1920-05-20-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ClNAfiAif tmflSiiTrPÖfe*'ħ*p^:f6NT:;"C^ Torst., Toukok. p. 1920 PERU STETTU V1875. (Keisarillinen Pankki) OF CANADA SÄÄSTÖT. Raha on toidäu jinrns ystävä. Säästäkäii osa palkastanne joka-iiäivä ja sijoittakaa ne tähä n pankkiin,.missä ne on varmassa tallessa ja tuottaa 3 pros. korkoa. 1 IMPERIAL BANK OF CANADA PORT ARTHURIN HAARAPANKKI, A. H. Weaver, Manager. HAARAPANKKEJA Cobaltissa, Fort VVilllamissa, North Bayssä ja Sault Ste Mariessa. VANHAfcj KARJALAN KAN-SALLISISTA LIIKKEISTÄ. Vanliaii Karjalan ( s. o. Haja- 'KiTlfjalan, Virnan ja Aunuksen) valveutnniisliikkoct ovat nuoria, oniutään vain noin neljiin-,, vii-denk. ymiuenen: vuoden ikiiisiä. E-räissä Vanhan Ivarjalan osissa no eivät ole niinkään vanhoja, kuten esim. Aunuksessa. -Fa Vienan Karjalassakin ne ovat olleet vielä lieikkoja, vaikkakin niistäon sen- -tään jo melko i)al.ion ja mielenkiintoista kerrot lavaa, VanhiiMj)ia -ja vahvim[)ia ovat k a n sai 11 sen 'edi s ty sei ä mä n mcr k i t n. s. Raja-Karjalan suomenputdi-sessa osassa; Ja onhan se luon* iioJlistakin, sillä siellä on kansa elänyt va|)aaMimissa oloissa, se-on oli u t si) m o j en vii k k a a m i n ylite i s k u n t a h a r i'a s 111 s t e n V a 1 k u 111 Iv - sen alaisena, mitkä muussa Suomessa ovat vallinneet. • Oii vain huonuittava, ett(Nvät laallakaan kaikki, kansallisen elänniii aiot teet ole lahtcn^eet itse kansasta, vaan \ alistuneidcn.*.isänmaallis-teji- ja heimot untoist«Mi -suomalais- .ien yksilöiden herännecsiä huomiosta tätä kansaa kohtaan. Eiisimäiset varsimiiset. litiomat-tavat. uuden -elämän ilmiöt Raja^ Karjalassa.^ esiintyivät tuossa 3870—188(> vuosien tienoilla. 8il- } o ij 1 t ii mii 11 sei i d u n k o h oi us . 1 a skc-litni vakava-ti jja \e l \ o n i a \ « i s li ai nakin yhden. suoma 1 a isen sydä-melle, JSe oli toiitori .0. A. For-ström. sit^eifiinin Hairiai-i. Hän ryhtyi ; einienka.ikkea paranta Ulaan .Ha jn-Kar jalain kansa n opetusasiaa, jopa. kats(jen sen,siihen, 'ttstiseen tilaan, panemaan sitii snOKi-.taau ^alulle. Olihan jo ai-, kaiseinmiii pernstettn muutamia •kierto- ja kansakoulu ja sinne tänne Raja-Karjalaa n (\ .s ta 184() lähtien, mutta n\t. päiiasiassa ITainarin toimesta, ruvettiin niitä perustamaan .lar.iestelmällisesti joka kuntaan. Ainakin kiertokoulujen iicrustanHnen tuli oikiun erityisejpii vauhtiin — joita kouluja niissä oloisina Raja-Karj<ilassa oli katsottava jerityisen tärkeik-si. Tämä taas s i l ^ i .että pääasiassa Hainarin ansiosta v. 1887 peru,s-jain valmistamista varten, laitos, j o ka vai k n 11 i yli äin a i n i 11 u i m seikkaan pääasiassa* siksi, että siihen otettiin . myös kreikanuskoisia OI) p i i a i t a:. »Se n jä 1 keen o n • lliai na - rin'toimet pei'sonalIisena vaikuttajana eri aloilla, lähjoitusmaa-asiaiu selvittelijänä y ,m. niainit-t a y-cv. I H n o 1 i k u i n I? a j a - K a r j aia n kansalliseji , edistysclämäu sielu. Toiseksi on eräs- kesälahtelaincn maanviljelijä Antti Kaksonen IKI Ijoni^a ja-Karjala n asioihin vai knttanut. Juuri v. 1880 häii siirtyi entisiltä asuinpaikoiltaan asuni a an Ra jaKa r jala n sydänmaille, Suistainolle. ja_siellä hän kaikella tarmolla ja innolla ryhtyi työskentele maa n seudun hyväksi. Hän järjesti esnnerkillisen maatalon asuinf)aikalleen, kävi uutterasti kuntakokouksissa ja asettui m. n i . juuri IlainarJri apulaiseksi tämän f:uurissa kansank()kouspuuhi.ssa. SiHen. V. 18fM, peruslettiin Uä- Karjalan maanviljelysseura Sor-taval. ian ja jo sitä ennen. v. 1802, rauta hepo porhaltjta-. Sortavalaan. 17i 111 ä .[ e m pa a k' n in raut a käsi n JIa-ja- Karja la n inuun maa ilman, yh-teyteen. • -Kansakoululailoksen. rinnalle syntyy sit ten -seuraavan kymmen • luvun alussa seudulle erilaisia o-distysss< uiroja. joilta niiorisoscu-ral . j o s k i n . harvalukuiset; ovat huoma t tay im nui t. ja itse koululain ti)s vahvisti 1 u:; uusi 11a•.: kausakon- 1 u i 11 a. 11 u s il la, en imi n ä k se e n o m i 1 - • la tyr»\omiilla oman-rajakarjalai-ben henki>«en työn hyväksi. Ja vihdoin taloudellista kehitystä tukemaan perusttvtaan erityiset. Raja- Karjalalle ehkä tyypilliset kier tä vä t Hiäan vii jely.skoulut, j.n.e.: .Viin edistyy tämän Vanhan Karjalan osan kohotuskysymys yhä vilkkaammin ja parempia, tiilok. siii tuoden, ja vihdoin jo itse kansa tulee mukaan. "\"i ena n Kar j a I a n he r ä ii m in e n o - niintakeiseen elämään alkaa hiu-> kau omituisesta alkuseikasta, nim, ei'ään protestanttisen .•uskonlah-koji, laestadiolaisuuden, c esiinty-inist »stä melko laajasti tässä aito kreikanuskoisessa maassa. 1870- 1 urulla .tämä henkinen liike siirtyi sinne l.\)hjois-Suomesta ja tempasi paljon vakavia mieliä mukaans sa. Se päättyi onnettomasti, hallituksen vainolla. Mutta kohta sen jälkeen, v :n 18f)() tienoilla al-kahdeksan vuoden'perästä samanlainen kansanliielinen 'kyläkoulu yuokkiniemen Kivijärvelle, sekä järjestetään vähäinen jalkapostin kuljetus Suomeen, Submussalmel-. le. ^Nämäkin toimenpiteet tukahduttaa Venäjän hallitus. Mutta vuösiua 1905—1907 kolioo kolmas kansallinen liike Vienassa j a paisuu sillä kertaa varsin liu(5matta-vaksi. Muodostaa])a se pääasial-lisimman Vienan Karjalan yalisr tus- ja vapausliikkeen historian näihin asti jaantaa aikanaan paljoa enenimän huolta sen vanhoille vas t n s t a j i 11 e, Venä j ä n ha 11 i tn s- j a kirkkomahdeille, kuin aikaisem-yritykset. ^ lettiin >S(n'ta\'afan erit.vinen kou-lulaitos ^näiden koulujen o()etta-flvaa muita, maallisemi)ia'herätyksen oireita ilmaani uasainöillä: duilla, . Periistetäan IJht^^^ nl suo m ai a iii en k a nsa n k ir jast o jä 0-YPOHJQlSMAIDEN YHDYSPANKKI (A-B Nordiska Föreningsbanken) . Omat varatNSnik. 175,000,000:— \ Säl^köosoitc: Unitas. I Synt.^^neenä Suflmen Ylidys-Pankiu ja Polijoismaiden Osakepank i n Kauppaa j a Teollisuutta varten yhteensulautumisesta jatkaa tämä pankki Yhdyspankin ja Pohjoismaiden Osakepankin liikettä kaikilla niillä paikkakunnilla, joilla nämä ovat aikaisemmin tpimiueet. Paitsi pääkonttoria IIELSINOJSSÄ on pankilla siten seuraavilla paikkakunnilla HAARAKONTTORIT: ' "' Ft^rssa Hamina Hanko Heinola iHämeenllniia Imatra Joensuu Jyväskylä Kajaanj Kannus Karja , Kemi . ' Kiuruvesi: Kokkola Ifotka , Kbuvola Kristiinankaupunki Käkisalmi Kuopio Laitti Lappeenranta ' Lauttakylä.' Lieska (Pielisjärvi) Loviisa .• * Maariauhamina •Mikkeli Oravainen' Oulu • Piekfjämäkl Pietarsaari Pori PbrvoQ Raahe ^ Rauma riovaniODil . Savonlinna Seinäjoki Sortavala Suolahti Ta^rnmisaari !f Tampere Tornio Tiu-ku j UusiKaarlepyy Uusikaupunki Vaafa Varkaus Viipuri Viitasaari Värtsilä Voyii. Liike sai sysäystä ja tukea Ve^ nä j än y 1 eis is t ä vapa us py rkimy k-sistä ja seudulle siirtyneen vena- .1 äisen - : pe r ustusl ail 1 is-ka nsa n val-t a i se n p u o 1 ue en toi m in na s t a. Kun siihen liittyivät Suomessakin olevat valistuneet vienankarjalaiset, ja kun varsinaiset suomalaisetkin i;u pesi va t osoi ttam a n si t ii k o h t a M n lämmintä myötätunfioa, kehittyi siitä kohta m .m. varsin liuomat-- tava muoto: suurehko karjalainen valistustyöjärjestö -'Vienan ka r ja la isten li i t t o ' j o k a tosin tu-l i sijaitsemaan Suomessa, mutta jo n a toi m e t k o kon a a n t äh täsi v ä t Vien a n Ka r ja la n ja. myöskin An-, nuksen herättämiseen ja.koli.otta-miseen. Perusohjeena täilä. jär-jestöllä oli perustaa foiminta-alu-ei leen ka nsa n kielisiä kouluja, In-kutupia ja kirjastoja, julkaista iiiitä varten omaa karjalaista äänenkannattajaa sekä voimain mu-k a a n e di s t ii ii h e i (Ui 11. i i i i i e e 11 is t a ki n ko h oamistaaii. Nä iden perusa at-reiden mukaan se rupe.si toimiin a a n k' i n. El 1 s i k s i se p e r u s t i a l n ei - taan varten"Karjalaisten Paki-noita"- nimisen, ken-an kuussa i l mesty vä n k 11 vai 1 isen kuukanslch-den, jota julkaistiin sittemmin Karjalan Käyijiin" nimellä^'sitten se ryhtyi- perustamaan kansankielisiä alkeiskouluja Vienan Karjalaan ^ toimitti niitä va)-ten ei' i t y i se n ji i e n en k a r .j ai a i s e n.; a a i.)i - sen: sitten se-.pani alulle erään tärkeä n t ienkor ja utta misen " Vuok' kiniemen ja Suomussalmen .välil-' le, asetti lukusaleja ja lainakirjastoja, i)erusti pienen veistolvOu-; lUn Uhtualle ja vihdoin auttoi: posti n k II le t u k sen a s i a a; M a i n i tse - • matta eivät njyöskään voi jiiädä-ajHirahat Suomessa koulua käyville karjalaisille. alutta, kuten sanottu, t'ämäty.ö sai niitä ankarimman vastustuk-, sen. Venäjän hallitus- ja kirkko- \allan toimesta se lukahutettiin armottomasti jo jiääasiassa. vuon-n a 19 (18 j a 1 o p u.l l i se s t i seu ra av ina vuosina. Koulut sulettiin, luku-sai i t j a k i r j a .st o t s a m o in. Aino as-, t a a n ä ä n e n k a n n a tt aja j ä i i l m estymään, vaikka silläkin oli vaikeuksia, ja il inesty i se a ina vuoden 1909 loppuunv Postinkuljetusta-k i i i Vienan ja Suomen,välillä vaikeni ettiin. Sen jälkeen seurasi [)it kä st I kuol lu 11 a aika a ^ Viena n Karjalan asiassa, mutta Venäjän vallankumouksen jälkeen se^ elpyi uudestaan: perustettiin uusi karjalainen järjestö; Karjalan Sivis- .tysseura, joka on tehnyt sa^nian- J laista työtä kuin -sen edeltäjä. Se on Vienan KiU'jala n., valve ii-tuniis historia. Aunuksessa, niinkuin jo sanottu, ei aikaisempina aikoina ole ollut paljon kansallista liikinitaa, paitsi mikä Vienan Karjalaisten Li it to ja sit en Ka rjalan Sivistys-seura ovat sitäNaikaansaaneet^ mutta ei sekään ole jäänyt iäksi nukkumaan — se on niihty viinie ajoista. - ^ vomuksia sekä saatiin siltä lul)a seuran toiminnalle-rajantakaisessa Kar jalassa. J a vihdoin ryhdytt i in sekä Vienan että Aunuksen kansaa valmistania.an Venäjän tu- Tevaa suurta, paljon" puhuttua perustavaa ^kansalliskokousta varten. Sadointuhansin suonien-, au-nuksen-^ ja yenäjänkielisiä selityksiä julkaistiin ja levitettiin kaikkiin i-ajantakaisen Karjalan kyliin. Alustavia kokouksia pidettiin ja hyväksyttiin niissä perusta \' a 11 ^ k o k o u k sei ta v a a d 11 tavaksi ei vähempää k^^in — Vienan ja Aunuksen omaa yhteis-autono-miaa. Mutta Ven ä j ä n p e ru st avaa k an-salliskoköusta ei tullut, ja kaikki inunkin meni i>eka.sortoon. Tuli yaltaan Lenin, ja alkoi Suomen kapin a -ja so t<i. Se teki' t u r h iksi seuran ja sen takana -oleva\i kansan^ isiihen astiKet: aikeet j a suun-, nittelut.:mut'ta sai sentään aikaan' positiivistakin : • antoi liikkeelle to i sen s nunnan. Vai t io 11 in e n oli - jel ma vaihdettiin autonomian ka n naita- s i 11 e k n iu lu onn on p a k os 1 a. svntvneelle uudelle, ratkaisevam-ma Ile valtiol 1 iselle.poli jalle, jonka tunnussanana kuului kohta kant-^ ta rajantakaisen : Karjalan : irti Ve nii jä s t ä, r a j airt a ka i sen Ka r j a - Um on kokonaisuudossaan. liityttävä: Suomeen.. Tämän pohjalla pi d e 11 i i n 11 n.si a k o k o u ksi a, ja n i i s - tii tähti •• lukuisasti \ lähetystiijä Suomeen, esittänuiiin Suomen iialv' litukselle ja ka.nsallc :edellämai^ ni t tn j a to i v omi iksi a. J a ni it ii sa a -r tel tiili inyöskin ulkovaltojen tietoon. •Ia rajantakars-en Karjalan maille i\ynnän neiden suoma la isten jni-nakaartilaisten jH venäläisten Loi-slievikieii raivo ja; hävit.ystyö y l - t . y i . . . ' ^ Silloin kansa nousi jyrkini|)iin toimenpiteisiinsä: vapaussotiinsa. 'Syntyi enf^in n. s.' Vienan iCarjakin retkikunta ja sitten Aunuksen laajifsiinntlaiseinpi ' vapaiitlissota. Suome.ssa • ai^^an. h.Vvin tpnnetta-nee '= näideii; yritysten vaiheet. Myöskin se, e t t ä ' n ä i d e n molempi,. en otteet menivät täydellisesti' myttyyn. Alueet joutuivat nyt' yhä pahemmin punaisten ja- bol-, s 11 e x i k ie n kä sid u < ja ..n i i dc n v ai ve u -' tuneimmat kansanosat saivat paeta'-.. suurin joukoin, tuhaiisittainj Suomeen. i . ' Sillä kannalla ovat nyt Snomen lähimpien heimoveljien asiat.- A i noastaan Vienasta taas kuuluu hiukan lohduttavampna— sieltä ne sattuu tulemaan vieras, joka talon tavoista välittämättä, ottaa esiUe. tupakka-y.ehkeensä ja rupeaa savuja tupruttelemaan, ' n i in saattaa pikkumiehen huulilta kuulla aiva^ ankaran tuomion- "Kylläpä on tuhma setä." Jos isällä, on tapana syj^dellä suustaan.kii'ous- tai voimasanoja, saa olla aivan varma siitä, että perheen pikk^ miehenalut, äidin kaikista ponnistuksista huolimatta, pitävät oikeutenaan tehdä sa-' moni. Samoin saa olla varma, e t t ä ' se tapa ja sävy, Jolla isä yleensä kohtelee äitiä, tarttuu ennen pit-"^ kää myöskin poikiin. Sillä jos kerta isä näkee hyväksi ylimieli-syydessään töykeiisti ja halveksien puhua " a k k a v ä e s t ä " ja heidän puheistaan ja liommistaan, komentelee ja ärhentelee äidille tuoden alituisesti esille ty^yty-fnättömyytensä milloin minkin seikan vuoksi n i i n - c i h ä n . s e voi olla muuta kuin aivan oikea tapa näyttiiä miehistä ylemmyttiiän, jota luonnellisestikin pi t ä ä ]'u ve-ta matki-maan niin pian kuin suinkin jos kerta mieli miehestä käydä. /.Miten toisenlaiseksi köhit tyykään pikku miehen käsitys oikeasta niiehekkyydcstä siellä, missä näkevät isän kunnioituk-sella ja arvonaunolia- -kohtelevan äitiä. Niin, isät, jos Icerta olette lino. manneet sen. ilahufctavan seikan, että olette pikku [)oikienne kop-kpin ja ta N' o i t e 11 a vi n; i j i a n n e. . o ^ Naisella on vapaus muuttaa mieieÄ^ Uä, thutta jokainen taloudenhoitaja öh täydellisesti hyväksynyt täniän teien hyvyyden. Blue Ribbon Tee. letteko siUoin myöskin tulleet a-jatelleeksijV minkälaisen edesvas,- tiuin se 6amal la hartioi 1 Ien ne laskee? Oletteko tulleet tarkanneeksi .min kala ist a esimerkkiä te hei dii n sen ra t ta va kse en an n a 11 e ? —B. II. Ruotsi lainaa Suomelle viljaa/ .Ruotsi n lial Iit us on: my iin tä nyt s ik ii 1 ä i sei l e J n yi ly n o i n is l a j a i n y 11 - d i s t-y kse 11 e . oi ken d en an taa, \- a r a s. toistaan 2.0.00 tonnia rukiita Suomen el intarvcviranomaisilleniyö-heinmin korvattavaksi vastaavalla ni ää i"äl 1 ä. velin ä ä tai v I ve n ii j a u - h oja. Samoilla ekdoilla annetaan Viron liallitukscllc 100 tonnia rukiita. >Tämä viljalaina on aiheutunut siitän' että Snomen elintarveviran-omai- et sen johdosta että Ame. riUa^ta o.>^telut viljavarastot, siellä ta[)ahtuneiden työlakkojen i k i iden o vat vii väst ynee t; oliva t an«u'f'c'j saada Ruotsista joko ostaa rtai lainata ruista. Hienoimmat liikehuone^t K li nassa ovat ne,: joissa myydään ri"|iiusarkkuja. Nälkä kukistaa työtä teke-än taloon, vaan ei. uskalla käy- ;i >; isa 11 (>. san oi Hen jamijl Frank •Iin.-.- . — Sanaa *"mahfloton" ei saa loy ty a. kenen kalin i hm isen sa na - \<iiMstossa, \aitti Napoleon. — Taliduii \oima ty>Tinyttää k i i \ cjuden. o vat; punaiset vähenneet ja sinne On perustettu jonkunlainen oma kansallinen hallitus. Iivo Härkönen. 1 ' O-Y POHJOISMAIDEN YHÖYSPAl^KKI, jolla alottaessaan toimintansa on , talletustilillä, karttuvalla talletustilillä ja juoksevalla lilillä yleisön-varoja yhteensä ^ * \ yli yhden miljaairdin Suomen markan, ' vastaanottaa rahoja korkoa kasvavina kaikille uiainituille ttleillör ja toimittaa tehtäviä sekä välittää suorituksia kaikkiallä Suoniessä. t Totimia voi 0-y^Pohjoismäiilen 'Yhdyspankille antaa kirjeellisesti. ' ^0-Y Pohjoismaiden Yhdyspankille välittävät rahaläfiety^siä m. m.: IrvingiNational Bank,*Ke\t Yo^kissa,''AVool\^orth Building^ ^ed-nyin, ä o r d b o r g & Co., New Yorkis.sa^ 5 State St. j herrat Nielsen & Imnäbebk, New Yorkissa, 24 State sekä AnieHcan Express Corn- ^futtamissä tilassanyt ovat puheenaolevassa Karjalassa, valveu-t nm isen j a k a nsa 11 isen työn asia t ? Katsastakaamme niihin. , \ ^ •. i Ka^'jalan Sivistysseuran perus-- ^ta mat koulut toimivat Vienansa ja Pohjois-Aunuksessa ,vv., 1917 T-1918. Aunuskin .nimittäin ai- Koti-ja talousosasto. Oletteko, isät, huomanneet? iKät, oletteko huomanneet minkälaisin silniiii teidän pikku poikanne teihin katsovat? ^ Oletteko huomanneet minkälaisen vääjäämättömän auktoriteetin, aseman te heidän .silmissään olette voittaneet? Oletteko huo-, ma nn ee t, mi t en he ai va n krl ikes - sa ,niin puheessa kuin työssäkin, 4coettavat- matkia jiuiri teitä ? Heidän Teikkin.sä esiin. Eivätkö ne useimmiten ole pienoiskuvia '.»iistä töistä ja toimista, joita o-val nähneet isän tekevän, joissa ovat nähneet isän hommailevan^ Entäs h e idä n t apa n sa jakäy tök-se. nsä esim. ruokapöydässä.—Eivätkö ne useimmiten ole ^ aivan tarkka, jäljennös isän käytöksestä in isän ruokailutavoista." Te-iiottomia ovat useimmiten äidin huomautuksetvseikasta tai• toisesi ta; joitä hän ei oikein voi hy- \*äksyä. .Pikku miehellä on koh-. ta vastaus valmiina: ''Niinhän is:;äkin tekee."'. J a mitä kerta i - sä tekee..sehän on -aivan ehdottomasti oikein I, J03 isä on 'tupakkamies, koet^ |jia i hänen pikku poikansa " niin aukaisin k\iin mahdollista' matkia häntä Iässäkin seikassa .sillä mi- >käi.'>ä cn sen miehekltaäriipää kuiniistifa mukavasti krikkutuo^ listii, tai nojata sohvannurkkaan jtl antaa-sayurenkaitten kohota ilnman. Eivät siinä auta isän kiiellot eivät v^ärortuksel;^ sillä ke.^hän hän isän kuhiminkin niin 48th ANNUAL STATEMENT 28th February, 1920 c c ; DAI/TOX^ I. PITBLADO, K.C. BOARD OF DIRECTORS : SIR JOHN llENinUE K CAI G.. C V.O.. PrcPident CVKIJSA.. BHIGE:, Vicp-Preeideiit ROBT.. lioBSO.N' J. TURNBUL.L W. E. rJIIN W. A. w a o D . ^. V. : J. P. BELLr. General Mänatjser- • ' •. V >: • - F> E.: KILVERT,; VVeaterii ;Supermtendent * PROFIT ANP LOSS ACCOUNT. i Balance at. cred4t of Proflt anH Loss Account.. 28th February. 1f>.19 ..... . . . . $ .Proftt.s for twelve; inonllis ended 28th.K'el:)ruar5%v. 1020, after deduciinc: charges of maT);i£;emf»nt. in-teresi ^accrued on deposit.s, rebate on currcnt discounls, aml .makiiVff. provi.=;)on fpr bad and-dorij:) tfal debta V . . v v v . . . . . . . . . i ; . . ; . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ; . . . ^ , . . Premium on Ne-vv Stock ; . . . . . . . . . . * . . . . . . . . . . . . . . . . v.,. . . . . , . . . . . . . J . . . . , . . • . . , . 85,114.59 847.104.86 5.00.000.00 Appropriated as follow9: Dlvldends Noa.v 120, 121, 122, 1)23. at 12%^ per annum.. . . . . . . . To Pension Fimd . i . , , . . . . . . . . . .. War Tax on Bank Note Gjrculatlon v ....... Transferred.to Bank Premises AccoTint . . . . . ; . . . . . . . . . . .- Transferred to Reserve Fund—Frofn Cur^ent Proftts . . : . . . . . . . .. :. , .; , . .-From Premium on aS;ew Stock $200,000.00 500,000.00 * 1,432.219.45 469,183.SS 40.317.96 37.468.19 100,000.00 Ralaiace öf Proftta cairrled, forward 7pO,OOÖ.OO , ,85.249,7* :S I.i32,219j45 RESERVE FUND. ^ - Balanre 28th February, 1913 : f j 3,.';00.000.0<> Premium, ort Is e w Stock . . . . . . . . . . . : i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , . . . . . ' . . . . ; . . . . . . . . ' . . . . . . . . 500 000 00 Transferred from Proftts . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . : . / . ; . . . . . . . . . . . . - . . ; . . . . , . . . . . ... -EOoiooO.OO LIABILITIE8 'To the Public: Notes of r.the Bank In Circulation . . . . , . . . . .$5,941,901.00 Deposlta rtbt bearing lntere»tv.$23,692,537.71 Deposita bearlnp intereat, includ- . ing interest accrued to dateof V . . Btatemcnt 44,973,167;61 68,665.705 32 Balances duo. to other Banks In Canada.:... 144,690.79 Balances due to Banks and Banking Corre- : r spondenis in the United Kingdom 82,137.21 Balapces due to Banks and Banking Corre- ; spondents elsewhere than In. Canada and the United K i n g d o m . ; . . . . . . . . . ; ; . . .... 591,154.79 Acceptances under Letters of Credit 301,046.96 GENERAL STATEMENT. .. : ASSETS. Gold and Current Coln . . . ; . . i .. Dominion Government Notes .. Deposlt In Central Gold Reservea I 4,200.000.00 / 175,726.636.07 To the Shareholdeft! ^ • Capital.'Stock pald. in , , ; . , • . , . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,000.000.00 Resetve Puhd ....>. 4,200,000.00 Balance .of Profits carried forward . . . . . . . . , . 8.5,249.74 Dlvidend No. 123, payable Ist March, 1920 .. 119,935.08 Former plvidenda. unpald . . . . . . . . . . . 2 , 2 8 8 . 5 0 . . /' • $«4.134,109.84 JOHN S. HENDRTB. . ? Presldent. ; . . . . . . $ 929,035.M 8.23MM.00 . . . . . . 1,750,060.00 Deposit -vvith the Miriister öf Finance for the purposes of the Circulation Fund 200,000.00 Notes of other Banks . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616,659.00 Cheques on other Banks . . . . . . . . . . . . ; ; . . . . . 2,925,419.17 Balances due by other Banks m Canada... 663,515^35 Balances due by Banks and Banking Gorre-spondents elsexvhere than m Canada...... 790,992.1(5 $16,111.990.91 Dominion and Provinclal- Government. Se-curitles, not.exceedJlng market value . . . . . 2,427,615.07 Canadian Munlclpal Secdrlties, and British, Foreign and Colonial other than Canadian Public Securities. 7.485.827:40 Railwax "..and other Bonds, Debentures and Stocks. not exceeding market value . - . . . . . 472,316.90 ,Call and Short Loans -(not exoeeding thlrty daya) In Canada, on Bonds, Debentures and Stocks. 8il«9.d05.U I . $34.««7.855.4{S Other Current Loahs and Dlscounts • •• v" in Canada (less rfebate of Intererst)......45.318,188.57 • RealEstate other than Bank Premises...... 356.628.2« Overdue. Debts, estimated |oss providedfor^ 171,096;79 Bank Premises. at not more than cost. less ~ w. 1 :.amounts written ofT . . . . . . . ; ..., 2;808,2fi2;30 I Other Asseta not inchided in the foregoing 512,283.04 Ltiabilities of Cuatomers under Letters of , Credit 83 per Contra . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3011,046.9« ' , $84.134.109.3< .:.,V ••".^..P.--BELL*;;.v r.^-.--.. . . . • General Mamasrer. AUDITORS' REPORT. / ^ ' In Rccordancc ;wHh th© provlslons of Sub-sections 19 and 20 of Sectlon 56 of».the Bank Act. v<re report tö «ve Shareholdera as followjj:. .< yfe have examlned the above Balance Sheet wlth the books and vorjchers at Head Office and wlth the. certl-fled returna from the Branclies,:^nd we bave pbtained ali the införmation and explanatlons we have reguired, and In our opinion tnetran8action8whlch have come under our T\otice have been within the powere of the bank. >We have chacked. the. cäsh.and yerlfi.ed.the secvrities of the Bank ät the Chief Office -and at several of the prlnctpal Branches during the twelve months covered by this statement, as \vell as.on February 28th, 1920. and .have found that they agreed wlth the entries In the books of the Bank Avlth regard thereto. In our opiilion the Balante Sheet is properly drawn up so as to, exhiblt ä trUe and coflrect view of the State . of,the Bank"? affalrs.according to the best of our informaticn.and the explanations glven us. and aa 8hown by the books of the Bank. ^ », ^ , . ' ' C S. SCOTT, F.C.A. Hamilton, ISth March, 1920. E.^^S.^^READ ^ , * ' of George'A, Touche & C o . A Audltorä. koi, ainakin , pohjoisilta osiltaaUj tulla jo, mukaan, ja siksi näistä kouluistakin yksi sinne perustettiin. Noin 70 lukutupaa sijoitettiin sam^i seuran toimesta sekä V^ienaan että Aunukseen. Kirjas-to. fakin suunniteHiin. Jaettiin a-vufituksia-- Suomessa' koulua käy-ville Vienan ja aunuksenkarjalai-sille. Omaa'uutta karjalaisten äänenkannattajaa julkaistiin nimel- 1 ä ^ * * K a r j ai a is te n Sano m at v v. 1917—1918.^ Heti kun sWa oli'tekevän. Ja''köska/isä niii tekee, peruj^tettui' käytiin, Yenäj^n,(en.«?i- ^s^loi;^han se-j^efj voi; ollfi-muuta maiselle, f älläknnmpukseii jälkei- r^i|i;^iT^n:,irfi£'ei^ 4? iIiaiJkaUaa4,l selle hallitukselle esitfämäsSä-^e,u-T 'Miten toisiA taas^eiinärper' aueniiut. me eli sähköteitse. on nyt A .
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, May 20, 1920 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1920-05-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada200520 |
Description
Title | 1920-05-20-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
ClNAfiAif tmflSiiTrPÖfe*'ħ*p^:f6NT:;"C^ Torst., Toukok. p. 1920
PERU STETTU V1875.
(Keisarillinen Pankki)
OF CANADA
SÄÄSTÖT.
Raha on toidäu jinrns ystävä. Säästäkäii osa palkastanne
joka-iiäivä ja sijoittakaa ne tähä n pankkiin,.missä ne on
varmassa tallessa ja tuottaa 3 pros. korkoa.
1 IMPERIAL BANK OF CANADA
PORT ARTHURIN HAARAPANKKI, A. H. Weaver, Manager.
HAARAPANKKEJA Cobaltissa, Fort VVilllamissa, North
Bayssä ja Sault Ste Mariessa.
VANHAfcj KARJALAN KAN-SALLISISTA
LIIKKEISTÄ.
Vanliaii Karjalan ( s. o. Haja-
'KiTlfjalan, Virnan ja Aunuksen)
valveutnniisliikkoct ovat nuoria,
oniutään vain noin neljiin-,, vii-denk.
ymiuenen: vuoden ikiiisiä. E-räissä
Vanhan Ivarjalan osissa no
eivät ole niinkään vanhoja, kuten
esim. Aunuksessa. -Fa Vienan
Karjalassakin ne ovat olleet vielä
lieikkoja, vaikkakin niistäon sen-
-tään jo melko i)al.ion ja mielenkiintoista
kerrot lavaa,
VanhiiMj)ia -ja vahvim[)ia ovat
k a n sai 11 sen 'edi s ty sei ä mä n mcr k i t
n. s. Raja-Karjalan suomenputdi-sessa
osassa; Ja onhan se luon*
iioJlistakin, sillä siellä on kansa
elänyt va|)aaMimissa oloissa, se-on
oli u t si) m o j en vii k k a a m i n ylite
i s k u n t a h a r i'a s 111 s t e n V a 1 k u 111 Iv -
sen alaisena, mitkä muussa Suomessa
ovat vallinneet. • Oii vain
huonuittava, ett(Nvät laallakaan
kaikki, kansallisen elänniii aiot
teet ole lahtcn^eet itse kansasta,
vaan \ alistuneidcn.*.isänmaallis-teji-
ja heimot untoist«Mi -suomalais-
.ien yksilöiden herännecsiä huomiosta
tätä kansaa kohtaan.
Eiisimäiset varsimiiset. litiomat-tavat.
uuden -elämän ilmiöt Raja^
Karjalassa.^ esiintyivät tuossa
3870—188(> vuosien tienoilla. 8il-
} o ij 1 t ii mii 11 sei i d u n k o h oi us . 1 a skc-litni
vakava-ti jja \e l \ o n i a \ « i s li
ai nakin yhden. suoma 1 a isen sydä-melle,
JSe oli toiitori .0. A. For-ström.
sit^eifiinin Hairiai-i. Hän
ryhtyi ; einienka.ikkea paranta
Ulaan .Ha jn-Kar jalain kansa n opetusasiaa,
jopa. kats(jen sen,siihen,
'ttstiseen tilaan, panemaan sitii
snOKi-.taau ^alulle. Olihan jo ai-,
kaiseinmiii pernstettn muutamia
•kierto- ja kansakoulu ja sinne tänne
Raja-Karjalaa n (\ .s ta 184()
lähtien, mutta n\t. päiiasiassa
ITainarin toimesta, ruvettiin niitä
perustamaan .lar.iestelmällisesti
joka kuntaan. Ainakin kiertokoulujen
iicrustanHnen tuli oikiun
erityisejpii vauhtiin — joita kouluja
niissä oloisina Raja-Karj |
Tags
Comments
Post a Comment for 1920-05-20-03