori
täytetty, annetaan lupakirja ta-a
11 i s es t i il m a n 'm uuta tutki n t o a.
** Kun vääj-ällä papilla on hal-lussaan
valtion 1 upakirja esittää
hän sen valtiou kieltolakikomis-sioneillle.
jolta • hiin saa: luvan
hankkia kymmenen ^'alonaa vii­niä
seu rak\int ansa jokaist a jii-sentil
kohden. Seurakunnan jä-^
senten nimet 'poimitaan' puhe-linoi)
paista ja kaupunkien osoi-:
tekalentereista valitsemalla niis­ti!
juutalaisilta näyttiivät nimet..
S i 11 e m yy dä ii n vii n i ka iki Ile. si t li
haluaville korkeihin hintoihin
ja avointa väki juomakauppaa
harjotetaan. Valtion kieltolaki-johtajan
kirjat osoittavat, ettii
eräässäkin pienessii lähikylässii,
jossa tiedetään, olevan ainoas­taan
K'uusi juuta 1 aista asukasta,
oli muudan väärä ralvbiini saa­nut
kahdesti vuodessa 15,000 : pral-lonaa
viiniä."
Tällaisen menettelyn vakuute­taan
suuresti halventavan us­kontoa
ja liäiritsevän oikeita
pappeja kalliissa työssään.
Jaltaan pej-ustuu. Ja ettii tämän
elinkeinon rappeutuminen on
kansakuntia häviöön saattanut.
'Harvoilla mailla on malidolliT
suudet. maanviljelykseen suurem
mat kuin meillä »Suomessa todel­la
on. Ja harvalla kansalla on
si i h en n i in su u re t ta i pu m u k se t
ja ominaisuudet kuin. meillii.
Suomi ei ole , suinkaan mikään
köyhä maa •— feikä saa sellaisek­si
jäädäkäiin. Suuret alat on
su oma laisella, ku ok alla j a a ura 11 a
vielä valloittamatta. Suuret
joukot parhainta väkeä on sillä
uu.sille tyiimaijleen asettaa. : «ia
silloin kuin nykyisten soit tein me
tiloilla tähkäpäiit aaltoilevat —
silloin ovat myöskin lunlla ja näl­kä
tästä maasta .poistuneet ja sil-
1 oi n on- sii rtol a,isill a j a n y k v' i s i 1 hi
m a a tah a 1 u av i 11 a : ti 1 a 11 o mi 11 am­me
.kylliksi omaa työtä -ja ruo­kaa
— omassa maassamme.
l]i riitä se, että meillä puhu­taan
voimaperäiseen: maanvilje­ly
k seen pyrkimisestii'.sil 1 oin kiiin:
maat ovat vielä raivaamatta.
Uutta maai^ii uusille viljelijiiill.e!
— se olkoon tunnussanamme, 10
kelpaa sellainen" isänmaan rak-
Uutta maata uusille viljelijöille!
määrätyn j ikärajan täyttäneellä i s,^ssa mahdollisesti/äutti Venä-k^
sulaisella e^ota kansankirko.s- jän , myötätunto. Ttota yhtä j
kaus", joka yksityisten, yhtiöi­den
y. m. etujen ja j)yyteiden
tähden, pyrkii estämään yhteisen
kansakunnan ja valtakunnan yh-:
teishyvän saavutuksia. Sillii vas­ta
silloin, kuin tämä maa viijel-täväksi
ja asuttuavaksi jaetaan
ja saadaan -— vasta sitten alkaa
tässä maassa olot oikealla tolalla
olla ja vasta silloin me alamme
todelJ<akin olla sitii, jota ine.idäu
ollakin pitiiii.
taleiksi lyödä, mutta kovin vai­keata
nostaa ja rakentaa.
. Kaikki rakentamista tarkoit­tava
inhimillinen työ, olkoon se
sitten henkistil tai ruumiillista,
olisi nyt tehostettava palvele­maan
kärsivää ja lahoovaa maa­ilmaa.
Olisi mielestäni jyrkiisti astut­tava
P, Raamatun viittomalle
tielle-: ''»loka ei tvötä. tee, haii
olkoon .syömättä.*'
; Tyo on ollut aikoinnanmur-heen
ja orjuuden käsite, nuitla
meidän täytyy päästä yinniärtä-,
mäiin; että työhön, sisältyy SUIDI
ja .salaperäinen elämän->iun<ni.s
Ihminen, joka ei työlii te", on
luullakseni . onn<'ton. .merkityltä
vaillaoleva. .olio., -jos ta;is ihmi­nen
joutuu tycin orjuutiN?]! on
s i 11 o i n k i n t y (i n ja t y lm te k i j ä n,
suhde epävanliurska>. Tyuii tu­lee
i)alv(»lla ilimist/i Ja olla \äli-neenii
li;in-:'ii hyvin voimii Mecti.
eikä päinvastoin.
Ja nreidivn tuleemuistaa. (•ttä
Icaikeii luovan ja i'al:eiiiavan
1 vihi yli ;i. 1 e pii ä a i k a Ic a n s i ei i vi 11 -
malan siunaava ja iKMl.eliipnila:
vii siunaus.
\'aasa, koliin,iisen t\(Jii \iik'')i-hl
1!I22.
Nyferinen kiirssimme rahaläfe»:
'tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Myös myömme pankki-osoitukv
sia (shekkejä) markoissa yll2^
mainit., kurssin jälkeen ja eriko.v
sia, kolmen prosentin korkoa VO»
täviä matkustajien siiekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunaJ ^*
taan siellä voimassa-olevan dol^^
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut ralialähetyksiik'
postin, kautta on . 15c. summill«
alle $20.00; sitä suuremmilta suli* •
miltä mitäiin kuluja^ ei'peritä.
Lähetyskulut sähköteitse
.$3.56 khikilta summilta.
OB
Työn siunaus.
•lohannes \ ' i i M U I MK
KÖÖPENHAMINAN KANSAIN­VÄLISTEN
KRISTILLISTEN
KOKOUSTEN JOHDOSTA.
Kaikki lähetykset osoitetaaD
postjin kautta, joa sähkösanoma-läiietyslä
ei orikois€sti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettiijän osoit­teella
varu.s,tettuna osoitteella:
Foreign Department
Amerikan juutalaiset ja
kieltolaki.
AVashingtonin viranomaisille
San' Franciscosta lähetetty vaa­timus,
että kieltolakimääräyksiä
siten muutettaisiin, että todelli­set
.juutalaiset rabbiinit saisivat
mahdollisimman suuren suoje­luksen
korkeiden tehtäviensä
harjoittamisessa ja että väärät
papit ja profeetat saatettaisiin
ansaittuun rangaistukseen.
Californian ''Jewish AVorld"-
nimisen lehden toimitta,ja A.
Gray on tämän vaatimuksen al­kuunpanija
ja ovat häntä tuke­massa
valtion kaikki Jehovan
uskontoa tunnustavat liebrealai-
•set. Kanteessa valitetaan, että
kahden viime vuoden aikana on
on . Californiaan ilmestynyt pal-
Xe viljamiiiirät, jotka* maa­hamme
on vuotuisesti ulkomail­ta
tuotettu ja tuotetaan yhä vie­lä,
kirjoittaa "Ilkassa" Y. V.
Virtala, — eiviit juuri jmhu
maan viljelyks(Mnme ^ puolesta.
Ja kuitenkin tiedetään, että vas­ta
noin klomasosa. Suomen vilje­lyskelpoisesta
maasta . on- vilje­lykselle:
i'aivattua ja asuttua^
Eikö s i i s Suomen väkiluku ole
ollut kyllin suuri enempään ky*»-
täkseen.' Kli eik(> kansassamme
olisi ollut:()ikeata maahankeii ja
korvenraatajakiintoa'.'-—
Siirtolaisuutemme ja suui"et ti­lattomat
joukot eivät juuri edel-'
lytä sellaista että niin olisi ollut
asianlaita. Ja mitä oikean .maa­lien
ge n ja. k.o r \' (»n ra a ta j a kuun on
1 öy t y m i s cc n t u 1 e e, • • n i i n o n h a 11
nähty kuinka melkein . j ä r j e s ­tään
kaikki suomalaiset siirto­laiset
vieraille maille joutues­saan
ovat juuri .sen henkisiä ja
lialuisia olleet.. .la että- suoma­lainen
on oikea korvanraataja—
sitähän juuri siirtolaistemmekin
valtavat viljelys- ja asutuskes-lai
k s e t u 1 k o m ai d e n e i iti s i 11 ii koi-;
l)ien sijoilla osoittavat/ Mitii ti­lattomaan
väestöön Suomessa tu­lee,
niin epäilemättii ovat ne
järjestään maatahaluavia, kuten
siirtolaisetkin, jotka pääasiassa
0 V at s a m o i s t a r i V e i s t ii lä h t ö i sin.
Ne toimenpiteet ja lainsiiädän-nöt,
joilla esim. Yhdysvallat, Ca-;
nada .y. m. mat ovat viijelyksel-le
raivatut ja asutetut, ne esi­merkit
puhuvat meille kyllin;
selvää kieltä siitä mitä oman
maan, oman työn ja oman kodin
saa V u ttami sen i n a h ((o 11 i s uu det
oikeastaan kykenevät aikaansaa­maan.
Ja että tiima kaikki so­pii
meille erinomaisen hyvin. Si­tii
osoittaa raivaamatoin maam­me
ja yhä lisääntyvä siirtolai­suus
ja maata haluavat tilatto­mat
joukot.
On todellakin synti ja häpeä,
että itse korvenraatajien maa
pidetään luonnontilassa eikä an­neta
sitä haluaville viljelijöille.
Vaan saavat he joko lähteä sitä
etsimään vierailta mailta •— tai
jäädä tänne hätää ja puutetta
kärsimään. Tällainen valinta on
ttkdella oikeaa paholaisen valin-
!täa.' Eikä ole suinkaan ihme,
jos punaisuus ja kommunismi
saavat jalansijaa ja leviävät yhä
laajemmalle. Yhtävähän kuin
sekään, ettei tässä maassa omii*
laan pärjätä eikä toimeen tulla.
jon enemmän juutalaisten pap­1
. Kieltämätön tosiasia on, että
peja kuin kahdenkymmenen vl-i maanviljelyksen kukoistavaan
ta, vaikkei haluakaan yhtyä mi-!LUurelia varmuudella voi feanoa, me vuoden ajaUa tiedetään-h^^
; r^le eliiinnie nyt suui-eh iiiaailr
m a n palon ya i ke i de h. j ä 1 k i l a s kii-jenikiiittaainiscn.:
aikaa.; ;P^
\';u p s i t ui ian s i e l i i n h i mii 1 i s e n : t y ii n
ja ahkeran ;älierrivkseh;tuloksis-t
a' ; • in a ka a; -si r pai ein a h il v i te tyiv
niaan- kahiarälla;^^^'!^
Iiaassa"vöiinissaan olevat;;n|
sortuivat •hirvittävän . sodan-; sil-pötniiia-
eniienaikai.seeii ;hautai^
Meidänkin. vmaamnn^ ;jqiitiii: vii-
1 ill ises ti ;; j a ;v.yäli ttö nui st i; ;.vSod a n
haavoja potemaan; v'lCailven tä-lo;
udellisen.: kiiyhyyden: ja; epii;va
muuden ^ ; ri n n alla . oii ;olomassa
vielä poliittista epävarmiiutta ja
m at ala m i elisyyttii., joka •; va ikeut -
1 aa Huroopan ja koko maai 1 mau
jii 11 een rakentamista.
.Mikä jielastaa. maailman siitä
suuresta taloudellisesta i'omah-
(luksesta, jota kohden oUaan pe­lottavalla
nopeudella kulkemas­sa
.' Työ — luova ja ra ke n t a va
työ- — on se pelastusrengas, jo-
110 n t ai o u de 11 is elia ai a 1 la : o n 1 a r-tuttavä.
;v^-';• . v r ^ ^ : V - ""; r •
M aa il massa on pelattu, hirveii-tä
verileikkiä .vjiosikausia. Vii­kate,
aura, ja kynä vaihdettiin
miekka an ja pisti raeen. ^ Henki-n
en e ne i* g ia,: : j o ka oli il imi sen
hyvin voi nni n pai vei u ksessa, • sa i
siirtyi! hävityksen' ja. mui-hahi-mon
.palvelukseen; Jä kun sota
joll.äkin: • rintaniaosa 11 a .;,; lo))pui,
•seurasi ia pain turnielux, ; k11ritto-muus,
nautinnonhimo ja ennen­kuulumaton
veltostuminen ja
ha luttomuus /ra k e nt avaan työ­hön,
'--'h-'
On tehtävä tiiydellinen paran­nus.
Työ on aateloitava taas o-maan
' jumalalliseen arvoonsa
palvelemaan ihmjsen sisäistä ja
ulkonaista hyvinvointia. ;
•'/Laiskuus on paheiden äiti'
siellä missä laiskuus;on sieme­nensä
idättänyt, siellä elostele­minen
ja paheet kaikissa muo­doissa
.satoaan korjaavat. Sano­taan
,että kaiken köyhyyden ja
paheen syyt ovat huonossa ja e-piivanhurskaassa
.yhteiskuntara­kenteessa.
, Ja minä myönnän,
että; on suurta epiiyanhurskautta
ja huutavaa virheellisyyttäkin
kaikkien aikojen yhteisku;itajär­jestyksessä
ollut. Mutta suurin
vika sittenkin; on . ollut ilimises-sä,;
joka 'on yhteiskuntaraken-nuksen
luoja. Mutta me emme'
voi tulla vauraiksi ja onnellisik­si
vain iainlaadinrian kautta,
vaan yksilöiden ;• moraalisen pa­rantumisen
jä. työteliäisyyden
kautta. .
Pääoman ja tyÖn välinen risti­riita
voidaan poistaa hyvällä
tahdolla ja onnistuneen lainlaa-dinnan
kautta, jos rakentaminen
p:- eikä hävittämistä, — asete-taan
etusijalle. Maailma t^rvit-see
juuri nyt rohkeita jä jielpt^^
tornia rakentajia. On' v^rrattäinv
ilaan valtakun*tien"oTma poh- ^ heT^^^ä" särkeä;" krffffä^d jH' ^'pit^-''^
\ ' i i m e kiinn alkujuiolella
dett l i i i : l\()()i)eiiluMninassa kolme
Jiuon la 11 i 1 vaa k a i i . - a m v a l i s i ;i.
k r i s t i l l i s t ä kokousta, joi k a oli­vat
uutena, todis.tulvsena sirlä.
et lä valveut Ullin ('Vankeliiien
k i r k k o yli ..maailman, d i y k y a i in
OM tosiasia. l l n s i T n m i i i n e u krjko-us
oli X i i o r f e n Miesten K r i s t i l ­l
i s t e n • y i i d i s t y s t ( . 'M . n i a a i l m a i i l i i -
t on i )äa t oi m i k- n n na n. • ko ko.us, }o-hon.
(jt t i o s a a n.. '70 edustajaa eri
m a i s t a • j a j o t a : j o h t i v a t sellaiset
niu^het .kuin tunnettu amerika-l
a i n e i i tohtori .Mott ja Uuotsin
kuninkaan. • v e l i , julnssi Bema-d
o t t t ' . K o k o u k s - s s a oli I s r i s t i l l i -
s e i i nuorisokasvatuksen asia pe­r
u s t e e l l i s e n poJjdinnan alaisena :
e d n s t i \ a t l i a i i tiimiin työn K ö o -
jienhaminaaii ^aai)uneet lähetit;
j ä r j e s t ö i i , johon k i i n l im n. puoli­toista
miljooima j i i s e i i l a . Toi­nen
kokous oli I v i r k o l l l s o n . M a a - :
i l m a n l i i l o n suurpiirteinen k o n -
ferenssi : k a n s a i n v ä l i s e n ystiivyy-d
e n e d i s t ä m i s e k s i , johon n. 25
kansaa oli l ä h e t t ä n e t edust. i j i -
aan. 'Kokous oli huomattava a-
•siallisen ohjelmansa, vuoksi, j o ­ka
ny k y i sii n va i k e isi i n •M a n s a in -
\ ; i l i s i i n k y s y m y k s i i n — etenkin
k a n s a l l i s i a viili 'mmi'-töj<i ja ase-varustusten
sui)istamista koske
HANCOCK :: MICH
—Perustettu v. 1874.—
Varat yli ^^.OOO^OOO.OO.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
viili — jiiiultui suorin ja roh­kein.,
.sanom. Kolmas kokous oli-
Eunjiopiin protesianttien toi­meen
i)ane)na ko.nfen^nssi hiidän-alaistvn
evankelisten kirkkojen.
I iikemislyoia varten, jota eri-tyisest
i . Amerikan - taloudellises­tikin
. vaiii-asliinvet kirkot ovat
käyneet suorittamaan. Ivokouk"
sest.i oi f kitytännöllisenä seura­uksena,
ettii lieikkovalutaisten
..maiti e 11 k i r k o 1 li st e n t yö n - ulkoa­päin
tapahtuva rahallinen avus­taminen
järj(!styy nyt entistii
kaytiinniillisemmiii.
, Näistä. kokouk-sista saattaa
tehdä erilitii mielenkiintoisia ha-va.
jii.ioja. aikamme yleisestä us-
Iconnollisesta asemasta. Päiiha*
\ainFo silloin on, ettii aikamme
kilstillisyys . i)yrlsii yliä enem-miin
lekojen kristillisyydeksi.
; lv i 1 • 1; o 11 i se n rn a a i 1 m a n k o nt'e r e n s-siii
a vaj.iisjum ai an palveluksessa
1 au s u 111 i n k i n.'. a i k a m vu e ; k ai paa
k Vi st 11 lisy y t lii, • j ok a nii k }'y ja jo-:
ka e'i jää vain yksinäisyydessä
i
M
W
4
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
m
)uomeeii
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KU.RfiSI ON TÄNÄÄN
•Äss-:
SUOJiIEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan pestin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys^
maksu on $4.30. Läheiyskulv Ib, rahalähetyksille, on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75e. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.-*
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoittek kirjoittaa hyvin tar­kasti.
Hh
PORT ARTHJJR,
Hi.
ÖNTv CANADA.
p
t t 1
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^