Canadan uutiset, August 3, 1922

              ^^^•MaAiXa.^tfr - MMK'
sm
CANADAN UUTISET
ouomalainen eanomalehtl Ganadaasa,
Ilmestyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada Newa Pubilaljilng Po.
Erick J. Korte, *Liikkeen|ioltaJa,
Lauri Maunu, Tplmlttaja.
TILAUSHINNAT: j
Canadaant $2.50 kol^oj "vuodelta,
11.50 puolelta vuodelta, ^T5c. 8 kuu­kaudelta
Ja 25 senttiä kiiukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
koko ivuodelta ja $2J00 puolelta vuo-
ILMOITUSHINNAT;
BO senttiä palstatuumalta kerran Ju-lalstuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksia
le kohtuulllncin alennus. Halutaantle-to-
ja'nimenmuuttollmotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 korta, $3.00 kolme
kertee. Aiäloimtö- ja klhlaus-ilmol-
«ikset 60ö palstatuuraalta. Kuolonll*
moltukeet $2.50, raulstovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avloeroil-moltukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tillselvltyikset, kerftys-luöttelot.
luento-ilmoltulreet y. m. 30
senttiä tuumalta.^ •
Uutisten joukkobn aljotulsta Ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienlramänkln llmolthksen hinta on
50 sentt. Postissa tulftvia Ilmoituksia
el hyväksytä vallaksi ttintemattomllta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu-
//laaitav^iv..-^-" ••'•i-vi/:^-
Kalkki liikkeelle ^Ijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat bvat lähetettävät
osoitteella: !
CANADAN UUTISET,
Port Arthur,^ V Ont., Canada;
kunnan perustamisesta sanottuun
yliopistoon.
Julkaisuuin liittyy lukuisasti
kuvia yliopi&itoseuran kerääjistä
ja avustajista ja uuden yliopis­ton
professoreista.
' \ Englannin alusmaidea | \
\ siirtoInisnäJkä. ^
Canadan Uutisista lainattaessa on
lahde mainittava. I
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekäli vanha että uu­si
osoite. I
CANADAN UiJTISET
(The Canada News)
The Finnish Newspaper in Canada.
Publlshed every Thursday by
The Canada New8 l^ubllshlng Co.
Erick J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
Is welcomod and road ,In every Finnish
home in the Domlnlo4v It is the only
direct advertislng medium for those
öianufacturers and merchants who
wi8h to create and hulld a profitable
and permanent demanjl for thclr prod-ucts
and merchandlse by the large and
ever growlng Finnish population resld-
Ing In Canada. Place your trial ad
vertisement and get results.
• Advertislng rates 50c Iper Inch.
Polltlcal advs. $1.00 per incD;
Advertisements must[reach our of-fico
Wednesday noon ' to appear on
Thur8day's issue. '
Subscrlptlon price In Canada $2.50
per year, ^ United .States and other
countrlcs $S.60 per yearlln advance.
Entered as second class mall mat-ter,
Dee. 1, 191^, a i the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AJ M O F i T H E CANADAN
UUTISET.
To hefp preserve the Ideals and
sacred tradltlons of this, our adoptod
country, the Dominion of Canada: To
observe Its Iaw8 and Insplre others to
respect and lobey them: To strlve
unceaslngly to quicken the publlc'8
aense of cIvIc duty: In ali way8 to aid
In making this country greater and
better than we 'found It^
Lupaus on velkaa.
— Luonn|?tta ei voi vahingoit­taa
n^uu kuin oma^ iteot.
— Ihmiset aina jotakin palve­levat.
— Tunnit I ovat; kultaisia ren­kaita
elämän ketjussa.
— Ennestäänkin lyhyt elämä
tehdään vielä lyhyemmäksi aikaa
tuhlaamallk.
—- Iloinen sydän jaksaa vael­taa
koko päivän: alakuloinen vä­syy
jo mailin päässä. ^
— Ihmisiä ei arvostella heidän
aikorauksiensa, vaan fi^idän toi­mintansa
tulosten mukaan.
— Meillä on tarpeeksi ansioi­ta,
jos tiedämme, että meidän an­siomme
eivät mihinkään riitä.
' .---^^^y^^ ei ole jalkoja eikä
se jaksa pysyä pyssyssä. IVIutta
sensijaan sillä on siiVet. joilla se
voi lentää kauas ja ilaajalle a-lalle.
Mikäli brittiläJssyntyisten siir­tolaisten
maahantuonti on ky­symyksessä,
on lAustralia siinä
suhteessa ryhtynyt paljon suuri-suuntaisempiin
ponnistuksiin
kuin mikään muu Suur-Britan­nian
dominioista.
Australiassa nähtävästikin on
ruvettu ajattelemaan, että jos
siirtolaisia kerran [tahdotaan
runsaasti saada, niin on asian
vuoksi nähtävä runsaasti, vai­vaakin
ja myönnettävä rahallis-takin
avustusta. Länsi-Austra­lia
par'aikaa tarjoutuu ottamaan
vastaan tuhat hyväksyttyä, maan
viljelijää 'En^?lannista, tuotta­ma
an ne maahan tavallista, alem-inilla
kyytimaksuilla, toimitta­maan
heille määrätyksi ajaksi
työtä farmilla ja sitten anta­maan
heille vapaasti 160 eekke­riä
maata. Siirtolaiselle anne­taan
pätevää ohjausta maanvil-jelystöissä,
jossa tarkoituksessa
kaksikymmentä tai useampia
miehiä asettuu yhteen siirtolaan
ja saa vapaan asunnon omaa
maanvlijeTystilaansa kuntoon
hiittacssaan sekä kymmenen
xiiillinkiä palkkaa päivässä. Far­mien
hinta vaihtelee $3,o00~!|^4,-
000, :\Iaksuehdot ovat mahdoUi-simman
liuoiceat ja maksuaika
80 vuotta. Tätä suunnitelmaa
noudattaen Länsi-Australia ku­luvana
vuonna aikoo tuottaa, ko­konaista
25,000 miestä.
("anada ei vielä' tähän mennes­sä
ole paljonkaan muuttanut ne­lisenkymmentä
vuotta sitten
käytännö.ssä ollutta asutussuuni-telmaa,
jonka mukaan . maa oli
uudisasukkaiden vapaasti valit­tavana.
, Tndet tulokkaat saivat
vapaasti, joko mene.s-tyä tai ka­dottaa
kaiken, sen mukaan, mi­ten
he uuden kotiseutunsa olo­suhteisiin
kykenivät perchty-^
mään. Yrityksiä on kylläkin
tehty edistysmielisen siirtolais­politiikan
muodostamiseksi, mut­ta
sen täytäntööpano on- siirty­nyt
päivästä toiseen, vuoi^^sta
vuoteen. Sotilaiden asutussuuri-nitelma
on täydellisesti menesiy-nyt
kuten sen alullepanijat o-taksuivatkin,
mikä puolestaan o-soittaa
ina hdollisuuksia olevan
tälläkin alalla. Sotilaiden asu­tus
pol itiikkaa siis tu 1 isi muodos-tella
ja laajentaa se yleisiä tar­peita
vastaavaksi.
eJos Canadalle syystä tai toi­sesta
on edullista juuri tällä het­kellä
saada mahdollisimman pal­jon
maan vi jelyssi irtolaisia, niin
syytä olisi tarmokkaasti ryhtyä
toimimaan ja pidettävä huolta,
että kaikki brittiläiset eivät mat­kusta
Australiaan uusia koteja
etsimään.
Ontarion maakunnan päämi-ni
s t e r i onk in j o asia ssa ry h ty n y t
alustaviin toimenpiteisiin. Hän
on nimittäin kutsunut koolle
neuvottelevan kokouksen, jossa
kaikki asiaan innostuneet saavat
lausua mielipiteensä tätä maa-^
kuntaa koskevista siirtolaiskysy­myksistä.
Tarkoituksena on en­nenkaikkea
saada osa muihin
brittiläisiin; dominioihin; etu;-
päässä Australiaan, suuntautu-va.
sta siirtolaistulvasta. .-Tästä a^
lotteestaj joka saattaa muodos­tua
hyvinkin tulokselliseksi, o-dotetaan
hyötyä varsinkin maa­kunnan
läntisille ja pohjoisille
piireille, jotka etupäässä haluai­sivat
saada kykeneviä uudisasuk­kaita
erämaiden asuttamiseksi.
Suomessa, haluaisivat nyt vuo­rostaan
nähdä synnyinmaan lii­kemiehiä
luonaan vieraina, täl­löin
näyttääkseen mielenkiintoi­simpia
seutuja sekä teollisuus-,
kauppa- ja maanviljelyskeskuk-sissa
Amerikassa. 'Kun tällaisel­le
retkikunnalle olisi saatavissa
melkoisia alennuksia laivoilla ja
rautateillä, eivät matkakustan­nukset
nousisi varsin kalliiksi.
Lähinnä on ajateltu 30 edusta­vaa
liikemiestä, näistä jokii
maataloudenkin e d u s t a j a n a i n a t -
kueeseen osaaottavan.
K i r j clm ää se ura a v f issa e h d o-tulvsessa
matkgohjelvr.aksi juai-liiraan
tärkeimpinä käjnitipaik-kcii.
a New York, Ai «any, Nia-
^Mia, Bufalo, ' Detroit. Duluth,
— Toimituksellemme on lähe­tetty
Turun Suomalaisen Yliopis-toseuran
Vuosikirja 1922.
Vuosikirja sisältää m. m. selos­tuksen
Turun Suomalaisen Ylio-pistoseuran
toiminnasta vuonna
1921, kerääjien kokemuksia ja
muistelmia, vaikutelmia keräys-matkoilta,
elämäkerrallisia tieto­j
a Turun Suomalaises Yliopiston
kanslerista ja professoreista, y l i ­opiston
säänncjt ja liitteenä luet­telon
yliopistoseuralle kertyneis­t
ä lahjoitusjäsensitoumuksista V.
1921. Sen ^lisäk.si mainittakoon
Volter iKilven kirjoitus Turun
Suomalaisen^ Yliopiston kirjaston
perustamisestoa ja Tauno Kaliman
Mitucapolis, Chicago Was-l'iii},
t''>n. Lo.Miiiis. ' a matka-uh-jeii-^
aa ei vielä ole Inndittu. )v«js-ka
kutsuun ah.Meen telineet
laliiovat varana kaikille luumia-t(-
iT'niill e seul :5'r;innillo mi^sL
siN n alaisia a 5usta;i tilaisuudtn
ki tsi n lähe*t'i i seei Suomen
M( .«-nijen johJ- « k u i M i a l l ' ' . Kun
on saatu todetuksi kuinka laajal­le
1 ' l o r o k s e l l e v . . ' i . v i t o i v o : a . ; - i,
vahvistetaan loiniUinen . matka­o
h j e l m a , m i n k ä jillkoen kunkin
seutukunnan kaup{)akamarit,
teollisuusyhdistykset ja: muut
järjestöt laativat lähemmät oh­jelmat
vieraitten omalla . paik--
kakunnallaan viipymisen ajaksi.
Että tästä vierailusta koituisi
Suomelle välittömästikin hyö­tyä,
on toivomuksena lausuttu,
että Suomesta otettaisiin mu­kaan
reklaamikirjallisuutta, e-lä
väin kuva in ninu\iä ja. mahdol­lisesti
tavaranäytteitä, kuin
myös varustauduttaisiin Suomen
ciinkeinoelämästä y. m. aloista
pitämään esitelmiä;
Asiaa ei Suomen Messujen joh-t
ok' un t a • V i e lii: oi 1 u t tila i su n d e s-sa
käsittelemään, mutta kysy-inyksessäolevan
kutsun tultua
t i e do k K i n iiy 1 1 • • i 11 e a set ta j a i n lv es -
ken teollisuusniiyttelyssä Tam­pereella,
herätti se diikemiesten
kesken siellä mitä lämi)imintä
vastakaikua, joten voinee pitää
varmana, että Suomen Messur
jenkin johtokimta tähän mielen­kiintoiseen
hankkeeseen tulee
suhtautumaan suopean myöntei­sesti.
työskennellyt käsikädessä tsaa­rin,
byrokratian ja aateliston
kanssa ja joka nyttenunin on
ryhtynyt avoimesti vastustamaan
työläisten ja talonpoikain valtaa.
Samalla Venäjän yleinen niieli-pidc
panee merkille,- ettii Venä­jään
kohdistetun mjtä cpäinhi-millisimraän
saarron aikana, jo­hon
myöskin Suur-Britiinnia ai­koinaan
otti osaa, ci ainoakaan
vastalauseen allekirjoittajista
(Oanterburyn arkkipiisipan olicl-.
la olivat vastalauseen allekirjoitr.
taneet kaikki Enj^lamiin ei;i
k i rk k o k u n t i e n od u s t a j a t) k o ro i t-,
tanut ääntänsä Venäjiin työläis­ten,
t a 1 o n p o i k a i n j a. 1 a st en k u r i s -
tamista. vastaan. Lopu.ksi lausu­taan
kirjelmässä, että neuvosto­hallitus
ja sen mukana työläis-laumat
katsovat Brita nai ia n pa­piston
pi^otestia ahtaan luokka-solidarisuudcn
tunteen .synyttä-maksi,
koska se on kokonaan
tähdätty vä('st()n todellisia pyr­kimyksiä
ja ihmisyyden alkeelli-simi)
ia vaatimuksia • vastaan.
Luokkataistelun salape­räisyys.
'
Venäjän uusi vallankumous.
Suomen liikemiesten Amerikan-matka.
Äskettäin Suomeen saapunut
professori Sanfrid Mustonen on
j ä t t ä n y t Suomen Messujen joh­tokunnalle
laajojen amerikalais-ten
liikemiespiirien pyynnön et­tä
Suonien "Messujen johtokun­nan
aloitteesta järjestettäisiin
vierailuretkikunta Amerikaan
tulevan vuoden elo ja syyskuun
aikana, kertoo Uusi Suomi. Hen­kilökohtaisesti
perille saatetussa
kutsukirjelmässä mainitaan, et­tä
Amerikassa toimivat liike­miehet,
tultuaan jo kolmena
'retkikuntana vieraan varaisesti
Neuvostohallitus, Canterburyn
arkkipiispa ja patriarkka
Tihon.
Tuonnottain kej^rottiin sano­malehdissä
vastalauseesi a, jonka
useat Amerikan kirkkojen edus-taiat
ovat esittäneet neuvosto­hallitukselle
sen kohtelun joh­dosta,
minkä alaiseksi useat Ve­näjän
kirkon edustajat, ennen­kaikkea
patriarkka Tihon, ovat
ioutuneet neuvostohallituksen
taholta. Samanlaisen vastalau­seen
lähetti hiljattain myöskin
Englannin kirkon päämies, Can­terburyn
arkkipiispa, joka nyt­temmin
on saanut neuvostohalli­tuksen
vastauksen kirjelmäänsä.
; Neuvostohallituksen, vastauk­sen
on allekirjoittanut- kesäk. 3
p:nä 'Kremlissä kansankomissari-en
neuvoston puolesta Smolani-noff.
Siinä lausutaan ensinnä­kin,
että patriarkka Thionia ja
muita Venäjän kirkon johtohen­kilöitä
vastaan nostetut syytteet
eivät merkitse hyökkäystä itse
kirkkoa vastaan. Syyte kirkon
yksityisiä edustajia vastaan on
nostettu sen vastustuksen joh­dosta,
minkä he ovat järjestä­neet
neuvostoviranomaisia vas­taan,
joiden tarkoituksena oli
ryhtyä toimenpiteisiin kymineni-en
miljoonien ihmisolentojen pe­lastamiseksi.
Kirjelmässä väite­tään,,
että patriarkka Tihonin
ja neuvostoviranomaisten väli­sessä
taistelussa on suuri enem­mistö
papistoa neuvostohallituk­sen
ja sen edustamien työläis­joukkojen
puolella. Ainoastaan
mitätön joukko pappeja --^ ne,
jotka ovat olleet etuoikeutetuim-massa
asemassa ja jotka pääoma
j a tsarismin ylellisyys on tur­mellut
^ muodostavat patriark­ka
Tihonin ryhmän. Venäjän y-leinen
mielipide, lausutaan kir­jelmässä,
panee merkille, että
Englannin kirkon protestiin ei
sisälly solidarisuuden ilmaisu
Venäjän nälkää näkeviä työläis­joukkoja
eikä myöskään Venär
j ä n papiston enemmistöä koh­taan,
vaau siinä ilmaistaan soli­darisuuden
tunne pientä pappis-kirjoitus
lääketieteellisen tiede-' vastaanotetuiksi itsenäisessä ryhmää kohtaan, joka aina on
Kaja työläisen ja ka!)italistin
välillä on niin kajvea ja niin vai­keasti
erotettavissa, että on vai­keata
m e n n ä sanomaan m i s s ä toi­nen
loppuu ja toinen alkaa. A i ­van
hyvällä syyllä voidaan väit­tää,
että mies, joka omistaa lai)i-on
ja Icuokan. on täysiverinen
kapitalisti, sillä ainakin työviili-neet
ovat hänelle karttunutta o-maisuutta.
Jos hän sitten lainaa
lapion naapurilleen ja saa siitä
hyvitykseksi pussillisen jverunoi-ta,
voidaan hiintä pitiiä keinottc-lijaiui
tai riisläjänä. Äskettäin
tutkiessaaii luokkataistelun syn-tyjii
syviä, Ne\v Yorkin " lOven-ing
M a i l i n " iinanssiosa.ston toi­mittaja
Henry ILazlitte tulee m.
m. seuraaviin johtopäätöksiin :-
'•Nykyajan iiiaailinaa vaivaa-
V i s t a t a 1 o n d (d l i s isl a 11 a rl i a 1 u u I o i s-t
a o n yksi kaikkein vaarallisin)-
pia ja laajininudle levinneitä se,,
että luullaan jViiäoiiian ja työn
luonnostaan olevan toistensa vaV
tustajia. Ajatus ilmaistaan la-vallisest
i kahdessa pykälässä,
n im.:
. (1) On olemassa, kaksi vastak­kaista
'Muokkaa", kapitalistit ja
työläiset, työntcettäjät ja tyrinte-kijät.
Niiden edut ovat niin. i l ­meisesti
toistensa vastaisia, et>s,
toisen voi tt o a in a ta j-)a h 11lu. t oi-s
e n kusta n n n k sei I a, • t o i se n 11 ä vi -
oksi.
(2) "Työläisten" edut' ovat
yhtäpitäviä toistensa kanssa. .
J a kaikesta huolimatta yllä­mainitut
"ponnet" eivät siedä
p i e n in t ä k ä ä n a r \' o s t (^1 cv aa t a r-ka
st usta. Ero ka pita 1 ist in ja t y ö-väen
välillä on yksinomaan muo­dollista
laatuav Jonkin korpora-tionin
työliiinen, joka omistaa
yhtiön osakkeen,v on kapitalisti.
Mies, joka nauttii korkoja. 50:
d o 11 a r i n s u u r u i s e s t a. L i b e rt y - b o n -
dista, on kapitalisti. Tuo kreik­kalainen
siirtolainen kadunkul­massa,
joka työntää kaksipyö­räistä,
hedelmillä ja suklaalla;
lastattua kärryä edellään, on ka­pitalisti;
Hän ei tee työtä kenel­lekään
vieraalle. Hän on pää­omansa
kihmittänyt hedelmäkär-ryihin,
joka siis on hänen, kapi-taalinsa.
-Hän on ostanut hedel­miä
j a s u k I a a t a j a niy y n i i t ä s u o -
raau, yleisölle, kuten minkä vä-hittäisliikkeen
omistaja tahansa.
K a i k k i se, minkä hän saa aher­ruksensa
tuloksek.si, on voitto^
eikä palkkaa. Ja jos hän vielä
'saisi päähänsä palkata apulaisen
kärryjä työntämään ja myymään
hedelmiä ja suklaata, niin hän
samalla olisi työnantaja.
Toisaalta katsottuna taasen
pankin presidentti^ suuren teräs-trustin
presidentti tai rautatie­yhtiön
presidentti on myöskin
työläinen. Hänellä saattaa olla
yhtiössä osakkeitakin, aivan sa­moin
kuin tavallisella työmiehel-läkin,
ja usein niin onkin asian­laita,
mutta ei suinkaan väittä^
mättömästr niin tarvitse olla.
Todellisuudessa osakkeenomis­tajat,
ovat hänet valinneet joh­tokunnan
välityksellä nautti­maan
palkkaa, ei voittoja. Sosia­listien
kieltä käyttääksemme hän­t
ä on '' riistetty'' aivan • samalla
tavalla kuin kreikkalainen hedel-mäkauppias
saattaa " r i i s t ä ä " jo­takin
muuta henkilöä."
K r e i v i Ilja Tolstoi, kuuluisan
venäläisen kirjailija-vainajan
poika, on äskettäin vakuuttanut,
e t t ä Venäjällä tulee »syntymään
uusi vallaidiumous scui-ankseiia
Haagin konCerensista, jossa Ve­näjän
raha-asioita ei parhaalla
tahdollakaan kyetty saaiiuian jär
jestykseen. Kreivi Tolstoi lau­sui'
m. m.
" Bols h e v i k i joh t a j a 1 lupasivat
tulla Cenuan konterensista ko­tiin
.mukanaan niin runsaasti ra­hoja,,
että niillä olisi voitu mak­sa
a sotilaiden | )a l k a t, n i u 11 a 11 e
saapuivatkin tyhjin käsin. Nyi
h e o V a t u u d eli e e n 11 a a 1 i n cv. t ho i -
nätukon hevosensa eteen • H a ar
gin kon 1'erensin. Olen .melkein
varma jo etukäteen, että tvdokset
tälläkin ke r ra I Ia s ii |) i s I u va t o 1 e -
matlomiin, ja siinä tapauksessa
Ven ä jii 11 ä tul et; va 11 an k un ro us.
On vaikea mennä sanonuuin iniii-k
ä I a a t u i n e n se; 111 le (! <J 1 ei n a a n,
.Mona rk ist i |)uolu(' on e r i t t ä in hy­vin
organiseeraltu, sen olen ikii-väkseni
tullut: liuoouiamaan. Val­lan
kumous saattaa siis keskittvii
ponnisteluihin ainakin joidvun
aikaa kestävän yksinvallan |)ys-t}
i:tämiseksi, .mutta ole?!' vanna,'
e t t ä enncji [)itkää syntyy '-Vcnä-
.) ii n Y11 (1 y s v a 11 < i l . " , ,j ^ 1 a n i i ] i ä k i n
puolestani toivon."
Kreivi lausui vaiiilelunsa IMII,^-
lannin ja muiden 'Europan mai­den
ta ipuvaisuudcsla. neuvoslo-liallituksen
tunnustamiseen. Sa­malla
, hän ; ylisti valtiosiliteeii
llugliesia ja Vlidysvaltain hallia
tusta, . joka piiältiiviisti.on siitä;
k i e 11 ä yt y ny t. . / ' S e n 111 n n u s I a m i -
nen merkitsisi vain Venäjiin kiir-juuden
.pidentiii11istäsa11oi 11iiii.
/ ' V e n ä j ä n kansa kuuluu syviin
rivciJiin, mikä ei o l e asiaiilaila
sen nykyiseen hallituksecMi iiiih-
(len. l^olslievikeja ei .ole vaita-asemaaii
-valittu eiiväinillääii
muullak;{ian t a v a l l a l K i d ä n ; halli­tustaan
tdily Iailli^ek^i. IleillJt
ei ole m i 11 kiiä 111 a ista ()i k<• ii 11 ?i; \^{•-.
n.ii j ii 11. \' a 11 i o i l o m a i su u (I en. k äy I• -
tämisoen ja he voivat trirjdta
myy j ä vä k's i a i noa s ta a n • va ra s t e i -
tua .omaisuuttii, jollaiset.')] kini])-
paan etujaan katsovat liikemie­het
cfvät rohkene: antautua.Mi-nidta
on usein kysytty, mitii mi­nun
isiivainajani I J C O Tolstoi nli-.
si ajatellut liolslievikei.sta. Kir-joituksissaan
hiin . antaa'- selvän ja
t ii s mii U i s e 11 > \- a s t a u k se n. i l ä ii v a s-i
tust i kaildcia sella isia voimia,
jotka väkivallalla yritfiviil; ku­kistaa
laillisen halirtiiksen, olipa
se sitten miten despoottinen ta­hansa.
Ajani)itkääri Veniijän va­listuneella
kansalla f)Iisi ollut
tarpeeksi voimia, kukistaa ivoma-novi
ii: h i r mu hai 1 it us il ma n vii k i-va
1 taa ja vere n v n od a tus t a. M i -
nun : isäni ehdottomasti luotti
passiivisen vastarinnan periaat­teeseen,
joka on sopusoinnussa
kristinuskon ja maailman ; v i i -
saimpien. miesten ()i)in kanssa.:
'Scntähden hänen tuomionsa bol­shevismista
olisi kuulunut seu­raa
va st i : " Tä m ii l i i 1; e on sy n t y-nyt
:Sodastaj pahuudesta ja ve­renvuodatuksesta.
Sentähden sii-tii
ei saata koitua . mitään i i y -
vaa.
"Bolshevikieu kokeilu Venii-j
ä l l ä on suurinta poliittista kei­nottelua,
mitä jnaailma koskaan
on : tuntenut. Tukahuttamalla
väestön ty öh ai un ja t a k a va r i k o i -
maila työläisten työn tidokset,
ovat l)olshevikittuhon.neei luo­van
energian, joka. on eteenpäin-pyrkiraisen
pääperusteena ja jo­ka
is e n k a n s a n r i kk a u d en v ä 111 ä -
mättömänä edellytyksenä. Ne^
kin, jotka Venäjällä vielä teki>-
vät työtä, tekevät sitä henkensä
pelosta tai ovat siihen pakoitet-tuja
elämänsä yllä pitiimiseksi,
eivätkä suinkaan työnlialusta,
joka sittenkin teoreettisesti on
ainoa perusta, jolle •yhteiskunta
voidaan rakentaa.-'
kymmenkunta päivää, multa se­kä
pääkaupungissa' että kiei'lo-löatkallaaii
Jialki maan ja Tam-pVrree
en suurissa näy H e l y i s s ä he
n ä k i v ä t tä ä l l i t (i ii i n ii n k esk e i se 11 ii:
j a vilkkaasti toimivana, ja sel­v
ä s t i ilmeni, e l l ä he kiiyniiijliiiin
oi iva t t u 11 e e t; iiii ke m ii ii 11 ja k ok (• -
maan. maasi a m U H ! ja. oloisiamme
l)aljon sellaisia uiilla, josta ei
l i e i l j ä olliil ennakolta, miläiiii tie­toa;
s e k ä eli ii paljon vääriä cii-
11 a kk o 1 i cl o ja . 1 u l i .o i k- ;i is 1 u k s i; •
Saiiotiialelil imieskokoiiksen ai­kana.
.t(>ki. : k u i l e n k i n omii uisen
va i kul uksen, c l t i i m e l ke (n k;i ik is-sa,
sk'aii(lniaavisille vicrjiillc suo-malaiselta
laholla pi( | i'lyishi pu­heissa
il m e 11 i jo n k i n I ai n en o 111 ;i
i 1 a I v e k s u n I:; i, .o 111 ie n o I o; j e n, 1 i > i -
d<'n ja saaviiliislen i i ö y r ä m i e l i -
nen ala-arvioint;i. Mitlj mc liijij.
lii, . e i h ä n nieiUii iiiilJiiin j;i
emmeliiin me i i i i l i i än ole. l\;iikki
011 va s la :a 1 u ss; i a n, e n s i \' ri ty s I e n
tapailua, ja sekin viilTii,;niilii. o-l(
Minne aikaansaanee], oii sk;m(li-naavisla
lahjaa, ja I»erinIiiii.' Siel-tii
Skaiidinaa\iast; i Lihiiin.i
N^&yineni kurssimme rahaläU©
! tyksille' SUOJ\lEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
J\IiyÖ8 myömmL- pankki-osoituk
sia (shekkejä) markoissa y l l ^.
mainit., kurssin jiilkeen ja erikoi
sia, ko I men prose n ti n kork oa ve-.
t ä v i i matk-usiajieii shekkejä c\»l-
1 a)'c*i ssa, p o tka S u o m essa 1 u nasta*
taan siel il voi massa-olevan doll>.
r in turs^sin jälkeen.
Q.fuittakaa l ä h e t y k s e n n e vas­taanottajan
ja i ä l i e t l ä j ä n osoit-teclhii
varusLeUuna osoitteella:
Fp. .ign Department
First National Bank
HANCOCK :: MICH
—I'('nislcllu V. 1874.—
Vui-it i{;:j,000,ooo.oo.
• v-;';;.;:Cv,:.'v-; • •-:•:••:•::•:.•.•.:
K i r j o i t l a k a a siiomeksi; meillä
on kuusi suomalaista l i i k k e e s s ä m -
mc.
|Lähely^kulut ^ ralia^l^
posiin / kautta on loe.. summilh?
:allc'-$20.(/!J|;^^^s
mUta nutiiäh: kuluja ei pentii^ •
14i h c I/y sjvu 1 u t. • sä h köt e itse oa
!i>3.r)Grkuilvilta :SUihinilta/\^;^
) K a i k l a lähet.ykset osoitetaan
Ivnotsista Suotuen kansa ,„, saa-^pjjstin kauha, jos sähkösanoma-nut^
uskontonsa,, europalais-ii l|äl)elyslä ei erikoisesti pyydetä.
111 a ai Iinan kai.SI )in uksensa, Skan-d
rna a vian m a i l a , lii hin ii;i - JAuoi^^ia
]iie saamille köaik''sla l>iili;i,i
j . n. e.
Sanat \'aili tel ivat. in ui ta ;)o;t('n-k
il 1 t äl I ii n s u n n ta a n J i • r \- e 11 (1- i 111 i n
melkein kaikissa pulleissa. J.i tä­t
ä . o m i e n -(ilojeM i a omien ansioi­den
: \- ä11ii]\sy 111 istii^ j ; 1 kiiIo 11is11ii-
(Ien \-elka;j i ä n l e e i i piiin . kerrat­tiin
niin u.seasii. i'l |.;i ainakin^ tii­man
kirjoit tajalle ii^eaiiipi kuin
y k s i: s k ai K I i na a v i e ii ed i i.s1 aja la 11 -
sui siitä liyviilitahloista ..Ivtiiiiiiias-tuslaan.
Killiin se kuli tuuri, lau­sui
muuan, .m(idiink;tiin luoiiia n -
le, nniiialtalianmekin sen- oicimne
saTineel. •
Ja niin on todella laita. I\aik-
]\\ sivislysliiin on kaiken lopuksi
lainata\ araa,- . .(ikii siinii oikeas­ta
a 11. ole ta I )a 11 a 1 a sk; 'a kai isa i 11 -
\iilisiii-.Jviitollismi.(leii\'eikoja. Ai-
Iinasi aan •: raa ka laisiiu,^ oli kerra n
k'()tiiii.aista, • Teirncrin . sanoja
]<iiyt1äak'semiiie,
l'>i kukaan I iel \st ik.uiii tis.sa
niaas^-a ole i-rjiejji^-oti liiiinu>t.i;
liiat la Iviiotsiii t(iilii viiii : liiiisi-niaiscii
sivistyksen jiiurriiltaja-na
S.ii()iiu>en.. .Mutta, jokainen
ruotsalainen \ on itse valmis
m y () n t ii m ii ii n. e I tii: ii i • o lv M M 11 e.
liistfi "la Iljasta seitsemiin sa­dan
vuoden • kuLiies.sa. myöskin
jotakin m a k s a i i e e J . jolcii ..N-elka,
0 1 ! tullut iiielko jmiiirässä Ivie-ti-m^
tyksi,. elika|)ii oiki'aMiinin,
lamalla . liinnnioon yliteis(!n
toriamnre kulun, • [lenniileeir
j u i u n i i i a k s e t u k s i . v
l - i i i i m e k ä ole kuulleet Kuotsiii
l ä s s i i suhteessa mi naii n \elkoja-si
visty k-:
e l ä m ä ä ra'
o -
(tn-n<
i esiiitty\aiik.ian, enemmän
kilin Tallisi,,iii J,, .\<.rjank<iaii sii-l.
i korki-asi.i ^rU,\ kirjallisesta
etl.i iiiiiii.stakin kuliInurista jon­ka
ilmausten jiolijalie tiissii
m;i.'issa • o n n i i n paljon,
s e l l i s t ä . .sijioiiialaisla
kennel 1 ii.^ '
' ^ i l l . i .pnakiii iin' tassa maassa
toki i K c k i i i o l e m i l l e tehneet.
- Oli liif)n'no|lisla. eltii kokoiik-
-essa pnlel.viss. i puheissa suoma­l
a i s i e n lal/ioli.i tuli \oiinakkaas-ii
. l u l K i l ; i i i s / n f i i k s i Suninen kan-
^'in tiinleina \ lileisl uiilo ja kult­in
ii l|'ii,ien : ., yliteenkimluvaisnus
p o h j o i v n i a i d e n kansojrii kanssa,
<• 11 a sk a n di n a a vi si 1 l e v ierail le m -
me: todella tuli (isi.nlctuksi Kuro-
|»aii rajan : ;kiilkevan Iva ja jokea
pitkin. M u t la loista . o l i n a i i v in
laiisnnloihin liittyn\t I n i i i a n p ä i -
\M1 n e n n M1 aii koi 11 u n sa . ii a Ivek-snnl.
a. Joka, i/iiik;tIr se ei. tehnyt
jonkinlaista haavilla kulkemisen
vaikritiista. jok;i. ei. t i e t e n k ä än
ollut ta rkoit uksena, tuntui alati
^ 7 '
I., -,r.i. ' l ^ i ^ ^ K g ^ i i ^
11
\
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen/ toiminta.
Sh
Omat ansiot ja toisten
ansiot.
— Älä lonkkaa toisia sillä, mi­kä
itselleni tuottaa tuskaa.
- ' Ä s k e t t ä i n oli Suomen kansain
la; harvinainen ja arvokas tilai­suus
nähdä vierainaan ^puolitois­ta
sataa Skandinavian juaiden
julkisen sanan edustajaa, niiden
joukossav. sanomalehtityössä ja
maansa muissa julkisissa toimis­sa
jo kauan palvelleita ja anSi*©!-
tuneita, laajemmaltakin Euro-passa
tunnetulta nimiä", kirjoit­taa
Turun Sanomat. "He tosin
vupyivät maassamme ainoastaan
4f/
m
lähettäessänne ottakaa huomioon, ettfe. allekirjoitta-neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo j a voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KU.ESSI ON TÄNÄÄN
i
i i
SUOMEN MiiRKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin.kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaiadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut ralialähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Uokaiseltä seuraavalta sa-dalta
25e.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee yastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet Mrjoittaa hyvin tar-kasti.
m
mm
rt
POET ARTHUR, ONT., CANAD^
E-