Canadan uutiset, May 20, 1920

              ClNAfiAif tmflSiiTrPÖfe*'ħ*p^:f6NT:;"C^ Torst., Toukok. p. 1920
PERU STETTU V1875.
(Keisarillinen Pankki)
OF CANADA
SÄÄSTÖT.
Raha on toidäu jinrns ystävä. Säästäkäii osa palkastan­ne
joka-iiäivä ja sijoittakaa ne tähä n pankkiin,.missä ne on
varmassa tallessa ja tuottaa 3 pros. korkoa.
1 IMPERIAL BANK OF CANADA
PORT ARTHURIN HAARAPANKKI, A. H. Weaver, Manager.
HAARAPANKKEJA Cobaltissa, Fort VVilllamissa, North
Bayssä ja Sault Ste Mariessa.
VANHAfcj KARJALAN KAN-SALLISISTA
LIIKKEISTÄ.
Vanliaii Karjalan ( s. o. Haja-
'KiTlfjalan, Virnan ja Aunuksen)
valveutnniisliikkoct ovat nuoria,
oniutään vain noin neljiin-,, vii-denk.
ymiuenen: vuoden ikiiisiä. E-räissä
Vanhan Ivarjalan osissa no
eivät ole niinkään vanhoja, kuten
esim. Aunuksessa. -Fa Vienan
Karjalassakin ne ovat olleet vielä
lieikkoja, vaikkakin niistäon sen-
-tään jo melko i)al.ion ja mielen­kiintoista
kerrot lavaa,
VanhiiMj)ia -ja vahvim[)ia ovat
k a n sai 11 sen 'edi s ty sei ä mä n mcr k i t
n. s. Raja-Karjalan suomenputdi-sessa
osassa; Ja onhan se luon*
iioJlistakin, sillä siellä on kansa
elänyt va|)aaMimissa oloissa, se-on
oli u t si) m o j en vii k k a a m i n yli­te
i s k u n t a h a r i'a s 111 s t e n V a 1 k u 111 Iv -
sen alaisena, mitkä muussa Suo­messa
ovat vallinneet. • Oii vain
huonuittava, ett(Nvät laallakaan
kaikki, kansallisen elänniii aiot
teet ole lahtcn^eet itse kansasta,
vaan \ alistuneidcn.*.isänmaallis-teji-
ja heimot untoist«Mi -suomalais-
.ien yksilöiden herännecsiä huo­miosta
tätä kansaa kohtaan.
Eiisimäiset varsimiiset. litiomat-tavat.
uuden -elämän ilmiöt Raja^
Karjalassa.^ esiintyivät tuossa
3870—188(> vuosien tienoilla. 8il-
} o ij 1 t ii mii 11 sei i d u n k o h oi us . 1 a skc-litni
vakava-ti jja \e l \ o n i a \ « i s li
ai nakin yhden. suoma 1 a isen sydä-melle,
JSe oli toiitori .0. A. For-ström.
sit^eifiinin Hairiai-i. Hän
ryhtyi ; einienka.ikkea paranta
Ulaan .Ha jn-Kar jalain kansa n ope­tusasiaa,
jopa. kats(jen sen,siihen,
'ttstiseen tilaan, panemaan sitii
snOKi-.taau ^alulle. Olihan jo ai-,
kaiseinmiii pernstettn muutamia
•kierto- ja kansakoulu ja sinne tän­ne
Raja-Karjalaa n (\ .s ta 184()
lähtien, mutta n\t. päiiasiassa
ITainarin toimesta, ruvettiin niitä
perustamaan .lar.iestelmällisesti
joka kuntaan. Ainakin kierto­koulujen
iicrustanHnen tuli oikiun
erityisejpii vauhtiin — joita koulu­ja
niissä oloisina Raja-Karj<ilassa
oli katsottava jerityisen tärkeik-si.
Tämä taas s i l ^ i .että pääasiassa
Hainarin ansiosta v. 1887 peru,s-jain
valmistamista varten, laitos,
j o ka vai k n 11 i yli äin a i n i 11 u i m seik­kaan
pääasiassa* siksi, että siihen
otettiin . myös kreikanuskoisia
OI) p i i a i t a:. »Se n jä 1 keen o n • lliai na -
rin'toimet pei'sonalIisena vaikut­tajana
eri aloilla, lähjoitusmaa-asiaiu
selvittelijänä y ,m. niainit-t
a y-cv. I H n o 1 i k u i n I? a j a - K a r j aia n
kansalliseji , edistysclämäu sielu.
Toiseksi on eräs- kesälahtelaincn
maanviljelijä Antti Kaksonen
IKI Ijoni^a ja-Karjala n asioihin vai
knttanut. Juuri v. 1880 häii siir­tyi
entisiltä asuinpaikoiltaan asu­ni
a an Ra jaKa r jala n sydänmaille,
Suistainolle. ja_siellä hän kaikella
tarmolla ja innolla ryhtyi työs­kentele
maa n seudun hyväksi. Hän
järjesti esnnerkillisen maatalon
asuinf)aikalleen, kävi uutterasti
kuntakokouksissa ja asettui m. n i .
juuri IlainarJri apulaiseksi tämän
f:uurissa kansank()kouspuuhi.ssa.
SiHen. V. 18fM, peruslettiin Uä-
Karjalan maanviljelysseura Sor-taval.
ian ja jo sitä ennen. v. 1802,
rauta hepo porhaltjta-. Sortavalaan.
17i 111 ä .[ e m pa a k' n in raut a käsi n JIa-ja-
Karja la n inuun maa ilman, yh-teyteen.
•
-Kansakoululailoksen. rinnalle
syntyy sit ten -seuraavan kymmen •
luvun alussa seudulle erilaisia o-distysss<
uiroja. joilta niiorisoscu-ral
. j o s k i n . harvalukuiset; ovat
huoma t tay im nui t. ja itse koululain
ti)s vahvisti 1 u:; uusi 11a•.: kausakon-
1 u i 11 a. 11 u s il la, en imi n ä k se e n o m i 1 - •
la tyr»\omiilla oman-rajakarjalai-ben
henki>«en työn hyväksi. Ja
vihdoin taloudellista kehitystä tu­kemaan
perusttvtaan erityiset. Ra­ja-
Karjalalle ehkä tyypilliset kier
tä vä t Hiäan vii jely.skoulut, j.n.e.:
.Viin edistyy tämän Vanhan Kar­jalan
osan kohotuskysymys yhä
vilkkaammin ja parempia, tiilok.
siii tuoden, ja vihdoin jo itse kan­sa
tulee mukaan.
"\"i ena n Kar j a I a n he r ä ii m in e n o -
niintakeiseen elämään alkaa hiu->
kau omituisesta alkuseikasta, nim,
ei'ään protestanttisen .•uskonlah-koji,
laestadiolaisuuden, c esiinty-inist
»stä melko laajasti tässä aito
kreikanuskoisessa maassa. 1870-
1 urulla .tämä henkinen liike siirtyi
sinne l.\)hjois-Suomesta ja tempa­si
paljon vakavia mieliä mukaans
sa. Se päättyi onnettomasti, hal­lituksen
vainolla. Mutta kohta
sen jälkeen, v :n 18f)() tienoilla al-kahdeksan
vuoden'perästä saman­lainen
kansanliielinen 'kyläkoulu
yuokkiniemen Kivijärvelle, sekä
järjestetään vähäinen jalkapostin
kuljetus Suomeen, Submussalmel-.
le. ^Nämäkin toimenpiteet tukah­duttaa
Venäjän hallitus. Mutta
vuösiua 1905—1907 kolioo kolmas
kansallinen liike Vienassa j a pai­suu
sillä kertaa varsin liu(5matta-vaksi.
Muodostaa])a se pääasial-lisimman
Vienan Karjalan yalisr
tus- ja vapausliikkeen historian
näihin asti jaantaa aikanaan pal­joa
enenimän huolta sen vanhoille
vas t n s t a j i 11 e, Venä j ä n ha 11 i tn s- j a
kirkkomahdeille, kuin aikaisem-yritykset.
^
lettiin >S(n'ta\'afan erit.vinen kou-lulaitos
^näiden koulujen o()etta-flvaa muita, maallisemi)ia'herätyk­sen
oireita ilmaani uasainöillä:
duilla, . Periistetäan IJht^^^
nl suo m ai a iii en k a nsa n k ir jast o jä
0-YPOHJQlSMAIDEN YHDYSPANKKI
(A-B Nordiska Föreningsbanken) .
Omat varatNSnik. 175,000,000:—
\ Säl^köosoitc: Unitas.
I Synt.^^neenä Suflmen Ylidys-Pankiu ja Polijoismaiden Osakepan­k
i n Kauppaa j a Teollisuutta varten yhteensulautumisesta jatkaa tämä
pankki Yhdyspankin ja Pohjoismaiden Osakepankin liikettä kaikilla
niillä paikkakunnilla, joilla nämä ovat aikaisemmin tpimiueet.
Paitsi pääkonttoria IIELSINOJSSÄ on pankilla siten seuraavilla
paikkakunnilla HAARAKONTTORIT: ' "'
Ft^rssa
Hamina
Hanko
Heinola
iHämeenllniia
Imatra
Joensuu
Jyväskylä
Kajaanj
Kannus
Karja ,
Kemi . '
Kiuruvesi:
Kokkola
Ifotka ,
Kbuvola
Kristiinankaupunki
Käkisalmi
Kuopio
Laitti
Lappeenranta '
Lauttakylä.'
Lieska (Pielisjärvi)
Loviisa .• *
Maariauhamina
•Mikkeli
Oravainen'
Oulu •
Piekfjämäkl
Pietarsaari
Pori
PbrvoQ
Raahe ^
Rauma
riovaniODil .
Savonlinna
Seinäjoki
Sortavala
Suolahti
Ta^rnmisaari
!f Tampere
Tornio
Tiu-ku j
UusiKaarlepyy
Uusikaupunki
Vaafa
Varkaus
Viipuri
Viitasaari
Värtsilä
Voyii.
Liike sai sysäystä ja tukea Ve^
nä j än y 1 eis is t ä vapa us py rkimy k-sistä
ja seudulle siirtyneen vena-
.1 äisen - : pe r ustusl ail 1 is-ka nsa n val-t
a i se n p u o 1 ue en toi m in na s t a. Kun
siihen liittyivät Suomessakin ole­vat
valistuneet vienankarjalaiset,
ja kun varsinaiset suomalaisetkin
i;u pesi va t osoi ttam a n si t ii k o h t a M n
lämmintä myötätunfioa, kehittyi
siitä kohta m .m. varsin liuomat--
tava muoto: suurehko karjalai­nen
valistustyöjärjestö -'Vienan
ka r ja la isten li i t t o ' j o k a tosin tu-l
i sijaitsemaan Suomessa, mutta
jo n a toi m e t k o kon a a n t äh täsi v ä t
Vien a n Ka r ja la n ja. myöskin An-,
nuksen herättämiseen ja.koli.otta-miseen.
Perusohjeena täilä. jär-jestöllä
oli perustaa foiminta-alu-ei
leen ka nsa n kielisiä kouluja, In-kutupia
ja kirjastoja, julkaista
iiiitä varten omaa karjalaista ää­nenkannattajaa
sekä voimain mu-k
a a n e di s t ii ii h e i (Ui 11. i i i i i e e 11 is t a ki n
ko h oamistaaii. Nä iden perusa at-reiden
mukaan se rupe.si toimi­in
a a n k' i n. El 1 s i k s i se p e r u s t i a l n ei -
taan varten"Karjalaisten Paki-noita"-
nimisen, ken-an kuussa i l ­mesty
vä n k 11 vai 1 isen kuukanslch-den,
jota julkaistiin sittemmin
Karjalan Käyijiin" nimellä^'sit­ten
se ryhtyi- perustamaan kan­sankielisiä
alkeiskouluja Vienan
Karjalaan ^ toimitti niitä va)-ten
ei' i t y i se n ji i e n en k a r .j ai a i s e n.; a a i.)i -
sen: sitten se-.pani alulle erään
tärkeä n t ienkor ja utta misen " Vuok'
kiniemen ja Suomussalmen .välil-'
le, asetti lukusaleja ja lainakir­jastoja,
i)erusti pienen veistolvOu-;
lUn Uhtualle ja vihdoin auttoi:
posti n k II le t u k sen a s i a a; M a i n i tse - •
matta eivät njyöskään voi jiiädä-ajHirahat
Suomessa koulua käy­ville
karjalaisille.
alutta, kuten sanottu, t'ämäty.ö
sai niitä ankarimman vastustuk-,
sen. Venäjän hallitus- ja kirkko-
\allan toimesta se lukahutettiin
armottomasti jo jiääasiassa. vuon-n
a 19 (18 j a 1 o p u.l l i se s t i seu ra av ina
vuosina. Koulut sulettiin, luku-sai
i t j a k i r j a .st o t s a m o in. Aino as-,
t a a n ä ä n e n k a n n a tt aja j ä i i l m esty­mään,
vaikka silläkin oli vaike­uksia,
ja il inesty i se a ina vuoden
1909 loppuunv Postinkuljetusta-k
i i i Vienan ja Suomen,välillä vai­keni
ettiin. Sen jälkeen seurasi
[)it kä st I kuol lu 11 a aika a ^ Viena n
Karjalan asiassa, mutta Venäjän
vallankumouksen jälkeen se^ elpyi
uudestaan: perustettiin uusi kar­jalainen
järjestö; Karjalan Sivis-
.tysseura, joka on tehnyt sa^nian- J
laista työtä kuin -sen edeltäjä.
Se on Vienan KiU'jala n., valve ii-tuniis
historia.
Aunuksessa, niinkuin jo sanot­tu,
ei aikaisempina aikoina ole ol­lut
paljon kansallista liikinitaa,
paitsi mikä Vienan Karjalaisten
Li it to ja sit en Ka rjalan Sivistys-seura
ovat sitäNaikaansaaneet^
mutta ei sekään ole jäänyt iäksi
nukkumaan — se on niihty viinie
ajoista. - ^
vomuksia sekä saatiin siltä lul)a
seuran toiminnalle-rajantakaises­sa
Kar jalassa. J a vihdoin ryhdyt­t
i in sekä Vienan että Aunuksen
kansaa valmistania.an Venäjän tu-
Tevaa suurta, paljon" puhuttua pe­rustavaa
^kansalliskokousta var­ten.
Sadointuhansin suonien-, au-nuksen-^
ja yenäjänkielisiä seli­tyksiä
julkaistiin ja levitettiin
kaikkiin i-ajantakaisen Karjalan
kyliin. Alustavia kokouksia pidet­tiin
ja hyväksyttiin niissä perus­ta
\' a 11 ^ k o k o u k sei ta v a a d 11 tavaksi
ei vähempää k^^in — Vienan ja
Aunuksen omaa yhteis-autono-miaa.
Mutta Ven ä j ä n p e ru st avaa k an-salliskoköusta
ei tullut, ja kaikki
inunkin meni i>eka.sortoon. Tuli
yaltaan Lenin, ja alkoi Suomen
kapin a -ja so t<i. Se teki' t u r h iksi
seuran ja sen takana -oleva\i kan­san^
isiihen astiKet: aikeet j a suun-,
nittelut.:mut'ta sai sentään aikaan'
positiivistakin : • antoi liikkeelle
to i sen s nunnan. Vai t io 11 in e n oli -
jel ma vaihdettiin autonomian ka n
naita- s i 11 e k n iu lu onn on p a k os 1 a.
svntvneelle uudelle, ratkaisevam-ma
Ile valtiol 1 iselle.poli jalle, jonka
tunnussanana kuului kohta kant-^
ta rajantakaisen : Karjalan : irti
Ve nii jä s t ä, r a j airt a ka i sen Ka r j a -
Um on kokonaisuudossaan. liityt­tävä:
Suomeen.. Tämän pohjalla
pi d e 11 i i n 11 n.si a k o k o u ksi a, ja n i i s -
tii tähti •• lukuisasti \ lähetystiijä
Suomeen, esittänuiiin Suomen iialv'
litukselle ja ka.nsallc :edellämai^
ni t tn j a to i v omi iksi a. J a ni it ii sa a -r
tel tiili inyöskin ulkovaltojen tie­toon.
•Ia rajantakars-en Karjalan mail­le
i\ynnän neiden suoma la isten jni-nakaartilaisten
jH venäläisten Loi-slievikieii
raivo ja; hävit.ystyö y l -
t . y i . . . ' ^
Silloin kansa nousi jyrkini|)iin
toimenpiteisiinsä: vapaussotiinsa.
'Syntyi enf^in n. s.' Vienan iCarja­kin
retkikunta ja sitten Aunuksen
laajifsiinntlaiseinpi ' vapaiitlissota.
Suome.ssa • ai^^an. h.Vvin tpnnetta-nee
'= näideii; yritysten vaiheet.
Myöskin se, e t t ä ' n ä i d e n molempi,.
en otteet menivät täydellisesti'
myttyyn. Alueet joutuivat nyt'
yhä pahemmin punaisten ja- bol-,
s 11 e x i k ie n kä sid u < ja ..n i i dc n v ai ve u -'
tuneimmat kansanosat saivat pae­ta'-..
suurin joukoin, tuhaiisittainj
Suomeen. i . '
Sillä kannalla ovat nyt Snomen
lähimpien heimoveljien asiat.- A i ­noastaan
Vienasta taas kuuluu
hiukan lohduttavampna— sieltä
ne sattuu tulemaan vieras, joka
talon tavoista välittämättä, ottaa
esiUe. tupakka-y.ehkeensä ja ru­peaa
savuja tupruttelemaan, ' n i in
saattaa pikkumiehen huulilta
kuulla aiva^ ankaran tuomion-
"Kylläpä on tuhma setä."
Jos isällä, on tapana syj^dellä
suustaan.kii'ous- tai voimasanoja,
saa olla aivan varma siitä, että
perheen pikk^ miehenalut, äidin
kaikista ponnistuksista huolimat­ta,
pitävät oikeutenaan tehdä sa-'
moni.
Samoin saa olla varma, e t t ä ' se
tapa ja sävy, Jolla isä yleensä
kohtelee äitiä, tarttuu ennen pit-"^
kää myöskin poikiin. Sillä jos
kerta isä näkee hyväksi ylimieli-syydessään
töykeiisti ja halvek­sien
puhua " a k k a v ä e s t ä " ja hei­dän
puheistaan ja liommistaan,
komentelee ja ärhentelee äidille
tuoden alituisesti esille ty^yty-fnättömyytensä
milloin minkin
seikan vuoksi n i i n - c i h ä n . s e voi
olla muuta kuin aivan oikea tapa
näyttiiä miehistä ylemmyttiiän,
jota luonnellisestikin pi t ä ä ]'u ve-ta
matki-maan niin pian kuin
suinkin jos kerta mieli miehestä
käydä. /.Miten toisenlaiseksi kö­hit
tyykään pikku miehen käsitys
oikeasta niiehekkyydcstä siellä,
missä näkevät isän kunnioituk-sella
ja arvonaunolia- -kohtelevan
äitiä.
Niin, isät, jos Icerta olette lino.
manneet sen. ilahufctavan seikan,
että olette pikku [)oikienne kop-kpin
ja ta N' o i t e 11 a vi n; i j i a n n e. . o
^ Naisella on vapaus muuttaa mieieÄ^
Uä, thutta jokainen taloudenhoitaja öh
täydellisesti hyväksynyt täniän teien
hyvyyden.
Blue Ribbon Tee.
letteko siUoin myöskin tulleet a-jatelleeksijV
minkälaisen edesvas,-
tiuin se 6amal la hartioi 1 Ien ne las­kee?
Oletteko tulleet tarkan­neeksi
.min kala ist a esimerkkiä te
hei dii n sen ra t ta va kse en an n a 11 e ?
—B. II.
Ruotsi lainaa Suomelle viljaa/
.Ruotsi n lial Iit us on: my iin tä nyt
s ik ii 1 ä i sei l e J n yi ly n o i n is l a j a i n y 11 -
d i s t-y kse 11 e . oi ken d en an taa, \- a r a s.
toistaan 2.0.00 tonnia rukiita Suo­men
el intarvcviranomaisilleniyö-heinmin
korvattavaksi vastaaval­la
ni ää i"äl 1 ä. velin ä ä tai v I ve n ii j a u -
h oja. Samoilla ekdoilla annetaan
Viron liallitukscllc 100 tonnia ru­kiita.
>Tämä viljalaina on aiheutunut
siitän' että Snomen elintarveviran-omai-
et sen johdosta että Ame.
riUa^ta o.>^telut viljavarastot, siel­lä
ta[)ahtuneiden työlakkojen
i k i iden o vat vii väst ynee t; oliva t
an«u'f'c'j saada Ruotsista joko os­taa
rtai lainata ruista.
Hienoimmat liikehuone^t
K li nassa ovat ne,: joissa myydään
ri"|iiusarkkuja.
Nälkä kukistaa työtä teke-än
taloon, vaan ei. uskalla käy-
;i >; isa 11 (>. san oi Hen jamijl Frank
•Iin.-.- .
— Sanaa *"mahfloton" ei saa
loy ty a. kenen kalin i hm isen sa na -
\<iiMstossa, \aitti Napoleon.
— Taliduii \oima ty>Tinyttää
k i i \ cjuden.
o vat; punaiset vähenneet ja sinne
On perustettu jonkunlainen oma
kansallinen hallitus.
Iivo Härkönen.
1
' O-Y POHJOISMAIDEN YHÖYSPAl^KKI, jolla alottaessaan toi­mintansa
on , talletustilillä, karttuvalla talletustilillä ja juoksevalla
lilillä yleisön-varoja yhteensä ^ *
\ yli yhden miljaairdin Suomen markan, '
vastaanottaa rahoja korkoa kasvavina kaikille uiainituille ttleillör ja
toimittaa tehtäviä sekä välittää suorituksia kaikkiallä Suoniessä.
t Totimia voi 0-y^Pohjoismäiilen 'Yhdyspankille antaa kirjeellisesti.
' ^0-Y Pohjoismaiden Yhdyspankille välittävät rahaläfiety^siä m.
m.: IrvingiNational Bank,*Ke\t Yo^kissa,''AVool\^orth Building^ ^ed-nyin,
ä o r d b o r g & Co., New Yorkis.sa^ 5 State St. j herrat Nielsen &
Imnäbebk, New Yorkissa, 24 State sekä AnieHcan Express Corn-
^futtamissä tilassanyt ovat pu­heenaolevassa
Karjalassa, valveu-t
nm isen j a k a nsa 11 isen työn asia t ?
Katsastakaamme niihin. , \ ^ •.
i Ka^'jalan Sivistysseuran perus--
^ta mat koulut toimivat Vienansa
ja Pohjois-Aunuksessa ,vv., 1917
T-1918. Aunuskin .nimittäin ai-
Koti-ja talous­osasto.
Oletteko, isät, huomanneet?
iKät, oletteko huomanneet min­kälaisin
silniiii teidän pikku poi­kanne
teihin katsovat? ^
Oletteko huomanneet minkälai­sen
vääjäämättömän auktoritee­tin,
aseman te heidän .silmissään
olette voittaneet? Oletteko huo-,
ma nn ee t, mi t en he ai va n krl ikes -
sa ,niin puheessa kuin työssäkin,
4coettavat- matkia jiuiri teitä ?
Heidän Teikkin.sä esiin. Eivätkö
ne useimmiten ole pienoiskuvia
'.»iistä töistä ja toimista, joita o-val
nähneet isän tekevän, joissa
ovat nähneet isän hommailevan^
Entäs h e idä n t apa n sa jakäy tök-se.
nsä esim. ruokapöydässä.—Ei­vätkö
ne useimmiten ole ^ aivan
tarkka, jäljennös isän käytökses­tä
in isän ruokailutavoista." Te-iiottomia
ovat useimmiten äidin
huomautuksetvseikasta tai• toisesi
ta; joitä hän ei oikein voi hy-
\*äksyä. .Pikku miehellä on koh-.
ta vastaus valmiina: ''Niinhän
is:;äkin tekee."'. J a mitä kerta i -
sä tekee..sehän on -aivan ehdotto­masti
oikein I,
J03 isä on 'tupakkamies, koet^
|jia i hänen pikku poikansa " niin
aukaisin k\iin mahdollista' matkia
häntä Iässäkin seikassa .sillä mi-
>käi.'>ä cn sen miehekltaäriipää
kuiniistifa mukavasti krikkutuo^
listii, tai nojata sohvannurkkaan
jtl antaa-sayurenkaitten kohota
ilnman. Eivät siinä auta isän
kiiellot eivät v^ärortuksel;^ sillä
ke.^hän hän isän kuhiminkin niin
48th ANNUAL STATEMENT
28th February, 1920
c c ; DAI/TOX^
I. PITBLADO, K.C.
BOARD OF DIRECTORS :
SIR JOHN llENinUE K CAI G.. C V.O.. PrcPident
CVKIJSA.. BHIGE:, Vicp-Preeideiit
ROBT.. lioBSO.N'
J. TURNBUL.L
W. E. rJIIN
W. A. w a o D .
^. V. : J. P. BELLr. General Mänatjser-
• ' •. V >: • - F> E.: KILVERT,; VVeaterii ;Supermtendent
* PROFIT ANP LOSS ACCOUNT. i
Balance at. cred4t of Proflt anH Loss Account.. 28th February. 1f>.19 ..... . . . . $
.Proftt.s for twelve; inonllis ended 28th.K'el:)ruar5%v. 1020, after deduciinc: charges of maT);i£;emf»nt. in-teresi
^accrued on deposit.s, rebate on currcnt discounls, aml .makiiVff. provi.=;)on fpr bad and-dorij:)
tfal debta V . . v v v . . . . . . . . . i ; . . ; . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ; . . . ^ , . .
Premium on Ne-vv Stock ; . . . . . . . . . . * . . . . . . . . . . . . . . . . v.,. . . . . , . . . . . . . J . . . . , . . • . . , .
85,114.59
847.104.86
5.00.000.00
Appropriated as follow9:
Dlvldends Noa.v 120, 121, 122, 1)23. at 12%^ per annum.. . . . . . . .
To Pension Fimd . i . , , . . . . . . . . . ..
War Tax on Bank Note Gjrculatlon v .......
Transferred.to Bank Premises AccoTint . . . . . ; . . . . . . . . . . .-
Transferred to Reserve Fund—Frofn Cur^ent Proftts . . : . . . . . . . ..
:. , .; , . .-From Premium on aS;ew Stock
$200,000.00
500,000.00
* 1,432.219.45
469,183.SS
40.317.96
37.468.19
100,000.00
Ralaiace öf Proftta cairrled, forward 7pO,OOÖ.OO
, ,85.249,7*
:S I.i32,219j45
RESERVE FUND. ^ -
Balanre 28th February, 1913 : f j 3,.';00.000.0<>
Premium, ort Is e w Stock . . . . . . . . . . . : i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , . . . . . ' . . . . ; . . . . . . . . ' . . . . . . . . 500 000 00
Transferred from Proftts . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . : . / . ; . . . . . . . . . . . . - . . ; . . . . , . . . . . ... -EOoiooO.OO
LIABILITIE8
'To the Public:
Notes of r.the Bank In Circulation . . . . , . . . . .$5,941,901.00
Deposlta rtbt bearing lntere»tv.$23,692,537.71
Deposita bearlnp intereat, includ- .
ing interest accrued to dateof V . .
Btatemcnt 44,973,167;61
68,665.705 32
Balances duo. to other Banks In Canada.:... 144,690.79
Balances due to Banks and Banking Corre- :
r spondenis in the United Kingdom 82,137.21
Balapces due to Banks and Banking Corre- ;
spondents elsewhere than In. Canada and
the United K i n g d o m . ; . . . . . . . . . ; ; . . .... 591,154.79
Acceptances under Letters of Credit 301,046.96
GENERAL STATEMENT.
.. : ASSETS.
Gold and Current Coln . . . ; . . i ..
Dominion Government Notes ..
Deposlt In Central Gold Reservea
I 4,200.000.00
/ 175,726.636.07
To the Shareholdeft! ^ •
Capital.'Stock pald. in , , ; . , • . , . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,000.000.00
Resetve Puhd ....>. 4,200,000.00
Balance .of Profits carried forward . . . . . . . . , . 8.5,249.74
Dlvidend No. 123, payable Ist March, 1920 .. 119,935.08
Former plvidenda. unpald . . . . . . . . . . . 2 , 2 8 8 . 5 0
. . /' • $«4.134,109.84
JOHN S. HENDRTB.
. ? Presldent.
; . . . . . . $ 929,035.M
8.23MM.00
. . . . . . 1,750,060.00
Deposit -vvith the Miriister öf Finance for the
purposes of the Circulation Fund 200,000.00
Notes of other Banks . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616,659.00
Cheques on other Banks . . . . . . . . . . . . ; ; . . . . . 2,925,419.17
Balances due by other Banks m Canada... 663,515^35
Balances due by Banks and Banking Gorre-spondents
elsexvhere than m Canada...... 790,992.1(5
$16,111.990.91
Dominion and Provinclal- Government. Se-curitles,
not.exceedJlng market value . . . . . 2,427,615.07
Canadian Munlclpal Secdrlties, and British,
Foreign and Colonial
other than Canadian
Public Securities.
7.485.827:40
Railwax "..and other Bonds, Debentures and
Stocks. not exceeding market value . - . . . . . 472,316.90
,Call and Short Loans -(not exoeeding thlrty
daya) In Canada, on Bonds, Debentures
and Stocks. 8il«9.d05.U
I . $34.««7.855.4{S
Other Current Loahs and Dlscounts • •• v"
in Canada (less rfebate of Intererst)......45.318,188.57 •
RealEstate other than Bank Premises...... 356.628.2«
Overdue. Debts, estimated |oss providedfor^ 171,096;79
Bank Premises. at not more than cost. less ~ w. 1
:.amounts written ofT . . . . . . . ; ..., 2;808,2fi2;30 I
Other Asseta not inchided in the foregoing 512,283.04
Ltiabilities of Cuatomers under Letters of ,
Credit 83 per Contra . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3011,046.9«
' , $84.134.109.3<
.:.,V ••".^..P.--BELL*;;.v r.^-.--..
. . . • General Mamasrer.
AUDITORS' REPORT. / ^ '
In Rccordancc ;wHh th© provlslons of Sub-sections 19 and 20 of Sectlon 56 of».the Bank Act. v<re report tö «ve
Shareholdera as followjj:. .<
yfe have examlned the above Balance Sheet wlth the books and vorjchers at Head Office and wlth the. certl-fled
returna from the Branclies,:^nd we bave pbtained ali the införmation and explanatlons we have reguired,
and In our opinion tnetran8action8whlch have come under our T\otice have been within the powere of the bank.
>We have chacked. the. cäsh.and yerlfi.ed.the secvrities of the Bank ät the Chief Office -and at several of the
prlnctpal Branches during the twelve months covered by this statement, as \vell as.on February 28th, 1920. and
.have found that they agreed wlth the entries In the books of the Bank Avlth regard thereto.
In our opiilion the Balante Sheet is properly drawn up so as to, exhiblt ä trUe and coflrect view of the State
. of,the Bank"? affalrs.according to the best of our informaticn.and the explanations glven us. and aa 8hown by
the books of the Bank. ^ », ^ ,
. ' ' C S. SCOTT, F.C.A.
Hamilton, ISth March, 1920. E.^^S.^^READ
^ , * ' of George'A, Touche & C o . A
Audltorä.
koi, ainakin , pohjoisilta osiltaaUj
tulla jo, mukaan, ja siksi näistä
kouluistakin yksi sinne perustet­tiin.
Noin 70 lukutupaa sijoitet­tiin
sam^i seuran toimesta sekä
V^ienaan että Aunukseen. Kirjas-to.
fakin suunniteHiin. Jaettiin a-vufituksia--
Suomessa' koulua käy-ville
Vienan ja aunuksenkarjalai-sille.
Omaa'uutta karjalaisten ää­nenkannattajaa
julkaistiin nimel-
1 ä ^ * * K a r j ai a is te n Sano m at v v.
1917—1918.^ Heti kun sWa oli'tekevän. Ja''köska/isä niii tekee,
peruj^tettui' käytiin, Yenäj^n,(en.«?i- ^s^loi;^han se-j^efj voi; ollfi-muuta
maiselle, f älläknnmpukseii jälkei- r^i|i;^iT^n:,irfi£'ei^ 4? iIiaiJkaUaa4,l
selle hallitukselle esitfämäsSä-^e,u-T 'Miten toisiA taas^eiinärper'
aueniiut.
me
eli sähköteitse.
on nyt
A .