Canadan uutiset, September 22, 1921

              Äiiii
CANADAN UIJTISET -
öuomalaicen eanomalenti CanadasBo,
ilmestTy jokaisena Tontaina.
Kustantaja
The Canada Nevvs Publlaning Co.
Brick J . Korte^ Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, Toimittaja. .
TILAUSHJNNA^:
Canädaan: $3.00 koko vuodelta,
!{1.75 puolelta vuodelta^ ^$1.00 3 kuu­kaudelta
ja 40-senttiä ki^ukaudelta.
Ylidysvaltoihin ja Suomeen: $3.75
koko vuodelta ja $2.25 puolelta mo-delta.
\
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran ju-
Tiistuna, Pitempiaikaisille Ilmoituksil­le
kohtuullinen alenii|i8« Halutaantie-
' 1 - Ja nimenmuuttoiUuotukBet 75 sent-viji
Tkerta. $2;00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlau«-ilmoi-tukset
60c palstatuumalta. Kuolonil
moitukset $2.50; muistovärsyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil
moitukset $2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräya-luettelöt,
luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumaltai
Uutisten Joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 sentti^ riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkefelleaijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat jlähetettävät
osoitteella: |
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, , Ont, Canada,
Caiiiadän osuÄ^ •
O^uttstoimirita
viime vuosina edistyny^t^^^
t a v in askelin; päättäen^^ G
.osuustoiminnallisen yh'dfs1^kaenj
jonka päätoimisto on Brantfor-dissa,:
(Tlie ;Gö-operative
Eiiiionv o|;vG vuosikerto-mnksessaan
j u l k a i s e m i s t a nume­roista.
Äitymällä, oli viiiiie vuon­na
kaksikymmentä vähittäis­myyntiliikettä,
joiden myynti te­ki
yhteensä 42^J^6a,253.2Ö^ ^:mikä;
inerkitse& $332,527.49 q i s ä ^ t
delliseen vuoteen' verrattuna. '
suuspäonia -lisäahtyi^
hl ;telidon kaikkiaan-^^^^
.iptayästöiii; ;lainapääoma väheni
1^10,fe2,22 ala;^ tehden y
pvilla • $138-Q2L
»1 ettoylijääinä • e 1 i • ypi 11 o ; teki
j^l65,904.45y josta su
to-osuuksiim jaettiin jäsenille
^157,423^56; osingon Vaihdellessa
3-12: prosenttiin; • Vähittäiskaup­pojen
jäsenmaata lisääntyi vuo-
: a c n ; p 2Ö kuluessa lyl21:11^ olv
'CV viiodeii: Ibpulla 7,427; • ; ;\
United Ora in; G rowers-y lidiä-
.yksen tilastonumerot on Vliietel-
1 u - erikseen, koska mainittu jär-ihC^
a«n amdrai inn U f rUa xu/ at ijjlsta lainattaessa on J•^ sto yvlk-sQihn^aöanru. nIvani.-iionilttttd-,c-!i «snumu-itt-ai
liikettä. Sen •yhteinen myynti-mahdollisimman
nopeasti ja voi­makkaasti
tekemään.
Keskustelussa useat l i p i i h u j at
huomauttivatj että Suomessa tun­netaan
perin-vähän Amerikan
,suomalaisten oloja j a elämää, k un
sitävast.. Amerikassa paljon tar­kemmin
seurataan Suomen oloja,
v a i k k a sielläkin on useasti vaikea
saada tarkkoja ja puolueettomia
tietoja. Tässä kohdin tulee siten
perustettavalla toimistolla ole­maan
l a a j a j a tärkeä työala.
Lopuksi päätettiin jättää Ameri­kan
suomalaisten itsensä päätet­täväksi,
mitenkä yhteistoiminta
Suomen kanssa sieltäkäsin järjes­tetään.
Suomalaisuuden Liiton
kokouksessa asetettavan toimi­kunnan
on. tässä kohden asetutta­va
yhteistoimintaan Amerikan
suomalaisten järjestöjen kanssa.
a
muualta^
^ silmäin'saaneen jalansijaa myös-to^ W a ' m i e l i a i h e t t a ' e h kä
ja
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osodtej
CANADAN UUTISET
(The Canada New8) .
The Finnish Newsi>3aper in Canada.
Puhlished every |Thursday hy
The Canada News Publishing Co.
E r i c k J . Korte, Manager.
Lauri Maunu, Edi^tor.
A ^ j l y News Bldg-, Port Arthur, Ont.
maa ra
D O
CANADAN UUTISET
is w«lcomed and reaa m every Finnish
home tn the Dominion. It Is, the.only
dire»3t advertising medium for those
manufacturers and mörch^nts who
wlsh to create and bulld a profitable
and perraanent demand for their prod-uctH
and merchandise by the large and
eytiT crowing Finnish population resid-iug
in Canada. Place your trial ad-vertisement
and get results..
Advertising rates 50o per inch.
Politicaladvs. $1.00 per inch,
Advertisements must reach Our Of­fice
Wel[Jnesday neon to appear on
Thursday's issue. ,
. Subscription price in (Canada $3.00
per y^ar. United States .and other
couatries $3.75; per year in advahce.
Entered as second class mall mat-ter,
Dee. 1, 1915; at the Post Office at
i^ort Arthur, Ontario, Canada.
teki samana; aikana $6;-
908.80(3.00. voitto-osinpot $463,-
675.64 ja jäsenmäärä 35,929. Se
o] i käsi t el l y t ka ik k iaa n 5,654 vau
mmlastniista karjaa ja 24^,503,-
237 hushclia viljaa. Kaikkien
ylidistystcu kauppavaihto teki:
i}^a371J49.20, nöttoylijäämä 629,-
58(109 jd jäsenmäärä 43,356.
Villälueteltuiliin tilastoihin si­sältyvät
a inoastaan Canadan .jär­jestyneiden
osuustoimintaliikkei­den
numerot. Niiden lisäksi on
maassa suuri ' joulvko osuustoir
n iin n y 11 is i a: y ri t y k s i ii, j o t k' a .1 o i -
m i v a t itsenäisesti. ; -
T H E AIM OF T H E CXNADAN
UUTISET.
The help preservi the Ideals and
.^cicred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
c D s e r v e its Iaw8 and in*pire others to
' espect and obey them: To strlve
unceaslngly to quicken the publlc'«
;>.c7>qe o f C i v i c duty: In ali ways to aid
n , making thIs country flreater and
Uetter than 7e found ItJ -
— TTyvän voima perustuu ihmi-a
k y k y y u rakastaa jotakin, jo­ka
on ulkopuolella omaa itseään.
— K a i k i s t a haaveista : hedel­mättömin
ja vaarallisin on se, et­tä
tahdotaan ^ herättää henkiin
menneisyyttä.
— Ilman itoivoa ei ole elämää.
Sama voima, joka saattaa meidät
olemaan, kiihoittaa meitä nouse­maan
yhä korkeammalle.
— Viisaus on siinä, e^ttä oppii
ymmärtämään kuinka äärettö­män
puutteellista Oli
i n h i m i l l i n e n tieto.
korkeinkin
Lmerson.
— ITyvä omatunto on vahvin ja
varmin k i l p i . E i ketään ole huo­keampi
kukistaa, kuin sitä, j o ka
tekee häpeällisiä töitä.
Suuria niiieliiä ovat ne, jotka
tajuavat, että ihenkine n voima on
suurempi kuin m a t e r i a a l i n e n , et­tä
ajatukset hallitsevat maali-maa.
— Emerson. I
— Suurimmat totuudet ovat
yksink,ertaisinipia; samaten ovat
myäskin .suurimmat Ihenkilöt. -
J . C. Hare.
-—• Ne, j j o t k a ovat kärsineet, ei­vät
ne, jotka ovat aiheuttaneet
kärsimystä, • ovat:: vieneet maail­maa
eteenpäin. — Leo iTolstoi.
Älä
Onko sinulle elämä rakas ?
sitten hukkaa turhaan a i ­kaasi,
sillä siitä on elämä kokoon
i)antu. — F r a n k l i n.
— Ystävyys ei yhdistä kukka­sia,
jotka tänäpäiväiiä kukoista­vat,
huomenna kuolevat, se yh­distää
toisiinsa sieluja, henkiä,
kuolemattomia olentoja.
Yistävyyden liitto on ikuinen,
se «eisoo tapausten vaiheiden,
kuoleman ja katoavaisuudeuu^
halla. , i • 1 * ' ' t, ^
Lähemmän yhteistoiminnan ai­kaansaaminen
Amerikan suoma­laisten
j a vanhan kotimaan
välillä.
Elok. 23 p:nä pidettiin vanhalla;
ylioppilastalolla kokons, johon a-sianharrastajia
oli kutsuttu kcs-kiistelemaaii
- -Amerikan suoma­laisten
jav heidän^^vanllan koti-maansa
välisten suhteiden järjes^
tämisestä . tähänastista läheisem­m
i k s i ja kiinteämmiksi.
Kokouksessa olivat saapuvilla
s ii r t ola i s k o m it ea n pu heen jo h ta j a
maisteri Akseli Eauanlieimo, .Suo­malaisuuden
Liiton puheen jolita-ja
tohtori K a f a e i E n g e l b e r g . A-mcrikan
suomalaisten edustajina
Su o jn i o p i s t on o p ett a j a t a r n ei t i M:
Perttula ja liikamies F. Tolonen
sekä• . lisäksi muutamia aikaisem­m
i n Amerikassa asuneita tai oles­kelleita,
suomalaisia.:
Kokouksen avasi valmistavan
toimikunnan puolesta maisteri
A k s e l i Rauanheimoj selostaen A -
merikan snomalaisten ja Suomen
välisten suhteiden jäi-jcstämistoi-mikunniissa
esitettyjä mielipitei­tä.
Toimikunnassa oli tultu sii­hen
päätökseen ,että yiiteinen y l i -
distys Amerikan suomalaisten ja
Suomessa -asuvien kesken ei käy
tännölli.sistä syistä oikein voi me­nestyä,
vaan lienee asioita hoita­maan
perustettava täällä eri y h ­distys
j a Amerikassa taas toinen.;
Asiasta syntyi vilkas kesku.ste-lu,
jossa yksimielisesti asetuttiin^
sille kannalle että on jo aika ryh­tyä
pikaisiin toimenpiteisiin A-;
merikaan ^muuttaneiden suoina>
laisten ja lieidän vanhan koti-;
maansa välisten suhteiden saatta
miseksi läheisemmiksi j a kiinte­ämmiksi,
•Käytännöllisenä toi­menpiteenä
eräät puhujat ehdot­tivat
erityisen siirtolaisseuran pe­rustamista,
k u n taas toiset ehdot­t
i v a t vettä Suomalaisuuden L i i t to
ottaisi tämän asian ajaakseen ja
asettaisi sitä varten toiniikunnan,
johon v a l i t t a i s i in asianharrastaia
myöskin l i i t o n ulkopuolelta.
Lopuksi y h d y t t i i n k i n yksimieli­sesti
viimemainittuun esitykseen
j a päätettiin pyytää Suomalai­suuden
L i i t t o a ottamaan tämä a-'
sia ajaakseen sekä asettamaan
toimikunnan, joka mahdollisim­man
itsenäisesti ryhtyisi valvo­maan
^ A m e r i k a n suomalaisten ja
Suomen välisten suhteiden kehit­tämistä
j a n i i n pian kuin suinkin
perustaisi sellaisen toimiston, jos­ta
maisteri Rauanheimo alustuk­sessaan
oli tehnyt selkoa.
Erikoisena evästyksenä tahtoi
kokous liitolle lausua, että saho-malehtipropagandaa
siirtolaisten
hyväksi olisi sekä Suomen, että
Amerikan lehdissä Tyhdyltävä
Paluutiellä.
iMaailman-historian järkyttä­vin,
seurauksiltaan traagillisin ja
pelottavin yhteiskunnallinen näy
telmä lähenee loppuaan. Kalman
haju leviää idästäpäin p i t k i n E u ­rooppaa,
p i t k i n sitä Europpaa ja
maailmaa, joka bolshcvikien ju^
listuksen mukaan oli perikatoon
menevä j a tuomittu. Tämä - r u u r
mislöyhkä tulee N'euvbsto-Venä)
jäitä, jossa miljoonat tuoreet ris­t
i t todistavat bolslievisti-kommu-nistisen
opin vja * "uudistuksen "
a ikaansannoksi^ta * j a ' tuloksista.
Sen järkyttävimpää- havainto-opetusta
epäkypsän, materialisti­sen,
kaikkia siveellisiä arvoja
vieVovan mailmanparantelun ky­vystä
••onnellistuttaa^- kansoja
j a : yliteiskuntia ei ihmiskunta
vielä ole saanut!
Jos keiden kumousmiesten n i in
on Leninin j a hänen juutalaisten
apuriensa .tappio ollut perinpoh­jainen
j a lankeemus suuri. J os
kenenkä, on L e n i n i n täytynyt k i ­rota,
mitä ennen on siunannut,
j a siunata mitä ennen on kiron,
nut. iVskel askeleelta on tämä
vallananastaja ja hävittäjä saa­nut
peräytyä niistä periaatteista
j a oppilauseista, jotka hän oli j u -
1 istanut vallanhoitonsa korkeim-m
i k s i ohjeiksi. Maapohjan luhis­tuessa
hänen altaan, koettaa hän
k u i n viimeiseen oljenkorteen tur­vautua
uudelleen niihin yhteis-kunnallisvaftiollisen
elämän pe­ruslakeihin,
jotka aikaisemmin
on julistanut kelvottomaksi. Käyr
tännössä tulee tämä teoreettinen,
palaus . todennäköisesti olemaan
tehoton ja kykenemätön neuvos­to
viiltää pelastamaan. Sen edellä
käynyt hävitys, sekä aineellinen
että henkinen, on ollut n i i n perin­pohjainen,
venäläisen kansan
mentaliteetti on n i i n saastunut jä
turmeltu, ettei siinä tällä hetkellä
luultavasti ole enää tervettä jä
reaktiokykyistä. paikkaa. Turha
o n s i 11 o i n e n ä ä ved o t a m i h in kä ä n
edesvastiiuntunteeseen, turha j u ­listaa
uudelleen voimaan persoo­nallinen
vapaus, turha -'palauta
taa " m aa t j a. k i i n t e is töt i o mis t a -
j i l l e en ja ottaa jälleen käytän­töön
v e r O r ja maksujärjestelmät
ihmisten taloudellisessa kanssa­käymisessä
! Siveellisen tahdon
rakentava voima voi vasta vähi­tellen
elpyä ihmisistä. Ja missä
j o t a in tästä voimasta lienee säily­nyt
läpi ka iken kurjuuden, siellä
on kohoaminen aineellisesti, tek­nillisesti
mahdotonta. Todennä­köisesti
täytyy Venäjän mädätä
mustaan multaan saakka, ennen
k u n uusi elämä voi kohottaa J u -
"malan ilmoille uusia terveitä itu­j
a .
- K a k s i suurta opetusta kaikille
ajatteleville ihmisille tarjoo se
miljoona-murhenäytelmä, jonka
regissöörinä on heilunut venäläi­nen
N i k o l a i U l j a n o v : ensiksi että
jokainen teoreettinen maailman-parannuspuuha,
joka perustuu
sille .edellytykselle, että, ihminen
on; siveellisesti valmis, on etukä­teen
tuomittu käytännössä epä-onnistumaan.
Toiseksi, että n i i ­den
vajavaisuuksien j a heikkouk­sien
•korjaaminen, joita on ole­massa
historiallisesti muodostu­neessa,
yhteissakunnass. ei ole
onnistuva ilman korkeinta mittaa
siveellistä tahtoa j a kehittyneintä
ihmisälyä.
l^Tiäitä ehtoja eivät ole täyttä­neet
Lenin & Kumpp. Heidän
kättensä ja aivojensa työt ovat
siitä musertavana todistuksena.
Mikä kammottava maailman­historiallinen
tiiomio kerran koh­taakaan
näitä äly ttömiäy siveettö­miä
kokeilijoita j a seikkailijoita I
Vakavimpia 'kysymyksiä useim­missa
maailman maissa on tällä,
hetkellä työttömyys. /Mikäli kä­sillä
olevista summittaisista
laskelmista voi päättää, 'ei t i l a n ­ne
Canadassa vielä ole varsin
huolestuttava. Tähän saakka; on
jokseenkin pieni prosentti- p a l k ­kaa
nauttivasta .väestöstä jouti­laana,
.muihin maihin^ k u t e n e-sim.
naapurimaahamnie Yhdys-v
a l t o i h i n j a emämaahamme Suur-
B r i t a n n i a a n (Y,hdistettyyn K u ­ningaskuntaan)
verrattuina. Tu­lee
k u i t e n k i n pttaa huomioon, et­tä
tilanne ei tähän vuodenaikaan
mennessä ole ehtinyt kärjistyä
äärimmilleen. Talvella se lienee
paljon vakavampi, ellei tehokkai
t a toimenpiteitä sen varalta ajois­sa
suunnitella ja panna täytän­töön.
^ ' ' ^'1^
Y h d y s v a l t a i n työsihteerl Davi­sin
ilmoitus Amerikan 5,735,000
työttömästä tulee'yllätyksellisenä
niille, j o t k a luulivat teollisen t i ­lanteen
parantuneen sen jälkeen,
kun edellinen arviointi sanotussa
maassa löytyvästä noin 4,000,000
työttömästä saatettiin julkisuu­teen,
päinvastoin nähdään nyt,
että joutilaiden työläisten luku­määrä
on verrattain lyhyessä a-
•jassa lisääntynyt lähes 2 miljoo­nalla.
iMitään t a r k k o j a laskelmia
ei nykyään voidac toimittaa, sillä
se olisi suuria varoja j a aikaa k y -
syvä tehtävä. Työsihteeri onkin
käyttänyt New, Y o r k i n valtion v i ­ranomaisten
lähettämiä tilastoja
j a samaa suhdetta silmälläpitäen
laatinut koko maata käsittävät
numerot. E r i teollisuuden haa­ro
i 1 le j a ka a n t uu ty ö t tö my y s nii­den
mukaan seuraavasti:
'Kone- ja rakennusteollisuus, 3,.-
900,000;; kaivosteollisuus 250,000
kuljetuslaitokset, 800,000; kaup­pa-
j a konttorityöläiset, 450,000;
k o t i - ja talouspalvelijat, 335,000,
Yhteensä 5,735,000.
Suur-Britanniassa on hallitus
laatinut tilastotietojat joista työt­tömyystilanne
saadaan selville
paljon tarkemmin^: k u i n Ameri­kassa.
Ne;.pn o ^ t t u ammattiyh­distysten
luetteloista, työnviilitys
toimistoista j a työttömyysyakuu^
tusten korvauksista. Täyj^in. luo­tettavina
ei niitäkään voida pitää
sillä kaikki työläiset eivät ole
ammattiunioiden jäseniä. Kesä­k
u u l l a annetut nume^;ot näyttä­vät
2,171,288 henkilön^- .vastaten
17.81 prosenttia kokonaismääräs­tä,
ilmoittautuneen työttiimiksi.
Sen ILsäksi ilmoitti 823,340 t e n -
keä eli 6.83 prosenttia tekevänsä
lyhyempiä työpäiviä.
Huono työaika tänä vuonna joh­tuu
osaltaan maailmansodasta, jä
sen jälkiseurauksista. Yhtenä
päätekijänä on useimpien Euro-pan
maiden rahakurssin alituinen
vaihtelu j a sen muuttuminen snur
rille teollisuusmaillo Englannille,
j a Amerikalle perin epäedullisek­si.
Yihdysvaltain dollari j a Eng­l
a n n i n punta ovat niin huimaa­vassa
hinnassa, että: kauppavaih­to
monien Europanniaiden.kans-;
sa käy t u i k i mahdottomaksi. Sa­malta
syystä ei pnglanti j a Ame-r
i k a enää jaksa k i l p a i l l a tuotan­non
halpuudessa Europan- johta­van
teollisuusmaan^ Saksan kans-.-
sa. Varsin ilmeisiä todistuksia
on jo olemassa' siitä, että Saksa
koettaa nopeasti elpyvällä teolli
suudellaan tehdä ne valtauksetj
joita' se aseellisessa kamppailussa
ei saavuttanut. -
kin 'preereillä. Äskettäin Winni-pegissä
pidetyssä Canadaii vä-hi
ttäiskaupfl(iaiden korpuksessa;
i l m o i t t i Vancouvierin edusitaja
kolmannen osan Tyynenmeren
rannikon ruokatavarakaupoista
olevan kiinalaisten j a japanilais­ten
käsissä. K;e tuottavat myös­k
i n yli puolet perunasadosta,
melkein kaikki kasvitarhatuot-teet
j a pitävät hallussaan kalas­tuksen
melkein kokonaisuudes­saan.
Preerimaakunnissa tuskin on
yhtään pikkukaupunkia, jossa! ei
tapaisi kiinalaista pesulaitosfta,
j a suuremmissa niitä on joukot-tain.
Useissa tapauksissa ei hei­dän
toimintansa rajoitu siihen­kään,
vaan vähitellen he siirty­vät
kokonaan uusille aloille, k u ­ten
ravintolain, ruokatavaraliik-keiden
j a hotellien pitäjiksi. Si­ten
he vakavasti uhkaavat jär­jestyneitä
valkoisia kauppiaita,
hedelmänviljelijöitä ja farmarei­ta.
K i l p a i l i j o i n a he ovat tulleet
pelottavan voimakkaaksi, joka
johtuu osittain siitä, että K i i n an
j a Japanin hallitus myöntää täs­sä
maassa asustaville kansalaisil­leen
pääomalainoja paljon eduN
lisemmilla ehdoilla kuin millä
Canadan liikemiehet voivat tääl­tä
saada.
J o k a tapauksessa on keltaisen,
rodun valloitustoiminta päässyt
Canadasa l i i a n suureen vauhtiin
j a näyttää läheisessä tulevaisuu­dessa
muodostuvan polttavaksi
poliittiseksi kysymykseksi.
aluksi menestyen, Amerikan sUu-
•rempien luonnonrikkauksien ja
«uureminan väkiluvun vuoksi tu­lee
vetämään lyhyemmän tikun.
Nykyinen fairdäimtoe fa^haläher
' / tyksille SUOMEEN^
Postin kautta ja
sähköteitse on
Jonkun aikaa sitten ou': E n g l a n ­nissa
sikäläinen meriasiantuntija
Bywater kirjoittanut kirjan n i ­meltään
" S e a Power in the Paci­f
i c " , - jossa hän lausuu oletta­muksen
,että seuraava suuri sota
syttyy Japanin j a Yhdysvaltain
välillä. Samalla hän käsittelc(3
niitä mahdollisuuksia, j o i t a kum­paisellakin
puolella tässä kamp­pailussa
t u l i s i olemaan.;
K i r j o i t t a j a , joka lähtee siitä
edellytyksestä, että Japani tulee
Amerikalaisia varoittaa hän
puhtaasti sotilaalliselta j a strate­giselta
kannalta. Katsauvs kart­taan
osoittaa ,tosin,, että Japanin
etäisyys , Panaman kanavasta on
n i i n suuri, ettei japanilainen l a i -
.vasto sopivien tukikohtien puut-
,teessä voi ryhtyä -toimenpiteisiin
kanavaa vastahan. Panaman kana-vasta
Honoluluun 4,723 ptnii-kulmaa,
ja Honolnlus.ta iYokohaf
maan 3,392 penikulmaa. Muttja
myöskirfc; • välimatka ;,§an. Fransisj
kosta Yokohamaan on,4>791 penin­kulmaa,
;jot9n Amerikankin lai­vaston
on mahdotonta -ilman- so­p
i v i a väliasemia lähteä Japanin
vesille joutumatta samanlaiseen
loukkuun k u i n . venäläiset Tshsi-man
luona: Japani pysyttelisi
strategisesti defensiivisenä ja
miehittäisi lähempänä olevat a-merikalaiset
alueet F i l i p p i n i t jj
pitäen Jap-saarta, joka- on Japa
n i n herruudessa; tukikohtanaan,
lähettäisi vedenalaisia veneitä,
j o t k a voisivat menestyksellisesti
toimia amerikalaisia kuljetuslai-
;voja • vastaan niiden matkalla
Manilaan Filippineillä. Senvuokr
s i täytyy amerikalaista laivastoa
johtaa kaksinverroin taitavasti,,
jotteivät japanilaiset yllätä sitä
Japanin vesillä. Lisäksi olisi jo­kainen
pahemmin ammuttu laiva
mennyttä sopivien tukikohtien
puuttuessa j a lopuksi olisi japa­nilaisten
rannikkopatterien pom­mitus
varsiu' • vaarallinen ameri-kalaisello
laivastolle, nämä pai­kat
kun ovat varustetut nykyai­k
a i s i l l a kauaskantavilla tykeillä,
K i r j o i t t a j a tulee lopulta siilic^ri
johtopäätökseen ,että. sekä Ame-r
i k a että Japani ei tulevasta
kamppailusta mitään hyötyisi,
niillä kun ei kummalbikaan olisi
ratkaisevamman voiton mahdol­lisuuksia;
Tulevan . Washingto-n
i n aseidenriisrihtakönferensin
työskentely kummankin suurval^
Dollarilta.
Myös myömme pankki-osoituk
sia (öhekkejä) markoissa yllä
mainit, kiirs^in jälkeen j a erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve»'
täviä matkustajien shekkejä dol^
lareissa, jotkä Suomessa lunaste­taan
siellä'' Voimassa-olevan doUa- •
rin kurssin^ jälkeen.
Lähetyskulut ra halähe tykeille
postin kautta on ' 1 5 c . summille"
alle $2Ö.Ö0'; sitä suuremmilU aum-miltä
mitään kuluja ei^ peritä." '
Lähetyskulut sähköteitse> on
$3.56 kaikilta summilta.
'Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella:.
• F ö f e i ^ Department'
First National Bank
HANCOCK :: MiCH.
—Perustettu v. 1874.— ' ',
Varat' yli $3,000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi.suomalaista liikkeessäm­me.
^ I
ottamaan ensimmäisen kohtalok- lan suostuttamiseksi asevarustus-'
kaan askeleen tässä taistelussa,
huomauttaa, että ' J a p a n i sodassa
Y h d y s v a l t a i n kanssa parhaassa
tapauksessa voi nähdä Englan­n
i n epäystävällisenä puolueetto-'
mana katselijana kun sensijaan
brittiläiset alusmaat tulevat kai­k
i n voimin . vastustamaan Eng­l
a n n i n sekaantumista sotaan J a ­panin
puolella, - Japanilaiset siir­tolaiset
ovat yhtä vähän terve-tulleet
Australiaan j a Ganadaan
k u i n Yhdysvaltoihin eikä ensim­mäistä
lakia aasialaista sisään-muuttoa
vastaan hyväksytty Y h ­dysvalloissa,
vaan englantilaises-t
e n rajoittamiseen j a välinsä sel­vittämiseen
rauhallista tietä olisi
siis niiden kummankin etujen
mukaista.
Isät kotona.
K i r j . Yiiho Reima.
(Jatkoa viime n :roon.)
Älkäämme työntäkö, varsinkaan
poiki amme pois kotitoimistä ja
itsensä auttamispuuhista. Anta­kaamme
harjoitella vain j a autta-sa
alusmaassa v. 1885. Yhtä vä-jkaamme sivulta ,päin vähän. Jos
•Iiän v o i Japani luottaa Kiinan
tahdotte pojistanne raiiehiä, äl­kää
niitä liiaksi passatko ja|pal-;
vei k o j s i 11 ä ni is t ä k a s va ä sa a mat-;
tomia, tottumattomia nahjuksia.
Eivät ne pysty teili e vanhuuden
päivinä turvaa ja titkea:^ant:a^
maan, ja kerran jouduttuaäi^ 6-
maan kotiin työn j a toimehVkes-kelle,
he ovat k u i n puusta pttdbri-
' neita j a säiki|htäneitä.; / f';• • •.>
iVielä tahdon j a t k a a juttua-hiio-r
i s t a miehistäKutka,senkkiiV
hän, minkä ^kasvattajat;työssaä;n
saavat- aikaan^ .särkevättä l|uoröt
miehet etupäässä. ;!Keitä kesken­kasvuiset
pojat etupäässä katse-
L : J ; ' - M . " - levät? Sällin Jyyppejä on meillä
hirmuisen paljon, vaikkapaJpääl^^
täpäiiiynäinä rahakkaina aikoina
ollaanJvin hiukan koreita jä kau­niita.
Ja kun - katselet 10—-14-
vuotiaita miehenalkuja, n i i n sar
mat ^metkut j a tavat heissäkin; jo
ilmennevät kuin fmiehissäkinv; K u ­jilla,
. k a t s e l t i i n miehiä, samoin
nuorten ilopaikoissa, j a omistet­t
i i n väärät "miehenmerkit j a k a i k ­k
i heidän huonot t a p a n s ä . v ]^
jonhan meillä kyllä on toiseniai-
Itämaalaistenv hiljainen, mutta
alituisesti lisääntyvä siirtyminen
'Canadan neljään länsimaakun.
taan on viime aikoina tullnt niin
suui^isuuntaiseksi ' kysymykseksi,
että iiallitiiksen ennenpitkää täy­tynee
ottaa se vakavan harkin­nan
alaiseksi. Maakuntien kiina­laiset
ja japanilaiset, jötkä tähän
saakka ovat tyytyrieei pysymään
palvelijoina, ovat vähitellen pääs­seet
huomattavaksi t;ekijaksi lii-kemiehinä
ja maanbmijptajina si­ten
syrjäyttäen valkoisen miehen
kokonaan muutamilla- seuduilläi^
Tilanne Canadan lännellä on koh­ta
käymässä yhtä polttavaksi
kuin Galifornian japanilaiskysy-mys.
;
•Aluksi rajoittui iitämaalaisten
hyväntahtoisuuteen eikä mistään
avusta voi tulla kysymystä. By-vi^
ater alleviivaa japanilaisen sa­nomalehdistön
suhtautumista
maailmansodan aikana- ja panee
merkille, :että lehdet (melk-3'ii!
poikkeuksetta olivat saksalaisys-tävällisiä,
esiintyen m. m. Venä­jän
vallankumouksen jälkeen
saksalais - venäläis - japanilaisen
yhteistoiminnan puolesta. Sak­san
mahdollisuuksien ollessa vie­lä
suuret' esiintyi japanilainen
sanomalehdistö niin- voimakkaas­ti
Englannin kanssa tehtyä^^ sopi­musta
vastaan, että Japanin ^halr
lituksen oli pakko sekaantua a-siaaA
ja hillitä sanomalehdistön
hyökkäyksiä. 'Suhde japanilais­ten^
ja englantilaisten joukkojen
välillä Tsingtauta vastaan teht
dyö' hyökkäyksen aikana oli pe­rin
huono. SuruUisimmat tapah^
tumat pidettiin salassa huomaut­taa
By watef, mutta missään ta-paul^
sessa ei voida kieltää,' etiä
koko hyökkäys pantiin vaaran
alaiseksi väärinkäsityksien jä
tahallisesti väärin tulkittujen
tiedonantojen vuoksi, jotka an-toivat
aihetta mitä katkerimpiin
selontekoihin- japanilaisessa sa­nomalehdistössä.
• Mutta jos Japanille on vaaral­lista'
kytkeä itseään rikkaatojp^ään
Amerikaan, niin kyllä Japanissa
O l i k i n voimia liikkeessä, jotka
haluavat sotaa nim.. sotilassääty
vahvistettuna kapitalistisilla v^li
iaiÖäv jotka- vähemmän pelkäävät
sotaa Yhdysvaltain k a n s s a kuiii
talotdeUisia ja yhteiskunnallisia
olojaif omassa maassa ja näitä
kannattavat ne sivistyneet, jotka
bVat-omaksuneet saksalaisten so-lähettäessännei
ottakaa huomioon, että, alleki^rjoit^.-
neella on joka pälyä tiedossa Suomen rahan ^ e i ­linen
arva ja voi niinollen maksaa aina päivän kpr.
keimten. kurssin raihalfihetyksistä.
KTTRSSI ON TÄjNÄiiN
tulva etupäässä Britfeh';Columbi. 'tahSiiym-.Tuodeltajl9H;v..maail-aanj
idutta nyt lteoit^tÄa"ii ' v i r i b - ' ' ^ ' ^ " - ' — i r * ö ; , w i s ^ i ; i - . T i w a + «w
SUOMEN B Ö J R Ä M DÖUÄBISTAi
.1 f
kaikki lähetykset ^j^pi^^n poatin kautjbarljoaÄ-kösanomalähetysillk
eril^oise^ti vaadita; Sal^tysl
maksu on $4.^30.;,,I^;cilyakulut rahklähetyksilU on/
40c summille $4t)'.00 asii, .50c summille >5q;d6, asti^ ~
75c. summillp $WO.Pö a^ti. ^Tokaiselta seuraavalta .sa- '
dalta 25e.
Tiedustelkaa erikoislEurs8i& isloille läihetyksille.
Ljähettä rahoja tulee Vastaanottajf
lähettäjän nimet ja osoitteet ajoittaa hyvin
kasti.
I f r "
'il
itu
ONT., 0ANAD4.,
A ^ , ^h^\L\^ AmeriKan xenaissa rynayitavai— i ; t i , _ , _ ^ Jaan^ mutta nyt irmbit^etaalöf viritr-^^r^anHhep^^^^-^^l^^ M M M M M M B ^ S i S g g ! '^