1919-07-03-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
MR CANADAN UUTISET ftlhpa öuomalainen sanomalehti Cina-dasaä, Ilmestyy jokaisena Tprataina. ' Kustantaja A Ttie Canada Ne>vs^^^^ Op. Erick J. Korte, Liikkeonholtajai N U M E R O 27 ::K • • TIIjAUSraNNAT: - •. V Canadaan: $2v0p koko vuoldelta, fl.GO S> kuukaudelta, $1.25 puolelta vuodolta, OC senttiä. 3 kuukaudelta ja 26 sonttiii kuukaudelta. / Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50 koko vuodelta Ja $1.50 puolelta vuodelta •;/?-:'V;'-\;':^'-^ "v..^.- il/MOITUSHINNAT: V s e n t t i ä palstatuumalta kerran ju-ia'stuna,. Pitempiaikaisille ilnioituksil-lo kohtuullinen alennus. TIalutaantiö to- ja nlmenniuuttoiltnotukset 50 senttiä kerta, $1.00 kolme kertai: Nalma,- Ilmoltukset $2.00 kerta, $3.00 kolme kertaa. Avioliitto- j4 klhlau.«-ilmol-tukset $2.00 kerta. Kuolohilraöltukset f l.&O, iniUlstbvärsyilä $2.00. Syntymä-llmoitufet :$i>00^'i Aviöeroilmaituk ;;Bet-$2.00.-"-. : \ -J.:: Pöytäkirjat, tiliselvitykset, koräys-luettelot, luento-Unioitukset y. m. 15 senttiä tuumalta. Uutisten joukkoon aijotulsta llmoi luksista peritään 10 senttiä riviltä. . P1 e n i m n 1 ä II k I n -11 m ojt u k s e n hi nta o n 60seAittiä. Postissa tulevia ilmoituksia ei hyyäksytä velaksi tuntem;ittomllta. Poliitti.-^et ilmoitukset $1.00. tuu • malta. • ^.---^X: sen arvosta. ' — Oli kerran liyviii kätevä a taidokas mies, joku aikoinaan oli keksinyt monta ilijncelllstä conetta ja. laatinut monta nerokkaasti sunuiteltua laitosta. ,. Tiima taitava: mestari cli eväässä vaiipungissa —. nimeä emmo Imo- Kaikki llikkeiille aijotut kirjeet, li laukset ja • rahat ovat lähetettävä osoitteella: CANADAN l l i r i l S l i y i ' , •,. Po rt A rt h ur, . . :: ; O n t., Canada Canadan llutl.sl.st« lulnutUieKH» on . l ä h d e iiuimlttava. _ [ • Osoitomuutok.sosia tulee ilmoittaa . lehjii-n konttoriin sul^ä vanha etliluua) , osoite. \-": • ~ CANADAN IJUT ; f (The Cuiiadu Nbvv.s) ^ , r The only FInniMlr'Nawapaper In Can-ada; Publlshed every T - Tli^ Canada Nti>vHp n • EijJck;,L korte, Manager, i ; ' Chvlly News BldK^, Port Arthur, Ont. ^: • ' V ; : • -CANADAN tJU7'ISJRT: Vv »B welcomed and;i\ead iri^^e > 1 home In thcj Dominion, it is the onl> ^ ^dlTö-''*-' adyprtislnK^ mediuih f^^ y V mahufaeturers and merhahts whc . ytleh^^ tö crcatp and build a profltablc • | ftndpermanont.demand for thelr prod- • ucts and merrhandIsa by the largo and . ever grqvviiig I"Hnnish pop^ ^in^ In-Canada; Place yourtr"ial-ad-verUseriieni and get resujtä. / V Advertising;:ratea i40c, per Inch; : Political advs. $1^00 per i n c h . -^ • vAdvertiioGmehts m f i C 6 : VVednesday noon to ' appe/ir on • Thursday'8 Issuo. Subscription price in Canada $2,00 • per year, tinited | States^ ^ and other j countries $2.50 per year 'n advance.' Kntt^rod OH second cla.ss zna 11 inat-ier, 1H'C. i , 1915, at the Post Office ai i'ort Arthur, Öiilarh), Canada. 1 THE AIM OF T H E CANADAN .ry ;^ry>;r;.>-• ^^UUTISET,;: H i : ; ; '' To help preserve the ideals and •reacred traditiona ö f t h^ ytountry, tha Donriinion pf Canada reserve its l^ws and inspire dthers to respect a«d obey thcm: Tq^ striye unceasingly to qiiickeri the .'publlc's Bcnse of cjvic duty: In ali ways to aid in making this country greater ,and b e tt e r t h a n we f o u n d 11, -r- Keiveiikään ei tarvitse hävel a t LI n n ustaa tf iiinitljtay m ii 11 a kiel-täa Jumala on häpeällistä. . . .— 'iMe ölemine lapsina suuria: y; realisteja • kaiklvL ' iriikä kuu J. maani)in1aan, madot, l)y()ntei.set, : kivet, kukat ovat meidän niielen-kiintonjme. esineinä. Kun ane käsvamitix^;:päästäim iie näkö- : p n r ' i s t ä r n n i e j a : a l a i i n n e tapailla ; : iäilnioja, y • tu^ Iemme;ta:aa j ä r k i i m i n e j a ])a.inum- ; me^^imaii.;j)iH)lee^u ja tällä; kei> ; taa -.vaadimme oiuaä perintöosaamme luaankumarasta. Mx On liyvin ilimeellistii kuinka a j a t t e l e m ä t t o i n i a ilnniset ovat. ITe tit^täviit liyvin tarkkaan, e t t ä kasveista puhuen saa aina n i i t t ä ä s'i-tii mitä on k y l v e t t y k i n , ettei voi ni.snja niittäii. Ivun on ohdakkeita ,• k y l v ä n y t . u\lutta hi*, unohtavat i; ku mm in k i n vetää t ä s t ä joht opää-tökset"^ lienkiselle alalle. ; ' ; Mitenkä voisimme toivoa saavamme satona korjata onnea ja t y y t y v ä i s y y t t ä , jos vuosikausia kylvämme henkee i n mc ; kokonaan p ä i n v a s t a i s i a a jatuksif^ ]\Iiten me voimme tahtoa n i i t t ä ä terveyt t ä , jos ajiiiomaa ajatuksissamme sairautta kylvämme ? Täydellä syyllä me pitäisimme sitä maa-miestä mielettömänä, joka kylväisi peltoonsa ohdakkeen siemeniä t t ä ä nisua, pelon ajatuksia, huolia, hätää j a epäilyksiä, j a sitten me vielä kuramaste-lenime, kun sielussamme vallitsee mitä r ä i k e i n epäsointu! Ajatus f-ömme kylvö kasvaa täsmälleen samalla , tavalla kuin kylvö pel- ; ja s y k s y l l ä talitoisi ni ]\tutta me kylvämme loillamme. Ainoastaan| T väsista kasvaa ravinnoksi kelpaa*-, Taa viljr^. Jos me kylvämme ter- •vey^len, pulitäudisn, i totuuden, runsauden ja onnen ajatuksiin, BilloiA'- satomme vastaa sitä kyl- [ voä.- Pahaa ennustavat ajatukset ovat rikkaruohon siemeniä, |/.. jotka tprmelevat koko viljan. l i nuiinita -— j o n k a asukkaat o-livat ylen laiskaa j a nautinnon-himoista väkeä. He v e t e l e h t i v ät päivät pääksytysten j a työnteko ei suinkaan ollut heidän valivim-pia puoliaan. Viisas ^mestari n ä ki heidän elämänsä ja arveli itsekseen : E i ^ n ä i n ei: saa jatkua, turmelevathan ihmisparat ruumiinsa ja sielunsa moisella e liimalla ! (Tahdonpa koettaa" saada licitä • j ä r k i i n s ä . - - Hänellä oli kali p 11ngin 1 aidassa talo, jossa o-l i korkea torni. Aivan tornin o-hitse virtasi pieni, vuolas })uro. Tä hän puroon rakimsi nyt mesta rijnme vesirattaan jii sen hihna-k öyd on av u Ua saa tt o i yh I ey t: v.cn rataslaitokscn kanssa, jonka, hiin •ol i sij o ilta nut torjii 1 n ; iämä ra- (aslaitos taason i)ani tornin sei-niissii olevan viisa)'in liikkoelle. Siiriä oli m y ö s kellont aulii, jonica >' 1 nI)äri viisari aina lunnin kiilu- 'sa kulki. jvuiinuifc inonta-kaaji helkeä. kun jo torjiin juurelle o l i keiHyjiyl leoko.iliniispar-v\ y<\ kukin katsoa töllistcli tätä ihmeellistä laitosia. Vähän ajan joukkoonsa ja sanoi Katsokaa hau hyvät. ihmiset. miten aika kuluttua asl ui in es t a r i 1 leidii n vieV-ii incjiojaan. Ottakaapa tekin, laiskurit, ajasta vaari eikäii-kji alati nniloksiko j i i l k i n kaluni ,;• XX: 'X-: "'•" ' :\- ' ^lest?ii'in sanat tekivät moneen syvän vaikutuksen. ]\lutta k'au-pun{^ in tiiaistraattl kau h istui. Arvoi.sal. i.slit kiiskivät mestarin .pakeilleen ja; sanoivat hänelle: "Mutia. juoslari hyvii, Tehän' saatatte. 1: a ns a n ihaiv viii ityk- .seeh. Te osbt a tte/ yli oi Ile - miten riiniaf ja })iiiviii vierivilt niejjo-, ci an. »Se ei käy päinsill /Josko saatat ianiersi seisomaa]! talii ymeneliiiy päiisi-l'/ :Mutta naurah-tnen ; mestafi y a s ta .si: ' ' P y s ä h ty-niiiäii -eii enää; taitosi a saa, kau* lani saatte kei-naasti minun i)uo- Icstani, katkaista "Nyf; he panivat hän e fX van k out e e n, j a seu ^ ra a van a ^ pii iva h ii pii. i hänet m ostat 1 jinum, m utta yösydä Inmenä livahtlkin hänen uskotlineii Ojipi-poikansa vankilaan, avasi ovet väärillä avaimilla ja vapaiitti mestari nsa : Seu ra a Vana aamuna ei vankia ollutkaan kopissa.Ivau-ypiinf^ in isät raaj)j)ivat korvallistaan ja tuumivat: " N y t on mes tari tipotiessään j a tno vietiivän laitos käy vaan y h ä t i . Ken saattaa sen.pysiihtytiiään, se saa kalc-sikynimentä ku 1 takoHkkoa vatvoisi aan • y X': - 'XX\ y X':-'-' M u t i a kukaan ei uskaltaut as-tua niestarin lukittinui taloon; : s a i ; koiK- yhä; k ä y d ä ja viisari jal k o i , yaol lustaa n .1 a td un yinpiiri ; Ije; pel kiisi vät niskojaan. ' N i in kesäi. taivet, sateella ja piiJvän-paisteella. Ja vuosien vierie.ssä alkoi merkiniiieii muutos tapahtua kaupungin asujami.ssa. Jotkut, se tahtoo sanoa k a i k k i , laiskurit ja t y h j ä n t o i m i t t a j a t liuip-pivat tiehensä, pois koko kaupungista, sillä he eivät e n ä ä ' kiir-siii eety näh (iiä , v i i s a r in kulkua; suurin osa a.sujamia sitävastoin i l k o i todenteolla miettiä tilaansa ja heistä koitui vähitellen uutteria j a toimekkaita 'ihmisiä. Ja usein lie huokasivat: '' Oi, jospa mestari jälleen olisi luonamme, ken tietää mitä ihmeellisiä ja '.lyodykkäitä kojeita hän vielä meille laatisi. Tuo laitos tuolla I ornissa on meille tuottanut • todellista siunausta." ^ • . Kaupunki varttui j a alkoi k u - koi.staa, se on nyttemmin maalini an upeimpia kaupimkeja. Näin ollen on mestari saavuttanut tarkoituksensa vaikka hänen nimensä onkin joutunut' unhoituksiin. Nykyään' on jokaisella pienelläkin kauppalalla komea tornikellonsa kultaisine viisärin9en ja köyhän työmiehen taskussa naputtaa nyt kello. ! Kellomme väsymättä vaeltavat viisarit muistuttavat aina meille ajan kulkua. Kujdn tunti, joka on k ä y t e t t y hyödylliseen työhön tahi jalostuttavaan ajanviettoon, on \meille hyödyksi. Turhaan ku-, l u t e t t u o n jokainen, hetki, joka on ' h y ö d y t t ö m ä s t i . tuhlattu turhuuteen tai syntiin, jota pian on seuraava katumus. Koko elämämme on pantu kokoon täih-möisistä, hyvästi ja hUoJio.sti k ä y t e t y i s t ä • Iletkistä;. kun mitta on täysj, kätkee elämämnie lanka. Ja aika yhä v i e r i i m(3nojaan, meielainme j a vanhenemme, maailma y m parillamme el ä ä myös, se on ollut' olemassa tuhansia ja taas •tuhansia ja taas tuhansia vuosia ennen meitä j a tulee jatkumaan myös tuhansia . vuosia meidän jälkeemme. i\Ieidän elämämme on siis ainoastaan mitättömän pieiii pisara ajan meres.sä, mutta niin lyhyt kuin tämä aika onkin, .tuli.si m e i d ä n kuitenkin k ä y t t ä ä se hyödyksemme. Klii-. mämmehiin on panlu kokoon päivistä, -X, tunneista ja minuuteista. ^1 inu l i i t i / )n varsin lyhyt aika, nuitta sen kuluessa voimme kuitenkin s a a d ä järkeviin ajat u k-sen, hyvän päätiiksen kyp.symäiin aivoissamino.; jokaisen tu.nnin .voimme;. - k ii y I tä ii 1 ly ö d yi lisoc n 1 yöhön . . tai virkistävään ajanviettoon. yV 'X---'' '\^'^'M. Oli t ()(le 11 a k ij i 'i h m CM' 11 i s 1 ii m iten paljon snu)'ta toiset ilimiset saava i, elinkautenaan a:ikaan, samalla kuin taasen loiset koko elin-ajallaan saa vai iliii.iecn viiluin t oinu-ei I. Ka k si >l O-vu oi iiista. he i i - kilöä on l i e l y s t i kumpikin eliinyt y h t ä k a u van, m i ilt a to i ne n lie i s - tä voi olla varsin hyridyllinen j ä sen yhteiskuiumssa,^ toinen taasen ei ole saanut miliiiin aikaau ! j^Iikäh än- t äh iin; oi i syy iiii l Ouluin ku.m ma Häkin ' * hyvä ])ää.;:' kiiteii sanotaan, kinnmallckin on elä mii antanut päiimääriin, johon tulee p y r k i i i , . m isiä johluu siis tiimii suuri e!*oil us? Tiiliä n voi in m e em piniättii \-astala : jä l-kimmiiinen heisiä ci ole osainiiit k ä y t t ä ä aikaansa oikein, hiin ei tunne, ajan arvoa. Aina kun kuulemme j i i i l i u l t a v a n kunnon ihmi-sistä, 'joilla': k-aikesta uulleriiu-deslaan ja reliellisyydcsliiän fiuolimatla e.i o l e ollut mencslys-fii aikeissaan, voimme melkein aiiva oi 1 a varmat siitä, el tii he eivät taida kävit ii ä aikaansa oi-keiij, etlii }je, .kutofi sananpavsj •saiK.xt, eivät • osaa "tarttua lii ai-' Monta vuotta sitten oleskelin eriiässii pikkukaupungis.i'i Sak-sas. sa. Kävelyillä ollessani näin vanhan j)osetiivifisoittajan joka päivii erään torin kaidassa istumassa portinpielessä. 'Ja; joskus, kun enemmän väkeii oli l i i k k e e l lä, otti vanhus ränsislyneen, -epä-soiutuisen soittokoneensa esille ja alkoi sitä veivata.. Tällöin toisinaan sattui, e t i ä yksi j a toinen ohikulkijoista laski kupari-l a n t in kuluneelle vaha vaatteelle, j o l l a soittokone oli verhottu. .Mutta tavallisesti istui vanhus tylsiinä paikal 1 aan port inpielessii, s i 11 o in tä I liiin ainoa staan ny ykä - y l t ä en jiäiitään j a jupisten käsittä miit löm iii san oja itse k se e n ja t ä y t y i astua aivan ukon viereen, jos mieli kuulla hänen j)Uliettä a n. Tiimii hänen jupinansa o l i hy vi n yksit oi kkosta, vaulius niiei ei sano ni 11 n \ i t ä än • \ n ui 11 a k n i n s a u o t : " J a se tulee viiilä kerran !; Ja vi el ii, kciTau se t\ilee 1" .los j o k u ystäviin isosti ja osanol I a-v a s l i Iiii neli ä kysyi iiii iden sano-j f i i merkitystii, loisin sanoen': su\Mta ttukkaaii,'y ja liisiä seuriia, e t t ä lie : Iaskevatyi ilaisuuden loisensa peirä ä n • . k ä y t t ä m ä t t ä . olvit-seen.: l l f eivä l my < isk il ä n' y n m i ii r-rä tel.nlii kaikkea ajallaii, Oii pa 1- jo?i ihmisiii. jotka eivät osaa j a kaa ai k a a nsa oi ke i u. Si lioin: ku in h ei dii u t u 1 is ly ol I a työssä, h e le-pääviit tahi huviltelevat; he nuk-ku vat .s il I oin ku in heidän tulisi valvoa, aterioivat, kuin hei dii n tulisi olla. kävelyllii j.n.e. Ilb t.().- sin tekevät uutterasti työlä ja t ä y 11 ii V iit ' v el voi 1 is n ui e n sa ti i n-iiolIjsesti, mutta kuten j o sanoim-me — he eivät tee niitiiäu ajallaan, lie tulevat aina liian .-likaiseen tahi liian niyöhään ])erille, j a siilji joljti i va t h e idän va sl oin-kiiymisensil elämlissii. ; • Onkohajtj; siis siintilli.syys iiiin su u resta m e rk ity k s e s i ä ny kyäai i? On kyllä, sillii Jiykyajan korkealle kehittynyttä yhteiskuntalai-to. sta voisi verrata kellon koneis-toöji. Siina on k u k i n ratas, kuk i n osa, omalla paikallaan, kullak i n on t e h t ä v ä n s ä ja laitoksen tuhye työskennellä ehdottoman säntillisesi i, sillä ])ieniukin poikkeus, pieninkin vika saa koneiston pysiihlymäiin, niin, k o k o i a i - toksen epäkuntoon. Samoin on laita elämässä: jokaisella on teli-tävänsä, ja jos sen. laiminlyö.! seuraa siitä häiriötii, joudutaan pois " t a h d i s t a " ja j ä ä d ä ä n j ä - lelle jnuista. Säntilli.syyt.tä vaadi! n an j oka ai ai la, " a i k a on r a haa," .siitä ei tule kiiyttää het-k i s t ä k ä ä n turhaan. Jos esim. emme tule ajallaan puoliselle, saamme .syödä kylmää, ruokaa, jos matkustamme rautatiellä, tulee meidän ottaa selko junien lähtö-ajasta, sillii muutoin jäämme jälkeen. Niinikään kuluu aika turhaan, jos; epäröi m ine emmekä ole .selvillä siitä, mitä meidän tulee tehdä.')x,:- -•"•xXx::^ -n:. Ole säntillinen ja opi tuntemaan ajan arvo! Siinä on varsin t ä r k e ä elämän-ohje, sitä tulee sinun noudattaa, jos tahdot menestyä j a p ä ä s t ä eteenpäin maailmassa, e'!' V ^••••^ .yIV y,:-y';y--:-'^V niiKa viela k(!rran 1 ulisi, ei van-fi us useli I k aa n v astai n n it i n ii iiii n. Vasta silIen kuin kysyjä rnuok-kaasli oli useita ke i'to ja toisi auut kysyinyksensä, vol vaulius vih-doi n sopertaa vasta ukseksi: " O n n i : " . . . y Täi 11 ä V ani la, kurj a i ikk o ra h j us oli kuitenkin synty nyt rikkaa ssa 'kodis.sa. liiin.estii oli lapsena p i - (1 el ly lie 1 läji huolla.v Mutta onni v a i h t u i : Iiiiiiwi isiinsä • menet ti koko omaisuutensa, teki varai"i-kon. - - " .MeilJä cui ollut huono onn iii' • sanoivat hänen vaiihem-parisa ja liän. tiili öin: v i e l i l i i u o ri poika, loisti heidän sanojaan a-liuomaa..' la uliin sanoi hiin aina : sen asemasta,, e t t ä hiin olisi tar- Tuoll a k ä yn.yl koi i.l aloo nsa kiisi ksi ja koet la nut saa\'Ultaa. onnea, hän yhä l i istui: i'i.s) issä käsin ja odot ti — od() t ti, e 11 ii yo uni 1 iili si 1 iät ien 111 ok se en I Vs 1 ä.\- iii ,ja su-kulaisel. koettivat kyllä.: saada l i ä m i i ' j i i r k i i i i s i i , he toimiltiv/it liiihelle • työtil ja tointa, Jiuitta kaikki Mnliaaii. iiii n iälti piaii tyynVsä ykeske y'o11 a maa n yasla;])'; o-n (aan." •la viiod et vieri \';i t y ,))ren.o jaa n. f i i u : la. onni c i vaan iuilur i i a ne n iiiokseen. 'yKoVa ko!;-;'.]'.;. vainoo alinna,'• hiin ilseksc^en arveli, •'mutta kerrair o n h i vielä t i i - ] ee ! " —- Tii Iiii lavo tn I oi n e I a ii kil kutti, teki 1 y ö t ä y' • n . juuri >en yerrari.: e t t ä häd'!- l u i k i n IM-. li toimeen. Kohtala riakkeli Iiii n lii leikkipä Ilona ah pai ka sl a -toi-sei.- n. ja- niiin vierivät vuodet, kunnes hiiiV muutamakseen . ha- : va il s i ol e ya nsa vanha ja. h a r n i aapa in en. 1 Uin oli myös koetellut onneaan raha-arpa jäisissä ja e-rii ii n ke i-ra li 1 iän todellalc in ol is i voiltanui likimilen. 8(),()0(*) mark-k aa, 111 utta: ~~ k a hdeksa 11 j.iä i vää onnen, arpomista hän oli ;myynyt arpalippunsa .syystä, ettei iiiinel-lä lällöin ollut mitiiän syötävää! •Tiima oli kova kolaus! Se koski Iiäneen nijn arvaa]ian sen --- :elt ä 1 lii n menetti j ä r k e n s ä ja jou-n i i liouruinhoitolaitokseen. "Hiin koskaan loipuhut täydelleen. •Sairaalasta tultuaan hän kuole- 'iiaansa. .saakka py.syi hupakkona. Muuan armelias rouva lahjoitti hänelle posetiivin, jolla hän sitten ansaitsi niukan leipiinsä. M u t t a hän ei' ko.sk a an lakannut ..toivomasta. "Se tulee vielä kerr a n , ' ' siitä hiin oli vakuutettu. Miesparka! Hän odotti turhaan. Vasta kuolemiin hetkellä tuli luinen toiveensa tiiytetyk.si: Tuonen enkeli ko.sketti säälivästi siivellään. Se oli eiiftimmäinen j a a inoa onni, joka hänen osakseen elämäs.sä tuli. y :• - y • . Maailmassa' on i k ä v ä kyllä tu- :l>ansia, niin, lukemattomia tämmöisiä ihmisiä, jotka ristissä k ä sin odottavat onneaan tulevaksi, se?i .«^ijaan että heidän tulisi itse luoda onnensa. Onhan ihminen oman onnensa s e p p ä j y M i i t t a n ä - mät ihmiset .^yyitävät Jumalaa ja maailmaa huonosta onnestaan, vaikka he itse laskevat sen 'käsis-aan. ^:^';-:':Vr-y^ :y-^ : ':-:.y- ' «f •\:i»X'XX'. •'X:X'y. me kokea : Igiin paakin sekä onnea että onnettomuutta j a vas-toihkäymisiil. Onnea on monella i s> t a ; s u u r i 011 ni on, jos meil 1 e on suotu terve ruumis, sillii sai-ra loisen i h inisen on vaikea tulla toimeen' elämiintaist'(,'lussa. j a sil a pai l se katkeroillaa sairaus ihmisen mielen, r i i s t ä ä häneltä el ilm a nilon ; onni on myci.skin, jos meillä on hellät vanhemmat, jotka i)itavat meistä huolen siksi, kunnes itse voimme tulla toimeen maailmassa; onni on sekin, jos eiämme korkeaan ikäiin j.n.e. K a i k k i lämii on onnea, j a to-d el 1 i se m i > a a o n ne a ku i n milä kulta ja rikkaudet' voivat tuottaa, vai k k a h a i'va si tä • tulee aj at el - leeksi.Onnellisuus on hyvin häily Vii k ä s i t e , se voi olla riippuvai-nen useasta eri ehdosta.: . ]\lut ta paljon on my (is on neito muuli a 111 aa ilmassa, . Sai r au s, puute,y ]'aajarikkoisuiis, sokeus, pimiletly jiirki j.n.e. ovat kaikki suuria onnet tomu uksia. Mutta oniietlomuu.skaau ei ole, mikiiiin iiiäiiviiilyy kiisi te, se voi olla ji^ko ulkonainen tahi sisiillineii tunnelma . ihm isessil. . N ii n pä usiu n ; la - paamme ihmisiii, joi l a kohtalo on ^kiisitellyt lapsipuolen lavoin. .Meidän mielesliimiiU' tulisi hei-diii. i l<ovasti I iiiilea (Uiiiel (omuu-ti' t isa, iiiiil I a il se a siassa Ii e ova I-k i 11 iloisia j a k o 111 a I o o n s a. 1 y y 1 y - väi.siä. Toisella puolen taasen vo i ilimliien, : jonka "o n n ea " kai k k i kaVlelil i\'a 1 olla perin onneton:, he ovat lerveilä, i-ikkaila, sivislyiieilä. he' naiit tivat yleisi ii k II n iiio iliisla,: ja : kiii ti * n kin he 1 unieval ilsensii oiii|('ttomiksi..' K ui en jo sanoimme on kajkki 071 oi siihleellisla. a sian ha a roisi a. .i'ii})lMiva.a. flos esiiir. ihminen tiini! oli isosti tii y t l ii ii : vei voi lisin i ^ te nsa, - on Iiii 11 1 n n te y a sisä liisi ii l y y d y l y s l i i , ja se on niyöskinH)n-ni..- l.Iiitleralla . lyöTlii • voiykukin saayiiltaa onnensa, sen .todistaa tuo san ai i lasku : ,,lh m in en on o-man onnensa se|)i);i." Ollsoou edellji maiuitlu vanhus : varoilta vana esi m (M'kk i iiii m eil I e k a i k i l l e ! Kl kenenkiiiin sovi an-fauliia toimettomuuteen ja rislis-s; i kiisin varttua onneaan liile-vaksi. Tiillöin ei omii tavallises-l i koskaan tulekaan, sillä loimel-t o mana ^ oi 1 en ihmini 'u pii ii s liijt kiisisläiin kaikki suot iVisa t i il ai-: s I md e l V jo i den k ai 11 ta . h ii ii juuri oli si vo i n ut on n ea saavuit a a; /l a, la.i Oli in lyö ty l il aisu us ei ta vai! i-sesli eniiii )»alaa takaisin; qniiuan vanliay sananhisku sanoo : " m y l lyä ei voida kiiytliiä ohiviri-an-neella v e d e l l ä . '' Ylös siis sinii, jonica rohkeuden vastoi n kiiy m iset'. ova t .mäsenta-neel ! j vä y in i d el 1 e e n kä siksi työhön, kenties oiniistut paremmin Iiii lii keri aa, , " A h k e r a voiton I e miksi k ä än puol u eleli de k si, V aan tulee V tasapuolisesti ja totuuden mukaisesti esi tl ämääit asiat. • Kaiis {1 n Ääni Ku s ta n n u syl itiöi i johtokuntaan knulu vat seuraavat : (Hiarles Kuha, esimies; Jannes K(;lo, varaesimies; J . lv. Mäki, k i r j u r i ; Matti Lolii, rahastonhoitaja ; A h e l l l i s t i n e n , johtokunnan jäsen. X--: :Kustannnsyliliön osia, joita on jo ostettu runsaasti, myyviit asia-' miehet eri |)aikkakunnilla. ,etlii ede!le(!nlcin. toimitamme l i l - hetyksiil Snomecii ale.m|iana, iiier-k i t : u y k u r s s i n jälkeen, POSTIN; K A I : T T . V JA S Ä I I K OTK! T S K se k il ] 11 yi') m m e i na^k s 11 osoi 11 iksia markoissa Siiomen j>a ukkien p i i a l l e . Nykyinen kurssimme on 90 vuotta t ä y t t i loiikolv. 20 p. Siiomen pa-piston vanhin kirkkoherra K i r vun rovasti Siegber»^. Vanhukselle, joka viimeiset 10 vuotta on ollut vi rasta va i)aa, • on t aka-uaa n pitkä ja ansiokas loiminla Siiomen kirkon palveluksessa. Suomalaisesta talonpoika iskod istu tl 111 n a a n Porvoon lukiooi i, j o s s; i o] i e Ml 1 e u Knn el) ('rji,' i i r o ]) j n 1 a a n a hän pian suoritti yliopistoHise lukunsa ja palveli sitten pa])pina useissa Suomen seu riik uunissa. Y. |8()(l hän j o n l n i Kirvun ensi-iiiiiiseksi kirkkoherraksi ja on siiiiii. toimessa Viskollisesti toiminut liih(!s r»() vuot la. Paitsi sir-liiiihoitoa 'harrasti hiiu seiiraklinnassaan k n 11 ua 1 lisifi • asioit a, 'tyi>s-kenteli yhJi kierto- ja kansakoulujen larkastajaiia. Liimpimiillä mielellä, hiin on harrastanut ajan valistus|Vyi'int<>jä ja innokkaasti kannat tanut versovaa suomalaista kirjallisiini ta. Monet ])ol vet kiitollisia opiiilaita ja sanankuulijoita muistavat ystiiyiillistii ja oikeamielistji sielunpaimenta, joka nyt .1 ytliirensil kodissa nauttii koi'kean ikälisä ansaitIua. lei)oa. DOLLARILTA. Kni'ssi taataan ainoasi aa n sen pii ivan iltaan, jolloin se viime, kerran julkaistiin. • Kaikki liihe-lykset loimilet.aaii |JOSIin kauttaj jos C l entyisesli vaadita siilikö sanomaliilielystii. /- ^ - 1 jähetyskrilnt siihkösa uomalla on ^•)f)i} kaikill; i summilla.- liii-lielysknlul postin kaulia on l.X*. kaikilta summilta alle .tJl).(H) si-' tii. Suuremmilta, .summiltaci iiii- I ii ii n läiiet yskii III ja , peritii. : Iväyttiikiiii. kria\'ak]ceiljamiiie, j ossa . o n s i l o li m n S j a. s(! I i I y K I ;i 11 e - tyksen tarkoituksesta. , ' Foreign Department, First National Bank HANOOCK, MICH. Per. v. 1 S 7 1 . .Varat yli :i'.:{.i)lH).()()(). ^^ie I" olkoon tunnussanasi. Se, jolle onni itsestiiäii putoo hei-. maan, ei useinkaan sitä ansaitse, mutia se s(! vasta niieson,^ joka itse tekee onnensa! ":v--]\i.--Tr.-'-^ ' -~;; Siperiany^autaH siltain yhteenlaskettu pituus on 48 km. niistä, silta Jenlsejn yli, on 800' metrin pituin'en, ; Xx On olem a ssa seka orin ellisi a et-tä onnettomia ,i'lo^uuksia ja^ tapauksia, jotka voivat Nösaksem-me tulla. EUnailäuiarrime saara- Uu.si Kotimaa siirtyy osake- .•:;^r':.-':yy;;yy^ yhtiölle. ; T'us i Ko I in 1 a a t u 1 (se; ensi sy yskit ussa oston' kautta siirtymään maa n v i l j e l i jii i n y i i e r p s t a i n a l l e ja laillistuetiilie yhtiölle, yTiima yh-ti i) .on: lai 11 ist e t tn y 50; i n h annen VIoIlarin pääomalla niinelle The PeoplesV Yoiee : Puhlishin^ Company y (Kansan Aäiii Kustaunus-y h t i ö ) . y11tiöIiii oli aikomus sili ä nimellä: penistaa uuden.leli^ :den, mutta sitteinmin katsoi se edullisemmaksi ostaa Uusi Kotimaan, :y\ j o n k a se on n y t tehnyt. Uusi yhtiö ottaa Jluden Kotimaa n Iiikkeeii ;,ha 1 l u u n s ä 1 p. tulevaa: syyskuuta j a vuoden rajassa; alkaa se ilmestymään kahdesti viikossa, samalla niniellä kuin Vapaussodan kulunkien loppusuo-ritukset. Kun :vai)auss(i(lan aikana siiori-t ett iin Yaasassa ;valtioii va reisi a s()1aknliiililn- vain noin SOinilj.. -m.k., on luonnollista, et tii lavatto-m a, ir pai jo n k ui uh <i:eist a, jii i, jo k o y k s i i yi st en kau sa la isien la h j o1 n s-ten varaan. tiii; vastaisuudessa suoritetta vi ksi^ Sodan piiiityttyä asetettiin iiiiistii^ suorituksistji ja yleensä sot/iti 1 ien selvinämiseslii-li 110 lei iti m aan e r i t y i m \ n \'a iia u sSo-daii suorii iiskomitea!. • Snoritnskoniitcan . t y ö . on o l l nt tav;itt(inian • \-ai:\'al.«Usta-. .A^aiiaus-armeijan n se imu lissa jöiikko-osas- .toissa o l i tilien pito luonnollisista syislii varsiny ])iiiitteellinen, sill jrnikko-osastot; ottivat; .vastaan \' i ii' s t (> n -n i i n a n 1 i i s t i M n t; 11 n aa a - vusl lista ]-ahä:ssa,lavai-assa ja tviis sii iliiiaii et tii: ns(!inkaaii mitäiin t o d . i s t e t t a i i i i s l ä annettiin tai edirs Pyy d »yi t ii h k ii ii n j a : i jo n k k o-osastojen ytaloudeniK)!! a j a l nosti vat rahoja joiikkojaan varUm, kiiyt tiien rie eri osastojen .ta)'pei-silnyuseink: aan kuilta uksia : saa- !na:ta. Tjisäksi ovatysilloiset sotaväen osastojen, Muiodoslukset ha-jo n 11 ee t ja n i id e n lal f > n d e n h o i t a j at mikä niissäkin, niin fcttä heidänk i n kaiittaan on v'aivaloista saada seivitystä asioilifiv. JKayttakaa Minard' Espanjan Lentsuun Yskään Kylmyyteen .Kurkkumätään Kipeään kurkkuun IY. m. y. m. t ä h ä n k i n asti. XyX X^'ly Lehti^ytule(j säilytlämaän entisen ; kantansa ' j a uskonnollisille j a •kansallisille pyrinnöille antamaan arvonsa, V k u t e i i y t ä h ä n k in asti; JJu den yhtiö li johtökinita^^^ «^ri p y y t ä n y t ' toimittaja^J^^ V ; Lähteen lehden toimittajaksi e-delleenkin, joten toimituksessa ei lule muutosta muuta ki^^ että toimitusvoimia y on lisättivvä. Rfaanviljelijiit New Yo « ä ' j a sen y m p ä r i s t ö l l ä omistavat, ^jö k a i k i n tärkeimmät yleiset ke et ja nyt -tulevat pmistamaan sanomaleli^cnkin. Uusi Kotimaa tulee Maanvilje- Tijäiitj Puolueettoman L i i t o n äänenkannattajaksi, mutta| se ei t u - y Korvaiisanojunksia on koinjte- 71110 j i i t e t l y - l a v a t t c m a t määriit. Niitä on selvitelty niin paljon kuin suinkin 011 eiiditt;y. ;riiliiin saakka on maksettu kaikkijian noin 2-10 milj.mk. Suorittamat tornia saatavia on vielii suuri jou k ko,^ m utta koskevat lie enää. pieiiempiii summia^ arviolta kuitenkin vielä muutamia kymnioniä injliooniri , SitäjTTiitsi on saamat va vielä * ilit i.;:komaisis-ta lähetystöstii niistii menoista, joita oli Kuotsissa j a Saksassa a-seiden ostosta y, m. Nimitä menoja lienecvllubtsiin noin 1> milj. ja Saksaan noin 40 n i i l j . m k . y Saa tavia suoritettaessa on koe-t(! ttu p y r k i ä yleensä mahdollisimman ;y suureen : säästäväisyyteen. IMuuten :on suorituskoniitea tehnyt sen havainnon, ettit El;elä- Supmessa" on oltu paljon kärk- _käämpiä ;l).akemaan korvausta kaikenlaisista • sodan; aikana suoritetuista palveluksista j a armeija 11 e 1 n o vut e tui s ta' t a va rois t;a ^ k u in valkoisessa Suomessa. Y p i i r t e e n ä : on, että Pohjois- Suomessa pielke in yleisesti on sodan aikana anneltu vapausarmeijalle, mitä se on tarvinnut, lainkaan a-jattelemaj; ta^ettäyniista vielä joskus voisi saada korvausta* Näin ^on ollut sotilaidenkin laita, jotka ovat: taistelleet maansa puolesta ollerikaän s i i t ä / h u o l e h t i m a t t a , saavatko^ he s i i tä palkkaa tai ei. i •''. JComitean tyo tulee kestämään vielä uf?eamman kuukauden, sillä ENSILUOKAN kaikesta lajista ja hinnoilla liiyy kohtu I D E A L GROCERY A. E . Wideman, omistaja. 21G Aliroina St.; Siuith. • Port Arlluiiv rnhelin 5()o , HUOM.! Iän ja li laukset tiiy: . teliiiiii huolellisesti ja, joii-uLin' •: • ; V • mäksiij('ii suoriitamiseii jälkeen on' vielii laadii ta va sn n ri luinen ja paljon aikaa vie\ii selonteko kaikesta. HltJONO VERi * liisa tniitl, Märkivä ilioliiiili, .NTijtyl, Finnit, Mäi^lciihaav/U. j^i l<;iil<ki: numiy lauUil Jotka .fuhliival luMkosla eli lUHi-, NUSTA V1<JBI0ST.\ nv;il liy\in lav:illi,^i;i. ja Jos ei niila ajoissa paraiiiKMa vei niistä syntyjl .j)ar;iiicni;U(ai Imili, .joku yoi hcikontaa elinvoimaa Ja inlea. Mehliln lii.Mko on Viilmistoiln i)arh;ii.si;i ga vaikutta\flinmi.st;i: liiilko.-ilii.-lsiu. 1o(k;i puhtlJ.stav.-U Ivbren uiton cltil vcrl vauaii- ' tuu kniki.sta vieruista ja <'i):i|>ulilaista ftlnekfiksta, joten niipyt ja lo'.slniliH'ii (^i voi endiin mullHUia. ^'^^^''^ tilinil 'ltan.sahilnon saiKM)' liUlkkeestilmme: froldUfld, Nev. K. Toveri IV A. J.l}-neli. Joltakin kuukausiji slltijn tilakin ioiUii ycrenpUlidkstualJiakkcGn jonkaoivn nani-tlnut nyt, Ja olen niUinyt cltii no ov.it parhaita sillien tautiin ju.staoloii tftillo klrjottanut, ja olen pilils.syt vapaaicsi kalkista nllsttl nilpylHlJi j o l t a oli ulin iiir-y,^^^^\} ajottaln. •Minil nyt vaon annan • tjeliia niinkuin lupasin jo.s nilstii on mi-tiUln apua. Tämii on kyliil viii)ynvL jiii- Källn, mutta ölen ta}\t6nut kat.^oa »atM, «'"f*^ liUlkltfiollil ja nyt uskon täydtlllsesti, eltil teUliin liikke«^nne on B ta varten, ettatalulotto parantaa oliolla ainoastaan rahaa vastaan ottaa, ja HSIIO.SU-telen teidän lilkettilnnetovorlenl keskuudessa niin paljon kuin on niaiiiloiii.sla la Jiyt ei muuta tiilHl kertaa kuin hvviisii. Kunnioituksella, Ja«."oij öirvir». . ^ Erikojsiaäke No. r>OO^.öi{mainio lääkiv yllämainittuihin tauteihin. KiJiikau<len neitoon kuuluu suuri' ^uiUo läiikcllii, rasia verenpulifilsluspllloriii sisälliscstl^ nautittaviksi, lluom! .Tos teillä on näppyjä eli finniä kn.svoissa, niin pyytäkää rasia, •'Kasvojenkaunifttusvoidtilia'^ ia taas Jos on syyhyä eli kutkelmaa ihossa, mi.ssa, osassa hyvänsä ruuini.'^!.;». niin pyytäkää "Klinikan .syyJiY-vomcl In" Nämä salvat- lähetämme lääkkoon^nm-jtana samasta hinnasta. ^ Siis tilatkaa lääke No. 500 ja iJmotla- Kaa mnkä salvan lialuattolääkknen mukana. Lääke mhetctään postissa lähetyskulut suoritolt.:$2u • hiim U Q N E L L 9 ^ Superlor, Vifik i V v i -M •m ^•xxm xM •• » 1 "
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, July 3, 1919 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1919-07-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada190703 |
Description
Title | 1919-07-03-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
MR
CANADAN UUTISET
ftlhpa öuomalainen sanomalehti Cina-dasaä,
Ilmestyy jokaisena Tprataina.
' Kustantaja A
Ttie Canada Ne>vs^^^^ Op.
Erick J. Korte, Liikkeonholtajai
N U M E R O 27
::K • • TIIjAUSraNNAT: - •. V
Canadaan: $2v0p koko vuoldelta,
fl.GO S> kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodolta, OC senttiä. 3 kuukaudelta ja
26 sonttiii kuukaudelta. /
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
koko vuodelta Ja $1.50 puolelta vuodelta
•;/?-:'V;'-\;':^'-^ "v..^.-
il/MOITUSHINNAT:
V s e n t t i ä palstatuumalta kerran ju-ia'stuna,.
Pitempiaikaisille ilnioituksil-lo
kohtuullinen alennus. TIalutaantiö
to- ja nlmenniuuttoiltnotukset 50 senttiä
kerta, $1.00 kolme kertai: Nalma,-
Ilmoltukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- j4 klhlau.«-ilmol-tukset
$2.00 kerta. Kuolohilraöltukset
f l.&O, iniUlstbvärsyilä $2.00. Syntymä-llmoitufet
:$i>00^'i Aviöeroilmaituk
;;Bet-$2.00.-"-. : \ -J.::
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, koräys-luettelot,
luento-Unioitukset y. m. 15
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotulsta llmoi
luksista peritään 10 senttiä riviltä.
. P1 e n i m n 1 ä II k I n -11 m ojt u k s e n hi nta o n
60seAittiä. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyyäksytä velaksi tuntem;ittomllta.
Poliitti.-^et ilmoitukset $1.00. tuu
• malta. • ^.---^X:
sen arvosta.
' — Oli kerran liyviii kätevä
a taidokas mies, joku aikoinaan
oli keksinyt monta ilijncelllstä
conetta ja. laatinut monta nerokkaasti
sunuiteltua laitosta. ,. Tiima
taitava: mestari cli eväässä
vaiipungissa —. nimeä emmo Imo-
Kaikki llikkeiille aijotut kirjeet, li
laukset ja • rahat ovat lähetettävä
osoitteella:
CANADAN l l i r i l S l i y i ' , •,.
Po rt A rt h ur, . . :: ; O n t., Canada
Canadan llutl.sl.st« lulnutUieKH» on
. l ä h d e iiuimlttava. _
[ • Osoitomuutok.sosia tulee ilmoittaa
. lehjii-n konttoriin sul^ä vanha etliluua)
, osoite. \-": •
~ CANADAN IJUT
; f (The Cuiiadu Nbvv.s) ^
, r The only FInniMlr'Nawapaper In Can-ada;
Publlshed every T
- Tli^ Canada Nti>vHp
n • EijJck;,L korte, Manager, i ;
' Chvlly News BldK^, Port Arthur, Ont.
^: • ' V ; : • -CANADAN tJU7'ISJRT:
Vv »B welcomed and;i\ead iri^^e
> 1 home In thcj Dominion, it is the onl>
^ ^dlTö-''*-' adyprtislnK^ mediuih f^^
y V mahufaeturers and merhahts whc
. ytleh^^ tö crcatp and build a profltablc
• | ftndpermanont.demand for thelr prod-
• ucts and merrhandIsa by the largo and
. ever grqvviiig I"Hnnish pop^
^in^ In-Canada; Place yourtr"ial-ad-verUseriieni
and get resujtä.
/ V Advertising;:ratea i40c, per Inch;
: Political advs. $1^00 per i n c h . -^
• vAdvertiioGmehts m
f i C 6 : VVednesday noon to ' appe/ir on
• Thursday'8 Issuo.
Subscription price in Canada $2,00
• per year, tinited | States^ ^ and other
j countries $2.50 per year 'n advance.'
Kntt^rod OH second cla.ss zna 11 inat-ier,
1H'C. i , 1915, at the Post Office ai
i'ort Arthur, Öiilarh), Canada. 1
THE AIM OF T H E CANADAN
.ry ;^ry>;r;.>-• ^^UUTISET,;: H i : ; ;
'' To help preserve the ideals and
•reacred traditiona ö f t h^
ytountry, tha Donriinion pf Canada
reserve its l^ws and inspire dthers to
respect a«d obey thcm: Tq^ striye
unceasingly to qiiickeri the .'publlc's
Bcnse of cjvic duty: In ali ways to aid
in making this country greater ,and
b e tt e r t h a n we f o u n d 11,
-r- Keiveiikään ei tarvitse hävel
a t LI n n ustaa tf iiinitljtay m ii 11 a kiel-täa
Jumala on häpeällistä. .
. .— 'iMe ölemine lapsina suuria:
y; realisteja • kaiklvL ' iriikä kuu
J. maani)in1aan, madot, l)y()ntei.set,
: kivet, kukat ovat meidän niielen-kiintonjme.
esineinä. Kun ane
käsvamitix^;:päästäim iie näkö-
: p n r ' i s t ä r n n i e j a : a l a i i n n e tapailla
; : iäilnioja, y • tu^
Iemme;ta:aa j ä r k i i m i n e j a ])a.inum-
; me^^imaii.;j)iH)lee^u ja tällä; kei>
; taa -.vaadimme oiuaä perintöosaamme
luaankumarasta.
Mx
On liyvin ilimeellistii kuinka
a j a t t e l e m ä t t o i n i a ilnniset ovat. ITe
tit^täviit liyvin tarkkaan, e t t ä kasveista
puhuen saa aina n i i t t ä ä s'i-tii
mitä on k y l v e t t y k i n , ettei voi
ni.snja niittäii. Ivun on ohdakkeita
,• k y l v ä n y t . u\lutta hi*, unohtavat
i; ku mm in k i n vetää t ä s t ä joht opää-tökset"^
lienkiselle alalle.
; ' ; Mitenkä voisimme toivoa saavamme
satona korjata onnea ja
t y y t y v ä i s y y t t ä , jos vuosikausia
kylvämme henkee i n mc ; kokonaan
p ä i n v a s t a i s i a a jatuksif^ ]\Iiten
me voimme tahtoa n i i t t ä ä terveyt
t ä , jos ajiiiomaa ajatuksissamme
sairautta kylvämme ? Täydellä
syyllä me pitäisimme sitä maa-miestä
mielettömänä, joka kylväisi
peltoonsa ohdakkeen siemeniä
t t ä ä nisua,
pelon ajatuksia,
huolia, hätää j a epäilyksiä,
j a sitten me vielä kuramaste-lenime,
kun sielussamme vallitsee
mitä r ä i k e i n epäsointu! Ajatus
f-ömme kylvö kasvaa täsmälleen
samalla , tavalla kuin kylvö pel-
; ja s y k s y l l ä talitoisi ni
]\tutta me kylvämme
loillamme. Ainoastaan| T
väsista kasvaa ravinnoksi kelpaa*-,
Taa viljr^. Jos me kylvämme ter-
•vey^len, pulitäudisn, i totuuden,
runsauden ja onnen ajatuksiin,
BilloiA'- satomme vastaa sitä kyl-
[ voä.- Pahaa ennustavat ajatukset
ovat rikkaruohon siemeniä,
|/.. jotka tprmelevat koko viljan.
l i nuiinita -— j o n k a asukkaat o-livat
ylen laiskaa j a nautinnon-himoista
väkeä. He v e t e l e h t i v ät
päivät pääksytysten j a työnteko
ei suinkaan ollut heidän valivim-pia
puoliaan. Viisas ^mestari n ä ki
heidän elämänsä ja arveli itsekseen
: E i ^ n ä i n ei: saa jatkua,
turmelevathan ihmisparat ruumiinsa
ja sielunsa moisella e liimalla
! (Tahdonpa koettaa" saada
licitä • j ä r k i i n s ä . - - Hänellä oli
kali p 11ngin 1 aidassa talo, jossa o-l
i korkea torni. Aivan tornin o-hitse
virtasi pieni, vuolas })uro.
Tä hän puroon rakimsi nyt mesta
rijnme vesirattaan jii sen hihna-k
öyd on av u Ua saa tt o i yh I ey t: v.cn
rataslaitokscn kanssa, jonka, hiin
•ol i sij o ilta nut torjii 1 n ; iämä ra-
(aslaitos taason i)ani tornin sei-niissii
olevan viisa)'in liikkoelle.
Siiriä oli m y ö s kellont aulii, jonica
>' 1 nI)äri viisari aina lunnin kiilu-
'sa kulki. jvuiinuifc inonta-kaaji
helkeä. kun jo torjiin juurelle
o l i keiHyjiyl leoko.iliniispar-v\
y<\ kukin katsoa töllistcli tätä
ihmeellistä laitosia. Vähän ajan
joukkoonsa ja sanoi Katsokaa
hau hyvät. ihmiset. miten aika
kuluttua asl ui in es t a r i 1 leidii n
vieV-ii incjiojaan. Ottakaapa tekin,
laiskurit, ajasta vaari eikäii-kji
alati nniloksiko j i i l k i n kaluni
,;• XX: 'X-: "'•" ' :\- '
^lest?ii'in sanat tekivät moneen
syvän vaikutuksen. ]\lutta k'au-pun{^
in tiiaistraattl kau h istui.
Arvoi.sal. i.slit kiiskivät mestarin
.pakeilleen ja; sanoivat hänelle:
"Mutia. juoslari hyvii, Tehän'
saatatte. 1: a ns a n ihaiv viii ityk-
.seeh. Te osbt a tte/ yli oi Ile - miten
riiniaf ja })iiiviii vierivilt niejjo-,
ci an. »Se ei käy päinsill /Josko
saatat ianiersi seisomaa]! talii
ymeneliiiy päiisi-l'/ :Mutta naurah-tnen
; mestafi y a s ta .si: ' ' P y s ä h ty-niiiäii
-eii enää; taitosi a saa, kau*
lani saatte kei-naasti minun i)uo-
Icstani, katkaista "Nyf; he
panivat hän e fX van k out e e n, j a seu ^
ra a van a ^ pii iva h ii pii. i hänet m ostat
1 jinum, m utta yösydä Inmenä
livahtlkin hänen uskotlineii Ojipi-poikansa
vankilaan, avasi ovet
väärillä avaimilla ja vapaiitti
mestari nsa : Seu ra a Vana aamuna
ei vankia ollutkaan kopissa.Ivau-ypiinf^
in isät raaj)j)ivat korvallistaan
ja tuumivat: " N y t on mes
tari tipotiessään j a tno vietiivän
laitos käy vaan y h ä t i . Ken saattaa
sen.pysiihtytiiään, se saa kalc-sikynimentä
ku 1 takoHkkoa vatvoisi
aan • y X': - 'XX\ y X':-'-'
M u t i a kukaan ei uskaltaut as-tua
niestarin lukittinui taloon;
: s a i ; koiK- yhä; k ä y d ä ja viisari
jal k o i , yaol lustaa n .1 a td un yinpiiri
; Ije; pel kiisi vät niskojaan. ' N i in
kesäi. taivet, sateella ja piiJvän-paisteella.
Ja vuosien vierie.ssä
alkoi merkiniiieii muutos tapahtua
kaupungin asujami.ssa. Jotkut,
se tahtoo sanoa k a i k k i , laiskurit
ja t y h j ä n t o i m i t t a j a t liuip-pivat
tiehensä, pois koko kaupungista,
sillä he eivät e n ä ä ' kiir-siii
eety näh (iiä , v i i s a r in kulkua;
suurin osa a.sujamia sitävastoin
i l k o i todenteolla miettiä tilaansa
ja heistä koitui vähitellen uutteria
j a toimekkaita 'ihmisiä. Ja
usein lie huokasivat: '' Oi, jospa
mestari jälleen olisi luonamme,
ken tietää mitä ihmeellisiä ja
'.lyodykkäitä kojeita hän vielä
meille laatisi. Tuo laitos tuolla
I ornissa on meille tuottanut • todellista
siunausta." ^ •
. Kaupunki varttui j a alkoi k u -
koi.staa, se on nyttemmin maalini
an upeimpia kaupimkeja. Näin
ollen on mestari saavuttanut tarkoituksensa
vaikka hänen nimensä
onkin joutunut' unhoituksiin.
Nykyään' on jokaisella pienelläkin
kauppalalla komea tornikellonsa
kultaisine viisärin9en ja
köyhän työmiehen taskussa naputtaa
nyt kello.
! Kellomme väsymättä vaeltavat
viisarit muistuttavat aina meille
ajan kulkua. Kujdn tunti, joka
on k ä y t e t t y hyödylliseen työhön
tahi jalostuttavaan ajanviettoon,
on \meille hyödyksi. Turhaan ku-,
l u t e t t u o n jokainen, hetki, joka
on ' h y ö d y t t ö m ä s t i . tuhlattu turhuuteen
tai syntiin, jota pian on
seuraava katumus. Koko elämämme
on pantu kokoon täih-möisistä,
hyvästi ja hUoJio.sti
k ä y t e t y i s t ä • Iletkistä;. kun mitta
on täysj, kätkee elämämnie lanka.
Ja aika yhä v i e r i i m(3nojaan,
meielainme j a vanhenemme, maailma
y m parillamme el ä ä myös, se
on ollut' olemassa tuhansia ja
taas •tuhansia ja taas tuhansia
vuosia ennen meitä j a tulee jatkumaan
myös tuhansia . vuosia
meidän jälkeemme. i\Ieidän elämämme
on siis ainoastaan mitättömän
pieiii pisara ajan meres.sä,
mutta niin lyhyt kuin tämä aika
onkin, .tuli.si m e i d ä n kuitenkin
k ä y t t ä ä se hyödyksemme. Klii-.
mämmehiin on panlu kokoon päivistä,
-X, tunneista ja minuuteista.
^1 inu l i i t i / )n varsin lyhyt aika,
nuitta sen kuluessa voimme kuitenkin
s a a d ä järkeviin ajat u k-sen,
hyvän päätiiksen kyp.symäiin
aivoissamino.; jokaisen tu.nnin
.voimme;. - k ii y I tä ii 1 ly ö d yi lisoc n
1 yöhön . . tai virkistävään ajanviettoon.
yV 'X---'' '\^'^'M.
Oli t ()(le 11 a k ij i 'i h m CM' 11 i s 1 ii m iten
paljon snu)'ta toiset ilimiset saava
i, elinkautenaan a:ikaan, samalla
kuin taasen loiset koko elin-ajallaan
saa vai iliii.iecn viiluin
t oinu-ei I. Ka k si >l O-vu oi iiista. he i i -
kilöä on l i e l y s t i kumpikin eliinyt
y h t ä k a u van, m i ilt a to i ne n lie i s -
tä voi olla varsin hyridyllinen j ä sen
yhteiskuiumssa,^ toinen taasen
ei ole saanut miliiiin aikaau !
j^Iikäh än- t äh iin; oi i syy iiii l Ouluin
ku.m ma Häkin ' * hyvä ])ää.;:'
kiiteii sanotaan, kinnmallckin on
elä mii antanut päiimääriin, johon
tulee p y r k i i i , . m isiä johluu siis
tiimii suuri e!*oil us? Tiiliä n
voi in m e em piniättii \-astala : jä l-kimmiiinen
heisiä ci ole osainiiit
k ä y t t ä ä aikaansa oikein, hiin ei
tunne, ajan arvoa. Aina kun kuulemme
j i i i l i u l t a v a n kunnon ihmi-sistä,
'joilla': k-aikesta uulleriiu-deslaan
ja reliellisyydcsliiän
fiuolimatla e.i o l e ollut mencslys-fii
aikeissaan, voimme melkein
aiiva oi 1 a varmat siitä, el tii he eivät
taida kävit ii ä aikaansa oi-keiij,
etlii }je, .kutofi sananpavsj
•saiK.xt, eivät • osaa "tarttua lii ai-'
Monta vuotta sitten oleskelin
eriiässii pikkukaupungis.i'i Sak-sas.
sa. Kävelyillä ollessani näin
vanhan j)osetiivifisoittajan joka
päivii erään torin kaidassa istumassa
portinpielessä. 'Ja; joskus,
kun enemmän väkeii oli l i i k k e e l lä,
otti vanhus ränsislyneen, -epä-soiutuisen
soittokoneensa esille
ja alkoi sitä veivata.. Tällöin
toisinaan sattui, e t i ä yksi j a toinen
ohikulkijoista laski kupari-l
a n t in kuluneelle vaha vaatteelle,
j o l l a soittokone oli verhottu.
.Mutta tavallisesti istui vanhus
tylsiinä paikal 1 aan port inpielessii,
s i 11 o in tä I liiin ainoa staan ny ykä -
y l t ä en jiäiitään j a jupisten käsittä
miit löm iii san oja itse k se e n ja
t ä y t y i astua aivan ukon viereen,
jos mieli kuulla hänen j)Uliettä
a n. Tiimii hänen jupinansa o l i
hy vi n yksit oi kkosta, vaulius niiei
ei sano ni 11 n \ i t ä än • \ n ui 11 a k n i n
s a u o t : " J a se tulee viiilä kerran !;
Ja vi el ii, kciTau se t\ilee 1" .los
j o k u ystäviin isosti ja osanol I a-v
a s l i Iiii neli ä kysyi iiii iden sano-j
f i i merkitystii, loisin sanoen':
su\Mta ttukkaaii,'y ja liisiä seuriia,
e t t ä lie : Iaskevatyi ilaisuuden loisensa
peirä ä n • . k ä y t t ä m ä t t ä . olvit-seen.:
l l f eivä l my < isk il ä n' y n m i ii r-rä
tel.nlii kaikkea ajallaii, Oii pa 1-
jo?i ihmisiii. jotka eivät osaa j a kaa
ai k a a nsa oi ke i u. Si lioin: ku in
h ei dii u t u 1 is ly ol I a työssä, h e le-pääviit
tahi huviltelevat; he nuk-ku
vat .s il I oin ku in heidän tulisi
valvoa, aterioivat, kuin hei dii n
tulisi olla. kävelyllii j.n.e. Ilb t.().-
sin tekevät uutterasti työlä ja
t ä y 11 ii V iit ' v el voi 1 is n ui e n sa ti i n-iiolIjsesti,
mutta kuten j o sanoim-me
— he eivät tee niitiiäu ajallaan,
lie tulevat aina liian .-likaiseen
tahi liian niyöhään ])erille,
j a siilji joljti i va t h e idän va sl oin-kiiymisensil
elämlissii. ; •
Onkohajtj; siis siintilli.syys iiiin
su u resta m e rk ity k s e s i ä ny kyäai i?
On kyllä, sillii Jiykyajan korkealle
kehittynyttä yhteiskuntalai-to.
sta voisi verrata kellon koneis-toöji.
Siina on k u k i n ratas, kuk
i n osa, omalla paikallaan, kullak
i n on t e h t ä v ä n s ä ja laitoksen
tuhye työskennellä ehdottoman
säntillisesi i, sillä ])ieniukin poikkeus,
pieninkin vika saa koneiston
pysiihlymäiin, niin, k o k o i a i -
toksen epäkuntoon. Samoin on
laita elämässä: jokaisella on teli-tävänsä,
ja jos sen. laiminlyö.!
seuraa siitä häiriötii, joudutaan
pois " t a h d i s t a " ja j ä ä d ä ä n j ä -
lelle jnuista. Säntilli.syyt.tä vaadi!
n an j oka ai ai la, " a i k a on r a haa,"
.siitä ei tule kiiyttää het-k
i s t ä k ä ä n turhaan. Jos esim. emme
tule ajallaan puoliselle, saamme
.syödä kylmää, ruokaa, jos
matkustamme rautatiellä, tulee
meidän ottaa selko junien lähtö-ajasta,
sillii muutoin jäämme
jälkeen. Niinikään kuluu aika
turhaan, jos; epäröi m ine emmekä
ole .selvillä siitä, mitä meidän tulee
tehdä.')x,:- -•"•xXx::^ -n:.
Ole säntillinen ja opi tuntemaan
ajan arvo! Siinä on varsin
t ä r k e ä elämän-ohje, sitä tulee
sinun noudattaa, jos tahdot menestyä
j a p ä ä s t ä eteenpäin maailmassa,
e'!' V ^••••^ .yIV
y,:-y';y--:-'^V
niiKa viela k(!rran 1 ulisi, ei van-fi
us useli I k aa n v astai n n it i n ii iiii n.
Vasta silIen kuin kysyjä rnuok-kaasli
oli useita ke i'to ja toisi auut
kysyinyksensä, vol vaulius vih-doi
n sopertaa vasta ukseksi:
" O n n i : " . . .
y Täi 11 ä V ani la, kurj a i ikk o ra h j us
oli kuitenkin synty nyt rikkaa ssa
'kodis.sa. liiin.estii oli lapsena p i -
(1 el ly lie 1 läji huolla.v Mutta onni
v a i h t u i : Iiiiiiwi isiinsä • menet ti
koko omaisuutensa, teki varai"i-kon.
- - " .MeilJä cui ollut huono
onn iii' • sanoivat hänen vaiihem-parisa
ja liän. tiili öin: v i e l i l i i u o ri
poika, loisti heidän sanojaan a-liuomaa..'
la uliin sanoi hiin aina :
sen asemasta,, e t t ä hiin olisi tar-
Tuoll a k ä yn.yl koi i.l aloo nsa kiisi ksi
ja koet la nut saa\'Ultaa. onnea,
hän yhä l i istui: i'i.s) issä käsin ja
odot ti — od() t ti, e 11 ii yo uni 1 iili si
1 iät ien 111 ok se en I Vs 1 ä.\- iii ,ja su-kulaisel.
koettivat kyllä.: saada
l i ä m i i ' j i i r k i i i i s i i , he toimiltiv/it
liiihelle • työtil ja tointa, Jiuitta
kaikki Mnliaaii. iiii n iälti piaii
tyynVsä ykeske
y'o11 a maa n yasla;])'; o-n (aan."
•la viiod et vieri \';i t y ,))ren.o jaa n.
f i i u : la. onni c i vaan iuilur i i a ne n
iiiokseen. 'yKoVa ko!;-;'.]'.;. vainoo
alinna,'• hiin ilseksc^en arveli,
•'mutta kerrair o n h i vielä t i i -
] ee ! " —- Tii Iiii lavo tn I oi n e I a ii
kil kutti, teki 1 y ö t ä y' • n . juuri
>en yerrari.: e t t ä häd'!- l u i k i n IM-.
li toimeen. Kohtala riakkeli Iiii n
lii leikkipä Ilona ah pai ka sl a -toi-sei.-
n. ja- niiin vierivät vuodet,
kunnes hiiiV muutamakseen . ha-
: va il s i ol e ya nsa vanha ja. h a r n i aapa
in en. 1 Uin oli myös koetellut
onneaan raha-arpa jäisissä ja e-rii
ii n ke i-ra li 1 iän todellalc in ol is i
voiltanui likimilen. 8(),()0(*) mark-k
aa, 111 utta: ~~ k a hdeksa 11 j.iä i vää
onnen, arpomista hän oli ;myynyt
arpalippunsa .syystä, ettei iiiinel-lä
lällöin ollut mitiiän syötävää!
•Tiima oli kova kolaus! Se koski
Iiäneen nijn arvaa]ian sen ---
:elt ä 1 lii n menetti j ä r k e n s ä ja jou-n
i i liouruinhoitolaitokseen. "Hiin
koskaan loipuhut täydelleen.
•Sairaalasta tultuaan hän kuole-
'iiaansa. .saakka py.syi hupakkona.
Muuan armelias rouva lahjoitti
hänelle posetiivin, jolla hän sitten
ansaitsi niukan leipiinsä.
M u t t a hän ei' ko.sk a an lakannut
..toivomasta. "Se tulee vielä kerr
a n , ' ' siitä hiin oli vakuutettu.
Miesparka! Hän odotti turhaan.
Vasta kuolemiin hetkellä tuli luinen
toiveensa tiiytetyk.si: Tuonen
enkeli ko.sketti säälivästi
siivellään. Se oli eiiftimmäinen
j a a inoa onni, joka hänen osakseen
elämäs.sä tuli. y :• - y • .
Maailmassa' on i k ä v ä kyllä tu-
:l>ansia, niin, lukemattomia tämmöisiä
ihmisiä, jotka ristissä k ä sin
odottavat onneaan tulevaksi,
se?i .«^ijaan että heidän tulisi itse
luoda onnensa. Onhan ihminen
oman onnensa s e p p ä j y M i i t t a n ä -
mät ihmiset .^yyitävät Jumalaa
ja maailmaa huonosta onnestaan,
vaikka he itse laskevat sen 'käsis-aan.
^:^';-:':Vr-y^ :y-^ :
':-:.y- ' «f •\:i»X'XX'. •'X:X'y.
me kokea : Igiin paakin sekä onnea
että onnettomuutta j a vas-toihkäymisiil.
Onnea on monella
i s> t a ; s u u r i 011 ni on, jos meil 1 e
on suotu terve ruumis, sillii sai-ra
loisen i h inisen on vaikea tulla
toimeen' elämiintaist'(,'lussa. j a sil
a pai l se katkeroillaa sairaus ihmisen
mielen, r i i s t ä ä häneltä el ilm
a nilon ; onni on myci.skin, jos
meillä on hellät vanhemmat, jotka
i)itavat meistä huolen siksi,
kunnes itse voimme tulla toimeen
maailmassa; onni on sekin, jos
eiämme korkeaan ikäiin j.n.e.
K a i k k i lämii on onnea, j a to-d
el 1 i se m i > a a o n ne a ku i n milä kulta
ja rikkaudet' voivat tuottaa,
vai k k a h a i'va si tä • tulee aj at el -
leeksi.Onnellisuus on hyvin häily
Vii k ä s i t e , se voi olla riippuvai-nen
useasta eri ehdosta.: .
]\lut ta paljon on my (is on neito
muuli a 111 aa ilmassa, . Sai r au s,
puute,y ]'aajarikkoisuiis, sokeus,
pimiletly jiirki j.n.e. ovat kaikki
suuria onnet tomu uksia. Mutta
oniietlomuu.skaau ei ole, mikiiiin
iiiäiiviiilyy kiisi te, se voi olla ji^ko
ulkonainen tahi sisiillineii tunnelma
. ihm isessil. . N ii n pä usiu n ; la -
paamme ihmisiii, joi l a kohtalo on
^kiisitellyt lapsipuolen lavoin.
.Meidän mielesliimiiU' tulisi hei-diii.
i l |
Tags
Comments
Post a Comment for 1919-07-03-04