Vapaus, November 1, 1921

              SITTEN TfÖLÄISEI LiffYEM YWmm: TMMÄ ON IINOJISTAM lÄHLEENHE lIENETEfTÄViN^'JA EOEO MmMMmETTAYmM
us TAPAH-i
KAUTTAI
VAIN jmiESTYNEEnX VOI
mVSENLUOKfCA VOITTAAI
TIISTAINA, MARQASICUUK 1 P. ^ SUOBU&Y. ONT., CAN. — TUESDAY. NOVEMBES 1, 1921. V VUOSIKEHTiUrVOL. V
tt laikahtyivat
»ia. Rautatie
taas annettu
-altain rautatie-jaka
oli maä-kuun
30 p:nä
sliittojen johta-issa
hallituksen
n kanssa koko
ihäiseen yöhön
työlautakunnan
it peruuttaa la-iräykset
lakon
;ettiin 400 pai
listen unioitten
ösanomilla.
ehdot.
ksyvät rautatie-lutuksen,
ettei
en anomuksen
a alennuiksesta
ökset ja tyosuh-on
määritelty,
teivät rautatiet
työläisten palk-n
vuoteen. .•
htajat ovat an-itteivät.
he tule
iisesti työolojen
elyssä, vaan tu­tki
niitä seikko-
•autatietyölanta-tauktia
ja —
ia».
ingin edustaja
n pääasiallisim-peruutuksen
ai-
;n kerrotaan il-fctomana
vieraa-htajain
kokouk-oitti,
uhkasi ja
;a veljesliittojen
että lakko pe-lupasi
että rau-tule
sallimaan
vuoteen.
ka toimitettiin
lamiesten, vetu-konduktöörien
liskon peruutuk-täjät
vastaan ja
ja ei äänestänyt
iusuivat kokouk-rät
rautatietyö-
:koon «valtiota
irvattavakin, et-ijat
saboteeraa-
1 voimannäytök-aupan
kapitalis-
Italian ^sialisäpuolue
tienhaarassa
Espanjalaisten toverien kamppaila.
Sosiaiidemokraai ja
«inosbdaisteD
-Muudan/ espanjalainen Joveri kir-
•jottaa länsimaisissa toverilehdissä:
Kolme vuotta on Espanjan kansa
elänyt perustuslaillisen hallinnan,^
poikkeuslaki- ja mielivaltahallinnan
alaisena'. Huudettu poliittinen vapa­us,
jonka meidän esi-isämme verisil­lä
taisteluilla saavuttivat, on koko­naan
mennyttä kalua.
Hallitus on nahkoineen karvoineen
militaristien käsissä, jotka yhteiskun­nallisten
kysymysten raijcaisussa
käyttävät menettelytapoja, joita
muulloin on sovellutettu vain siirto­maasodissa.
Valkoinen terrori rai­voaa,
maan kaikissa osissa, ja kun
sotaoikeudet eivät julistaneet «kyl
liksi» kuolemantuoftiioita järjestettiin
demokraattisia murhaajakoplia (siel­läkin),
jotka kauheasti kiduttaen
murhaavat huomattavimpia vallanku
mouksellisia esitaistelijoita. Syndika-listisia
tovereita murhataan sadot-tainy
ja'joka päi^rat saapuu hirveitä
sanomia heidän teilaamisensa julmis­ta
yksityiskohdista.
Niinpä tdedetääin esim., että kun
toveri Broal vietiin vankilasta tapet­tavaksi/
silvottiin' hän jo matäcalla
jnuodottomaksi. Tämän on toden­nut
lääkäri toimittaessaan ruumiin-leikkauksen.
Koko Espanjan työväen­liike
on yhtä ainoata pjtkää marttyy-riuttjii
mutta nykyistä murhenäytel-
•raää käy vertaaminen vain Espanjan
keskiaikaiseen, kautta maailman kuu­luun
inkvisitioniin. Kansallinen Työ-väenliitto
on aikoja sitten ollut lain
ulkopuolella, meidän ki^nnattajiamme
jahtaavat poliisit ja n/k. Vapaan
Ammattrjäitjestön agentit — mikä
1 demok-maasta
järjestö käsittää vain niaineeseen tul­leita
murhamiehiä.
Meidän armeijamme,- joka 25,000
upseerin.een on kflulu ainaisista tap­pioistaan,
on vain teollisuustyöläis-ten
ja maaseudun raatajien suku-puuttooii
hävittämisväline, työläisten,
jotka odottavat sopivaa hetkeä vih­doinkin
noustaikseen vapaustaiste­luun.
Tämä luokka-armeija. Saksan wil-helmiläisen
armeijan traagillinen ir­vikuva,
on Marokossa kärsinyt mitä
surkeimpia tappioita. Huonosti va­rustetut
maro(kkolaiset ovat hajoitta
neet jä, tuhonneet kokonaisen sään
nöllisen armeijaosasfcon,. vallanneet
runsaan saaliin-ja yhdessä päivässä
tehneet tyhjäksi meidän 12 vuotta
kestäneen siirtomaasotamme saavu­tukset.
Alkuasukkaat ovat surman-:
neet yli 15,000 espanjalaista prole­taaria.
Olemme katkeran, verisen so­dan
vaiheessa, jota Espanjan porva­rit
käyvät vastoiin maansa prolet^i-aatin
tuhansin: muodoin ihnituoniaa
tahtoa.
Espanjan'Kommunistinen Puolue
(ent. Nuorisoliitto) ja Kommunisti­nen
Työväenpuolue ovat. tutustutta­neet
teollisuustyöläisten suuret jou­kot
tolkuttoman militarismimme tap­pioiden
tarjoamiin. opetuksiin. Ne
•ovat antaneet selvän ja tarkan tun­nuksen:
Emme saa lähteä Marok­koon!
Uusia joukkoja lähetettäessä
Marokkoon' on puhkeava suuria lak­koja
ja verisiä.levottomuuksia kaut­ta
maan.
Molempien puolueiden johtajat
ovat viskatut vankiloihin. Kaksi Kom-rauhistisen
Työväenpuolueen sano­malehteä
on lakkautettu, valkoinen
Noskelais- ja riippumattomain
lehdet ilakoivat tuontuostakin «mos­kovalaisten
tappioista> valkoisen ter­rorin
maissa. Niinpä tiesivät ne äs^
kettäin stfiirelTa riemulla ilmoittaa,
että Espanjan ammatillisessa kong­ressissa
olivat kommunistit saaneet
varsin vähän ääniä, mikä noiden leh­tien
mielestä merkitsi uutta «mos­kovalaisten
tappiota». Häikäilemättö­minä
kuten aina, eivät nämä lehdet
san^^lla viitanneet sanallakaan sii
hen, että Espanjassa, kuten monissa
muissakin maissa on vallankumouk-selliuen,
niin poliittinen kuin amma­tillinen,
työväenliike väkivaltaisesti
tukahutettu. Niinpä mainitsee juuri
Espanjasta saapunut ranskalainen
toveri Lecacne THumanite-lehdessä,
että «Espanjan ammatillinen liike
kirjaimellisesti tätä nykyä kuolee
vankiloissa». «Se tuhotaan järjes­telmällisesti.
Suuri Kansallinen
Työväenliitto on kokonaan hajotet­tu,
sen kaikki johtajat ovat vanki-luolissa,
ja voi se toimia vain sa­laisesti
».
Mutta yhtä häpeämättominä kuih
iulkeina toiottelevat oikeistososialis-tiset
ja riippumattomat lehdet «mos-kovalaisten
tappioista», vaikka itse
ovat hallitusten ja kapitalistien kans­sa
yhdessä nujertamassa vallankumo-
.uksellista työväenliikettä, i Kaikissa
maissa, missä nähdään kommuniste
ja vainottavan, tapettavan ja sullot­tavan
vankiloihin, nähdään amster­damilaisten
häärivän ilmiantajina ja
«ruumiinryöstäjinä». ,Niinpä ei.Ju­goslaviassa
käynyt, »lainkaan 2% in-ternationalelaisten
kunnialle ottaa
kommunistivainojen jälkeen haltuun­sa^
kommunistisen Puolueen omair
suutta, vieläpä oikein poliisien luval­la
ja turvin. Ja Rumaniassa ja Puo­lassa
o/at amsterdamilaiset milloin
tahansa valmiit vihjailemaan viran­omaisille
kommunististen ammattiyh-distysläisten
ilmiantamiseksi ja näi­den
pidättämisen jälkeen ottamaan
haltuunsa näiden toimistot. Eikä nä­mä
ilmiöt ole Suomessakaan tunte­mattomia..
'
Oikeistoscsialististen ja riippumat­tomain
äänenkannattajien piihuessa
vallankumouksellisten «tappioista»
toteavat he siis vain aikaansaannok­set,
mitkä heidän kannattajansa yh­dessä
riistokapitalistien ja valkoisen
terrorin kanssa ovat aiheuttaneet.
Merkitsevät muistiin oman häpeä-mättömy>'
tensä ja kavallustekonsa.
toisin sanoen. •. '
,,• o ^— .
Torontossakin vanha
uniomsmi hajoa-,
massa
Torontov— Kansainväliseen Ka-tuvaunutyöläisten
unioon kuuluvan
täkäläisen katuvaunutyöläisten uni-että
hänen uniostaan eronneet jäse-on
liikkeenhoitaja J. Gibbons väittää,
net ovat rikkoneet union toimeen­panevan
komitean kanssa äskettäin
tekemäänsä sopimusta, jonka mu­kaan
heidän valituksensa jätetään
kansainvälisen union päämajan rat­kaistavaksi.
Eronneilla fcatuvaunv
työläisillä on aikomus perustaa Ca­nadian
Federation of Labor liiton
yhteyteen uusi katuvaunutyöläisten
unio. Eronneet työläiset väittävät,
että heidän jäsenveronsa menee kaik­ki
kansainväliseen päämajaan, josta
heitä ei auteta sentilläkään heidän
taisteluissaan,
Vanhoifliiet johtajat paiviilliiina
työväen vihollisten kanssa.
-Vanhan katuvaunutyöläisten union
virkailijat ilmottavat, että union toi­mesta
tullaan lauantai-lllaksi järjes­tämään
vuosittaiset päivälliset, joihin
on kutsuttu m.m.s^ent. Toronton ka-tuvaunuyhtiön
pre^dentti.
— o—
Ro^vosotahaiiyceet
•••••••
rastaan
Saksan ponrariiton osnas niissä.
kipaa
Burtzevilaiitä ihmisyyttii.
Kalle keisari brittiläi-
. seen tykkivenhee-seen.
avatussa Italian j terrori riehuu ejjtistä julmempana.
Sosialidemokraattinen Puolue on
vieläkin kerran osoittanut kykene-mättömyjH^
nsä toimintaan. Valkois
ta kauhua vastaan on sillä vain vai­suja
sanoja. Siksi kääntävätkin jou­kot
sille selkänsä vakuutettuina sii­tä,
että kompromissin aika on ollut­ta
ja mennyttä, että nyt oh kysjanys
proletariaatin diktatuurin toteutta­misesta,
koska muuten porvaristo
vain lujittaa ja jatkaa omaansa.
Kommunistit ja syndikalistit, jot­ka
toimivat vallankurapnksellä, Mos­kovan
päätösten pohjalla, ovat ryh­tyneet
yhteenliittymistoimiin. Espan­jan
proletariaatti on ehkäpä piankin
toteuttava ikapitalistisen diktatuurin
tilalle oman diktatuurinsa.
ngressissa muo-puoluetta
Mos-edustaneet
Laz-i
oman ryhmän-kaikki
Kolman-ehdottomat
kan­it
ovat antaneet
painostavat Ita-een
ehdotonta
iittyä Koiraan-
Ui samoin .kuin
J^dä mitään sel-laatua
olevaa
lerkitsisi petosta
Jnalea vastaan,
the, että Italian
1 ehdottomasti
nunistisen Inter-
• I^zzari ja hä­ivät
kaikkia Mi-
"ääa kannallaan
ivotteluun,
iannalla olevien
t tulevat var-
•ii vaikuttamaan
seksi Milanon
Vuodentiilo Sask. pa­rempi
kuin 30
^ vuoteen. ^
Prince Albert, Sask. — Puhues­saan
'täällä toimeenpannuissa liike*
miesten päivällisissä, ent. parlament-
Buöapest. —Liittolaisten ambas-sadorien
neuvosto on päättänyt aset­taa
ent. Itävalta-Unkarin keisarin
Kaarlen, joka äskettäin teki toisen
epäonnistuneen ylityksen Unkarin
kruunun päähänsä saamiseksi, asu­maan
vangittuna brittiiäiseen tykki-venheeseen
Tonavalla, siksi kunnes
häiiclle löydetään joku muu paikka.
Joitter.kin puheitten- mukaan Kalle
aijotaan siirtää johonkin kaukaiseen
! valtameren saareen, joko St. Hele­naan
tai muuanne.
———o—
Vanisfautuminen aseis-taiiisiiunfiiiniisia
vaifteii
Japanin budjetti käsittää 48 prorent-tia
sotavarusteluihin.
Tokio. — Japanin hallituksen uusi
budjetti-ehdotus Ikäsittää 800,000,-
000 dollaria, joista 30 pros. eli ?250,-
000,000 sotalaivastoon ja 18 pros,
eli 165,000,000 dollaria armeijalle.
Hallitus itsekin epäilee esityksensä
yhteydessä, voidaanko^tuota jät^äis-summaa
saad'a kokoon.
Ja kaikki tämä jättiläissumma so­tavarusteluihin
Washingtonin «aseis-tariisunjntumi3
»-konferenssin aatto­päivinä.
tiedustaja A. Knox, sanoi nisusadon
Prince Albertin piirissä olevan pa­remman
kuin 30 vuoteen sato ollen
vähintäin 30 ]>a5lielia eekkeriä kobtL
(Vapauden erikoisuutinen.)
So,sialivallan1cumouk8elIihen Burt-zev
on Pariisissa ilmestyvässä Venä­jän
vastavallankumouksellisten ää-.
nenkannattajassa julkaissut, artikke­lin,
jonka-otsikkona on «Taistelu elä­mästä
ja kuolemasta», Burtzevin kir-jöitjiksessaah
tarlseraa raivotylva on
seuraavaa sisältöä:
«Jos Venäjän porvareilla vielä on
vähänkään omanarvontuntoa, tar
moa ja itsesäilytysvaistoa on sen
ryhdyttävä v a l l a n kumouksellisen
taistelun menettelytapoihin neuvosto
hallitusta vastaan. Nuvostovallan
johtajille on julistettava taistelu elä­mästä
ja kuolemasta. Meidän on vas
tattava terrorilla terroriin. Me emme
voinut johtaa mitään, 'rykmenttejä
Punaista armeijaa vastaan, joka oi-'
keastaan on vain vähän syypää ter­roriin
ja on itsekin kommunististen
pesäkkeiden terroriseeraama.: Venä­läisten
keskuudessa täytyy löytyä
vallankumoukseUisia, jotka ovat
itseuhraavasti valmiit velämään per-soonaHiseen
vastuuseen Leninin,
Trotskin, ' Steklovin, Dsershinskin,
Laziksen, Lunatsharskin, Kamenje*
vin, Kalinin, Kraslnin, Karashanin,
Krestinskin, Sinovjevin ym. Bolshe­vismin
johtajain on itse teossa näh­tävä,
että he saavat omalla hengel­lään
maksaa venäläisten porvarien
vainoamisen, olkootpa nämä johtajat
.'jitten Kremlisää tai Pietarissa, Lon­toossa
taikka Saksassa, Bolshevismin
johtajat eläköön ainaisessa henkensä-menettämisen
pelossa. Valtaa vas­taan,
joka tekee kaiken laillisen op-positoioonin
mahdottomaksi, käy ter-
,rori strateegisesta taistclukei/iosta.
Tällainen taistelukeino kysjT vähem­män
ihmis- ja rahalli.sia uhreja kuin
kansalaissota.» -
Ja samaan aikaan kun Burtzev jul­kaisee
lehdessään tämän murhakir-'
joituksen prameilee Temps-lehde.ssä
toisen, Kehrheim-nimisen lahtarin
kirjoitus, jossa m.m. lausutaan:
<rVenäläisten avustaminen on mah­dotonta
niin kauan kuin avustus koi­tuisi
vain bolshevikien hyväksi.»
Leninin ja hänen toveriensa päät
olisivat siis hintana minkä Venäjän
ja Banskan taantumus vaatii avus­tuksestaan,
millä he palauttaisivat
uudeljeen valtaan liittoiituneen rans-kalais-
venäläisen kapitalismin. Ja tiä'
mä ne sitten puhuvat kaiken «lail­lisen
oppositionin mahdo'ttomuucleB-ta>,
jotka itse ovat Venäjällä suorit­taneet
rikoksia niin suuria -—järjes­täneet
rosvosotia, Jiävitysretkikuntiaf
tehneet salamurhia; tuhonneet elin-tarveyarastoja,
varastaneet kansal­lisomaisuutta,
ei vaivaisia rippeiiä
vaan satojen miljoonain/arvosta —,
ettei niitä voitaisi hyvittää maailman
kaikkienkaan porvarien päillä, 'jos
joku nyt niin joutavaa vahingonkor­vausta
kuvittelisikaan. Ja: heidän
uhkaansa nyt moka Venäjän vallan-
Vumousmichet pelkäisivät. Mitä voi­matonta
ällöttävää raivoal
Berlinin Rote Pahnelle kirjoittaa
mi^udan asiantuntija :-
Saksassakin ryhdytäiän varustelui­hin
Neuvosto-Venäjää vastaan.
My^- Saksan porvaristo ottaa osaa
ksnsainväiisen kapitalismin esiinty­miseen.
' \
Kuuluisa baltilainen seikkailija,
rautaisten divisionain järjesfäjä, yk­si
lahtarijärjestöjen pääjohtajista,
kenraali von Goltz, oleskelee Itäs'
Preussissa ja häiirii kuumeisesti pa­raateissa,
. neuvotteluissa, konferena
seissa. .
Laivasto valmistautuiksen niin­ikään.
Lokakuun puolivälissä, pur-^
jehtii miinanetsijälaiva n:o 7 Helsin­kiin.
Laivaston miehistö käsittää
vain valkoista väkeä, kappilaisia. Ja
eräässä 'kirjelmässään' lausuu pari'
laivaston korkeampaa päällikköä, et­tä
«Pohjanmeren laivastomme on lä­hiaikoina
tilaisuudessa ottamaan
vastaan suuremman naaran vapaa­ehtoisia
», mutta että tarjokkaiden
tulee luonnollisesti olla «kelpo sak-salaismielisiä
ijioriamiehiä»., Laivas­tosta
on näet jälleen muodostettava
vastavallankumouksen vahva turva­paikka.
'
Danzigiin saapuu joka päivä lai­voja
tuoden sotatarpeita Puolalle.
Köpenhaminasta saapuu 20 lentoko-nemoottoria.
Bordeauxsista 3,000
laatikollista konekivääriammuksia.
Ariadne-laiva tuo 100 lentokone-moottoria.
Ja niin edespäin.ja niin
edestäpäin päivästä toiseen.
Ja itse Saksassakin valmistetaan
varustuksia Neuvosto-Venäjän :.vi­hollisille.
Kirchnerin asetehtaasta
Thuringenissä lähetetään tiftansia
konepistooleja Suomeen. Tämä ase­tehdas
tuli kuuluisaksi tämän vuo­den
tammikuussa,' jolloin se toimit­ti
Keski-Saksan lahtarijärjestöille
suunnattomia määriä aseita ja am­muksia,
joka laatua. Tämä aseteh­das,
samoin kuin sen veljestehtaat,
on läheisissä suhteissa tunnettuun
valkovenäläiskenraaliin, Bisktfpskiin.
R e i n i 1 ä i s-vastfanilainen Ammu-ketehdas
taas on saanut Norjalta yli
miljoonan kpl. nousevan jalkaväki-kivääritilauksen.
Mädänneillä elintar­peilla
keinotellaan.
Hamilton. — Tämän kaupungin
valtuuston lisöossi-komitean Ikoko-uksesapf
ilmotti valtuusmies MacKay
ostaneensa kaksi , tusinaa munia,
maksaan,niistä 75 senttiä tusinasta.
Munista oli 7 mädännyttä ja kaksi
kovaksi keitettyä.
Vältausmies Birrell sanoi nyky­ään,
myytavan kaupoissa viime tou­ko-
ja kesäkuussa pakattuja munia
ahdbttomasti tuoreina. Valtuusmie­het
olivat sitä mieltä, että yleisön
täytyy saada tarkempi suojelus elin-tarvekeinottelijoita
vastaan.' Val­tuusto
päättikin, että kaikki muna-kauppiaat
registeröldään ja numeroi­daan,
jotta heidät voidaan tarpeen
tullen saattaa edesvastuulseen.
BriUitiiset työväenjärjestöt vaativat
anglo-japanilaiaen sopimuksen pe»
raottamista. Jos välttämätöntä toi*
minnan neuvosto uudelleen perus*
tetaan.' .
Wrangeliiaisten ken­raalien
isännöiminen
Bessarabiassa.
Nähdään siis, että taantumus on
tarmokkaassa touhussa. Norjan hal­litus,
ranskalaiset teollisuu-skunin-kaat,
itäpreussilaiset kaalijunkkarit,
saksalaiset meriupseerit, puolalaiset
militaristit, Saksan, Amerikan, Tans­kan
ja Ranskan ampumatarvetehtai.
lijfit, kappilaiset, kreivi Goltz Ja val-
''cveniilliinen lahtarikenraali Bi-s-kupski
työskentelevät käsi kädessä,
yhteisenä päämääränään Neuvosto-
Venäjän nädkähdyttäminen taistelu­tantereelle.
. Työläiset, paljastakaa taantumuk­sellisten
rosvohankkeet. Älkää ta­koko
Neuvosto-Venäjän vihollisille
ainoatakaan asetta. Pysäyttäkää ase-lähetykset.
Tehkää tyhjäksi vastaval­lankumouksen
sotahankkcet. Autta­kaa
Neuvosto-Venäjää!
. O -—• ,
Ruotsin kommunisti-juttu.
Kommunistijuttua" käsiteltäessä
tänään jälleen kerran — kuinka mo­nennen
kerran? — herätti jonkin
laista huomiota vain Heikkisen esi­tys
keskustelustaan neiti Anckerin
kanssa, jolta hän oli koettanut-tin­gata
tietoa milloin ja ^inne usein
mainittu Heimo oli matkustanut
Ruotsista, Heikkisen tarkoituksena
tuodessaan tämän keskustelun esiin
oikeudessa oli osoittaa, ettei hänel­lä
ollut mitään tietoa huomattavim­pien
suomalaisten vallankumouksel­listen
toiminnasta. Mitä hän oli si­ten
saanut Heimosta tietää, ilmoitti
hän heti ylemmilleen, joita ei hän
tälläkään kerralla suostunut ilmoit­tamaan.
Syyttäjä puolestaan ei nytkään
(Vapauden erikoisuutinen.)
Rumanian haljitus on aina itse­päisesti
väittänyt vääriksi neuvosto
hallituksen ilmoituksia, että wrange-lilaiset
'ja Petljuran rosvojoukot ty-rannoivat
Bessarabiassa, tekevät
sieltä hyökkäyksiä venäläiselle alu­eelle
ja käyttävät sitä vastaisen
Neuvosto-Venäjää vastaan aijoturt
hyökkäyksen tukikohtana. Rumania-laiset
nationalismit ja Bessaräbian
taantumukselliset ovat taistelussaan
näiden vierasmaalaisten lahtaripääl
likkojen terroria vastaan usein, jos­kin
tahtomattaan, myöntäneet na
mä neuvostohallituksen Bessarabian
koskevat väitteet oikeiksi. Nyt on
muudan rumanialainen politiikko,
bessarabialainen edustaja,! Pelivan,
antanut huomiota herättäviä ilmoi­tuksia,
joista näkyy^ miten kotiutu­neita
wrangelilaiset sakka-ainekset
Bessarabiassa ovat. Eräässä, taantu­muksellisessa
Steagul-lehdessä jul­kaistussa
haastattelussa, hän nimit­täin
lausuu: ««Ajankohtaa, joka ny­kyään
vallitsee Bessarabiassa, voi­daan
hyvällä syyllä kutsua denikini-läis-
wrangelilaiseksi. ' Maamme kur
vernöörit, pormestarit ja alakuver-^
nöörit ovat entisiä Denikinin ja
Wrangelin upseereja. Ja on tunnet­tua,
ettei näiden ihmisten päämää­ränä
ole suinkaan suur-Rumanin».
Bukarestilainen ! Luptatorul-1 e ht i
huomauttaa tämän Pelivanin selityk­sen
johdosta: ^Bessarabialaisen edus­tajan
lausunto on mitä suurimmasta
merkityksestä, Se vahvistaa mitä
Tshitserin on meidän hallituksellem­me
jo useitakin kertoja osoittanut.
Odotamme virallista selitystä tämän
m<jrk)llisen tosiasian johdosta». ,
Noskelaistcn työiäisviha.
Munchcnin kaupunginvaltuusto on
porvarillisten ja noskelaisten {iänillä
riippumattomain , ja kommuniHtlen
ääniä vastaan hyljännyt ehdotuk.son
siitä, että kaupungin Punai.sen Riii-tin
varasto.sta luovutettaisiin 40,000
markan arvosta vaatetavaroita Venä­jän
hatääkärsivillei Suottakos noske-laiset
pyrkisivät yhä lähempään yh­teistoimintaan
porvarien kanssa.
Kfthta herraa ei kukaan voi palvel­la!.
Canadan rautatietyöläi-
' set taipuvat uusiin
palkanalennuksiin
Montreal — Täällä Grand Trunk
rautatien ja sen joittenkin työläisryh-mien
välisissä neuvotteluissa on tul-,
lut ^väksytyksi 12 prosentin palkko­jen
alennus, Palkanalennus koskien
kirjureita, veturitallimiehiä, höyry
pannujen lämmittäjiä ja insinööre­jä.
. , , •
Tämän jälkeen teki syyttäjä lop
puväitteensä. Yhtä laajassa kuin asi
attomassä kannekirjelhiässään esitti
hän vain joukon olettamuksia ja ar­vailuja,
jotka eivät todista mitään
muuta koin tekijänsä mielikuvitus­ta,
mikä sekin ylenpalttisen typerää
ja avutonta laatua.
Lopuksi jätti syyttäjä' asiantunti­jan
todistuksen siitä, että «Karja­lan
Kommuuni»-nimiseen asiakirjaan
antanut Heikidsen tunnustuksille mi- tehdyt reunahuomautukset ja oikai-r
tään arvoa. Neiti Anckerin nimeä olifsut olivat tohtori Gyllingin käsialaa,
turhaan etsitty poliisien luetteloistaj Lisäksi piti hän kiinni ennen tcke-jä
kaikki siihen suuntaan suoritetul mistään edesv^uuvaatimuksista ja
tutkimukset olivat olleet tuloksetto­mia.
Syyttäjä puolestaan, oli sitä
mieltä, että Heikkisen neiti Anckeria
koskevat muistiinpanot oli tarkotet-tu
juuri — Heimolle. ' e&..
jätti jutun oikeuden ratkaistavaksi.
Juttu lykättiin viikoksi eteenpäin.
Tällöin tulevat puolustusasianajajat
Esittämään myös lopulliset vastineen-
Lontoo. — Brittiläiset työläiset
ovat päättäneet, että enjflantilais-ja.
panilainen sopimus on peruutettava,
lausui kuletustyöläisten järjes;tön"sih­teeri
Robert William3 perjantaina
haastattelussa sanomalehdille. Jos
välttämätöntä, tullaan toiminnan;
.neuvosto uudelleen perustamaan, jo­ka
tulee ehkäisemään myöskin ang-lo-
puolalaisen, Venäjää vastaan täh-;
'dätyn sopimuksen solmiamisen, lau­sui
Williams.
Japanin imperialismi uhkaa johtaa
uuteen sotaan.
«Japonilainen imperialismi uhkaa
j^^^aa uuteen mailmansotaan», kule»
tus^STäisten johtaja lausui. «Me Bu«
ropan työläiset, kontrolleeraamraa
kaikkia sotakoneiston välttämättö-.
miä välineitä ja tulomme ryhtyraääii
suoraan toimintaan, joa välttämätön*
tä, sodan ehkäisemiseksi.: Työläiset
neljältä sotateollisuuden tärkeältä
alalta^ kuten kuletustyöläiset, ranta»
tietyöläiset, kaivostyöläiset Ja metal­lityöläiset,
tulevat kokoontumaan'
Amsterdamissa samanaikaisesti Wa&>:
hingtonin konferenssin kanssa, tfh"
tyäkseen 'toimenpdteisiin «odan obo
käisemiseksi, /
Japani uhkaa Venäjääi JA muita mfiit«
' Tyyhen. meren rannoillatv
«Me pelkäämme anglo-japanilalsen
sopimuksen vahvistavan Japanift
Tyynellä mercjllä. Japani, Juopunee­na
voimastaan, katselee nyt J o ah­nain
silmin Venäjää, Fillw)ilnejä,
Australiaa ja muita Tyynenmeren
maita kohti, yksinpä Amerikaokin ,
ko(hti.
Wa<ftingtonin konferenssi merkityt^» .
setön. )
Wa8hingtonin konferenssilla el ole
enempi vnikutusvolmaa mailmanso. ;
dan ehkäisemiseen kuin' oli Haagin
konferenssillakaan. Tämän, konfe-^
renssln osanottajat civiit tule kes-.
kustelemaan hyvästä sovusta ja rau-'
hasta, vaan mailmanvallasta. Me työ- •
Iäiset käsitämme, ettemme me ole
taistelleet kyllin paljon imperialismia
vastaan verraten kapitalismin ahneu­teen
mailman mt^rkkinoista, • ,
Englannin työväki päättäväinen
, ' aikciasoan.
«Bnttiläfeten' työläisten eKädet';
irti Vonäjustäx-komitea järjesti jät- '
tiliiismäisen propogandnn, joka ulotV '
tui 8 miljoonaan työläiseen. Britan- '
nian järjestyneet työläiset tulevat:
rakentamaan eheän ja murtumatto-man
vastarinnan nnglo-japanilaista
sopimusta va.staan tehdäkseen : mi*
tätt<jmäk.si minkä hyvänsä brittiläi-sen
klikkikunnan yhtymisen sotaan
Venäjää tai Yhdysvaltoja vastaan,
yhdessri Japanin kanssa. Koko Eng­lannin
työväki tulee tekemään suur­lakon,
ehkäistäkseen sellaiset aikeet.
Olisivat halunneet yhteistyöbön Ame< :
rikan työläisten kanssa.
«Me olimme toivoneet-voivamme
.kutsua Amerikan työläi-siä konferens­siimme,
mutta sen on tehnyt mahdot­tomaksi
Mr. Gomperiiin taantumuk­sellinen
ja vihamielinen kanta meitä
va.staan.» '
• -o- 1-
Työläisten vaino
divostokissa
Via-
TBchita, 28. 9—21. Vladivosto.
kissa työläisten keskuudessa, on- toi­meenpantu
*joukkovangitsemisia. Sii­hen
nähden, että Vladivostokin po­liittiset
vangit katoovat tyyten», 8.o.
ammutaan heidän saapuessa rajakoh­dille.
Vladivostokin työläisjäijestöfe
vaativat merkulovilaisilta poliittisten
vankien kaupunia^sta karkoittamisen
lopettamista. VJc. 20 i>.'nä aiottiiti
karkoittaa Vladivostokista 25 polliU
tista vankia. Mis3& he Iällä haavaa
ovat/ millainen on heidän IcolitaloQfla^
on tantematonta.