Canadan uutiset, March 26, 1925

              ' : 1 •
lä tavalla .polastettiln omistajal­le
takaisin.
B, Ci :ssa
Kahdeksantoista hotellia, jot­ka
sijaitsevat aivan Vaneoiiverin
kaupungin liikekeskustan syda-me
ssä, a v a i si va t -1 au a nt ai aa mun a
kapakkansa janoisten tyydyttä­miseksi.
Tällaiseen toimenpitee-seen
saivat ne oikeuden maakun­nan
väkijupmakontroUilautakun-nan
saatettua voimaan uudet, o-luen
jakoa koskevat sääntönsä.
I f l .nUiMiUri •.'-3
31 r ^ C ^ / i t - ' -
LI 11 r*+ r-h
UUSIA NEUVOJA AVIOLII­TOSSA
OLEVILLE.
- » I II. i»niiiHiiH"ii I
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
1K=
1.7 -Is*
TILAUSHINNST
Koko vaos?
P"'»1T ..XJJOSJ.
• • • • • • . . . $2.50
• • •' • •
mm
ALTOIHIN:
$1.75
'IkviEEN:
• • *• • • m ^3 »50..
$2.00
PPU,
f ISTEN TOIMISTO
Xk ONT.. CANADA.
1.41 AD AN UUTISTEN . . ..
^4 f" a OH lähetettävä osoitteella:
mmi
• « • •
• • • • •
lffiinit]ffM> onko Ulaus nnsi eli uudistus.
Efiis :kirjeenva.ihtaja, joka ar-valtavasti
on hiljan mennyt nai­misiin
kertoo, et ta Ne\v Yorkin
kaupungin naimalupatoiiniston
kirjuri antaa vuodessa noin II;"),-
000 lupakirjaa, joita eväinii on­nen
kultaisille; poluille iseuraa a 1-
laojevat neuvot:
Naisille.
1. Äl ii t ora i le, m i eh es i saa k o r-yasäryn.
2. Pidä itsesi ja kotisi puhtaa­na.
• ' y-\'' ••/•^••^
• \ - Ä l ä ole mi Hiisi k ää n. vai k ka
miehesi ihailisikjn. kauniita kas­voja.
4. Älä sekaannu naapurisi per­heriitoihin.
; v';
5. Anna mi eli esi pitää johtava
mielipiteensä".
• . 6. Älä naukaise kuin kissa,
vaikka miehesi kuorsaisikin. / .
,7. Älä ole hattu- äläkä väri-hullu.
. •
8. Älä mene tansseihin, ellei
iniehesi halua tulla mukaan.
• 9. Älä kutsu su k ui ai.si a kotiisi.
10. Älä. osoita mieltäsi vaikka
miehesi myöhästtyisikin illalli­selta,
y^
Miehille.
1. Älä . v e t ä y d y kuoreesi, vaan
kolitele vaimoasi kuin lapsuuden
ystäviiiisi. .•^..••y
2, Älä ole kaiken ilon tappaja,
ijatkukoon.' k uh ei'r u sikuu k a us i
piiiväfitä toiseen.: !;;<.;. V . ^ -
,3 Älä odota vaimoni kuolemaa
vaan lähetä kukkia ' häiien vielä
elossa ollessaan.. ; . : •
4. Älä ota kotiisi asukkeja, ei
miehiä eikä naisia..
5. Älä pilkkaa vaimosi koiraa,
jos hänellä sellainen sattuu ole­maan.
-
••^ G . Ä l ä vai m oäsi ; väitä tyhmäk­si,
vaan J: kohtele häntä kuten
muitakin ihmisiä. • ; v :
7. Muista että vaimosi tekee
htä paljon työtä kuin sinä itse­kin
3a kuitenkin on hänen palk­kansa
pienempi.
8. Keskustele toisista naisista
vain vaimosi läsnäollessa.
9. Älä kohtele vaimoasi karke­asti,
hän luottaa sinuun.
10. Kakasta häntä yhtä pal­jon
kuin itseäsi, älä ainakaaD
vähemmän.
Siemenkaupan säännöstely.
• Tämä tiedonanto on tarkoitettu
h en kiloille, ' jotka, 'e ivat O m alta
paikkakunnaltaan voi saada tyy­dyttävää
siemenviljaa ja t ä y t yy
etsiä sitä muualta. .
V • K a i k k ein edullisin ta ou, jos si n-mentarve
voidaan t ä y t t ä ä omalta
seudulta, koska ympäristöllä kas­va
n n t j a t u o t ta vasia j)elU)st a. s a; i -
tu siemen tulee tdoennäkoisesri
menestymään paremmin : kuin
muualta tuotettu. >^iemcnen hiuu-
. alt a t u o 11 a m i seeu 1 i i 11 y y a i n a • on-kunverran
" r i s k i ä " ja sellaisia
ostoja :suunnittelevien maanvilje­lijäin
olisi oman etunsa kannalta
viisainta kääntyä jonknn ln.otet-tavan
henkilön puoleen. Tietoja
saadaan pyydettäessii m.m. osoit­teella
Secretary o( the Canadian
Seed GVo\vers'Assoeiatioh tai sit­ten
kokeilu farmien eli maauyiljc-lysopistojen
johtajilta.
Yleensä sanoen voidaan hyvää
siemenviljna {^aada i.)ääa-;I:Uiisesti
kahdelta seuraavalta tahoUa:
', 1. ' Luotettavilta siemenviljau
kasvattajilta jotka ovat (''anailian
Sced : OroNVers' Assoeialit-.nin jä­seniä.
-.T \-
: 2. Suoraan joltakin li! otti ta­ival
ta siemenviljan kauppU\<-llii.
: Koska; Canadan johtcivar sie-menliikkeet
.samoin kulu. sni.rim- masta lähteestä. Mutta p.an. ne
matVsiemenviljail •kasvattajatkin: aika v a i : yrittäii;:M^
kautta säiistivät kasvattajat yk­sinomaan
niyyntikustannuksissa
noin 1,000,000 dollaria,
Suurin osa näistä myyntiväli-tysseuroista
on syntynyt ja aset­tunut
toimintaan vuoden 1921
jälkeen, eikä yksikään niistä ole
kahdeksaa vuotta Vanhempi. Suu­rinta
myyntito im in taa v äli tti Chi -
eago Producers' Commission As-soeiatiön,
jonka myynnin suu­ruus
raha-arvossa nousi 27,000,-
000 dollariin ja joka välitti 1,-
240,000 teuraseläimen myynnin
kasvattajien hyväksi. ;
1 St. Paulissa, Minn,, oleva Cent­ral
Go-operative Commission;As­sociation
ihyi karjaa enempi kuin
25,000,000. dollar i n: arvo st a V E a st
•St. :L ou i s i ssa. Tl 1., o leva Vi} r m e rs''
liives.toek Commission Co. myi
ka sv a 11 a j . t eu ra s k a rj a a 19,02 ,.
000 dollarin arvosta ; . Kast -.-St.
L ou i si s sä .oi e \- a P r o d n e e r s ' .L iv e -
stoe.k Commission Assöeia ti on v ä -
litti myyntejli 18,977,000. dollai-in
arvosta; Indianapolisisi^a oleva
Producers' Commission Assoeial'-
on inyi 16,865.000 dollarin arvos­ta.
Ainoastaan kaksi yhdis1ysl::i
vii 1 itti karja nkasva t t a j ien myy n -
tejii vähemmän kuin: miljoonan
dollarin arvosi a kumpikin.
F . d e l l ä e t ^ i t e t l y kuvaa mitä yh­t
e i s t o i m i n t a . • voi t ä l l ä k i n a l a l 1 a
V ai kuti a a ^ ja. saada ai k a an.;; ku n
vain järjestytään toimittnmnan
kasvattajain tuotteet osuustoi-minnallisesti.
n iin et l i i . v ä l i k ä d e t
saadaan pois ja k a i k k i mahdolIiT
nen •. tulo itse • k a s y a t t a j i l l e . —
Hyödyllisiä ohjeita vasikan-ruokinnassa.
Vas ikoita aika a jo. täh ä n a ik aan
: a apua in ()n el 1 e . I'a r m i 11 e. i\ luu t a -
mat niistä ovat tarkoitetut näyt-t
ely y n s y ksy 1 Ui., t o i se t ensiluok­kaisiksi
«iitoselukoiksi. Knnim.-is-sakin
tapauksessa on viilttämä
töntä. ettii vasikat saaVat huolel­lisen
ruokinnan jä suoian. M u u -
t aulina ensi mii. i si n ä vii k koi na ne
j u ok s entelevat emon s a k auissa/ ja
saa vat • ravint on.s a luen non vara a-
Ju­ovat
1 ä 11 e is e s s 'ä k o s ke t u k s e s s .•; Ca -
nadian Seed Growers' Assoeiatio­nien
kanssa, on tämän:yhdistyksen
sihteeri, osoite 114 Victoria St..
Ottawa, kykenevä parhaiten ar­vostelemaan,
kunkin siemeneriin
kelvollisuutta. v
Koska C a n a d a s s a on nykyään
lakiva.staista tarjota myytäviiksi' vaan.tuhlaavainen
silloin voidaan niille antaa i)ieji"
määrä rehujauhojakin. .•;
.: XTsc iii ei n a vet taa, j o ssa va si
koita pidetään, ole varustettu sO
-piV; 11a syöttölaatikoilla. ; Helnoir
tua maitoa käytetään, koska se
lisää annokseeti jonkunverran
rasvaa.
; Hyvin tärkeätä on antaa nuo­rille,
. kasv a vi 11 e vasi koi H e t ar-peeksi
liikuntoa. Ne käyvät tyy-tyinättömiksi,
jos ne kaUan aikaa
pidetään yksinään kytkettyinä.
On melkein yhtä ..julmaa pitää
vasikkaa kiinni sidottuna kuin
kieltäytyä antamasta sille ravin­toa.
Jokainen, joka on nälmyt
vasikoiden juoksentelevan va­paasti
karsinassa, joka on yariis-tettu:
puhtaalla alustalla, ei voi•
olla tuntematta myötätuntoa jo­honkin
pimeään liurkkaan kiin­nisidottua
vasikkaa kohtaan. Jo-ka
p ii i ^' il y ii h ii n t u t k i ma 11 a v a s i -
köiden tapoja j^ääsette . selville
se 11 a is is t a lv in puolista, joista kir-j
o i ssa ei ma i uita m i t ä it n. Va s i k at
ovat . seuranlialuisia ja' pitävät
siitä, että niitä hyväillään. ;
Mahdolliset vehnänhinnat ensi
syksynä.
• . Saat uaan käyt ett ii vii k si verrat­tain
t arka t .1 a sk e Iina t maa il m ;i n
vehnäsadosta VV. 1924-25 koetta­vat
liallituk.se n t ilastp toimistot
nyt laatia; arviota, tulevan sato-.'
kauden liinfafolveista. Liian ai­ka
ist a • on te hda 1 a sk el m i a niis­tää
n\:muusta kuin. kylvöalasta ja
viime . vuodelta ylijääneistä ^ vä^
: rastoista, joten yelmiinhintojen
suunnasta ei 1 uon.nolli.sesti voida
lausua mitään varmuudella paik-kansapitäviiä
ennustusta, : V
Aika isin .viiiiie ke.^iinii vi iltasi--
vat tiedot satoviihyydestii. Venii-j
ä l l i i j a niyiiheinmi!] Ca nadassa
pienemjväiin satoon ja sitii seu­raaviin.
. korkea 111 [liin liinloihinv
-Näille tiedoille annettiin paljon
'lki;^uiitta; civälkil ne rajoittu-
" iieet • Vä i n .mu i il am lv n vilj a n \ iiyy -
jien ; j a k e i n (> 111• 1 i .i a i u t a h < 111 e, j o i •
ka sitä olisi vat voineet kiiyitiiii
hyväkseeii .s;iamalla hinnat kor-.
keauimiksi, Knnenkuin vilja, en-n
ä t t i . 1 iihteä iii ark ki no ii 1 e... tuot t n -
jäin kasisi ii hinnat pa ra utu. ivat
ja. vaikkakin viiiittiijiitj sai\-al
täl 1 öin osansa', joutui suiifin vo't-to
tuottajille, joille se oikeudella
kuuluikin. Satotilanteestä ja hin­tavaihteluissa
saa d aa n. ny k y ii ä n
tie d o t ui i n n o peasti, c tti!' keinot -
te lij o Iti a ei: oi e tila isuutt a korj
ta itse lleen sellaisia yo ittuja k ui n •
muutama vuo^^i s i t t e n y " \
keino syöttiiä Ivoiniä on.heittää lU: Toiveet; tulevalle; satokaudelle
johonkin nurkkaan lattialle. Mul­ta
se ..ei ole ainoastaan; -huono.-
Vasikat
siemeniä. Ilman mukana seuraa­vaa
todistusta laadusta, tulisi os­tajain
vaatia, että sellainen to­distus
todella esitetään. Tämä
sääntö eikuitenkaan koske far­mareita,
jotka myyvät suoraan 0-
mista varastoistaan toisille far­mareille,
vaikkakin siitä saattaa
helposti olla seurauksena,, että
n s t a j a s a a s ie me n t ä, j ota e i p i t ä i -
si ensinkään kjdvää. Ostajain
tulisi senvuoksi aina, milloin se
vain on mahdollista, perinpohjin
tutustua siemenen laatuun. Tässä
kohden : on ostajalle hyvänä apu­na
Canadan Siemenasetus (Seeds
Act), joka on pyydettäessä ilmai­seksi
saatavana osoitteella Bo­rn
inion v Seed Commissioner, 114
Victoria Street. :• Ottawa. . \:;;.
\Määrätylle paikkakunnalle so­veltuvan
ensiluokkaisen siemen-laadun
hyvä tuotantokyky tun­nustetaan
onnistuneimpien mapn-viljelijäiti
taholla. Paha kyllä,
ei tämä tärkeä totuus vielä ole
painunut kaikkien viljankasvat-tajain
mieleen. Tämä on hyvin
vaikuttavana tekijänä siihen, et­t
ä monet maanviljeli.jät vuodesta
vuoteen .silavat verrattain alhai­sen
sadon.
sotkevat heinät jalkoihinsa, ja
p ian n e ovat likaisia ja syöt äviik-si
kelpamattomia. Hyvin helposti
voi rakentaa häkin, joka ;vastaa
tar koitu st aan, Häk ki tn 1 isi jo ka
pai vä puhdistaa yi i jääneistä.; hei­nistä;/
Va.sikat valitsevat tavalli­sesti
.lehdet ja hienoimniat korret
ensiksi jättäen karkeammat ji
le,. Niitä ei pit a isi häv ittää.
täkää ne. vanhemmille elukoille
annettavien heinien joukkoon. Äl­kää
pakoittako vasikkaa niitä
ovat suotuisat, mikiiii näin ai kili­sin
voidaan/päättää.: Ylijjtiiinii
on; tavallista pienemjii. ja iv';'lvö-alan
lisäämistä on hyvin '»ii.h.iin,.
jos ensinkään odotettavissa./^ Ve­näjä
ei vielä ole pälaiitunut en­nä
H e e n' e ikä s il 1 ä ole "v i en ti m a a-n
a s u n r e m p aa ine r k i t v* s t ii inu u r a
maan vuoteen; ' Luotettavimmat
asiantuntijat Yhdysvalloissa neu­vovat
-oleinaah lisäämättä kylvö­alaa,
Canadalla.ei ole tilaisuut­ta
sitar su u r en i a a k n i i.t ko r ke i n -
BAKTEERIT JA HAMPAAT.
Kun /hampaita ei pidetä: puh- ;
taina ja bakteerien annetaan
j ä ä d ä toimimaan hampai.ssa,niin
sementtiaine, joka liittää yhteen
hampaan emaljin hienot säikeet,
haihtuu pois ja hakterit. tunkeu­tuvat
hampaan sisempiin. peh.-
iheisiin osiin. . Tätä pehmeää
hampaan osaa: sanotaan denti- ..
niksi. iTämä pehmeä aine ympä­röi
hampaan keskiosaa, jonka si­sällä
on pehmeä massaosa. Kun
hampaan emalji rikkoutuu jä sen v
sisällä oleva pehmeä aine hajoaa, -
pääsevät bakteerit massa osa an,
jpnka; ne pian; kuolettavat; Ham- •
paanj massaosa on erittäin herk-kää
ainetta ja sen kautta kulke-•
vat. hermot ja sen kautta myös-1,1;
k in ve fi, mikä ruokkii ham paita. ;.
Kun mas.sa-aine kuoleentUu, elä-viit
bakteerit, sen kudok.silla ja
siten vähitellen, tunkeutuvat
hampaan juuriin ja hampaan
juurikanavaan, missäelävä mäs- /
i^a on ollut.;; • Sitten ne löytävät .
t i en s ä ham p aan j u u r essa olevaan
pieneeni, reikään, ; minkä kautta \ /
verisuonet ja hermot käyvät ;
hampaan sisillle. Kun tietää,
että. Imkte.erit vpivat kehittyä ja : .^^-
;lisääiityä niin; nopeaan • dttä ;
jän kolmatta tunnin kuluessa u i - .,
den luku .sikiäniiseii kautta kas­vaa
kali teen kymmeneen neljään­k
i n miljoonaan, niin käsittää
millainen perhekunta on toimin­nassa
jiienen hampaan; sisallii ja ',,
turmelemassa terveyttä,
j; Kun bakteerit ovat; soveliaalla;;;,;;
paikälhi, , elävät n e siellä ja vai- v
m i st a v a t ^ i nyrkkyä, m i nkä ha m-':;:
paan juuri vetää..itseensä. Bak-.
teriä in valmistama m y r k k y ei' :
kumininkajui pysy, samassa pai- ;
kassa, vaan; tunk(!Utuu se veri­suoniin
ja niin veren mukana - • V'
k a i k k l i i i ; osiin i-u.umista. Nämä Gf;
vereen . tuukeuiuneet ^ bakterit • .::
VO vi at silloin löytää vielä pj^rera- ;•.
märi elinpaikan kuin oli ham-
I)aa.ssa. Ne voivat asettua .sydä­meen,
taikka munuaisiin, jolloin
syntyy vakava luontoinen saira­us,,
jopa saattaa kuolemakin siitä
jo litua. •; .iMyöskin voivat bakterit v
ottaa,: asu n toiisa käsien, jalkojen •.
ja muiden ruumiinosien nivelissä :
ja saada iaikaan ankaran reuma- ; ..-
tismin. Tiima seikka selittäii .seii.
miksi niin paljon .reumatismia
sairastetaan, sillä useimriiat ih­miset
hoitavat' . huonosti ha m - . -
paansa ja .aiheuttavat siten irsc . ^-.
itselleen hammastaudin ja 5?n
kautta saavat.bakteerimyrkytyk-sen.
yereensä ja lopulta itse bak­teerit,
jotka hyökkäävät niveliin
ja siellä alkafat tuhotyönsä,
, Hanimastauti oh aivan yleinen
tauti, mutta se käy yähemmiiu ;;; /
yleiseksi niin pian kuin ihmi. :
oppivat /käsittämään hampaiden ; •
hoidon merkityksen. Jokaisen
-tulisi pitää h.uoli hampaistaan ja
tarkastuttaa ja puhdistuttaa ne ..•
tuon tuostakin hammasläiikärillä. -
I
-m
Suomessakin ollaan nyky-alistumassa.
Taannoin Viipurista Karjalaan
menevän tavarajunan mukaan
lyöttäytyi " pommikyydillä' mat­kustamaan
eräs juna varas, joka
alkoikin Koljolan ja Sairalan a-semien
välillä heittää tavaravau­nusta
alas jauhosäkkejä. Onriek=
si junassa oli mukana eräs etsivä,
joka keskej^tti voron hommat py­säyttämällä
junan. Jauhosäkke­jä
ennätti varas heitellä alas ko­konaista
15'kappaletta, jotka" täl-
Osuustoiminnallinen karjän-
• myynti.
Y^^hdysyaltain maanviljelysde-partementti
on äskettäin julkais­sut
tilastollisia numerotietoja ko-operativisesta
karjanmyynnin vä­lityksestä,
jotka tiedot ovat mie­lenkiintoisia
sen: puolesta, että
niistä käy selville^ miten tällai­nen
yhteistoiminta maanviljeli­jäin
kesken on kasvamassa.
Toimitetun laskelman mukaan
on : 27 myy nti järjestöä kalidessa-ikynonenessä
suu.remmassa myyn-tikeskustassa
välittänyt myynte-
-1 jä vuoden 1924 ajalla noin~ 235,-
' 000,000 dollarin aryosta. Nämä
ii:
yhdistykset myivät teurastetta­vaksi
. taikka välittivät maanvjl-j
eli joille, jotka halusivat teuras­karjaa,
kaikkiaan 12,O(Ä),0OO e-läintä.
Tänaisön yliteismyyiiiiiii
: ta a n muu ta m i Ha m i j jo on illa • eek­kereillä.
• Keskinkertaisen. sadon. Hampaat ovat ihmiselle niin tär-
.sattuessa ei hintojen pitäisi suu-,;keät, että niiden hoitoa ei kan- /
syömään jättämällä ne sen eteen, restikaan.iiudota nykyiseltä kor- nata laiminlyödä, jos toivoo voi-
Ajatusta "syö nämä tai ole i l - ' kcalta ta.sölta, , vansa säilyttää terveytensä,
man" ei ole sovellutettava vasi­koihin.
Vasikat halua vat niin tuo­retta:
rehua kuin mahdollista, ja
tässä suhteessa .niillä on hyvä ar­vostelukyky,
•••r.-;:;;/; ••:.'.;/:
Sitten on myös vilj a puoli otet-.
tava kysymykseen, Vasikat oppi­vat
pian, muutamat jo toisella
viikolla, syömään erilaista vil.iaa.
Ensin on luonnollisesti syötettävä
vain pieniä annoksia. Kuukauden
tai viiden v i i kon van h a na; syö vä'
•)4—-1 paunaan päivässä. Kolraer
kuukauden ikiiisenä vasikka ku
luttaa päivä.ssä vähintäin 3 pau;
naa. Viljaakin on tuhlauksen es
täniiseksi; paras antaa syöttölaa-tikosta.
Tapa syöttää viljaa mai­toon
sekotettuna ei ole hyvä. Pa­ras
on antaa se kuiviltaan. Syöt-tölaatikon
ei ole annettava päästä
hapantumaan marista viljanjät-teistä.
Se pilaa uuden ruuan ja
vasikka ei sitä syö.. Myöskin se
saattaa aiheuttaa monenlaisia
ruuansulatushäiriöitä.
Kokonaiset tai jauhetut kaurat
ovat hyvin terveellisiä nuorille
vasikoille. / -Ne ovat sekä hyvän­makuisia
että proteinirikkaita.
On m yös joitakin hyviä sekotukr
sia, kuten murskattua koomia jä
vehnäleseitä (brääniä), kolme o-saa
koornia sekotettuna yhteen
osaan leseitä. Tähän voidaaii l i ­s
ä t ä joko yksi osa jauhettuja
kauroja tai yksi osa öljyjauho-ja
eli molenapia, milloin niitä on
käytettävissä. EnsinipAiöittu ön
erikoisen lijry^ä m iJuoxit-
T U L O K S E T
20 PÄIVÄSSÄ
Tahi R ah n e
T A K A I S
Kun tunnette terveytenne menettäneeksi
ja olette kipeä .ja väsynyt nauttimaan lääk­keitä,
joista ei ole mitään hyötyä—nauttikaa^
silloin Nuga-Tohea,. lääkettä, joka panee vi ^
reille heikosti toimivat elimet,, kiihoittaä
ruumiin eri toimia ja auttaa koneistoa teke-mään
työnsä juuri niin kuin .Luonto on
tarkoittanut sen tehtäväksi,
Nuga-Tone vahvistaa suolistoa toi­mimaan
luonnollisesti, kiihoittaä verenkier­toa,
vahvistaa vatsaa, antaa hyvää ruoka­halua
ja auttaa ruuansulatusta. Se ehkäisee
puhistuksen ja kaasun vatsasta tahi sulisi
tosta, poistaa pahanhajuisen hengityksen ja ^
limaisen. kielen, parahtaa päänsäryn ja pois­taa
kellertävän värisen ihon. kun se johtuy
umpitäudistä tahi: sairaaloisestä eroittamif 3
sesta. Nuga-Tone on yksi parhaimpia lääk-
; keitä ahtamaan Teille.ehemrhän tarrnoa^ voimaa,
rohkeutta ja yritteliäisyyttä. Ottakaa sitä muu­tamia
päiviä, ja-sitten huomatkaa muutos itses ^
/aähne—Te tulette olemaan iloisempi, onnellisempi
ja tulette pitämään elämmän elämisen arvoisena.
Nuga-Tone sisältää erikoisen lajin ^RAUTAA tehdäkseen punasta, ter-i
vettä verta. Se on Rauta, joka panee terveen värin poskiin ja antaa Voimaa ja tar­moa,
lihaksiin ja koko ruumiiseen. Nuga-Tone sisältää myöskin lääkelajin FOSFORIA
—ainetta, joka on suuresta merkityksestä ruumijn hermostolle: Tämän lisäksi Nuga-
Tone sisältää KUUSI muuta arvokasta laakeita. Naita erinomaisia perusaineita käyt­tävät
monet parhaimmat tohtorit yli koko maailman auttaakseen Luontoa rakenta­maan
ja voimistuttamaan ruumista. :
, Niiga-Tone on erään Tohtorin erikoinen lääkemääräys, jonka Kan on
suunnitellut enemmän kuin. 35 viudtta. sitten ja määrännyt sitä potilailleen suurella
menestyksellä. Tuhannet miehet ja naiset ylistävät Nuga-Tonea ja se on niin hyvää
että ainoastaan yksi henkilö joka kolmesta sadasta on koskaan vaatinut rahojaan "
takaisin. Miksi>. Siksi, että se on antanut heille paremman terveyden, enemmän
voimaa ja suuremrnän onnen. Nuga-Tone sisältää luonnonomaisen ansion ja aen
täytyy näyttää arvonsa toteen Teidänkin sairaudessanne,, tahi muuten se ei maksa
Teille penniäkään. ; X " ' - . • / - / '" • ^.•y-'-'-\"' ••.']
Meidän Raiianpalautus Td^
' ' • . • f j . • . • ' •• $1.00 pullolta, postikulut js
tulli vapaasti. Jokainen pullo sisältää 90 tablettia — yhden kuukauden hoidon. To
voitte ostaa 6 pulloa viidellä ($5.00) dqUarjlla. Ottakaa Nuga-Tonea 20 jpäivää, ja
ellette ole. tyytyväinen tuloksiinne, niin palauttakaa loppu lääkkeestä ja me palau­tamme
Teille rahanne takaisin. Rbhdoskauppiaat myyvät myöskin Nuga-Tonea 8 a «
xnoilla ehdoilla ja sopimuksella. Katsokaa sopimusta paketissa.
20 PÄIVÄR^I^
NATIONAL LABORATORY, Dept. Fin. 10I8 S. Waba8h Ave., Chicago.
HYVÄT MERRAT:-qMuicana seuraa $ . , . . j o l l a summalla lähettäkää
m i n u l l e . . . . . . . . . . . .pulloa Nuga-Tonea, postikulut ja tulli vapaasti. Minä otan
Nuga-Tonea 20 päivää ja ellen ole täysin tyytyväinen, niin palautan lopun lääkkeestä
takaisin ja Te palautatte minulle rahat. /, ^ .•
1^1
Nimi..... I •' t. • • • • •;' • • I • • • » • • •
Kaupunki