1920-09-23-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
sivus
G A N J S I D A N U I T T I S ET
euomalalnen eanomalebtl Canadaflsa,
j \ Ilmestyy, jokaisena Torstaiiia.
*1 ' Kufitantaja
j The Canada:rNew8 PubllsnIfig;:Coj
< Erick J.'korte, LUkkeenhoitaJa.
T I L A U S H I N N A T : I
Canadäan: $2.00 koko vao^elta,
a kuukaudelta,' f 1,25 puolelta
vuodelta, 65 eenttiä 3 kuukaudelta ]a
26; senttiä kuukaudelta .
Yhdysvaltoihin ja. Suomeen: f l ZM
koko vuodella 3a $1.50 puolelta vuodelta.
^ - i i '
? ILMblTUSHINNAT:
• 4» flentOä palstatuumalta kerran Ju-latetiiina.
PitempiaikaiBille ilmoltuksll-
Je ko"htuullinen alennus. Halutaantio-to^
jä nimenmuuttoiUttotukset 75 eont-j
tiä kerta, ?2.00 kolme kertaa. Nairaa-ilmoltukset
$2.00 kerta, $3:00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja klhlaufl-ilmol
tukset $2.00 kerta. Kuolonilmoltukset
$2,00, muistovärsyUä $2.25. Syntymä-;
lliiioltukBet $1.50. Avlöeroilmolt'ul?aet
$2.00. ' • * ->iii£«®pC
• Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset 7. m. 25
eenttiä tuumalta.
Uutisten Joukkoon aljotuista Ilmoituksista
peritään 10 senttiä riviltä.
! Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
60 senttiä. Postissa tulevia Ilmoituksia
ei hyväksytä velaksii tuntemattomilta.
Poliittiset Umoitukset $1.00 tuu
malta.
Kaikki lilLkeelle aijotut kirjeet, tl
Jaukset Ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:,
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, OnL, Canada.
•Cänadari Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
1 Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite.
distyy nopeaan. .^'JlalUtus ,auttaa'
hävitettyjen alueiden jälleen r a -
ikentamista ,'korvaten määrätyn
osan •^häyiöstä,; j a Teroittaen koko
kansaa tämän kustannuserän ikor-r,
v^amiseksi, | • ' r--
i Tuotanto 'Ranskassaj j a sama
on totta Belgiaan nähden, on o l lut
niin suun, että on Ollut mahdoton
saada kylliksi työväkeä.
Pai jo työmiehiä on tuotettu- Böömistä,
Efiin että sato on saatuikorv
juuseen. ;
Amerikalta toivoi Ranska e-nemraän.
apua v sotav^rioitten
ko^jaainisessa, jä!- kansa on niin
ollen Amerikaa kohden pettyneellä
mielellä. Nyt on maassa kui
tenkin otettu^ käytäntöön uusi,
tieteellinen verotustapa ja maa
pian pääsee ohi vaike.ista ajoistaan.
, Ranskan j a Belgian nopeasta
toipumisesta ei ole pienintäkään
pelkoa."
, C A N A D A N U U T I S E T
(The Canada Nevvji)
The Finnish; Ncwspaper i n Canada.
' Publlshed every iThursday by
;' y h e i Canada News Publishing Co/
! Kv. E r i c k J. Korte, Manager.
Daily NevTB Bldg.i Port Arthur, O nt:
CANADAN UUTISET
!Q,welcomed hnd read m every F i n n i sh
homi© i n the Dominion. It i s the only
djrect advertising medium for those
riänufaoturers and; merchants who
.•wlsh to create and bulld a profitable
a^d permanent demand for their prod
ncta and merchandisö by the largo and
e?ter crowinff Finnish population resid-ing
! Ä Canada, Place your trial ad-vertisement
and get iresult.s. t
i Advertising rates 40o. ;>iir Inch,
( ' Political advs. $1.00 p e r uick. : i
: f-Advertisements must z-eaeh our Office
Wednesäay ncbn to appear on
Tbursday's issue. \
Subscriptlon price i n Canada ?2.00
per year, United States and Other
countries ?2.50 per ycar in advance.- i
: Entered as second class mall mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office aC
Port Arthur, Ontaflo, Canada.
1 THE AIM OF THE C A N A N D AN
UUTISET.
' The help preserve the Ideala and
sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion öf Canada: To
observe Us lavvs and Inspire others to
respect and obey them; To strlve
unceaslngly to qulcken the public's
Bens&cf cIvIc duty: 1 In ali vvays td aid
In maklng thia cQ^ntr^ greater and
better than A/e found it
— Nuloruus on
äaraupuku.
ilämun kaunis
Ken tekee toiselle vääryyttä,
Joukkaa sillä eniten""itseään.
' — Se joka valitsee tomnta-a-lakseen
pienemmän alan kuin mihinkä
hänen voimansa ulottiivat,
pettää itseään ja asiaansa. Samoin,
käy myöskin.hänelle,^ joka
.valitsee itselleen suuremman alan
tkjUin mihin' hänen voimarisa^riittävät.
- Joko elämän piiri tulee
[liian ahtaaksi sisällykseen verrattuna
tai päinvastoin. (Nuoret u-sein
valitsevat joko toisen tai toisen
äärimmäisyyden. H5e eivät
ole joko ottaneet huomioonsa
kaikkia voimiaan tali ovat laskeneet
ne liigan suuriksi.
Vastarinnan tekeminen Aierkit-
§4e elämän halua. Sen 'oikealla
tavalla tekeminen merkitsee elämän
voimaa. Kuitenkin otetta-kpon
huomioon, että monet ovat
kutsutut suuriin töihin, mutta
'harvat ovat valitut niitä suoritta-maam
' ,
Ole rehellinen itsellesL
Kuinka ihelposti voikaan itseään
pettää jai siten johtua kokonaan
harhapoluille [ M o n i , joka on a l kanut
luisua .sekä henkisen että
materialistisen rehellisyyden poluilta,
ei iitsekään huomaa omaa
tilannettaan, vaan väittää olevansa
oikeassa. Vasta jokin erikoinen
serkka voi herättää, hänet it^
sehemmottelun h orroksista ja
kaikki eivät-köskaankaan herää.
Siis olkaamme rehellisiä ensinnäkin
itseämme kohtaan, niin silloin
opimme olemaan rehellisiä myöskin
mu j[ ta kohtaan. Toimiamme
älköön määrätkö se, mitä muut
sanovat, mitä kaikki muut te k e-1 *
vät, millä on myötätuntoa ja toverien
kannatusta puolellaan. Tä.
liiä v o i kylfä näyttää kaikkein
mukavimnialta, vaan sitä ^se ei
kuitenkaan ole. Sellisella välinpitämättömällä
menettelyllä:' päästään
juuri vaiki Ltelmista, jotka
kuten i l m a , valo j a vesi vaikuttavat
puhdistavasti ihoon, antaen
voimaa j a terveyttä. Sen vuoksi
meidän tulee o l l a sekä suuressa
että pienessä oma itsemme, täytyy
antaa kaikessa mitä teemme
oma itsemme.
i Silloinkin kuin olemme ulkopuolella
1 yhteiskunnallista toimialaa,
silloinkin k u n huvittelemme,
vieläpä silloinkin k im seuraten
virvatulia, poikkeamme yleiseltä
kulkutieltä, on meidän tehtävä
kaikki "tloden teolla" oman persoonallisen
vakaumuksemme mukaan.
'Ainoastaan siten voimme
pysyä rehellisinä itsellemme ja
myöskin i rehellisinä ympäristöllemme.
Silloin voimme myöskin
muilta vaatia samoja velvollisuuksia
ja samaa rehellisyyttä,
jota itse heille osoitamme. Se, jo.
ka näkee niiden kauniiden voimien,
joiden avulla hän t u k i ennen
alkaa vihdoinkin tutkistella itse-itsepetostaan
hajoavan tuuliin, se
ään j a etsii niin kauan j a syvältä,
että hän tuntee vakavan pohjan
jalkainsa alla. Ja siten säilyttää
hän itsensä myöskin kokonaisem*
pana j a t u t k i i syvemmälle itseään
eikä. hajo^a voimiaan tuuleen.
tullut sodan tähden j a « e on saa-
/tava kannetuksi vuojden kuluessa.
On sentähden suotavaa, ikatsoen
siihen helppoon tapaan, millä tU:
lot on saatu,^ ettei niitä käytetä
tuhlaa vasti; Taloudellisuutta .tarvitaan
nyt kuten aina ennenkin^
Jos hallitus voi saada enemmän
tuloja, kuin mitä tarvitaan juokseviin
menoihin, tulee ylijäämä
käyttää^kansallisvelkojen lyhentä
miseen,, mikä puolestaan' taasen
tekisi mahdolliseksi verojen alen.
tamisen läheisessä tulevaisuudessa,
Samassa määrässä kuin h i%
nat j a palkat palautuvat entisel"
leen, vähenevät verotulot, mutta
suuren kansallisvelan korot jää
vät yhtä suuriksi.
Se pintapuolisuus, millä hallitus
on koonnut vero jaan, osoittaa
sen finanssijärjestelmän heikkoutta
sotavuosina. Jos samaa menettelyä
olisi käytetty 3-^-4 vuotta
takaperin, ei olisi osoittautunut
välttämättömäksi lain. niin
suuria summia, kuin rahaministeri
Thomas White silloin katsoi
tarpeelliseksi. Vähintäin kolmasosa
niistä varoista, jotka Sir Tho
mas kokosi pros. lainoilla, 0 -
lisi voitu saada kokoon veroillakin.
Mutta hän antoi suurille y^
rityksille tilaisuuden tuottaa voittoja
ja verot pantiin yhteisen
kansan maksettaviksi.
Rahojen siirtyessä hallituksen
kassaholyeihin, hätyyttävät asianomaisia
•henkilöt, jotka haluavat
saada itselleen etuoikeuksia.
Jos hallitus vähänkään ajattelee
tulevaisuutta, asettaa se kaksinkertaiset
lukot kassakirstuihinsa
ja käyttää varansa kansallisvelah
pienentämiseen.
Tulo- j a ylellisyysverojen käyn
täntöönottaminen on merkityksellinen
tapahtuma, 'Nämä kaksi t u lolähdettä
voittavat ylistetyn tullijärjestelmänkin.
Suuriäänisesti
on' ylistetty suojelustullia j a väitetty,
että se on ainoa varma
keino maan tulojen kartuttamiseksi,
mutta sellainen väitös menettää
tulevaisuudessa merkitystään.
— (Sv. P.)
kansalleen ja^öm^Uo'yksityiselle
itselleen.
Ajan lienkeä emme saata jäädä
tällaisissa tapauksissa syyttä-mään,
vaan, tulee ajoissa ryhtyä
'kasvattamaan meidän naisiamme,
että he näkisivät elämässä muutakin
eikä ainoastaan hetkellisten
huvitusten 7 j a nautintojen pyörteet.
Pöyristyttävää on kuvitella
m ielessään, minkälaista seuraa-va
sukupolvi tuleekaan olemaan,
sillä isäin pahat teot seuraavat
kolmanteen' j a neljänteen polveen
asti. Jos aijomme' säilyttää m i tään
ihanteita tuleville sukupolville,
tulee yksilöiden alkaa tinkimättä
itseltään vaatimaan' paljon,
sekä auttamaan ja ohjaa-niaan
niitä, jotka sen tarpeessa o::'
vat, niin kyllä-jäjan henkikin p i tää
huolen itsestään.
Lasten koulusivistyksen
tarpeeUisuus.
Useinkin tavataan nuoria mier
hiä j a naisia, jotka valittavat s i tä
etteivät ole päässeet osallisiksi
mistään korkeammasta koulusir
vistyksestä siitä syystä, että heidän
vanhempansa ovat olleet sen
suhteen välinpitämättömiä. K un
tällaiset tapaukset saattavat olla
yleisiä vielä meidänkin päivinämme,
lienee syytä •käsitellä muutamia
asiaa koskevia näkökohtia;
• — Eräs Ilanskast<;i palannut a-merikalainen
finanssimies,' jonka
nimeä lehti ei ilmaise, on kertonut
Wall Street Journarin haastattelijalle
saamistaan yalikutuk-sista
seuraavaa:
: * ' E n ole milloinkaani enkä missään
nähnyt niin runsasta vuo-dentuloa,
Eanska kasvattaa tänä
vuonna melkein niin paljon kuin
se ruuakseen tarvitsee. Kaikki o-
,vat ahkerassa työssä. . ifeti kun
perunat oli kaivelm,^ alettiin
maata \ valmistaa jotakin toista
(kylvöä varten; Tämä maan tuot^
tavuuden mahdoljisimmaii tar-kmi^
ikäyttämmen j a feorkeimmal-»
le ikohottaminen on niin yleistä
[Ranskassa, että sitä nähdessä tu,
äee väkisinkin optimistiseksi. Ja
splä mielialalla, työskennellessä
(voitetaan.
Canadan tulot lisääntyvät.
Rahaministeri Sir Henry Dray-ton
tuntee itsensä tyytyväiseksi.
Rahoja tulvaa valtakunnan kassakirstuun
suurina virtoina. T i l i vuoden
neljänä ensimäisenä kuukautena
laskettiin tulot $145,509,^
588, joka edellisen vuoden samaan
aikaan i nähden merkitsee
$46,000,000 lisäystä. Tullitulot
tekivät $20,000,000 enemmän kuin
edellisenä vuotena. Verotulojen
departementti perii suuria summia
entisiltä velallisilta j a osoittaa
siten, että kunnollinen raha-asiainhoito
1 j a tulojen kerääminen
tuottaa melkoisia eriä sellai-siltaj
jotka iniifä asemansa puolesta
parhaiten 'kykenevät suorittamaan.
Ylellisyysvero j a myyn-tivero
tuottavat huomattavasti ja
tällaisten olosuhteitten edelleen
jatkuessa voidaan koko verotulot
laskea $600,000,000. :
K a i k k i ^tämä on tietenkin ila-huitavaa
panna merkille figanssi-näkökannalta
katsoen, mutta kvdy
tenkin täytyy rahat .ottaa, sellaisissa
olosuhteissa elävältä väestöltä,
minkä useinkin on pakko
supistaa välttäniä^tömiäkin vaf-tiinuksiaan,
Näjhin veroihin ei
sii-älly maakunta-, kaupunki-^ ja
kouluveroja, mitkä myöskin bn
suoritettava. Canadalaiset. suor,
ritiavat nykyääii veroina $60
kaista miestä, naista ja lasta, koS-Ajan
henki.
Tuskin on 'ylitään sanaa, jonka
niskoille niin paljon työnnetään
ansaitsematonta syntiä kuin n. s.
ajan" hengen. Jos nuoriso hurjasr
telee j a laiminlyö velvollisuutensa
itseään, lähimmäistään j a J u -
raalaansa kohtaan, niin on siihen
syynä ajan henki. Jos yhteishar-,
rastukset kärsivät ja k a i k k i kaunis
ja entisaikainen hyveiden käsitys
näyttää kuolevan pois käytännöstä
j a jäävän vanhanaikaiseksi,
niin on siihenkin syynä y k sinkertaisesti
tuo ihmisten mielestä
välttämätön paha — ajan
henki.
.Monet vanhemmat ovat sitä
mieltä, että heidän lapsensa saattavat
menestyä ja tulla toimeen
koulunkäymättömiäkin, mikä
kyllä onkin totta muutamissa. tapauksissa,
jos otetaan kysymykseen
yksinomaan aineellinen hyvinvointi.
Tavataan monta suomalaistakin
Amerikan mantereella,
jotka eiv|t ole • hetkeäkään
kirjojen ääressä hikoilleet j a kuitenkin
kuolemansa jälkeen jättäneet
huomattavan; suuria perintöjä
omaisilleen^ mutta harvoin uh^
ranneet penniäkään oman henkensä
valistamiseksi. Suurin osa suomalaisesta
väestöstä on aina ollut
välinpitämätöntä sekä itseään että
lapsiaan kohtaan, vaikkakin
nyt alkaa asia jo mennä parem
paan suuntaan. On ilahuttavaa.
panna merkille, että monen suomalaisen
isän ja. äidin sisällisenä
haluna on antaa yhdelle tai useammalle
lapselleen enemmän kou-ei
elä ainoastaan leivästä,'* sen
totuuden, lausuttuna juuri hetkellä,
jolloin aineelliset harrasr
tukset yrittävät tukahuttaa heur
kisiä ihanteita, tulisi saada yhä
suurempaa vastakaikua kautta
maailman varsinkin niiden kes-kuudessa,
jotka luulevat onnellisuuden
saavutetun niin pian kun
yhteiskunta on saatettu taloudelliseen
rappiotilaan, maanviljelijät
tulleet hallituksen vuokralaisiksi
ja me kaikki bolshevikeiksi.
Lukuunottamatta farmareita,
joiden elämäntehtävän tärkeydestä
ei voi olla epäilystä, tarvitsee
yhteiskunta; muitakin jäseniä. Se
tarvitsee sairaanhoitajattaria, lääkärejä,
pappeja, isinöörejä, liikemiehiä,
lakiraiehiä j a politiikkoja.
'Niinkauan: kuin sivistys pysyy
voimassa on niillä kaikilla tärkeä
osansa sen ylläpitämisessä j a e^
teenpäinviemisessä. Sellaisten jäsenten
kasvattaminen on vanhemmille
kunniakas tehtävä.: 'Samalla
kun he siten edistävät maansa
ja heimonsa henkistä ja taloudet
lista hyvinvointia, antavat he lap
silleen arvaamattoman kallisar
voisen perinnön, mikä seuraa hei
tä läpi elämän. Se sivistys j a t u r
vattu toimeentulon mahdollisuus
minkä he ovat saaneet vanhempi
en uhrautuvaisuuden avulla, mer
kitsee useimmissa tapauksissa e
nemmän k u i n suuremmatkaan ra
kalliset perinnöt.
Sen avustuksen, jota lapset tar
vitsevat ensimäisinä oppivuosi
naan, korvaavat he useinkin myö
hemmin moninkertaisesti vanheih
milleen, varsinkin'siinä tapauk
sessa, jolloin lapsen vakiintuneella
taloud. asemalla on merkitystä
isän ja äidin toimeentuloon.i L a :
hempi tarkastelu osoittaa, että
vanhempien lapsille antama koulusivistys
on yhtä varma, kuin
luotettavaan pankkiin sijoitettu
pääoma, mikä tuottaa varman
koron. Niin pian kuin opiskelija
pääsee käsiksi yliopistolukui-hin,
voi hän joko apurahoilla tai
Nykyinen kurssimme
Suomeen
Postin kautta ia Sähköteitse on
iMyös myymme pankki-osoituksia -(shekkejä)
markoissa yllämainitun kurssin jälkeen ja erikoisia,
kolmen prosentin korkoa vetäviä matkustajien
shekkejä dollareis^, jotka Suomessa^ lunastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille postin; kautta on
15c. summilta alle $20.00; sitä suuremmilta summilta
mitään kuluja ei peritä. ; LähetyskulutNjjäh-köteitse
on $3.50 kaikilta summilta.
• K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kautta, joa
sähkösanomalähetystä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan, ja lähettäjän
osoitteilla varustettuina osoitteella:
FOREIGN DEPARTMENT
Tällaista oman velvollisuuden
tunteen vaimentavaa, ajan hengen
syyttämistä ei kuitenkaau
käydä sen tarkemmin tutkimaan
eikä punnitsemaan olisiko yhtään
keinoja väärän ajan hengen poistamiseksi.
: 'Sekä myöskin ennen
'kaikkea tutkimaan, mistä johtuu
sellainen turmiota tuottava henki.
Kotimaastamme Suomesta saapuu
viestejä toinen toistaan syn-j,
•kempiä, kuinka ajan henki on
muuttunlät kaikesta välinpitämättömäksi
ja • suorastaan rivoksi;
Naisetkaan leivät enää välitä misr
tään^ elävät kuiii viimeistä päivää.
Seurauksina sellaisesta elämästä
on lukuisat veneeriset taU|
dit, aviottomat lapset y.m. j a syynä
on ajan henki.
Voidaan syyttää sotatilan raaistuttavan
kansoja ja -käsitteitä;
|hutta kuitenkin myöntää täytyy;'
että kauan maaperää on jo valmistettu
tällaiselle tilanteella k o timaassamme.
Ulkomailta saadut
vapaamielisyyden nimellä
kulkevat uudet vaiktittimet, joita'
taide j a ^kirjallisuus on viime a i ttoina
ikoettanut'istuttaa omaan
niaaperään, ovat olleet jo nuoria
mieliä turmelemassa jä, jrleistä
nykyipin vallitsevaa ajan henkeä
kasvattamassa., '
, Meidän keskuudessamme täällä
E e r i k a s s a on myös&in samallai-sia
suuntia o l e m a a . !Monet nuorista
kansalaisistamme, jotka saapuvat
, «uurkaupunköihin, tunte-loma
- aikoina työskentelemällä
saada itse kokoon tarvitsevat varat,"
joten: niiden puutekaan ei
tuota voittamattomia esteitä opin
tojen täydentämiselle. Sellaiset
ylioppilaat, jotka, omin neuvoinsa
ovat suoriutuneet raha-asioisaan,
ovat -poikkeuksetta osoittautuneet
kyVykkäimmiksi j a saaneet suurinta'
kiitosta.
lusivistystä, mitä ovat itse saa-. On saatu kokea, ettei mikään
neet, j a että he toivovat pojistaan
ja tyttäristään tulevan johtavia
miehiä ja naisia yhteiskunnassa.
Usein ajatellaan, että sen sivis-tysmäärän,
minkä itse- on saanut,
pitää riittää lapsillekin, mutta
vanhemmat, jotka siltä kannalta
asiaa käsittelevät eivät ota huomioon
niitä olosuhteita, joissa ny.
kyään eletään. Sivistymättömyydellä
on epäilemättä suurin vaikutus
Europassa nykyisin vallitsevaan
tilanteeseen. Bolsheviki-nen
rutto on saanut suurimman
kannattajajoukkonsa maassa, joka
vuosikymmeniä;on ollut muista
maista sekä sivistyksellisessä
että taloudellisessa suhteessa takapajulla,
ja-uhkaa nyt vakavasti
koko maailmaa. Näyttää siltä>
että tätä yaaraa ei enää menestyksellisesti
voida torjua muuten
kuin sivistystä levittämällä niihin
kansankerroksiin, -jotka siitä
tähän saakka ovat jääneet osattomiksi.
Vaikkakaan ei liene pelättävissä,
että tässä maassa bolshevismin
tapaiset opit saisivat suurempaa
levenemisalaa, on kuiteur
kin^yytä etsiä keinoja, millä ne
tehokkaimmin voitaisi heti a l kuunsa
tukahuttaa.
Suomalaiset maanviljelijät täällä
ovat monessa suhteessa toisen»
laisessa asemassa kuin • * vanhassa
maassa." Monet ovat saavuttaneet
riippumattoman taloudellisen
aseman ja ^voivat lapsilleen-
'kin tarjota h u o l e t t a a n toimeentulon
j a käsittävät korkeammankin
sivistyksen tarpeellisuuden
nuorelle sukupolvelle^ Monet jo,
uhraavat mielellään, kenties toivoi
niin sitoa lapsen rakkautta
ja hänen kiintymistään j a kunnioitustaan
isää ja äitiä kohtaan
kuin tieto siitä, että he, ehkä suurella
itsekieltäymykselläkin, antoivat
; lapselleen sitä koulusivistystä,
jota hän tarvitsi ja halusi.
L. J .
NE FOHJOIS-INKERIN POSTI-MERKIT.
New Yorkissa ilmestyvä "Scott's
Monthly Journal" julkaisee viime
heinäkuun numerossaan Poh-jois-
Inkerin postimerkkien kuvan
sekä niitä koskevan selostelun,
josta 01^ suomennettuna kuu-:
luu näin:
* 'Tämä on Neva-joen j a Suomen
rajan välillä sijaitseva venäläinen
maakunta, jonka pääkaupunkina
on Kirjasalo-niminen kauppala.
Se oli viime maaliskuussa bolshe-viikkien
johtajia vastustavien
joukkojen näyttämönä. Väliaikainen
hallitus; luottaen Suomen, a-vustukseen,
julisti Inkerin itsenäisyyden
j a otti ohjat käsiinsä.
Y k s i sen ensimmäisiä toimia
näyttää olleen, HSuomen suostumuksella,
uuden postimerkkisaY-jan
julkaiseminen. Valitun tyypin
ulkokehys muistikttaa Suomen
nykyisiä postimerkkejä, kun taas
keskuksena on, luulomme mu-
•kaan, Kirjasalon kaupungin vaak
u n a . "
- Olkoot tämän ylläolevan lainauksen
yksityiskohdat miten hyvänsä,
niihin ^ n tahdo ka jota käsittelen
•'vaan p^^^
öinaan-niukoistakin varoista", las- aän, jonka Icuva on tuossa pöy-tensa
koulunkäyntiä Varten, tie-*^ällä edessäni. Teett'havaintoja,
taen, että ne ovät heidän suurin Ensinnäkin ön raha-arva merkii:=
ja arvokkain aarteensa. He ^ä'
sittävät myöskin, että joskakh
ty penneissä ja markoissa eikä^
(kopeekoissa Ja ruplissa; Kunl^in
puhtaalla suomenkielellä ne siinä
ovat, eikä venäjällä, ruotsilla tai
muulla vieraalla kielellä. Siinä se:
on asiani ydin j a se minut sai ky-,
nään tarttumaan.
Teen itselleni tämän kysymyksen:
"Miksikä on nykyisiin 'SuOp
men postimerkkeihin piirretty sana
"Finland"? Ensinnä saan
kysymykseeni tämän kaltaisen
vastauksen:" Jos Finland '-sanaa
ei olisi, niin eihän esim. täällä
Amerikassa' kukaan tietäisi minkä
maan postimerkki se olisi, jossa
olisi ainoastaan'sana "Suomi,"
sillä eiväthän viimemainitun sanan
merkitystä vieraskieliset ymmärrä.-'
Tämä vastaus ei kumminkaan
ole mistään kotoisin, sillä
eiväthän mitkään mhmt maat,
esimv Ruotsi, Venäjä, j a muut ole
vierasmaalaisten ymmärryksen
helpoittamiseksi, vieraskielisiä sanoja
postimerkkeihinsä piirtäneet.
Kaikki sivistysmaat (Poh-jois-
Inkerikin) ovat tunnontark-koja
siitä ,että ainoastaan heidän
oma heimokielensä pääsee postimerkin
otsikkoon kansallisuuttaan
edustamaan. Suomen nykyisestä
postimerkistä ei voi tulla
mihinkään muuhun käsitykseen,
kun siihen ikävään johtopäätökseen,
että maa on yhä vieläkin
kaksi-kielinen. Ikävä havainto,
mutta kumminkin askel eteenpäin,.
sillä joku aika takaperin
Suomen postimerkeissä' oli maan
nimi kolmella eri kielellä. Toivottavaa
on, että asiat Suomessakin
kehittyvät siihen suuntaan,
että sana " S u o m i ' ' yksistään riittää
postimerkissä.
Onnittelen Pohjois-Inkeriä sen
johdosta, että siellä suomenkieli
kukoistaa täydellä terällään. E i
sen rinnalle siellä vieraskielisiä
verukkeita: vedetä. . Me siiomalai-set
saamme iloita siitä/^että • meidän
kielellemme • annetaan koti-maamme
yaltioUiseii rajan ulkopuolella
täysi tunnustnsJar-äWo,
jota se ei Suomessa:viela;:Ole,osakr
seen saanut. , ^"^^ •-'
X E. a . N .
maanviljelijäksi aikova ei tarvit- postimerkin värit' ovat. samat
vat'olevan?^ oudoissa oloissa oi- se .^sellaisia yalmistavia tietojani» vastaavien suomalaisten Orieltolakiasetäit«)V
keutetut elämään kuinka halua- kuin esim. lääkäri-, opettaja, la-^merkkien. Kojoltaan ja ulkoasul- vastaan^ Kewyan':nrit«i salavat,
muistamatta, e^tä sittenkin, kimies'y. m., tarvitsee hän ,kui-.taan oii;postimerkki ^hyvin
tftn-kin -ionkunverraii henkistäkin'mafeisen,merkin näköinen. Mer,
Mitä inuut sanovat
Onko käsisaiii^i^caB^i^^
. OTämäiniC^|^:dt^Äia<eem kirjoittaa
*'Pä|?|ij^# pnä.:
. iSanomäleM^t^i t|etavaf -kertoa
yhä -Ksäänt^yasta -rikollisuu^^^
Itse kansan kesken, etenkin suurissa
kaupungeissa ei salakauppaa
pidetäi paheena eikä rikols:-
sellisenatekonaj päinvastoin kat>-
sotaan mielisuosiolla miten lakia
julkeasti poletaan jalkoihin. E i vätkä
tähän tee itseään .syypäiksi:
kehittyraättömämmät, vähätietoi--;
semm.at, vaan yhtä hyvin valistu^
neemmat, joilta saattaisi odottaa
lain kunnioi^tuksen- j a pyhänä p i - '
tämisen esimerkkiä. Niinpä o n ,;
löydettyerään liittösenaattorin;'
omistamaita maatilalta suuri sa^
lapolttimo j a suuret määrät valmista
viinaa. Vaikka ei väitetä-;;
kään, että asianomainen senaattori
olisi itse ollut osallisena sa^
lapoltös^a, jää kumminkin arvoi-"
tukseksi, miten sellainen laitos
on voinut 'olla käynnissä niin
suuressa määrin hänen maatilallaan
ilman, .että hän et olisi siitä !
mitään tiennyt. New Yorkissa
kertovat , sanomalehdet erään •
murhajutun yhteydessä, että' o l i .
olemassa laaja salakauppiaiden
rengas, johon kuului kaupungin
-huomatuimpia miehiä. Jä yksin
hallituksen . viinafiskaaleita on
vangittu salaka^pakoitsi joiden
auttamisesta; syytettyinä; Suun^
nattomat määrät on viinaa takavarikoitu,
mutta laskelmien mu-'
kaan löytyy sitä maassa vielä i l man
lisäpolttoakin miljoonia gal-loneja
^alaisissa varsfstoissa, joista
siiä rkaupaksi kuletetaan laitoksiin,
missä myyntiä harjoitetaan.
On totta, että julkinen juoppous
on loppunut, mutta salajuon-tia
harjoitetaan niin hyvin rikasten
suletuissa klubeissa kuin
köyhempien nurkkakrouveissa,
joista tutut j a luotettavat ostajat
saavat sitä niin paljon kuin
haluavat. Duluthin lain ja jär-jept^
ksen valvojia on vangittu
salakuljetuksesta syytettyinä ja
;Ghicagossa .tiedetään löytyvän
ehtymättömiä varastoja viinaaj
jota salaiset asiamiehet kuletta-vat
j a myy^vät. Samoin jokaisessa
suuremmassa kaupungissa. '
Se osoittaa kansan moraJalito-hengen
olevan myrkytet3Tijä to
Oikeustietoisuuden rappiolle joii-tuneen.
Kun ylemmät j a itse vi*'
ranomaiset ovat edellä kulkemas-'
sa ja tietä lainrikkomiseen' y i i -•
tbittamassa, ei ole ihmeteltävää,
että. tavalliset .kansalaiset kuik^-
-vat| jälessä, 'Rikog{a ei pidetä r i koksena
j a lain kunnioitus höltyy
ei-ainoastaan liieltolakia, vaan
kaikkia muitakin lakeja kohtaan.
Entiset kapakoitsijat J a väki-juomain
valmistajat pitävät hiioi-ta
siitä, että väkijuomia on säfe^
teitä saatavana tujiansien asia-'
tW * Il * <;.V''-',.:''".«" •
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, September 23, 1920 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1920-09-23 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada200923 |
Description
| Title | 1920-09-23-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
sivus
G A N J S I D A N U I T T I S ET
euomalalnen eanomalebtl Canadaflsa,
j \ Ilmestyy, jokaisena Torstaiiia.
*1 ' Kufitantaja
j The Canada:rNew8 PubllsnIfig;:Coj
< Erick J.'korte, LUkkeenhoitaJa.
T I L A U S H I N N A T : I
Canadäan: $2.00 koko vao^elta,
a kuukaudelta,' f 1,25 puolelta
vuodelta, 65 eenttiä 3 kuukaudelta ]a
26; senttiä kuukaudelta .
Yhdysvaltoihin ja. Suomeen: f l ZM
koko vuodella 3a $1.50 puolelta vuodelta.
^ - i i '
? ILMblTUSHINNAT:
• 4» flentOä palstatuumalta kerran Ju-latetiiina.
PitempiaikaiBille ilmoltuksll-
Je ko"htuullinen alennus. Halutaantio-to^
jä nimenmuuttoiUttotukset 75 eont-j
tiä kerta, ?2.00 kolme kertaa. Nairaa-ilmoltukset
$2.00 kerta, $3:00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja klhlaufl-ilmol
tukset $2.00 kerta. Kuolonilmoltukset
$2,00, muistovärsyUä $2.25. Syntymä-;
lliiioltukBet $1.50. Avlöeroilmolt'ul?aet
$2.00. ' • * ->iii£«®pC
• Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset 7. m. 25
eenttiä tuumalta.
Uutisten Joukkoon aljotuista Ilmoituksista
peritään 10 senttiä riviltä.
! Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
60 senttiä. Postissa tulevia Ilmoituksia
ei hyväksytä velaksii tuntemattomilta.
Poliittiset Umoitukset $1.00 tuu
malta.
Kaikki lilLkeelle aijotut kirjeet, tl
Jaukset Ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:,
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, OnL, Canada.
•Cänadari Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
1 Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite.
distyy nopeaan. .^'JlalUtus ,auttaa'
hävitettyjen alueiden jälleen r a -
ikentamista ,'korvaten määrätyn
osan •^häyiöstä,; j a Teroittaen koko
kansaa tämän kustannuserän ikor-r,
v^amiseksi, | • ' r--
i Tuotanto 'Ranskassaj j a sama
on totta Belgiaan nähden, on o l lut
niin suun, että on Ollut mahdoton
saada kylliksi työväkeä.
Pai jo työmiehiä on tuotettu- Böömistä,
Efiin että sato on saatuikorv
juuseen. ;
Amerikalta toivoi Ranska e-nemraän.
apua v sotav^rioitten
ko^jaainisessa, jä!- kansa on niin
ollen Amerikaa kohden pettyneellä
mielellä. Nyt on maassa kui
tenkin otettu^ käytäntöön uusi,
tieteellinen verotustapa ja maa
pian pääsee ohi vaike.ista ajoistaan.
, Ranskan j a Belgian nopeasta
toipumisesta ei ole pienintäkään
pelkoa."
, C A N A D A N U U T I S E T
(The Canada Nevvji)
The Finnish; Ncwspaper i n Canada.
' Publlshed every iThursday by
;' y h e i Canada News Publishing Co/
! Kv. E r i c k J. Korte, Manager.
Daily NevTB Bldg.i Port Arthur, O nt:
CANADAN UUTISET
!Q,welcomed hnd read m every F i n n i sh
homi© i n the Dominion. It i s the only
djrect advertising medium for those
riänufaoturers and; merchants who
.•wlsh to create and bulld a profitable
a^d permanent demand for their prod
ncta and merchandisö by the largo and
e?ter crowinff Finnish population resid-ing
! Ä Canada, Place your trial ad-vertisement
and get iresult.s. t
i Advertising rates 40o. ;>iir Inch,
( ' Political advs. $1.00 p e r uick. : i
: f-Advertisements must z-eaeh our Office
Wednesäay ncbn to appear on
Tbursday's issue. \
Subscriptlon price i n Canada ?2.00
per year, United States and Other
countries ?2.50 per ycar in advance.- i
: Entered as second class mall mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office aC
Port Arthur, Ontaflo, Canada.
1 THE AIM OF THE C A N A N D AN
UUTISET.
' The help preserve the Ideala and
sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion öf Canada: To
observe Us lavvs and Inspire others to
respect and obey them; To strlve
unceaslngly to qulcken the public's
Bens&cf cIvIc duty: 1 In ali vvays td aid
In maklng thia cQ^ntr^ greater and
better than A/e found it
— Nuloruus on
äaraupuku.
ilämun kaunis
Ken tekee toiselle vääryyttä,
Joukkaa sillä eniten""itseään.
' — Se joka valitsee tomnta-a-lakseen
pienemmän alan kuin mihinkä
hänen voimansa ulottiivat,
pettää itseään ja asiaansa. Samoin,
käy myöskin.hänelle,^ joka
.valitsee itselleen suuremman alan
tkjUin mihin' hänen voimarisa^riittävät.
- Joko elämän piiri tulee
[liian ahtaaksi sisällykseen verrattuna
tai päinvastoin. (Nuoret u-sein
valitsevat joko toisen tai toisen
äärimmäisyyden. H5e eivät
ole joko ottaneet huomioonsa
kaikkia voimiaan tali ovat laskeneet
ne liigan suuriksi.
Vastarinnan tekeminen Aierkit-
§4e elämän halua. Sen 'oikealla
tavalla tekeminen merkitsee elämän
voimaa. Kuitenkin otetta-kpon
huomioon, että monet ovat
kutsutut suuriin töihin, mutta
'harvat ovat valitut niitä suoritta-maam
' ,
Ole rehellinen itsellesL
Kuinka ihelposti voikaan itseään
pettää jai siten johtua kokonaan
harhapoluille [ M o n i , joka on a l kanut
luisua .sekä henkisen että
materialistisen rehellisyyden poluilta,
ei iitsekään huomaa omaa
tilannettaan, vaan väittää olevansa
oikeassa. Vasta jokin erikoinen
serkka voi herättää, hänet it^
sehemmottelun h orroksista ja
kaikki eivät-köskaankaan herää.
Siis olkaamme rehellisiä ensinnäkin
itseämme kohtaan, niin silloin
opimme olemaan rehellisiä myöskin
mu j[ ta kohtaan. Toimiamme
älköön määrätkö se, mitä muut
sanovat, mitä kaikki muut te k e-1 *
vät, millä on myötätuntoa ja toverien
kannatusta puolellaan. Tä.
liiä v o i kylfä näyttää kaikkein
mukavimnialta, vaan sitä ^se ei
kuitenkaan ole. Sellisella välinpitämättömällä
menettelyllä:' päästään
juuri vaiki Ltelmista, jotka
kuten i l m a , valo j a vesi vaikuttavat
puhdistavasti ihoon, antaen
voimaa j a terveyttä. Sen vuoksi
meidän tulee o l l a sekä suuressa
että pienessä oma itsemme, täytyy
antaa kaikessa mitä teemme
oma itsemme.
i Silloinkin kuin olemme ulkopuolella
1 yhteiskunnallista toimialaa,
silloinkin k u n huvittelemme,
vieläpä silloinkin k im seuraten
virvatulia, poikkeamme yleiseltä
kulkutieltä, on meidän tehtävä
kaikki "tloden teolla" oman persoonallisen
vakaumuksemme mukaan.
'Ainoastaan siten voimme
pysyä rehellisinä itsellemme ja
myöskin i rehellisinä ympäristöllemme.
Silloin voimme myöskin
muilta vaatia samoja velvollisuuksia
ja samaa rehellisyyttä,
jota itse heille osoitamme. Se, jo.
ka näkee niiden kauniiden voimien,
joiden avulla hän t u k i ennen
alkaa vihdoinkin tutkistella itse-itsepetostaan
hajoavan tuuliin, se
ään j a etsii niin kauan j a syvältä,
että hän tuntee vakavan pohjan
jalkainsa alla. Ja siten säilyttää
hän itsensä myöskin kokonaisem*
pana j a t u t k i i syvemmälle itseään
eikä. hajo^a voimiaan tuuleen.
tullut sodan tähden j a « e on saa-
/tava kannetuksi vuojden kuluessa.
On sentähden suotavaa, ikatsoen
siihen helppoon tapaan, millä tU:
lot on saatu,^ ettei niitä käytetä
tuhlaa vasti; Taloudellisuutta .tarvitaan
nyt kuten aina ennenkin^
Jos hallitus voi saada enemmän
tuloja, kuin mitä tarvitaan juokseviin
menoihin, tulee ylijäämä
käyttää^kansallisvelkojen lyhentä
miseen,, mikä puolestaan' taasen
tekisi mahdolliseksi verojen alen.
tamisen läheisessä tulevaisuudessa,
Samassa määrässä kuin h i%
nat j a palkat palautuvat entisel"
leen, vähenevät verotulot, mutta
suuren kansallisvelan korot jää
vät yhtä suuriksi.
Se pintapuolisuus, millä hallitus
on koonnut vero jaan, osoittaa
sen finanssijärjestelmän heikkoutta
sotavuosina. Jos samaa menettelyä
olisi käytetty 3-^-4 vuotta
takaperin, ei olisi osoittautunut
välttämättömäksi lain. niin
suuria summia, kuin rahaministeri
Thomas White silloin katsoi
tarpeelliseksi. Vähintäin kolmasosa
niistä varoista, jotka Sir Tho
mas kokosi pros. lainoilla, 0 -
lisi voitu saada kokoon veroillakin.
Mutta hän antoi suurille y^
rityksille tilaisuuden tuottaa voittoja
ja verot pantiin yhteisen
kansan maksettaviksi.
Rahojen siirtyessä hallituksen
kassaholyeihin, hätyyttävät asianomaisia
•henkilöt, jotka haluavat
saada itselleen etuoikeuksia.
Jos hallitus vähänkään ajattelee
tulevaisuutta, asettaa se kaksinkertaiset
lukot kassakirstuihinsa
ja käyttää varansa kansallisvelah
pienentämiseen.
Tulo- j a ylellisyysverojen käyn
täntöönottaminen on merkityksellinen
tapahtuma, 'Nämä kaksi t u lolähdettä
voittavat ylistetyn tullijärjestelmänkin.
Suuriäänisesti
on' ylistetty suojelustullia j a väitetty,
että se on ainoa varma
keino maan tulojen kartuttamiseksi,
mutta sellainen väitös menettää
tulevaisuudessa merkitystään.
— (Sv. P.)
kansalleen ja^öm^Uo'yksityiselle
itselleen.
Ajan lienkeä emme saata jäädä
tällaisissa tapauksissa syyttä-mään,
vaan, tulee ajoissa ryhtyä
'kasvattamaan meidän naisiamme,
että he näkisivät elämässä muutakin
eikä ainoastaan hetkellisten
huvitusten 7 j a nautintojen pyörteet.
Pöyristyttävää on kuvitella
m ielessään, minkälaista seuraa-va
sukupolvi tuleekaan olemaan,
sillä isäin pahat teot seuraavat
kolmanteen' j a neljänteen polveen
asti. Jos aijomme' säilyttää m i tään
ihanteita tuleville sukupolville,
tulee yksilöiden alkaa tinkimättä
itseltään vaatimaan' paljon,
sekä auttamaan ja ohjaa-niaan
niitä, jotka sen tarpeessa o::'
vat, niin kyllä-jäjan henkikin p i tää
huolen itsestään.
Lasten koulusivistyksen
tarpeeUisuus.
Useinkin tavataan nuoria mier
hiä j a naisia, jotka valittavat s i tä
etteivät ole päässeet osallisiksi
mistään korkeammasta koulusir
vistyksestä siitä syystä, että heidän
vanhempansa ovat olleet sen
suhteen välinpitämättömiä. K un
tällaiset tapaukset saattavat olla
yleisiä vielä meidänkin päivinämme,
lienee syytä •käsitellä muutamia
asiaa koskevia näkökohtia;
• — Eräs Ilanskast<;i palannut a-merikalainen
finanssimies,' jonka
nimeä lehti ei ilmaise, on kertonut
Wall Street Journarin haastattelijalle
saamistaan yalikutuk-sista
seuraavaa:
: * ' E n ole milloinkaani enkä missään
nähnyt niin runsasta vuo-dentuloa,
Eanska kasvattaa tänä
vuonna melkein niin paljon kuin
se ruuakseen tarvitsee. Kaikki o-
,vat ahkerassa työssä. . ifeti kun
perunat oli kaivelm,^ alettiin
maata \ valmistaa jotakin toista
(kylvöä varten; Tämä maan tuot^
tavuuden mahdoljisimmaii tar-kmi^
ikäyttämmen j a feorkeimmal-»
le ikohottaminen on niin yleistä
[Ranskassa, että sitä nähdessä tu,
äee väkisinkin optimistiseksi. Ja
splä mielialalla, työskennellessä
(voitetaan.
Canadan tulot lisääntyvät.
Rahaministeri Sir Henry Dray-ton
tuntee itsensä tyytyväiseksi.
Rahoja tulvaa valtakunnan kassakirstuun
suurina virtoina. T i l i vuoden
neljänä ensimäisenä kuukautena
laskettiin tulot $145,509,^
588, joka edellisen vuoden samaan
aikaan i nähden merkitsee
$46,000,000 lisäystä. Tullitulot
tekivät $20,000,000 enemmän kuin
edellisenä vuotena. Verotulojen
departementti perii suuria summia
entisiltä velallisilta j a osoittaa
siten, että kunnollinen raha-asiainhoito
1 j a tulojen kerääminen
tuottaa melkoisia eriä sellai-siltaj
jotka iniifä asemansa puolesta
parhaiten 'kykenevät suorittamaan.
Ylellisyysvero j a myyn-tivero
tuottavat huomattavasti ja
tällaisten olosuhteitten edelleen
jatkuessa voidaan koko verotulot
laskea $600,000,000. :
K a i k k i ^tämä on tietenkin ila-huitavaa
panna merkille figanssi-näkökannalta
katsoen, mutta kvdy
tenkin täytyy rahat .ottaa, sellaisissa
olosuhteissa elävältä väestöltä,
minkä useinkin on pakko
supistaa välttäniä^tömiäkin vaf-tiinuksiaan,
Näjhin veroihin ei
sii-älly maakunta-, kaupunki-^ ja
kouluveroja, mitkä myöskin bn
suoritettava. Canadalaiset. suor,
ritiavat nykyääii veroina $60
kaista miestä, naista ja lasta, koS-Ajan
henki.
Tuskin on 'ylitään sanaa, jonka
niskoille niin paljon työnnetään
ansaitsematonta syntiä kuin n. s.
ajan" hengen. Jos nuoriso hurjasr
telee j a laiminlyö velvollisuutensa
itseään, lähimmäistään j a J u -
raalaansa kohtaan, niin on siihen
syynä ajan henki. Jos yhteishar-,
rastukset kärsivät ja k a i k k i kaunis
ja entisaikainen hyveiden käsitys
näyttää kuolevan pois käytännöstä
j a jäävän vanhanaikaiseksi,
niin on siihenkin syynä y k sinkertaisesti
tuo ihmisten mielestä
välttämätön paha — ajan
henki.
.Monet vanhemmat ovat sitä
mieltä, että heidän lapsensa saattavat
menestyä ja tulla toimeen
koulunkäymättömiäkin, mikä
kyllä onkin totta muutamissa. tapauksissa,
jos otetaan kysymykseen
yksinomaan aineellinen hyvinvointi.
Tavataan monta suomalaistakin
Amerikan mantereella,
jotka eiv|t ole • hetkeäkään
kirjojen ääressä hikoilleet j a kuitenkin
kuolemansa jälkeen jättäneet
huomattavan; suuria perintöjä
omaisilleen^ mutta harvoin uh^
ranneet penniäkään oman henkensä
valistamiseksi. Suurin osa suomalaisesta
väestöstä on aina ollut
välinpitämätöntä sekä itseään että
lapsiaan kohtaan, vaikkakin
nyt alkaa asia jo mennä parem
paan suuntaan. On ilahuttavaa.
panna merkille, että monen suomalaisen
isän ja. äidin sisällisenä
haluna on antaa yhdelle tai useammalle
lapselleen enemmän kou-ei
elä ainoastaan leivästä,'* sen
totuuden, lausuttuna juuri hetkellä,
jolloin aineelliset harrasr
tukset yrittävät tukahuttaa heur
kisiä ihanteita, tulisi saada yhä
suurempaa vastakaikua kautta
maailman varsinkin niiden kes-kuudessa,
jotka luulevat onnellisuuden
saavutetun niin pian kun
yhteiskunta on saatettu taloudelliseen
rappiotilaan, maanviljelijät
tulleet hallituksen vuokralaisiksi
ja me kaikki bolshevikeiksi.
Lukuunottamatta farmareita,
joiden elämäntehtävän tärkeydestä
ei voi olla epäilystä, tarvitsee
yhteiskunta; muitakin jäseniä. Se
tarvitsee sairaanhoitajattaria, lääkärejä,
pappeja, isinöörejä, liikemiehiä,
lakiraiehiä j a politiikkoja.
'Niinkauan: kuin sivistys pysyy
voimassa on niillä kaikilla tärkeä
osansa sen ylläpitämisessä j a e^
teenpäinviemisessä. Sellaisten jäsenten
kasvattaminen on vanhemmille
kunniakas tehtävä.: 'Samalla
kun he siten edistävät maansa
ja heimonsa henkistä ja taloudet
lista hyvinvointia, antavat he lap
silleen arvaamattoman kallisar
voisen perinnön, mikä seuraa hei
tä läpi elämän. Se sivistys j a t u r
vattu toimeentulon mahdollisuus
minkä he ovat saaneet vanhempi
en uhrautuvaisuuden avulla, mer
kitsee useimmissa tapauksissa e
nemmän k u i n suuremmatkaan ra
kalliset perinnöt.
Sen avustuksen, jota lapset tar
vitsevat ensimäisinä oppivuosi
naan, korvaavat he useinkin myö
hemmin moninkertaisesti vanheih
milleen, varsinkin'siinä tapauk
sessa, jolloin lapsen vakiintuneella
taloud. asemalla on merkitystä
isän ja äidin toimeentuloon.i L a :
hempi tarkastelu osoittaa, että
vanhempien lapsille antama koulusivistys
on yhtä varma, kuin
luotettavaan pankkiin sijoitettu
pääoma, mikä tuottaa varman
koron. Niin pian kuin opiskelija
pääsee käsiksi yliopistolukui-hin,
voi hän joko apurahoilla tai
Nykyinen kurssimme
Suomeen
Postin kautta ia Sähköteitse on
iMyös myymme pankki-osoituksia -(shekkejä)
markoissa yllämainitun kurssin jälkeen ja erikoisia,
kolmen prosentin korkoa vetäviä matkustajien
shekkejä dollareis^, jotka Suomessa^ lunastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille postin; kautta on
15c. summilta alle $20.00; sitä suuremmilta summilta
mitään kuluja ei peritä. ; LähetyskulutNjjäh-köteitse
on $3.50 kaikilta summilta.
• K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kautta, joa
sähkösanomalähetystä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan, ja lähettäjän
osoitteilla varustettuina osoitteella:
FOREIGN DEPARTMENT
Tällaista oman velvollisuuden
tunteen vaimentavaa, ajan hengen
syyttämistä ei kuitenkaau
käydä sen tarkemmin tutkimaan
eikä punnitsemaan olisiko yhtään
keinoja väärän ajan hengen poistamiseksi.
: 'Sekä myöskin ennen
'kaikkea tutkimaan, mistä johtuu
sellainen turmiota tuottava henki.
Kotimaastamme Suomesta saapuu
viestejä toinen toistaan syn-j,
•kempiä, kuinka ajan henki on
muuttunlät kaikesta välinpitämättömäksi
ja • suorastaan rivoksi;
Naisetkaan leivät enää välitä misr
tään^ elävät kuiii viimeistä päivää.
Seurauksina sellaisesta elämästä
on lukuisat veneeriset taU|
dit, aviottomat lapset y.m. j a syynä
on ajan henki.
Voidaan syyttää sotatilan raaistuttavan
kansoja ja -käsitteitä;
|hutta kuitenkin myöntää täytyy;'
että kauan maaperää on jo valmistettu
tällaiselle tilanteella k o timaassamme.
Ulkomailta saadut
vapaamielisyyden nimellä
kulkevat uudet vaiktittimet, joita'
taide j a ^kirjallisuus on viime a i ttoina
ikoettanut'istuttaa omaan
niaaperään, ovat olleet jo nuoria
mieliä turmelemassa jä, jrleistä
nykyipin vallitsevaa ajan henkeä
kasvattamassa., '
, Meidän keskuudessamme täällä
E e r i k a s s a on myös&in samallai-sia
suuntia o l e m a a . !Monet nuorista
kansalaisistamme, jotka saapuvat
, «uurkaupunköihin, tunte-loma
- aikoina työskentelemällä
saada itse kokoon tarvitsevat varat,"
joten: niiden puutekaan ei
tuota voittamattomia esteitä opin
tojen täydentämiselle. Sellaiset
ylioppilaat, jotka, omin neuvoinsa
ovat suoriutuneet raha-asioisaan,
ovat -poikkeuksetta osoittautuneet
kyVykkäimmiksi j a saaneet suurinta'
kiitosta.
lusivistystä, mitä ovat itse saa-. On saatu kokea, ettei mikään
neet, j a että he toivovat pojistaan
ja tyttäristään tulevan johtavia
miehiä ja naisia yhteiskunnassa.
Usein ajatellaan, että sen sivis-tysmäärän,
minkä itse- on saanut,
pitää riittää lapsillekin, mutta
vanhemmat, jotka siltä kannalta
asiaa käsittelevät eivät ota huomioon
niitä olosuhteita, joissa ny.
kyään eletään. Sivistymättömyydellä
on epäilemättä suurin vaikutus
Europassa nykyisin vallitsevaan
tilanteeseen. Bolsheviki-nen
rutto on saanut suurimman
kannattajajoukkonsa maassa, joka
vuosikymmeniä;on ollut muista
maista sekä sivistyksellisessä
että taloudellisessa suhteessa takapajulla,
ja-uhkaa nyt vakavasti
koko maailmaa. Näyttää siltä>
että tätä yaaraa ei enää menestyksellisesti
voida torjua muuten
kuin sivistystä levittämällä niihin
kansankerroksiin, -jotka siitä
tähän saakka ovat jääneet osattomiksi.
Vaikkakaan ei liene pelättävissä,
että tässä maassa bolshevismin
tapaiset opit saisivat suurempaa
levenemisalaa, on kuiteur
kin^yytä etsiä keinoja, millä ne
tehokkaimmin voitaisi heti a l kuunsa
tukahuttaa.
Suomalaiset maanviljelijät täällä
ovat monessa suhteessa toisen»
laisessa asemassa kuin • * vanhassa
maassa." Monet ovat saavuttaneet
riippumattoman taloudellisen
aseman ja ^voivat lapsilleen-
'kin tarjota h u o l e t t a a n toimeentulon
j a käsittävät korkeammankin
sivistyksen tarpeellisuuden
nuorelle sukupolvelle^ Monet jo,
uhraavat mielellään, kenties toivoi
niin sitoa lapsen rakkautta
ja hänen kiintymistään j a kunnioitustaan
isää ja äitiä kohtaan
kuin tieto siitä, että he, ehkä suurella
itsekieltäymykselläkin, antoivat
; lapselleen sitä koulusivistystä,
jota hän tarvitsi ja halusi.
L. J .
NE FOHJOIS-INKERIN POSTI-MERKIT.
New Yorkissa ilmestyvä "Scott's
Monthly Journal" julkaisee viime
heinäkuun numerossaan Poh-jois-
Inkerin postimerkkien kuvan
sekä niitä koskevan selostelun,
josta 01^ suomennettuna kuu-:
luu näin:
* 'Tämä on Neva-joen j a Suomen
rajan välillä sijaitseva venäläinen
maakunta, jonka pääkaupunkina
on Kirjasalo-niminen kauppala.
Se oli viime maaliskuussa bolshe-viikkien
johtajia vastustavien
joukkojen näyttämönä. Väliaikainen
hallitus; luottaen Suomen, a-vustukseen,
julisti Inkerin itsenäisyyden
j a otti ohjat käsiinsä.
Y k s i sen ensimmäisiä toimia
näyttää olleen, HSuomen suostumuksella,
uuden postimerkkisaY-jan
julkaiseminen. Valitun tyypin
ulkokehys muistikttaa Suomen
nykyisiä postimerkkejä, kun taas
keskuksena on, luulomme mu-
•kaan, Kirjasalon kaupungin vaak
u n a . "
- Olkoot tämän ylläolevan lainauksen
yksityiskohdat miten hyvänsä,
niihin ^ n tahdo ka jota käsittelen
•'vaan p^^^
öinaan-niukoistakin varoista", las- aän, jonka Icuva on tuossa pöy-tensa
koulunkäyntiä Varten, tie-*^ällä edessäni. Teett'havaintoja,
taen, että ne ovät heidän suurin Ensinnäkin ön raha-arva merkii:=
ja arvokkain aarteensa. He ^ä'
sittävät myöskin, että joskakh
ty penneissä ja markoissa eikä^
(kopeekoissa Ja ruplissa; Kunl^in
puhtaalla suomenkielellä ne siinä
ovat, eikä venäjällä, ruotsilla tai
muulla vieraalla kielellä. Siinä se:
on asiani ydin j a se minut sai ky-,
nään tarttumaan.
Teen itselleni tämän kysymyksen:
"Miksikä on nykyisiin 'SuOp
men postimerkkeihin piirretty sana
"Finland"? Ensinnä saan
kysymykseeni tämän kaltaisen
vastauksen:" Jos Finland '-sanaa
ei olisi, niin eihän esim. täällä
Amerikassa' kukaan tietäisi minkä
maan postimerkki se olisi, jossa
olisi ainoastaan'sana "Suomi,"
sillä eiväthän viimemainitun sanan
merkitystä vieraskieliset ymmärrä.-'
Tämä vastaus ei kumminkaan
ole mistään kotoisin, sillä
eiväthän mitkään mhmt maat,
esimv Ruotsi, Venäjä, j a muut ole
vierasmaalaisten ymmärryksen
helpoittamiseksi, vieraskielisiä sanoja
postimerkkeihinsä piirtäneet.
Kaikki sivistysmaat (Poh-jois-
Inkerikin) ovat tunnontark-koja
siitä ,että ainoastaan heidän
oma heimokielensä pääsee postimerkin
otsikkoon kansallisuuttaan
edustamaan. Suomen nykyisestä
postimerkistä ei voi tulla
mihinkään muuhun käsitykseen,
kun siihen ikävään johtopäätökseen,
että maa on yhä vieläkin
kaksi-kielinen. Ikävä havainto,
mutta kumminkin askel eteenpäin,.
sillä joku aika takaperin
Suomen postimerkeissä' oli maan
nimi kolmella eri kielellä. Toivottavaa
on, että asiat Suomessakin
kehittyvät siihen suuntaan,
että sana " S u o m i ' ' yksistään riittää
postimerkissä.
Onnittelen Pohjois-Inkeriä sen
johdosta, että siellä suomenkieli
kukoistaa täydellä terällään. E i
sen rinnalle siellä vieraskielisiä
verukkeita: vedetä. . Me siiomalai-set
saamme iloita siitä/^että • meidän
kielellemme • annetaan koti-maamme
yaltioUiseii rajan ulkopuolella
täysi tunnustnsJar-äWo,
jota se ei Suomessa:viela;:Ole,osakr
seen saanut. , ^"^^ •-'
X E. a . N .
maanviljelijäksi aikova ei tarvit- postimerkin värit' ovat. samat
vat'olevan?^ oudoissa oloissa oi- se .^sellaisia yalmistavia tietojani» vastaavien suomalaisten Orieltolakiasetäit«)V
keutetut elämään kuinka halua- kuin esim. lääkäri-, opettaja, la-^merkkien. Kojoltaan ja ulkoasul- vastaan^ Kewyan':nrit«i salavat,
muistamatta, e^tä sittenkin, kimies'y. m., tarvitsee hän ,kui-.taan oii;postimerkki ^hyvin
tftn-kin -ionkunverraii henkistäkin'mafeisen,merkin näköinen. Mer,
Mitä inuut sanovat
Onko käsisaiii^i^caB^i^^
. OTämäiniC^|^:dt^Äia |
Tags
Comments
Post a Comment for 1920-09-23-04
