Vapaus, October 2, 1924

              lanksia tyMenlebdille
välittää
VAPAUDEN KONTTORL
j^^i^raiekemme voivat ottaa tiTaalrria aearmaYille IdbdsIIe. Tilanlnia
tijrtyy scBrata ralia mnlcaaa.
kertaa vukossa.
1 vk. ?3.00.
TTÖTienjärjestojeB Tiedoaantoja, Helsinki, 3
• 1 vk. 510.00, % vk. $5.60.
TyöTäeB UrKeilnldliti, Helsinki, kookausijalkaisa.
^ u vk. 11.75.
Liekki, Kaunokirjallinen viikkolehti, HelsinkL 1 vk. $2.00, %
vk. $1.25.
rts ]« Länsi, työväen kuvalehti, 2 kertaa kk., H e l s i n k i 1 vk.
$4 00, % vk. $2.00.
Tahku, pilalehti Helsinki, 1 vk. $2.00, % vk. $1.25.
The Daily Worker, Chicago, päivälehti, hinta $6.00 vk., $3.50
vk. •
Sbviet RuMia Pietorial, Chicago, kuvitettu kuukausijulkaisu, hmta
$2.00 vk.. $1.00 % vk:
Farmar Labor Voice, Chicago, 2 kertaa kuussa ilmestyvä, hinta
$1.25 vk., 65c % vk.
The Labor Herald," Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.50.
Yonng Worker Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.00 vk.
Yoang Comrade, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta 50c, vk.
The Liberator, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $2.50. vk.
Nv Tid. ruotsalainen viikkolehti, Chicago, hinta $2.50 vk., $1.25
V* • vk.
The Worker, Toronto, Viikkolehti, hinta $2,00 vk., $1.00 % vk.
Young Worker, Toronto, kuukausijulkaisu, hinta 60c vk.
Tvömie», päivälehti, hinta $6.00 vk., $3.25 % vk. j a $2.00 3 kk.
Toveri päivälehti, hinta $7.00 vk., $3.75 % vk. j a $2.25 3 kk.
feteeniÄin. päivälehti, hinta $7.00 vk., $3.75 % vk. j a : $2.25 3 k k .
Toveritar, naisten viikkolehti hinta $2.00 vk., $1.75 % y k .
Punikki, kuukausittainen pilalehti, hinta $1.75 v k . , $1.05 % vk.
Vapau», 3 kertaavyiikossa, hinta $4.00 vk., $2.25 % vk. $1.50 3 kk.
Torstaina, ii&ak. 2 p. Thnr^ Oct 2nd, tm
New YorJdn työlailtansa on
tänäänkin jättänyt osan elämänsä
energiaa kapitalismin alttarille. Tä­mä
energia on mauttunat käyttöesi­neiksi.
Jotkut ovat tulleet heiiom-niiksi,
toiset rikkaimmiksL Subway
junassa ovat ne, jotka ovat tulleet
heikommaksi. Heidän kasvoillaan
lepää harmahtava väri, heidän kä­tensä
riippuvat veltosti jä katseen­sa
on eloton. He ovat ahtautuneet
parhaansa mukaan vaunuihin, toi­set
4stuen, toiset seisoen liikka
äidin rinnassa, eikä pullossa, pis.
tää äiti knmitutin lapsen sunhun
— lapsi imee sitä kiihkeästi, toivo-essa
saada edes tipan maitoa siitä
suuhunsa, jollavälis hän pettää i t ­seään
oman suunsa liikkeellä.
Käin on laita noidenkin ihmistei
kanssa. Elämän vaisto kytee rasit­tuneisuuteen
ja välinpitämättömj-j-teen
kätkettynä. Matkalla työstä
kotiin tämä vaisto saattaisi herätä
j a leimahtaa esiin ajatuksen kipi-mattomina.
Ainoastaan heidän l e a - ! ° * ^ ^ Mutta kapitalistit eivät pidä
Kuten tunnettua vietti Leon | ta — myydä sotatarpeita Saksalle
otsky tässä maassa noin kymme- Ranskaa vastaan j a päinvastoin o l i
en viikon ajan tammi, helmi- ja
maaliskuulla v. 1917. Hän piti
luennoita ja toimi sanomalehtimie-henä.
New York Times on tuon-nottain
julaissut joitakin Trotskyn
mainittuna aikana kirjoittamjsta
lehtiartikkeleista. Seuraavassa, lai­nattakoon
joitakin niistä:
Maaliskuun 3 p. v. 1»17 k i r j o i t ­ti
hän pätkän otsakkeella cAkku-naEsa>,
seuraavaan tapaan:
(Toimitushuoneen a k k u n a s t a
avautuu eteeni seuraavanlainen: nä­ky:
Eräs vanha mies ryysyisessä
pukineessa, väsyneen -katsein j a l i -
kaisen harmaine partoineen seisah­taa
jätekannun viereen, pistää kä­tensä
kannuun sisälle j a vetää esille
kuivan leipäkannikan. Vanhus yrit­tää
taittaa kannikkaa kädessään,
mutta se el murru. Hän yrittää
purra sitä mutta palaa ei irtaudu.
Hän lyö sitä useita kertoja kan­nun
laitaa vasten,- ilman että kan­nikasta
palaa lohkeaisi. Tällöin tuo
vapaa, mutta nälkäinen tasavallan
kansalainen katsahtaa pelokkasti y t n -
päriatöön joka taholle; jonka jäl­keen
pistää kahnikan ryysyisen taK-kinsa
lahkeen: alle j a kävelee St.
Marks katua pitkin.
Me ehdottaisimme rauhan aatteen
kannattajia, jotka valmistuvat ano-ffluksineen
menoa Washi|igt6niin
preädentti WilsoniEi tapaamaan; ot­tamaan
tämä eloton vanhus likaisi­na
partoineen mukaansa. Hän o l i -
si oiva nykyään olemaan Valkeassa
Talossa. Presidentti Wilsonilla oUsi
oivallinen tilaisui^ selittää -kansa­laisilleen
mitkä oyät hänen «yksilöl­liset
oikeudet» j a «kansallinen kun­niansa
», joita Yhdysvaltain artneija
ia laivasto yarustuvat puolusta­jaan.
On myöskin tarpeellista, et-tä
tämä vanhus muistaa ottaa mu-kaanaa
sen leipäkannikan, •minkä
iän löysi jätekannusta — talikynt­tilän
ja kenkärajan vierestä.» '
si ihanteellinen puolueettomuusaate
kapitalisteille. Pyssyt, myötätunto
j a ammukkeet olisivat tulleet tasan
jaetuksi taisteluun osaaottavien
kesken. Mutta Englannin onnistui
muodostaa kauppa saarto Saksan
j a Itävallan suhteen. Tie keskus,
valtoihin sen kautta katkesi. Jos
Wilson olisi silloin menetelljrt sa­moin
mitä hän tekee nykyisin, niin
olisi hän katkaissut diplomaattiset
välit Englaii(nin j a muiden liittolais-valtojeh"
kanssa, «merien vapauden
nimessä.» Mutta siinä tapauksessa
Amerikan teollisuustuotteet olisivat
sulkeutuneet kumpäiseltakin puolen.
Siksi Yhdysvallat perääntyivät vEng-lannin
saarron. edessä (tämä öli
Wil8onin rauhanaate) ja, Amerikan
kapitaali ^Varasi mahdollisuuden saa-
Ii8.tukseen' puolueettomuuden lipun
suojassa. Mutta tammikuulla Sak­sa
julisti submariinisaarron viholli­siaan
vastaan. Jos Saksan saarto
olisi ollut kyllin voimaperäistä, ei
ainoastaan katkaistakseen Amerikan
liittolaisten yhteydestä| -vaan l i ­säksi
avannut tfen Saksaan, niin
Lontoota varten valmistetut varas­tot
olisi lähetetty Berliiniin. Kaik­ki
myötätunto olisi kääntynyt Sak­san
puolelle, joka silloin olisi se-lostettu
suojana Venäjän barbaris­mia
vastaan., Mutta Saksan subma-rinit
eiyät voineet k u i n häiritä kau­pantekoa,
eikä pystynyt avaamaan
tietä keskusvaltoihin. ; Molemmat
saarrot häiritsivät pahasti kaupan­tekoa.
Mita on tehtävä? TtiUako
todella puolueettomaksi ja lopettaa
aseiden lähetyksen kumpäiseltakin?
Mutta se. vähentäisi suunnattomat
saalistukset olemattomiin. Kahden
j a puolen vuoden ajalla on maan
teollisuus kokonaisuudessaan muu-
, tettu. Sensijaan • että tuotettaisi
tarpeellisia tuotteita . kansaa varten
valmistetaan hävitysvälineitä. Sota-tarpeiden
lähetyksen lopettaminen
metkitsisi .suunnatonta häiriötä te-ollisnndessa.
kaluunsa liikkuvat jatkuvasti ta­saisessa
tahdissa ilman iloisuutta
tai vilkkautta — aivankuin he täy­dentäisivät
päivän työtään. TästS
automaattisesta puremisesta saa
heidän kasvonsa enemmän toivötto-man,
väsyttävän jä tylsän il.neen.
Vain hetkeksi saattaa huomata aja­tuksen
välähdyksen vaikutinta, hä­viten
se heti järjeti(5mään leukojen
liikuntaan. Mitä he oikeastaan tar­koittavat
tällä viheliäisellä, epämiel­lyttävällä
puremisellaan? Huvia,
vaihtelua j a unohdusta, huvin tarve
Ollen heistä karkoitettu päivän ~as-kaalla
työllä.
Kun kapalolapsi väsyneenä itkus­ta
ja nälästä säälittävästi liikuttaa
elottomia silmiään, eikä ole maitoa
siitä, että työläiset ajattelevat, he
pelkäävät sitä- Siksi ovat he kek-sineet
rälineen sen estämiseksi. He
ovat sijoittaneet automaatit jokai­selle
asemalle ja täyttäneet ne ma-keiskumeilla.
Automaattisella kä­den
liikkeellä saa työläinen näistä
automaateiista ^akeisknmin ja he
jauhavat sitä automaattisella leu-kain
liikkeellä.
Ollaan toisella asemalla. Jotknit
laahaavat väsyneet raajansa ulos
vaunusta. Toiset työntyvät heidän
tiloilleen hellittämättömässä ahdin,
gossa. Kumin puru jatkuu entiseen
tapaan. Se näyttää jonkunlaiselta
uskonnolliselta menolta, ikäänkuin
äänettömältä rukoukselta kapitaa­lin
kaikkivaltiaalle.»
Uskonto ja sosialismi
Maaliskuun 6 p. kirjoitti hän ar-tikkelin
otsakkeella: «Varustautu­kaa
vallankumouksen, sotilaat.»
Osalta sisälsi kirjoitus seuraavaa:
«Vakavat päivät ovat käsillä; Por­varilliset
hallitukset; asettavat jo­kaiselle
kysymyksen suoräsukaises-ti:
Meidän kanssa, täi meitä vas­to
» Monet niistä, jotka nykyi­sin
ovat lähellä 8osialisti.^Ioijareita,
jääkäreitä y.m., tulevat ennenpit-'
«ään jättämään meidän linjamme,
yhtyäkseen tiukemmin porvareihin,
joihin suurin osa heistä kuuluu ja
josta he ovat riippuvaisia. Mutta
»e vallankumoukselliset sosialistit
faännymme laajojen työläisjoukko­jen
puoleen, jotka tapahtumien
pyörteessä ovat heränneet poliitti­nen
elämään. Samoinkuin kapfta-
JstJset militaristit värvääjät Jouk­o
j a kaikissa maissa j a antavat n i i l -
»e pikaista opetusta, niin samoih
Tarnstautukaa vallankumouksen so-
Waat.j
Seuraavan päivän lehdessä k i r -
..joitti Trotsky seuraavan tapaisen
orjoituksen:
j «XimeUisesti pidetään Yhdysval-puolueettomana
vajtana, mutta
«aasiallisesti on se avoimesti so-
°*ssa liittolaisten" puolelle. - J b k a i -
^ tietää tämän. Amerika on y h -
^ i t t a i s e s t i varustanut ffittolaisvaK
ampumatarpeina -ja .«en myötä-
™nto Belgiaa j a Ranskaa kohtaan
» sahteellinen saatujen voitto-g
^ j e n kanssa. Amerikan kapi-ohsivat
kylHn halukkaat pai- heidän käsistään j a heidän harfeil-
T r ^ ^ n kumpaxstakfo taistelnpnoV laan jbaomaa raskaan päivätyön l e i -
Sotatarpeiden valmistus Europan
sota:a varten on muodostanut Yh­dysvalloista
sotateollisuuden Baabe­lin
tornin. 'Nyt tämär torni kohoo
y l i osakemarkkinoiden, yli Valkean
Talon, yli presidentin j a y l i kon­gressin
ja sanomalehdistön mieli,
alan. Jos ei ole mahdollisuutta lä­hettää
näitä sotatarpeita , täytyy
oman tasavallan ne maksaa. Sen
öh välttämätöntä muodostaa oma
militarisminsa mahdollisimman pi­kaisesti.
Jos tähän mennen on
Amerikan kapitalistit rikastu neet
Europan veren kustannuksella. Nyt
se Europan kapitalistien tavoin val­mistautuu
tekemään saalistuksia
oman kansansa lihalla ja verellä.
Minkä luonteiseksi muodostuu Y h ­dysvaltain
sotaan osaaotto on vielä
nykyään epäselvänä Washingtonis-sa
oleville johtajillekin. Mutta so
t a on heille tarpeellinen. .He t a r ­vitsevat
«kansallisen vaaran», sijoit-taakseen
kansan harteille sotateolli­suuden
Baabelin tornin.
«Uskonto on ' kansan opiu-mia.
»
K a r l Marx.
Sosialistiseen valistukseen nähden
on kaupunki- ja tehdaspaikoilla,
missä työväen järjestötoiminta on
vaherapaa, tähän mennessä saavu­tettu
verrattain hyviä tuloksia, jos­kin
paljon on vielä toivomisen va­raa,
ennenkuin porvariston valta­elimien,
koulun ja kirkon kylvämä
ennakkoluulo ja taikausko ön saatu
täysin kitkettyä pois työläisten mie­listä.
Maaseutu elää tässä suhtees­sa
vielä täydellisen pimeyden vallas­sa.
Kirkollinen taikausko on vielä
täydessä voimassa. Monet sellaiset­kin
työläiset, jotka sanovat olevan­sa
kommunisteja, kannattavat val­lankumouksellisen
proletariaatin t o i.
mintäa j a hyväksyvät sen menette­lytavat,
ovat vielä suhteessaan kirk­koon
täydellisesti tietämättömiä.
He ajattelevat: «Uskonto ei estä
minua olemasta, kommunisti, eikä
taistelemasta proletaarisen vallan­kumouksen
puolesta.» Tällainen aja­tus
on kutenkin väärä j a vahingol­linen,
sillä uskonto ja kommunismi
ovat yhteensövittamattomat.
pelon hörrostilaan • voidakseen si.
ten paremmin toteuttaa riistosuun-nitelmansa.
Ja siinä he ovat on­nistuneetkin.
Lujassa istuvat vielä
tänäpäivänä uskonnoliset ennakko­luulot
kansan keskuudessa. L<iP-sellisella
nöyryydellä alistuu moni
työläistyttö j a -poika mustatakkien
loitsuttavaksi avioliittoa solmites-saan.
Taikauskoisena kumartuu
moni työläinen kirkon ehtoollispöy­tään
saamaan anteeksiantoa s^en tni-kakalujen
. kautta. . Vuosisatojen
kestäessä juotettu opiumi on vai­kuttanut.
Ja vain sitkeän uskon­toon
sisältyvän taikauskoisuuden
paljastavan sosialistisen valistus­työn
avulla voidaan ihmi^untu va­pauttaa
uskonnon kahleesta. Sikii.
pä muodostaakin taistelu kirkkoa ja
uskontoa vastaan yhden sosialistinen
valitustyön tärkeimmistä haaroista.
Mutta tätä taistelua on käytävä
suunnitelmänmukaisesti j a varovas­t
i , niin ettemme sillä vahingoita,
vaan edistämme asiaamme.
Sosialismin omaksuma maailman­katsomus
on materialistinen. Sen
mukaan eivät mitkään yliluonnolli­set
voimat vaikuta yhteiskunnan
kehitykseen, vaan määräävät sen
täydellisellä tarkkuudella historialli­set
j a taloudelliset lait. ' • '
Jokainen tarkkaava historiantut^
kija, joka ennakkoluulottomasti tah­too,
kansojen kehitykseen syventyä,
tulee helposti huomaamaan, miten
käsite jumalasta ja tuonpuolisista
voimista ilmaantui' • ihmiskunnan
historiaan määrätyllä asteella j a m i ­ten
se määrätyllä asteella alkaa hä­vitä
lapsellisena esityksenä, joka ei
löydä tukikohtaarisa käytännöllises­tä
elämästä eikä ihmisen taistelus­ta
luontoa vastaan. Mutta siitä
huolimatta ovat uskonnolliset en­nakkoluulot
päässeet syvästi juurtu­maan
kansojen keskuuteen. Mutta
miksi? Siksi, että vallassaölevalle
luokalle on edullista ylläpitää kan­san
tietämättömyyttä j a lapsellista
uskoa ihmeisiin.
Maaliskuun 10 p. k i r j o i t t i Trots­ky
lyhyen artikkelin otsakkeella:
»Puruknmmi suhway junassa.»
'<Subwa]r juna on ahdinkoon asti
täynnä matkustajia.. .Asemalla . vah.
varakenteiset * v i r k a i l i j a t polvillaan
työntävät matkustajan vatsaan, saa­dakseen
tilaa teräsovien sulkeutu­miselle.':'.
^ Kansa on paluumatkalla
työstä — miehet, vaimot, nouret Ja
Vanhat ihmiset Heidän kasvoillaan.
Kaikkia luonnossa tapahtuvia i l ­miöitä
tarkastelee tieteellinen kom­munismi
luonnontieteellisten to­tuuksien
valossa, jotka ovat täydel­lisesti
sovittamattomassa ristiriidas­sa
kaikkien uskonnollistp" mysteri-oidien
kanssa. Mutta ei ainoastaan
tieteellisessä teoreettisessa suhtees-.
sa ole uskonnon, j a kommunismin
välillä ylipääsemätön kuilu, vaan ne
ovat täydellisesti yhteensovittamat-tomia
myöskin käytännössä. Kom­munismi
määrää omaksujalleen vis­sin
menettelytavan, samoin uskonto.
J a ne ovat useimmassa tapauksessa
toistensa täydellisiä vastakohtia,
niin että kommunisti, joka heittää
uskonnon käskyt j a toimii kommu­nististen
periaatteiden mukaanj lak­kaa
olemasta uskovainen ja päin­vastoin
sellainen uskovainen, kom­munistiksi
itseään nimittävä, joka
Uskonnon nimessä toimii vastoin
kommunistisia periaatteita, lakkaa
olemasta kommunisti. . •
«Kukaan ei siis voi palvella kahta
herraa, sillä hän joko toisen hylkää
j a toista rakastaa.»
Uskonnollisten ennakkoluulojen
vallassa oleva henkilö, väiittäköönpä
hän mitä tahansa, ei koskaan voi
ratkaisevan hetken tullen määrätä
varmasti kantaansa. Jumala t a i -
vaineen ja perkele tulisine helvet-teineen
ovat alati hänen edessään
varoittavina kummituksina.
«Uskonto on kansan opiiimia»,
lausui tieteellisen sosialismin luo­ja,
oppi-isämme Karl Marx. Sillä
tarkoitti hän sitäy että riistäjäluo-kat
käyttävät uskontoa nukutusai­neenaan
tnndittaakseen kansojen
syvät r i v i t tukanskon j a l a p s e l l ^n
Se pakolainen joka Vapauden
syyskuun 11 : t a , päivän numerossa
1924 repostelee Ruotsin toveripuo­lueessa
käypää puhdistusta.
Kysymys koskee yhdeltä puolen
K. K. viidennen kongressin pää­töksiä,
j a k . K. Toimeenpanevaa
Komiteaa j a toiselta .puolen Ruot­sin
toveripuolueen johtajaa Hög­lundia.
Pakolainen tahallaan, ei halua
muistaa että K. K . kongressien väli­ajoilla
hoittaa asioita j a katsoo että
tehdyt päätökset tulevat käytän­nössä
toteutetuksi Toimeenpaneva
Komitea, sikäli kun päätökset kun­kin
maan puolueosaa koflkev'8ti
Höglund heti . viidennen kongres-sin
jälkeen alkoi Ruotsin K. puo­lueen
pää-äänenkannattajassa . <Po-litikenissä
», jonka vastaava toimit,
taja hän o l i , avoimen parjauksen
K . ' K. päätöksiä, ynnä K. K. T.
komiteaa vastaan.
Siksi T. Komitea aivan oikein
katsoi ajan tulleen, viimeisen ker­ran
muistuttaa Höglundia ottamas­taan
kannasta puoluepäätöksiin näh­den,,
että se ehdottomasti johtaa
hänet K. K . ulkopuolelle.
Senjälkeen on osakeyhtiö Politi-kenin
hallinto ja toimitusvastuu,
toistaiseksi asetettu kollegiolle, joka
käsittää henkilöltä Höglundin ryh­mästä,
kuin myös Kilbomin ryh­mästä,
joka on K . K. päätösten ja
T, Komitean kannalla, ...
Asian tämän puolen lisäselvityk­seksi,
(jos sellaiset eivät kuulu
uutisten yhteyteen) lainaan tähän
erään Ruotsin puolueveteraanin lau­sunnon
asiasta, että pääsemme sel­ville
minkälaista savea Höglund on.
Hinke Bergegreri kirjoittaa Ruotsin
toverilehdessä seuraaviaa: että hän
on kauan koettanut sovittaa puolue-kahakan
riitapuolia, jt^<iin onnistu
matta. Mutta hänestä on nyt v a i ­kea
käsittää, että kansanvälinen
vakaumus on niin köyhästi juurtu.
nut Höglundin vereen, ettei tä­mä
huomaa, että Ruotsin Kommu­nistipuolueen
yläpuolella on Kolmas
Intematsionale, ja että ruotsalai­sen
osaston suurin merkitys on j u u -
ri siinä, että se on osa vallanku-mouksellisessa
liikkeessä, joka tais­telee
ihmiskunnan puolesta. Juuri
kansallinen valhe on kommunistien
torjuttava. Kompromissi siinä on
mahdoton. Bergegrenista on koko­naan
mahdotonta käsittää, että
Höglund o^^ vedonnut nylkijälehdis-töön,
yläluokan sanomalehtiin. Se
on ajattelemattomuutta, (ellei tah­dota
käjrttää voimakkaampaa sa­naa
pa vain vihapäissäkia, mihin v a l -
lankumosksellinen ei saa tehdä i t ­seään
syypääksi. Tämä myös n * r .
kitsee koko sisällissodan päätekoh-taa
huomauttaa Bergegren.»
Tämä kai riittää asian lisäselvi-tykseksL
Sitten väliviivan* jälkeen
pakolainen päästää koko aivoapa-raattinsa
valloilleen, aivan peitte­lemättä
asettuen , puolustamaan
Hö^undin edesottamista. Käyttä­mällä
lausetta «K. K . tällä hetkellä
ei ole niin voimakas, että siinä p i ­täisi
kehitellä kärpäsestä tällaisia
tuhoisia härkäsiä» Selvää kieltä,
jos sen lausuisi joku henkilö' so­sialidemokraattien
leirissä. Mutta
tulleena ulos K. puolueen henkilöl­tä,
niin se on ei ajattelematto­muutta,
vaan se on pirullisuutta.
Lauseen suhteen,' sukeltautuu esil­le
kysymys, että milläs perusteel-la
pakolaisella on niin suuri halu
kehitellä Höglundista härkäsen ja
K. K. T. Komiteasta kärpäsen!
Pakolaisen riitingin mukaan, p i -
täisi saada vapaasti sallia K. K.
hajoittajia, jotka kenties ovat por-vareitten
asialla; koska kerran tur­vautuivat
heidän äänitorviinsa.
Heillekö tulisi kauniisti selitellä,
yhä uudelleen selitellä, että olette
väärässä. Niin, kyllä he siitä ajan
oloon sitten oikenevat!!!
Yllä kuvatunlainen ketunhäntä-teoria
vallitsi Toisessa Intematalo-nalessa,
jonka tähden se on nyt,
Leninin sanoja käyttäen, haiseva
raato. Edelleen pakolainen tuumis­kelee,
«että ei kommunistisessa
työväenliikkeessämme aina saisi kat
soa laatua, vaan pitäisi myös kat­soa
paljoutta,». Käyttämällä sem-moisia
sanoja ajatuksensa ilmaisuk­si,
jota ei kaikki lukijat ymmärrä.
(Kvaliteetista, kvantteettista.) Mik­si
el voinut käyttää vaan suomalai.
ala sanoja, nim. laatua j a paljout­ta,
eihän ne olisi ottaneet sen
enempää tilaa. Pakolainen puolus­taa
paljoutta, vaikkapa ne «olisivat
porvareitakin kuten H. Olen s i i -
nä asiassa eriävää mielipidettä;
samoin K. K. taktiikka. On ehdot­tomasti
tarkoin tutkittava, minkä­laisella
aineksella on puoluerivit
täydetty. Sillä kymmenen rehellis­tä
luokkataistelijaa työväenliik­keessä,
on parempi kuin sata pct-turia.
En sillä tarkoita, etteikö t u ­le
tehdä työtä K. K, jäsenmäärän
lisäämiseksi. Olisiko K, K. nimensä
arvoinen, jos se tietäensä sallisi r i ­veissään
pettureita? Sillä vaan
voimat heikentyisivät eivätkä H-sääntyisi!
Ja se johtaa myös t i u .
kan tullen voimien väärin arvjol-miseen.
j Puolueen rakentamisen,
taisteluvalmiuden, jäsenmäärän l i ­säämisen,
jäsenten innon, kurin y.
m. menettelytavoista, antaa viimei­seksi
meille O. W. Kuusinen K, K .
Viidennen kongressin ohjelmapu-heessa
laajan j a palkalle sattuvan
käskyn. (Julaistu Vapauden syysk
13 p. numerossa, pituuden vuoks
en lainaa siitä osaa, lukijat voivat
sen lukea yllä mainitusta numeros­ta
kokonaan.) Mitä. O .W. Kuusi­nen
tuo esille puheessaan, niin on
se aivan päinvastaista, sille taktii­kalle
mitä pakolainen tuikuttaa etu
tilalle.
Lopuksi minne pakolainen aikoo
paeta? Onko tarkoitus lähestyä
Järjestön jäsenistöä'T. K; pään, y l i
jä päästä selville eiltä, mitä lukLia
kunta tykkää kun käyttää keltais­ta
väriä, punasen asemasta, asiata
maalategsaan. Pakolainen on heit­tänyt
oman verkkonsa veteen, näh.
däkseen olisiko saalis jo kyllin suuri
sivuun vedettäväksi.
On aika että järjestön jäsenet
sanovat sanansa minkälaista savea
se pitää olla josta barrikadit laite­taan,
^ i ole liian aikuista seuloa
kuka on oikealla j a kuka vasem­malla
puolella.
Jos kuten näyttää, työväenliik­keen
yhtenäisyys, päätökset, teräk­sen
luja kurinalaisuus, jotka ovat
ehtoja kommunisteille ja päämää­rän
saavuttaminen, eivät ole pa­kolaiselle
suuremmasta arvosta ja
merkityksestä, kun että vain piruil­la,
niin tulee tietää että se tapah­tuu
joukkojen luottamuksen kus­tannuksella.
Lapsetkin jo tietävät,
että on paljon helpompi hajoittaa,
kun rakentaa.
W. Sillanpää,
Chase River, B. C.
Sivu 3
HYVIÄ iOBJOJA SAATAVANA VAPAUDEN
KIRJAKAUPASTA
AUatccB Sa&akiria . . „ . . - „ . .—
AoMcikaUues Tfövä«BluIdwca Vararikko ..
BrockM EaaUuuokielca Opoikiri«
tmperialisiai
MJ5Ö
—. .......... I.SOL^
liukiMa H«m. Wrj. HaU CÄ^^
iZT**i^, Ä "^'» •S""'^"Lcf . ^ M u e U e r - ' - 1J.2*Ä»
Kuuahoidoa opM. k i r j . Musikka. nid ..„.„.... ^,
KaasJtoBlan kMUito. tolm. Jotuni, sid. _
••••••••••••
^$
••>•••«»«.•••..>*.,«.•.,.»„,•„ 1*00
••••••••••**••••.•••••••••••••••••« 1«00
2.10
fl.2S
1.00
1 ^
1.28:
2.60
2.00
KommaaistiavB MaaifotU
Kaavitkoittokirja
KrUUaiukoa Alkaoera „
Kohaaanea lateraaUoaalea Tee«it ia Saaaaot
KaksiokertaiMa kirjaapidoa opas ;
Kloadykaa kaaiaga», Jack London
Kadotaktea kaaM. Jack London
LnmikaatUea tytär, Jack London
Liekeittä.^ romaani Suomaa luokkasodatta
Lypcykarjaa Hmto
Laula tubpuaaitcsta kakatta, kirj. J . Linnankoski, sid
Muaa WaUia Keittokirja
Nuortavaa Saaakirja 3.00
Meritati, Jack London 1.5^
Maailmaa rakeaae, E. Becher 1.75
Otavaa kaatakoulukartaato i.oo
Oktataa Enclaaaiakietaa Oooikiria ., 2.00
Pakkopaita. Jack London 1.75
Perutttttlaia 01«mu$
Parheea. Ykutvitoraaiiuudea ja Valtioa Alkuperä
Poaaiaaa Vaara
Sotialiatiiea Filosofiaa Juuret
Suomea Tvöväea Tulikoe
SeikkaUujA TibetUsa, kirj. Swcn Hedin. sid. ......
Sairas lapsi, kirj. Ruotsalainen, sid.
Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. Pirilä, nid.
Yeollisuusuaieaismi Amerikassa
Tyhiiea Paikkojea Matkustajat
Tiode ia Vallankumous
Työväen Laulukirja
Voimistelttdh|elmia 1,
Voimisteluohjelmia II
Voima ia Aine
»••»••••••Be«
•••«•••ses» ••••»•••tl»*S*ft«ft*
Vaimo Jonka miaulle aaisoit, H a l l Caine, 2 osaa, ald. y h t .
Valkoiaea profetta, k i r j . H a l l Caine, 2 osaa, sid. yht.
Ylos helvetista, kirj. Konrad Lehtimäki, i l d . .........
Yleinen Historia, alennettu hinta
Biologian Peruskysymyksiä, sid.
Kannattaja Karjatalous, sid. ....
Koditon, sid.
Daniela, sid.
Amerikalaincn Nuorlsbtasavalta, nid. ..
Kommunistinen Manifesti, sid. ..............
Geologian Perusteet, sid ,
Haaremin ruusu
Ilias, sid. .,
Ihmissyöjäin saarella ,
Ikuinen. Linna, sid. L60
1.00
\40
.85
1.80
1.28
.80
*****si««ssks«*si••*•••••••••••••*•«•*«fs**ae*»«*«t .18
1.00
.60
.45
1.00
1,00
2M
2.80
2.80.
1.7*
10.00
1.25
LOO
.85
1.00
1.26
1.00
2.26
1.00
4.B0
1.00
• ••»••»«••••••••***»St«('*>>4
Ihminen, sid.
Juurikasvien Viljelys, sid ,
Aapinen, sid
Kuun Lakaso
Kolme Musketti Soturia
Kuningatar Hanhenjalan ravintola
Kodin lääkärikirja
Kymmenen sokeaa johtajaa, nid.
•e«»«>i*e
• • • • • • s t f ( t • • •
Bf•S*«SI»4l**fl««S»t
•••»••e<«s««*
• •••••'« ••••••••.••••*e*
'••••••k«i***(»aaa«ist««>s*«a
••••••••t*a««**«*afa»a«f««B**a*f***ea**t«t«**e
«•••••••#•*••-•«•••••• at«e«»**e«at»>»»«t »tase .
a»aa»«l«a«>»»a**»»aaaa»
SaidtSte. Marien UD^^
1.7B
.76
.65
2.00
1.00
1.25
BJOO
Lemmenjuoma, sid. IJiS
* ' 1.16
1.00
1.00
.65
.26
1.00
1.25
1.50
.75
1.85
L76
.30
,60
1.26
2.40
.76
.36
.40
.88
.78
2.00
1.26^
.60
,80
1.00
1.00
1.00
.86
1.60
.59
: .10;
2 J O :
.85
.50
8.00
2.28
1.80
.78
3.d0
2.26
.76
i«»i**>a»aaia*a««*«a«s«*a
aaaaaaatasaaa
taaaa»*«ai*t»aaa*«*a*a*t«*aai««*aa
«aaaiaiaaaaaaaaaaaaasaataaataaaaaaasa*
a.»*aata*>*>a>
Baaa«a>4a«a«a(t««i**a*«aa^
•a«a*«f
<a»*a«**saaaaaaii*»a
t^*a<aia«aaa*4««(««B«M*«aaai*«a**a**aav
>>aa*a«aa««a*t«a«aaBaa«aaB«(a»«i«aaasata
<aatar*'*a«a
aa»<a>««(«i<
«*»»(a«afa»aaa*a«
Lasten kirja. sid.
Mansaaren Tyttö
Mariancla, sid. .......(........k
Mallman Vallankumoukset, sid.
Miksi puollan yhteiskunnallista vallankumousta, nid.
Naisten Sukuelo
Naisen terveyden hoito .....
Natsuretin Kirvesmies, sid.
Parisin Notre Dame ..
Peloponneesolaiasota, nid,
Palyelusnaisen poika, sid.
Perustuslain olemus, nid. ....»........••«•."••«.•••••. (.»«.. •>..'••».•)••>.,..
Penikkatauti, nid. i...
Rakentaja Solness, nid. .f.».
Ranskan Viimeinen Keisari, nid. '
Rakentajan Opas, sid.
Ranskan Kansalaissota, nid.
Soslollstisen filosofian juuret, nid.
Sadan prosentin patrlptti
Setälän kielioppi
Sotamulstelmia, Ludcndorff
SydänveM, sid. ......... «•iataa<aaa«a4«*a«a*at>aa
Sosialidemokratia j a Sosialismi, nid.
Sosialistisen filosofian juuret, nid. ..
Sadan prosentin patriootti, sid. ......
Tuhlaajapoika, kirj. Hai Caine ......
Tahdon kasvattaiminen, k i r j . Jule Payot
Tähtien kontalot. sid,
Tähtitiede, std.
Työmiehen talousoppia, nid.
Tiede ja työväenluokka, nid -
l^yöväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja v. 1021-22-28
Työväenluokka maailmaa uudelleen rakentamasBa, nid. ..
Terrorismi j a kommunismi, nid.
Uuden Ajan Filosofian Historia, sid.
Uusi lääketiede, sid. ......
Wardin Eden •(•«•aaa«*#a»*«««*«a«a«aa»*«f#*a**aa*a
Valtio j a Vallankumous .............
Vanhanajan Kaupunki Valtio, s i d . , .
Voima ja aine. sid. „ . ,
Äidinkielen Oppikirja, sid. .
Watermaanin fountainkyniil erikoisen byvil valikoima^ Kjrniea Un-aat
ovat 82.78,. 84.80. 86.00 Ja 87.00. Kyomenkuataa «rl mailla. L8b«t*-
taiin postlrapaasti Icaikkialle Canoiaao. ^
Kaikkia ylläolevia kirjoja sekä kyolii on nila raasaasa «tU ei olo
oellrna pikaisesta loppumisesta, Jotea voitta tilauksia liibettia sutlMila-matta.
a<a4*aa«a***«fta*a«*aa*aaa«*
•••a»*aaaaaaaaaaa'a««aaa«ae*aa«*a*a«aa«a«i
t»#*»»aV»a*aaa»»»a»<*»»a»#«»»»#a#a«»»f
'aa>ta*aaa8aaaa*a«a«a«^*#i«*>a***«af»
»»»f•§t9§t$$*f**•f
iaa«4aa**a*sa'aaaflaaaa**a*a«««*«4a«' ,
aitaaaaaaaaaaaa***a»«9»ac
*^aafa«(faaaaae
ia*aa<aaaa<a«aaaaaa«a«#a*a^aafaaaatisa>aai
*aaaa«a*a««aaaaa«aaaataa*aaa*a«»*aat*aaa
#»a*aaaaaa»i»aaaaa.a#>«r'«aaa«aaaa*f(*eai>«B*a«a
r*aa4af«a«ff««a««*«aa«a«
•a«*a««»««aaa»f*»a -a«aaaaf«e«'l(ta<aa««« •
Tov. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA, Bos 69, Sudbury. Ont.
UntU laivakanavaa suunnitellaan
rakennettavaksi "The Sault Daily
Starin" mukaan lähitulevaisuudessa
Canadan Soon koskelle. Ja e|pä
ihme, sillä nykyinen laivakanava te­kee
paljon haittaa laivaliikenteelle
siksi että kanava oh liian pieni ja
perin matala, joten suuremmat vil­ja-
j a hiililaivat joutuvat ajamaan
läpi Anierikanpuolen kanavasta,
jossa jo on ennestään' uusi suurem­pi
kanava. Mutta yksi kanava ei
kerkiä vilkkaamman laivaliikenteen
aikana laskemaan kaikkia säännöl-lisesö
läpi, joten ne useissa tapau-sissa
joutuvat seisomaan ankkurissa
j a odottamaan vuoroaan. Kun ot-:
taa huomioon vielä sen että vesi nu Samoih on M r . H . Stonen auto
keaksi jo ennestäänkin matalassa
kanavassa.
Samoin on suunnittelun alla ilma­laiva-
aseman rakentaminen tänne,
joka työ pitäisi alettaroan hetimiten
kun urakka tarjoukset on hyväksyt­ty.
Kulkupuheitten mukaan on kus­tannusarvio
tiehty sataviisikymmen­tätuhatta.
Olisihan se hauskaa jos
todella nämä työmaat alkaisivat sil­lä
ne vaikuttaisivat virkistävästi
kaupungin llikeelämään jä moni
poika saisi myytyä käsivartensa.
Mutta useinkin ne tahtovat jäädä
vaan paperille piirustettuna.
teräatebtaab piti alottaa työt
suuremmassa mitassa vaan. todelli­suudessa
ei siellä olekaan monta
miestä töissä, joku pienempi osa on
pantu käyntiin, joka el juuri ole
mistään merkityksestä siihen jouk­koon
nähden mikä on täällä työttö-mänä.
Ne autovarkaudet, joista viime
kirjotuksessani Vapaudessa mainit­sin,
on molemmai autot saatu t a ­kaisin.
Mr. Line»'in auto löydet-tlin
läheltä EspanolaaC, P. E . r a u ­tatien
varrelta ajettuna metsään ja
huhujen mukaan oli autoon jo k i l n -
nitettu Sudburyn "laisi"-numero.
nkityöntekijöitä «i ole saata kiin-
Neljä miestä tuomittiin auton var<"
kaudesta, kukin kahdeksi vuodeksi
tiilenpäitä lukemaan.
Parhaillaan miehen ikään pääse­mässä
oleva tov. Jonne Aalto kuo­li
Soon yleisessä sairaalassa syysk.
27 p. Hän on pitemmän' alkaa kär­sinyt
pienempää sisäistä tautia ja
nyt äkkinäinen kohtaus morsi hänet
aivan odottamatta. Kurjan kapita­listin
riistomahti ei sääli nuorta
sen enempää kun vanhaakaan vaan
on se kehdosta hautahan saakka k o ­vaa
olemassaolon taistelua.
Tulevia näytelmiä. Osastoa ta­lolla
esitetään taas erisi lauantaina
t k. 4 p. "Kiusallinpn palvelija"
kahdessa näytökseBsä j a makea nau-rupilleri;
Seuria^vaksi asetetaan
lavalle " K u n palvelijat ovat lakos­s
a / ' Naisväelle erittäin huomiota
herättävä jä opettava kappale, —
JokMi,,
Superior järve«S on laskenut huo­mattavasti
vuosien varrella niin tä-saatu
kiinni Nevir Brun«wick'ista,
varkaat olivat ajaneet varastamal
) , ajattelemattomuutta, • v a i k k a ' mäkin on tehnyt^ivaUlkenteen vai--! laan aotoUa toista tuhatta mailla.
Tilatkaa Vapaus, Tt>-
veri. Toveritar Eteen­päin,
Työmies ja Punik­ki!
Tilatkaa ainoas­taan
selviä luokkatais­telun
kannalla plevia
sanomalehtiä.
mm