Canadan uutiset, September 23, 1920

              Päivän korkeimman kurssin mukaan.
ja Suomesta tänne parhaimmille linjoille ja laivoille joko Cana­dan
eli Yhdysvaltain satamista.
M a t k a l t i p i a l Suomesta tu
jotka oikeuttavat Suomen kansalaisen matkustamaan Ganadaan.
Kaikissa ylläolevissa asioissa voitte luottamuksella kääntyä allekirjoittaneen puoleen.
Port Arthur,
Suomen Vara- Konsuli Canadassa.
Ontario, Canada.
Yleistä ja yksityistä.
YTII,.
Ihmisen valtameri-alkuperä.
V Kaikkina maailman aikoina pn
ollut yksi mieltäkiinnittävin ky­symys:
kuka on ikminen, mistä
hän oir tullut ja minne hän me-i;
Vastaukset siihen ovat vaihdel­let
sen mukaaji, miltä kannalta:
sanottua kysymystä kukin on kä-;
mitellyt.
Tiedekin on ottanut sen poli-
(Tittavakseen jai tarkoin selyitel-^
lyt ihmisen nykyisen syntymisen,
kasvamisen ja kehittymisen i —
fyysilliseltä kannalta. Mutta mi­kä
on ensimäisen ihraisen alkupe­r
ä t Mistä ensimäinen ihminen on
keliittynyt ja millaisten, olosuh-f(
4tten ja millaisen ympäristön
Yäikutuksient alaisena? i
Tiedemiehk jo kaavan ovat
väittäneet ,että ihmiseksi kehit-tpiytälku^
itfö on kotoisin — sy-vär.
tä |'altamerestä ja että se siel­lä
aikoinaan kehittyi nykyiseen
muotoonsa. 1
Tälle väitteelle on hiljattain
- tuotu uusia todisteita. Viime :e-lokuun
alkupäivinä. Stras"bourgis-itö;
pidetyssä tiedemiesten- koko-ukaessai
selitti hyvin tunnettu tie-
Aeraies Keating ITart.jok^ lähes
koko eläi^iänl^ä on kuluttanut ah­kerissa
tieteellisissä tutkimuksis­sa,
että ihmisruumiin lämpö on
korkein kello neljä iltapäivällä j ii
itiyöskin kaksitoista tuntia myö-
Ijemmin, siis kello neljä, yöllä.
'.'Jos me hyväksymme ihmis-itiön
valtameri-alkiiperänv'- sanoo tie'
demies K a r t , " n i i n on helppo ym­märtää,
'millaisten olosuhteitten
vallitessa kehittyi se alku-itiö,
-Tiedemies Keating Hart edel-,hästä lieneekin, niin si^tä huoli-leen
;osoittaa, että ihmisruumiin matta. maalaiselämään tottunut
lämmön vaihtelu käy tasasuhtai- <ja suurta Luontoa rakastamaan
[l^-sessa. elämäntaistelussa;. koeteltu
katisälaineil haisteli tnunan sisäl­lystä,
näytti suuresti hämmästy-ivän,
mikä hämmästys kuitenkin
ituniiii olevan miellyttävää' lajia;
iteikautti Äiunan huulilleen ja ot­ti
plätien kulauksen sekä irvisti
oriiitiiisesti,. ei kuitenkaan äkäi-sesti.
— Ähhäh sehän on viinaa!
huudahti hra Kenonen. »
— 'Hst, hiljaa! varoitti toineii'
j a vilkaisi : säikähtäen" ympäril­leen.
. Sitten hän kuis^casi:
i — Johan minä sanoin, että nää
on erikoisia munia viinaka^
nan munia; Ei niitä muiii joka
töllin kanat. He he he..^. .
— jMutta mitenkäs , . . ? En
minä nyt ymmärrä, tunnusti hra
;Kenonen, mikä oli sangen harvi­nainen
tunnustus hänen suus­taan.
—-Siinä onkin konsti — konsti
ja keksintö, supatteli yksinker-taisejjj
näköinen munakauppias
kiihkeästi.— Katsokaas: kun tyh-jeritää
ensin munan keltuaisis­taan
ja valkuaisistaan ja sitten
sen reijän kätevästi valkoisella
kitillä sulkee, niin eipä osaa si­vullinen
eikä poliisi arvata; kuin­ka
eteviä munia nämä. on. Niitä
saa huoleti kulettaa minne ta­hansa,
kunhan ei pahasti koliste­le,
jotta eheinä pysyvät.
- 7 - Ahaa . . . kyllä mifia nyt
ymmärrän . . . tai kyllähän minä
oikeafitaan käsitin sen alusta aU
käen, selitti hra Kenonen. — Se­hän
on niin yksinkertaista!
— Niinhän se o n : . . . .yhtä yk­sinkertainen
kuin Kolumbuksen
mnnn — sitten kun sen ^nsin jo­ku
on keksinyt! sanoi munakaup^
pias hieman pisteliäästi.
Hra Kenonen kohotti korin
kantta. Siellä olivat nerokkaat
viinamunat pahvirasiassa, kukin
muna omassa lokerossan, niin­kuin
munakauppiailla ainakin.
— Älykäs ajatus, älykäs aja­tus,
myönsi hra Kenonen, tarkas-
,lä äänenpainolla.
— Bi haittaa, vaikka joskus ra-vintölassakin
antaisi valmistaa
itselleen munakkaan -omista ai­neista
! ^
Joh. V. Ovela;'joka alkoi aavis­taa,
että hra 'Kenoöella on jotain
erikoista mielessä, ei kysellyt e-nempää.
Herrat saivat illallisensa ja pa­ri
Iftsia sekä ohitpuoHkkaat. Joh.
V. Ov^la aikoi kaataa olutta la­siinsa,
mu tt4 hra Bjenöttfen otti la­sin
hänen käclestaäh ja "sahöf:
— Älähän hätäile. Näytän si­nulle
ensin pienen keksinnön,
jonka^olen tehnyt .... ^
Hra Kenonen otti kananmunanv
7^akutti sen pään rikki ja antoi
sisällyksen valua Joh. V. Ovelan
lasiin. Joh. V. Ovela oli hyvin
hämmästynyt.
Eikä hra Kenonen ollNt vähem-män
hämmästynyt, nähdessään,
että lasiin valui liimamainen val­kuainen
ja sitten lotkahti suuri
keltuainen.
Hra Kenonen sanoi jotain eri­koisen
pontevaa ja nakutti kii­reesti
toisen munan omaan lasiin­sa:
valkuaiheri ja keltuainen, jot­ka
eivät edes haiskahtaneet vii­nalta.
Taloudellista
Säilytetään ainoastaan sinetöi- \
dyissä, ilmanpitävi^sä i)aket€i«iBa, ^
joissa, se säilyttää alkuperäisen
hyvän makunsa.
Juodäa^n"'litiij6oiilä Kupillisia Joka täivä.
sesti jmeriveden lämmön vaihte­lun
kalnssa ja että yhteisenä vai­kutteena
siihen on auringon toi­minta.]
Ärolempicn suurin ja pie­nin,
lämpö sattuu samana aikana,
samalla > tUTmilla vuorokaudessa;
Kaiken tämän nojalla Hart
väittää: " E i ole epäilemistä, et­teikö
tämä ihmisruumiin lämmön
vailitclu olisi suoranaista perin­töä
ihmisen merikehityskauden
ajoilta ja ihmisen meri-esivan-hemmista."
'
•V'--«^ '-••Ä-^--'o;;-;Vv-V
Suuria eroavaisuuksia.
I
Siitä kehitystilasta/ missä ih-misalku-
itiö eli edellä kuvattuna,
on pitkä matka nykyiseen sähkö
-ja konekehityskauteen, nykyi­seen
ihmisen taloudelliseen ja
lienkiseen kehitystasänteeseen. E>-
ro on hirvittävän suuri.
Suuraa eroavaisuuksia on myös
tavattavissa .niissä. olosuhteissa,
joissa I ihmiset elävät. nykyisenä-maailman
aikana. Ajatelkaamme^
esimerkiksi kaikessa mukavuu­dessa
elävää suurkaupunkilaista,:
silkeissä, sameteissa- ja kallisar-.
voisissa turkiksissa koreilevaa y-limystÖläistä
ja Verratkaamme
häneen' vaikkapa vain noitten
turkiksien pyydystäjää, yksinäis­i
ä erämaan asukasta, joka pie­nestä
metsäpirtistään tekee päi­vittäiset
kiertokulut pyydysrau-doilleen.
Ero on todellakin suu­ri.
Mutta 'kumpi heistä on — on-nelliser^
ipi?
, Vaikea mennä vannomaan.
Kumpikin li^nee .osaansa tyyty-väinenj
Tämän kirjoittaja voi
vakuuttaa; että ainakin jälkimäi­nen
on Edellinen voi olla tyyty-oppinut
ei millään vaihtaisi koh­taloaan
suurkaupungin pyörryt-1
tävään hälinään. Jos hän sinne
sattumalta joskus joutuisikin,
niin kiireen kaupalla hän palau­tuu
entisiin " Rauhanmajoi-hinsa,"/
ja tuntee onnellista tyy­tyväisyyttä
vasta sen lämpöisessä
.suojassa.
Ihmisen onni siis el riipu yl^-
sinomaan friitä, mitä kaikkea hä­nellä
on, vaan siitä, mihin hän
osaa olla tyytyväinen^
Näin pieni ja yksinkertainen
on elämänonnen avain.—Osaat­ko
sinä. lukijani; sitä käyttää hy­väksesi?
Olkoon valtauksesi/ myöntei­nen,
taikka kielteinen, joka tapa­uksessa
sinun kannattaa hetkeksi
pysähtyä, huolimatta ollenkaan
siitä, miten kiire sinulla on, ja
•— miettiä, miettiä elämänonnen-avaimen
arvoitusta ja sovittaa
siitä saamasi opetukset omaan
elämääsi.—A.
Aarne Orjatsto ollut Ellis^
:'^-.':^äa,rella.'^; ::^.:'v;,-'.VV,:;-
; ' 'Ne"w Yorkin Uutiseff kertoo :
• Joitakin aikoja sitten ilmoitet­tiin
New Yorkin Uutisten toimi­tukselle,
että Ellis-saareila oli pi-
: dätettynä eiräs "^^o;?ge
nen suomalainen merimies, joka
oli kuitenkin estetty nousemasta
maihin ja ku 1 jete11u K11 is-saare 1 -
le. Siellä pH liäntä sen jälkeen
pidetty vangittuna syystä, että
häntä epäiltiin radikaaliksi, kos­ka
häh viranomaisten saamien
tietojen mukaan oli ottanut osaa
Suomen punakapinaan y. 1918. ^
• Asiaan ei silloin kiinnitetty sen
suurempaa huomiota, - ennenkuin
vasta toissa lauantaina, , jolloin
telien munia. Tarkemmin katso- tämän kertojat muutamien asioit-;
essa huomasi joka munan päässä Itensa takia kävivät Ellis-saaren
lätsissä kuninkaan ollessa seuru­eineen
ja vieraineen i paraillaau
seurusteluhuoneessa.
Kahdeksan irlantilaista palveli­jaa
ajoi englantilainen ylivoima
pakoon palatsista, mutta pihalla
saivat he- onneksi lisäjoukkoja
talli- ja pihamiesten taholta ja
taistelivat itsensä takaisin palat­siin.
Palatsin stevardi ryhtyi nyt
hieromaan sovintoa ja saikin
englantilaiset ainekset vetäyty­mään
takaisin omaan osastoonsa;
joten rauha vallitsee taas toistai^
seksi Englannin: kuninkaallisessa
palatsissa.
sa olivat keinottelusta tai shalH-tusvastaisista
pulleista. Nämä nu­merot
ovat ainoastaan Pietarin jä
Moskovan kaupungeista, samalla
kun samaa menctolmää harjoitet­tiin
kautta suuren Venäjän näit­ten
vai)aus«jankarion toimesta.
HRA KENONEN OSTAA TIUN
HARVINAISIA MUNIA.
— Ostakaa kananmunia, pyysi
eräs hieman yksinkertaisen nä­köinen
mies, joka seisoi portti­käytävässä
kori käsivarrella.
valkean kittipaikan.
Mitäs nämä maksavat? ky­syi
hän sitten.
— Eihän nämä paljo . . . kym­menen
markkaa kappale.
— Toiset muhat ovat pienen-laisia,
huomautti hra Kenonen.
— Toiset ovat suurempia, toi­set
pienempiä ..'. eihän ne viina-kanatkaan
osaa aina ihan saman-kokoisia,
hi hi.".. kuiskaili kaup^
pias. • '
Hra Kenonen hotkasi avatun
munan tyhjäksi; ähki vähän ja
sanoi sitten:
-—Minä otan koko tiun.
Hra Kenonen kaivoi lompakos­taan
kaksi sadahmark. seteliä ja
antoi miehelle. Yksinkertainen
mies kääri munakotelon sanoma^
lehteen ja ojensi hra Kenoselle.
— Ettei herra nyt väin koliste­le,
varoitti munakauppias.
— Kyllä minä tiedän, vastasi
komissionerin Frederick A, Wal-lisfn.
puheilla.
, Kysästiin nimittäin muun ohel-
-la, oliko George Vik-niminen me­rimies
vielä: .saarella, johon- kysy­mykseen
eräs virkailija vastasi
näillä sanoilla;
'George Vik.-^You mean Aar­ne
Orjatsalo?" (Tarkoittanette
Aarne Orjatsaloa?)
Tuo tiedonanto luonnollisesti
herätti miestemme mielenkiintoa
ja tiedusteluihin saivat he saaren
superintentendiltä Mr. Beekeriltä
seuraavan selostuksen:
."George Vik saapui maihin me­rimiehenä
Shanghaista, Kiinasta,
viime maaliskuun loppupuolella.
Erityisestä syistä ei häntä lasket,
txi maihin, vaan pidätettiin hänet
EUis-saarella ja myöhemmin pää­tettiin
lähettää "Caledonia'Mal­valla
johonkin Skandinavian
maahan. Saatuaan kuulla aikees­ta
vastusti . V i k virkamiehiä niin
ankarasti, että hänet täytyi kyt|
Suoöie^ suurin pankkilaitos.
Suomen Ylidys-Pankki JM Poh­joismaiden
Osakepankki Kaup-pa|
i .ja Teollisuutta,varten, kaksi
Suo in e n s uurininVista, pa nkki 1 i i k-keis1:
ä 'yhtyivät viinieviokakuuir
I jniä toiininlniellä Qv
maiden Yhdyspankki. Tiimävkahv.
^loskovan Kovietin sanoina- den vanhimman ja suurimman
lehti "Isvestia" on julkaissut Suomen pankin yhtymisen'kautta
erikoisen kömissioonin, rapor- syntynyt O. V. i^ohjoisniaiden
t i n " vuosilta 1918 ja 1919, josta Yhdyspankki on nykyään suurin
käy ilmi, että tällä ajalla ovat i^^kkilaitos Suomessa. Pahkala
he vanginneet 128,000 henkeä ja on haarakonttorfita oi paikka-ampuneet
niistä . 9,641, toisten kunnalla. Pääkonttori on Heisin-vankien
persoonallinen omaisuus gissä. ' O. Y. Pohjoismaiden
takayarikoitiin . ja kansallistutet-• dyspankin .omat varat ovat 175
tiin. "Syytökset 17,000 tapaukses- miljoonaa Smk.
CLEMENS
LIHAKAUPPA PERHETARVETTA VARTEN
Puhelin 2846 South
638 SIM?SON ST. . / FORT WILLIAM, ONT.
hra Kenonen.' '
Hän oli nyt myöhästynyt puoli
tuntia. Hänellä oli kiire, sillä";.keä rautoihin. Sitten vetosi häri
Joh. V. Ovela odotti ravintolassa. I asiassa hallituksen työdeparte-
Hra Kenonen asetti munalaati- j menttiin, jonka valvonnan alaisi-kon
varovasti kainaloonsa, vihel* na siirtolaisvirastot ovat. Työsih-si
ajurin ja hymyili jo etukäteen teeriltä saapunut päätös kuiten-
PUHELIN S. 198
THE ALGOMA STEAM LAUNDRY CO. LTD.
VAATTEITTEN PESUA JA -SILITYSTÄ.
Ranskal. kuivana ja höyryllä puhdistusta.
Naisten ja miesten vaatteita'ijuhdistetaan ja silitetään^
cli silitetään aiiioastaan.
*'Meillä on välineet ja koneet.**
Soittakaa puhelimella, niin haemme vaatteenne.
itsekseen Joh. V. Ovelan ällistyk.
s^lle. liJrotessäan: raiiiiäkäuppi-aästa
kysyi hän vielä:
w —• E nk, a.. os.t a, sanoi• ht ra KTeTn o- — . . ^It sekö te olette tämän kek-nm:
e enn nläy.. h .my eesntio j.aj aa nt, ömykuetätsat i,p yasi-äkhuotexyn i —^ ^T aa on oi,k eas^t aa>n- a«ierMik -/
kumminkin, kun yksinkertaisen
näköinen mies iski viekkaasti sil-mää
ja kuiskasi:
HELSINKI, ^UOML
OMAT VARAT YLI 15 MILJOONAA MARKKAA.
Täydellinen pankkiliike.
josta lopullisesti kfehkeytyi ihmi. ^4önkin.! Jokainen meistä omasta
nen. Ihmisen ruumisaiiieenvaih-t.
äminen juoksevaaii muotoon to­distaa,
että s/on aivan- samallais-ta
ainetta \ kuin — merivesi, kui-
—- Nää on aiyan erikoisia mu­nia
. . . niitä ;ei mUnikaan joka
töllin kanat! - ^ v ^ V ; . - ; . -;• •
: — Häh?! kysyi Kenonen epä-väinen,
mutta voi olla tyytyraä- luuloisesti..
; —Eikös herra ole kuullut vii-kokemuksestaan
voi vakuuttaa,
että tyytymätön ihminen on —
onneton. Loistossa ja ylellisyy­dessä
elävä ihminen siis voi olla
I kalainen keksintö, tunniisti toi­nen
vaatimattomasti. — "Siellä
kun on myös kieltolaki;
—• Niinhän siellä kuuluu ole-'
vai\, myönsi hera Kenonen ja as^
tui muharasiä kainalossa rattail^
le. , '
Ravintolassa motkotti' ikävys­tynyt-
Ovela hra Kenoselle hänen
viipymisensä johdosta ja sanoi:
nakanoista?» kuiskasi yksinkertai­—
Jös olisit 'Viipynyt vielä
sen näköinen mieS; naama omltui- kymmenen miniiuttia, niin olisin
sessa hymyssä.
— Mitä p—^ua te meinaatte!
minä lähtenyt tieheni.
, - - Siinä sinä olisit tehnyt itsel-tenkm
väin yksi Viideöosa mm onneton. Useimmassa tapaukses- röhähti hra Kenonen, — Puhu-tiesi vahingon, vastasi hra Keno-siiolaista.
Tamal ero voidaan se- sa onkin. Metsäläinen suuren kaa selvemmin tai painukaa hii- nen sa1ai)eraisesti, ja asetti mii-l^
taa siten, että ihmis-itio on-ko. Luonnon pyhässä helmassa «-'teen. Minulla on kiire. ^ nalaatikbn viereensä pöydälle.
toisin sellaisesta paikasta suurta'] sei ra mi teh ^n
valtamerta, johon • laskee joku
onnellinen. Hä- Hra iKenosella oli todellakin Mitä sinulla» siinä on? tie­kin
vahvisti ^komissionerin toi­menpiteet
ja niin lähetettiin Ge­orge
Vrk, jota nimeä muuten em­me
alunpitäen , uskoneet^ hänen
oikeaksi nimekseen, takaisin
'Shanghaihin Kiinaan, josta hän
'oli viimeksi tullutkin. Tämä ta-] ^,
pahtui syysk. 5 pnä. Laiva, jolla
liänet lähetettiin oli ''Gothic,
Prince'*. Panimme muuten mer­kille,
että hän ei Kiinaan lähtöä
ollenkaan vastu^ellut, kuten oli ^
tehnyt' silloin kun puuhattiin hä-^
nen Ruotsiin lähettämistään." ^
. Kysyttäessä minkälainen mies
näöltään ja ::-ominaisuuksiJtaan l
George' Vik oli, saatiin vastauk­seksi^
*
**Hän oli nöihikuusi jalkaa nel­j
ä , tiiumäa pitkä^ erittäin komea
mies, joka teki Isaikinpuolin huq-r
iwi«rtä hefätfävän vaikutuksen —•
impressive' peri^onality, kuten hei-
'danoniat sanansa kuuluvat. Tuk-
Kahan välitykses^sä Canadai^ suomalaiset voivat :edulli-
:. simmin käyttää valtuutettujen asiamiestomme palvelusta.
Lähettäessänne säästörahojanne talletettavaksi Suo­meen
asettakaa ne LUOTTOPANKKIIN, sillä siten saatte
\ korkeimman koron. '
• • Valtuutettuna asi/imiehenänime Yhdysvalloissa ja Ca­nadassa
toimii
Carl Hl Salminen,
. DULUTH, MINN.
!r7-
N
tr .
välitämnte
fiemmän suolaisuuden.
laTaku u lla Varm i m m i n |a Nopei mmi n-
Smk. Dolla­rista
valtamerta, 3ohon • laskee joku neliä on kaikkea,»mitä hän tar- kiire, HÄnoli nimittäin sopinut dusteli Jöh. V. Ovela. kansa-oli^tumma, aaltoileva; sii:
suuri makeaj^resmen joki ja siis] W^.?,e ja sen lisäksi hänellä o n - Joh. V. Ovelan kanssa yhteisestä^ - Kananmunia, vastasi hrajmät tummat, kirkkaat. Hän pu-vaikuttaa
sima meriveden va- mielenrauha, joka melkein aina illallisesta, Ja hän oli jo myöhäs- Kenonen lyhyesti. : i....r. b , , ; . . . ..
rikkahan ja loisteliaassa elämässä, tynyt neljännestunnin. V^^ nyt tän-huj:
^uropan ; sivistyskieliä
.yerrättSin"' sujnyasti, ^myöskin
englanninkieltä jotenkin hyvin.**
. (yajB^iaSijpmalaineh Pankiriltike Ame , »
5 Ötdte^treet New Yqrk, N. Y.
• TN
että
s*Bti jotaktiinkm' sama kum ny-, ^mällä: ^ oh ja ^iin. kadehäUtavi. aan hra Konoselle. s \ Mtm M
- Mhen^ihmisruöihiirilaitfpö:- , k^iÄ Hkkäan eläm< mon&ta >p^^ T^mä ankarassa ja mbiivaihe^'Hin^^ J J m f ö < ^
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
— Oikoa avonainen ja kaikille,
-' vapaa, tappelu puhkesi äskettäin'
' * i^nglän^in^ kuninkaan Yrjön ir--
janliläisten ja englaptilaisteilpalM
>€Ujoiaen kesken Balmoraun pa-|p
I ;i';j'^VjirfiAinbiii&(i&ä^ NeTOjyorktssa) 1
IB State^rStrjeet; V NfeW Yöfk, N. Y.