Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 29, 1936

              iillliiilii^^
<^^nn^m•w^l^«l^»^^¥Wll^ntw^^^nls
^IliiiiiiiiÄiiii
Cmadm suomalmsten kaumhirjallmen vUkkolddi
o
S «
Alkaa tmsijatkoromaoMi
Kaksi ralistavaista e
KIRJ, R, ROILÄNJ}
No. 35 LAUANTAINA ELOKUUN 29 PÄIVÄNÄ 1936
lukholm 3:s mmil-mm
m-
Avioliittoon meno on mutkallista Hitlerin
haitsemassa Saksassa
Sharkey smilylUsen
vmton Louisista
TUKHOLMA; — Ruotsin lennä-tinhallituksen
ylijohtaja, joka myön­tää
radio- ja puhelinluvat koko maas­sa,
sekä hoitaa sähkötystäkin koske­vat
asiat, on haastattelussa kertonut
näiden kaikkien toimintamuotojen
jatkuvasti lisääntyneen.
Tilastojen mukaan on Tukholma
puhelinverkostonsa tiheyteen nähden
ensi sijalla koko Europassa, ottaen
huomioon puhelinkoneiden lukumää-.
iän väestön määrään nähden; Koko
maailmassa on ainoastaan kaksi kau­punkia,
jotka tässä suhteessa voitta­vat
Tukholman, nimittäin-Washing­ton
ja San Francisco.
VRuotsi kokonaisuudessaan on'vii­dennellä
tilalla puhelinverkoston ti-he^
een nähden koko maailmassa.
Sen edellä ovat Yhdysvallat, Canada,
Tanska ja Uusi Seelanti. ,
. Radiolupien määrä Ruotsissa ^ 11-
ääntyi viime vuonna yli. 100,000, ol­len
se nykyisin 834,143. <-
-oOo-
Kolmannet Ihampaat
69 vuoden ikäisenä
HAMILTON, Ont. — Huolimatta
siitä, tahtooko hän tai ei, saa 69-
vuotias A. E. Griffin kolmaimet ham­paat.
"Hampaiden saanti minun iälläni
on erittäin vaikeaa, sillä uusien ham­paiden
puhkeaminen tuottaa anka­raa
kipua", sanoi Mr. Griffin. "Uu­det
hampaat pakottavat vanhat lähte-Ä
pois. Noin kolme kuukautta
sitten oli minun vedätettävä ne ulos.
Vahinko vain, sillä ne olivat vielä
erikoisen hyvät hampaat. Nyt ei
»inun suussani ole ollenkaan ham­paita,
mutta tulossa niitä kuitenkin
on. Lääkäri on sanonut; että näm
% vain yhdelle henkilölle miljoo­nasta."
•
Mr. Griffinin isä oU vanhoilla päi­vän
myöskin saanut kolmannet
hampaat.
— o O o — — —
POSTIKORTTI SEITSEMÄN
VUOTTA MATKALLA
BERLIN. Sangen vaarallista
on natsi-Saksassa nuorille pojille ja
t3rtöiUe tutustua toisiinsa ennenkuin
ovat tarkasti tutkineet sukuluettelon­sa,
niin että ovat varmoja siitä ketä
he todella ovat ja kuka heistä voi
mennä kunkin kanssa naimisim. Nat­sien
rotulait ovat ankaria ja asettavat
naimahaluisille jyrkkiä seiniä eteen.
Yksinpä natsimielisilläkin on edes-
,sään ankara kamppailu fikureerates-saan
kuka voi mennä kunkin kans­sa
naimisiin ja' kuka ei voi mennä
sen tai tämän kanssa naimisiin ja
minkä syyn takia.
Avustaakseen naimahaluisia tässä
rotuvalinnassa julkaisevat natsilehdet
luetteloja ja kaavakkeita, jotka osoit­tavat,
mikä prosenttimäärä juutalais-verta
muodostuu esteeksi avioliitolle
jamikä määrä ei ole esteenä.
Nämä listat kourassa joutuvat nuo­rukaiset
ja neitoset istumaan pus-kikossa
ja kauntaamaan prosentti­määriä
oikein pännän kanssa, näh­däkseen
kannattaako tässä turhan
takia henkaUla, jos kerran naimakau­pasta
ei voi tulla mitään.
Yhdessä avioliitto-merikortissa eli
tilastotaulukossa on mustia ja val­koisia
kuvioita, osoittamassa, miten
monta juutalaista vanhempaa aset­taa
henkilön kykenemättömäksi me­nemään
naimisim sellaisen henkilön
kanssa, jonka perhepajussa vanhem­pien
suku on erilainen.
Saksalainen nuorimies, jonka kaik­ki
esivanhemmat olivat saksalaisia,
voi naida tytön? jonka y k s i— vain
yksi esivanhempi -~ oli juutalainen.
Sisäministerin antamalla erikoisluval­la
hän voi naida sellaisenkin tytöil,
jolla on ollut kaksi juutalaista esi­vanhempaa.
Mutta jos on ollut koi*
me, on avioliitto lakien mukaan mah­doton.
Mutta vieläkin vaikeampi oii kah­den
sellaisen henkilön avioliitto; joi­den
kummankin suvussa on vähän
juutalaisverta. Henkilö, jonka pu­vussa
on neljäsosa juutalaisverta, ei
voi mennä naimisiin henkilön kans­sa,
joka on täysiverinen juutalainen
tai jonka veressä on kolme neljäs­osaa
juutalaista. Mutta hän voi eri­koisluvalla
naida henkilön, joka on
puoleksi juutalainen.
Nämä monenlaiset avioliittoehdok-kaat
on luokiteltu lukuisiin luokkiin.
Avioliiton merikartassa näenune seu-haavia:
"saksalaisveriset", ^'toisen
asteen sekaveriset", "ensimäisen as­teen
sekaveriset", ja "juutalaisveri-set".
Vaikeata on Saksan nuorukaisten
lähteä seilailemaan avioliiton myrs­kyiselle
merelle tämän natsien avio-liittomerikartan
mukaan, sanovat
asiantuntijat.
NEW yORK, N. Y. — Vaikfia hän
hävisikin Joe Louisille nyrkkdlyke* ^
hässä täällä, Jack Sharkey sai voiton.
älyottelussa hänen kanssaan.
Nyrkkeilijät tapaavat toisensa va«
hän ottelun jälkeen 20th Centuty .
Sporting-klubitt huoneustossa kun J t e .
menivät hakemaan palkkjo-osuuk«
siaan. Joe istui kirjoituskoneen äa> ,
ressä harjoitellen kirjoittelua kutt
Jack tuli sisään, löi kolme lanttia
pöytään ja kysyi:
"Kuinka monta rahaa näet tuos«
sa?"
"Kolme", vastasi Louis.
"Minä sanon että nitä on neljä",
\^itti Sharkey.
"Mutta minäpä näen ainoastaan
kolme", vakuutti Joe.
"Minä sanon että niitä on neljä,
Oletko valmis ostamaa minulle uuden
auton josolen väärässä?" kysyi Jack.
**E-en, en osta sinulle autoa."
*'Well, ostatkos ryypyn jos olen
\«ärässä?" intti Sharkey.
"Joo, yhden ryypyn." .
' **No, hyvä on, ^ kynittävä, olen
väärässä -— siinä on ainoastaan kol^
me.
Kaikki paikalla olleet, Joe Louis
mukaanluettuna, saivat nauraa ma­keasti
sukkeluudelle.
— ^ — o O o ——
51,586 km. uutta tietä
Neulvostoliitossa
''Jokivanhusta'' ruoppaamassa
GUMBERLAND, M d : % - James
Beeseckin sukulaiset tässä kylässä
o^-at juuri uudelleen osoittaneet seit­i
n vuotta kulussa olleen posti-
^omn hänelle Washingtoniin.^ '
Portikortin oli alkuperäisesti lä­hettänyt
Miss Mary Lee.New. Yor-
*^ta Beeseckille kesäkuun 19 p., 1929
p Beeseck oli laivastopalveluksessa
t^man-kanava-alueella U. S. S.
fionda-nimisellä Taivalk. icitti^ 0^
^tunut taivaltamaan pitkän mat-
^ t ä n ä aikana, tullen aina siUoin
-jgQ^P uudeUeen os(Mti«^} -
I - ^ ' s ' ^
PV.' r ,
' MOSKOVA. — Viime vuoden ai-kana
rakennettiin Neuvostoliitossa
kaikkiaan 51,586 kilometriä uutta tie­tä
ja korjattiin vanhoja teitä, joiden
pituus on yhteensä 53,683 kilometriä.
Työkustannukset näiden uusien tei­den
rakentamiseksi ja vanhojen kor-jauttamiseksi
nousivat yhteensä 677,-
656,000 ruplaan. Tässä työssä käy­tettiin
2,900,000 kuutiometriä kiveä,
7,600,000 kuutiometriä santaa ja 1 ,-
600,000 kuutiometriä parruja.
• -oOo —-
YHÄ SUUREMPIA
' V ;^ K t K Ml m i i i i i K i i i i i i i iM Illl)llllil|llly»llll1w^li^^»
E , . ^ moistnttaen Inalen taivuttamaaj^UnKrN
^ käytetään tätä 798 jalan lUtiusta l«nto««rfen^^
taava ^ täyttää fatfenvastl hiekalla Jolosinm ^
nostaa ylös 1 ^ lamUojalkaa santaa Joto tunti.
NEW YORK. — Glen Martin,
jonka komppania rakensi jättiläsmäi-tää
postia Tyynenmeren yli, uskoo,
että viisi kertaa niin suuria lentoko­neita
kuin Clipper-malliset, tullaan
rakentamaan tulevaisuudessa. Mar­tin
sanoo, että 125 tonnin painoisia
lentokoneita aletaan rakentamaan en­nenpitkää.
China Clipper, ensimäinen lento­kone,
joka alotti postinkuljetuksen
Tyynenmeren ylitse, ön- 90 jalkaa
pitkä. Viisi kertaa niin suuria lento­koneita
ennustaa Martin tultavan ra­kentamaan
tulevaisuudessa. •
ff
mm
^?;'V•.••'-Vi?v^^
mm
m!»