Canadan uutiset, August 3, 1922

              'li
9f
1
m. .(|
r Ä l ö i i tJKMÄ fÖBl MfSStrti, Öt^H CA^iiiÄ, Torstaina, Mök. ä p. ÖäS -mm 3
IB o m a a n i .
Kirjj. Max Pemberton,
* ' Suomennos.
(Jatkoa viime n i r o o nO
' Ojiko Black niinmuodoin kuol­lut
l Oliko hiiri lehiiyt lopun r i ­kollisesta,
surullisesta cläinäs-tään,
vai oliko^ hän joUakiii ihr
moeljisellä tavalla • pelastuiiui
minun nukkuesiani? Oliko hän
todella kadonnut maapallolta
: ^ : v a i oliko hän |yielä miettien kos-
Uoa? J V a i o 1 i^k^o 1 j ä n: m i e l i h ii i r i ö s-sä
hii^ittäyt.Vriyt mereen ja saa-
-nut ItseniurJinnljau surullisen lo­pun?
' H u voinut vastata näihin
kysymyksrini niiitla ennen kuin
ehdin laivalle, tfin havainnon,
että Jkangasvyö, josta Black oli
puhunut, oH sidottu vyötäisille­ni
tukevalla nierijnicheu solmul­la.
Vaist(|)||iaisesti arvasin että
Blae}(!^viimeiseen hetkeensä saak­ka
qli nimun oriiituisella hellyy-d
e l l p n rakii^^tanut ja ettii liän
, täten, tahtoi lahjoittaa m i n u l l e
osan aarteist}^, j();ita r rosvousret-killään
oli koonnat. -Minulla oli
kiihkeä halu nal|(lita vyö arvok­kaine
sisällyk^inecn mereen,
m u t t a solmu oli »niin lujasti s i ­dottu,
että saavuimme jo* TIolT-nunRilaivalle
ennen kuin jäykis­tyneet
sormeni saivat solmun a-vatuksi.
Minun on ,mahdoton kuvata
mitä tunsin, ikuii kapteeni toi­votti
minut |tervetullecksi l a i -
, vaansa , j a iniel/i.itö hurrasi, niin
ettii ulappa kajaliteli. lOnsin sei­soin
kuin. kiveftyneenä, m u t ta
s i 11 o n t ä y t f y i. s[v d ii meni k i i t o l l i ­suudesta
jfJ ilos'ta j a minä itkin
k u i n i pieni^^ lapsi. Kelpo meri-mielibt,
joiden leveä saksalainen
murVe oli ilninullc hepreankieltä
— yihmärsin vain jonkun sanan,
k ä s i 11 i A' ii t k y 11 ii k i n t u n t e en i j a^
yst{ivallisesti taputtaen minua o-laIle
veivär he |,uninut kapteenin
h y t t i i n , riisuiva^ yltäni ja pani-|
vat minut vufi^teelle. V a i v u i n j
heti uneen j a i i i i k u i n useita tun-:
teja. :Herätessäni tunsin itseni
toiseksi i ihmiseksi ja syötyäni |
lautasellisen lämmintii keittoa ja i
juotuani i])ari lasia viiniä; tunsin
voimien^i palautuvan. Nousin i s ­tumaan^
vuoteellani ja näin että
oli viety pois, mutta
timantteja j a kujn avasin vyön
1 kokonaan, löysin sieltä noin 50
komeaa ' t i m a n t t i a , muutamia
harvinaisen kauniita mustia helr
miii, suuren smaragdin j a pjeneh
käärön, joka sisälsi hehkuvan
punaisia rubiineja. 'Käärössä öV,
myös paperi, johon oli k i r j o i t e t ­t
u : ""Poikani — sillä poikanani
olen sinua pitänyt — ota nämä
kivet minulta m u i s t o k s i ; ne olen
rehellisellä tavalla ansainnut. J a
tahdon, vielä sanoa, että olen r a ­kastanut
sinua kuten oma isä.
Muistele sitä, kun - olet uuhoitta-niit
kapteeni lMackin."v;-
Siinii oli B l a c k i n viimeinen
tervehdys. Pistin jälleen vyi)-
hön jalokivet, joiden arvon las­k
i n vähintäin -10,000 imnnaksi,
j a pukeuduin vaatteisiin, jotka
kai)teeni oli minulle lähettänyi:.
Sitten menin kannelle^ missii rai^
1 is inerituuli j a kirkas auringon­valo
tervehti minua.
iloiTnung oli matkalla Königs-bergiiu,
mutta hieman kapteenin
kanssa neuvoteltuani, tarjoutui
hän auliisti poikkeemaan Sout-h.
anij>toniin, • jotta pääsisin j)!-
k(!mmin kotimaahani. Suostuin
mielihyvällä hänen . tarjoumuk-^
seensa,. sillä ikiivöin kiihkeästi
tavata- ystäviäni, j a kun kolman­tena
yönä saavuimme Knglannin
kanavaan, en odotuksesta saanut
hetkeäkään nukutuksi, vaan kä­velin
levottomasti koko yön k a n ­nella
,kunnes aamu koitti. 'Kel­lo
3 ajoissa iltapäivällä laskim­me-
a n k k u r i i n Sout ha m i)t onin e-duslalla
ja lahjoitettuani -kap­teenille
timantin kiitollisuuteni
osotteeksi sekä toisen kiven,
jonka hän lupasi m y y d ä j a j a ­kaa
ra ha t m ie h istöl le, astu in ve­ri
e e s e en ;j a. i n i e h i s t ö n e l ä kö ci n -
huutojen kaikuessa läksin souta-;
maan satamaan.
Olimme tulossa sisäsatamaan,
kun samassa huomasin ankkuris­sa
lepiiävän huvipurren ja tun­s
i n : sen omaksi Celeiksokseni.i
Daii käyskenteli :kannella. P a ­rilla
i-ivakalla airon vedolla sou­dimme'
laivan viereen j a liarvoin
lienee sydämeni hartaammin
sykkinyt ilosta kuin nyt huuta-
I essani
H o i ! D a n i e l :"
" H o i I'' huusi Dan vastauksek­si.
vaa-ttee^ii
vyö oh; avaamatta jätetty tuo­lille.
P i t e l i n sitä kauan k'ädessäni
epäröivin, tuntein. Vihdoin päa-t
in a vat a sen ja ha m pa ill a n i
sainkin kiskotuksi neulotun sau­man
auki. Avatusta vyöstä vie­rähti
peitteelle noin '^0 upeata
jalokiveä; ne vliV'^^' niin suuria
j a loistavia ettiiffeMidahdin häm­mästy
Ic^sestä. . !ia' ihastuksesta.
Siinä oi i verra t to m ia brasil iala is.
'' O i k e as t a an o n n i m e n i Da n
— luvalla sanoen,mutta — vi^v
sun sarvijoukko! — eikö siinä
olekin meidän, nuori herra ! "
Ja vanha m e r i k a r h u alkoi
liuutaa hoilata ja heilutella kä-sivarsiaan
ja nakella köysikimp-puja
kannella, kuten olisi äkkiä
kadottanut järkensä.
K A I I D K S K V M M I O N K S S E I T -'
iSE.MÄS H 7 K I I.
Seikkailuni päättjry.
Ennen kuin Dan ennätti toiu-
'tna ällistyksestään, olin i-ientä-nyt
kannelle köysi portaita myö­ten,
jotka aina riippuivat Oeicis-in
kupeelhyi Oli hupaista nähdä
miten tuo kelpo vanhus puristi
kättäni suuressa kourassaan ja
katseli- minua, kuten ei voisi usr
koa omia silmiäiin. MuMa minä
keskeytin hänen ihastuspuuskan-sa
kysymällä olivatko Koderick
j a i\Iary 'äskettäin käyneet näil­lä
mailla.
" K a s miten sattuikin! Ile o-vat
niolemrnat parhaillaan,^salon-gissa
ja m i e h i s t ö ' on lomalla.
Peijakas vie, jospa olisin kym­menen
vuotta nuorempi—- mut­ta
sitä ei voida auttaa. Menkää
yllättämään heidät; herrasväki
ottaa i)ienen ettoneen murkinan
jälkeen, iiähkiiäs, sir. Menenkö
sanomaan että ])utositte pilvistä
kannelle? Jumala sentään, t u ­len
kohta . sokeaksi, niin olen
teitii lähyslänyt, s i r . "
A''anha Dan i)arka nähtävästi
ei enää tiennyt kummalla j a l a l la
seisoi, ja miriii jätin hänet i h ­mettelemään,
hiivin hiljaa salon­gin
portaita alas, avasin oven ja
astuin varpaillani sisälle/ Mary,
jonka lapselliset kasvot olivat
kalpeat ja surulliset, istui lukien
k i r j a a j a nojasi piiätään käsiin,
lioderiek loikoi sohvalla sikeäs-sii
unessa j a k i r j a , jota hän oli
ollut lukevinaan, oli vierähtänyt
hänen sylistiiän lattialle.
Olin avannut oven niin hiljaa,
(ittei kumpikaan kuullut tuloani.
Tämä oli elämäni suloisin hetki,
kun se isoin hei tii ka tse lem a ssa
j a odotin, knnnes ^lary kohotti
jiäätiiän j a katseemme yhtyivät.
Si 11 oin kumarriiin pöydän y 1 i ja
suutelin liäntä, ja vaikkei hän
virkkanut sanaakaan, olivat hä­nen
silmänsä kosteat kyynelistä.
Mutta seuraavassa silmänräpä­yksessä
hän h y m y i l i ja lapselli­nen,
kiihkeä ilo k i r k a s t i hänen
kasvojaan.
" . M a r k ! M i n u n on vaikea us­koa
että tiima on todellisuutta !•'
kuiskasi hiin puristaen, minut
syliinsä niin kiihkeästi kuin ])el-käisi
minun jälleen y katoovan.
" . M u t t a minulla oli koko ajan
aavistus : että kerran palajaisit
luoksemme."
Samassa heräsi: Hoderiek ja
minut nähdessään liiin hieroi sil­miään
j a v i r k k o i kuin unissa:
" K a s , oletko sinä täällä?"
v M a r y n valmistama tee m a i s ­tui
erinomaisen hyviittä j a K o -
deriekin sikareilla oli oiva tuok­su,
j a k y 11 ä n e t n (ii He k' el [) a s i v a t-kin,
kun istuimme yhdessä ja
ininä kerroin seikkailuni. M u t t a
se oli pit:kä juttu j a ehdin vain
kuvaamaan vaiheitteni pääpiir­teet.
IXe puolestaan kertoivat
mimmoisessa tuskassa olivat
vuokseni olleet ja miten innok­kaasti
olivat koettaneet minua
pelastaa. Kun ei minua, k u u l u -
putkaan kotiin sinä iltana, k un
olin vakoillut Paoloa^ olivPode-riek
vihdoin käynyt laivalla ja
sai iDanilta kuulla, miten ihielet-tömään
yritykseen olin ryhty­nyt.
Hän riensi heti ilmoitta­maan
asian polisille, mutta se
oli liian rayöhäistäj olin jo k a ­donnut
j a k a i k k i tiedustelut OUT
vat turhia. Seuraavana päivänä
Koderick ja kapteeni York i l ­maisivat
kaikki mitä tiesivät
Blackista j a hänen laivastaan ja
ei koskaan ole uutinen herättä­nyt
suurempaa huomiota. Säh-.
kölennätin julisti asian ympäri
maapalloa j a laivaliike A t l a n t i l ­l
a keskeytyi moneksi . viikoksi
melkein kokonaan. Useat valtiot
lähettivät risteilijöitä • v i l k k a i m -
m i 1 le vai t a m e ri v äy li 11 e j a- s uu r e t
.matkustajalaivat hankkivat tyk­kejä.
Päivän polttavin kysymys
o l i : onko nimetön rosvolaiva jo
valloitettu? "Mutta kului pitkät
ajat ilman letta tapahtui /uutta
ryöstöä ja koko juttua alettiin,
pitää vilkkaan mielikuvituksen
tuotteena.
Sillii välin Roderick ja Mary
oUvat palanneet Lontooseen i l -
111 o f Itämaanasi a n a m i r a a 1 i v i ra s-tolle.
Ifseita panssarilaivoja ja
risteilijöitä liihetettiin A t l a n t i l l e,
mutta palasivat tyhjin toimin.
J u l i s t e t t i i n ."iO^OOO punnan p a l -
kii]to sille, joka voisi saattaa n i ­mettömän
laivan 'miehistöineen
haliitukscn kiisiin ja Koderick
lähetti m y ö s . taitavimmat salapo­liisit
New Y o r k i i n , Barisiin ja
Si)ezia{m. Niimä saivat tosin sel­ville
kapteeni Blackin aikaisem­mat
vaiheet, -mutta kaikki mitä
hän viime vuosina oli toiminut,
j) y s y i e li d o t to i n as t i s a l a ttu n a. J a
kun viikko toisensa jälkeen k u ­l
u i eikä m i n u a kuulunut palaa­vaksi,
otaksuivat kaikki että o-li
n h e i t tiiny t li en ken i u li kar o h ke-alln
retkeliäni.
Jotenkin näihin aikoihin Black
j a minä saavuimme Ivontooseen,
ja K i n g , joka yöt ja päivät o li
odottanut Blackin tuloa, näki
minut . vilahdukselta rautati^^n-asem
a lla . K in g säh kiit ti heti a-miraalivirasloUe
ja Roderickille,
ja tämä riensi päätiipahkaa. L o n ­tooseen,
mutta minä olin j o läh-tenytv
kurv hän saapui perille.
S i 11 e h ii 11 m a t k i is t i 'S o 11 tl i a m p t o -
niin. sai k u u l l a että sotalaiva oli
lähetetty Blackia ahdistamaan ja
hän jäi M a r y n kanssa sinne, saa­dakseen
kuulla miten tämä pe­to
i tta va taistelu, josta r i i p p u i c-lämiini
ja kuolemani, iiäättyisi.
Istuimme, kauvan puhellen seik­kailuistani.
Maryn tummat sil­mät
säteilivät ja itse Roderiek
voitti tavallisen velttoutensa ja
uneliaisuutensa; innostus teki
hänet oikein virkeäksi.
'Huomenna kautta jumalten
me saamme Lontoon
sisä
tan A n k k u r i l i u j a n 20,000 puntaa
— Amerikassa luvatuista p a l k i n ­noista
puhumattakaan. Sinun t u ­levaisuutesi
on taattu, vanha
veikko. J a sitten teemme retken
Grönlantiin j a etsimme Bla(jkin
turvapaikan ja anastamme hä­nen
lastilaivansa, joka näyttää
päässeen livahtamaan pakoon so­t
a l a i v o j a ; niin siitä tulee peräti
hauska huvimatka."
" M i t ä arvelee M a r y tästä t u u ­masta?"
kysyin minä.
"Minä en ikinä enää tahdo
jättää s i n u a , " vastasi hän, S a ­massa
kuului kannelta v i l k k a i ta
e 1 ä k ö ö n h 11 u t o j a. J a k u n r i e n s i m-me
sinne, ympäröi minut vanha
kunnon miehistöni; jokainen
tahtoi puristaa kättäni j a onni­tella
minua. Toisten, laivojen
mi(.'histöt yhtyivät eläköönliuu-töihin,
kunnes koko satama k a i ­kui
niistä. Mutta kaiken tämän
riemun keskellä en voinut olla
ajattelematta Blackia ja kysy*
mättä itseltäni - . O n k o tuo mies
todella kuollut vai ilmestyykö
h ii 11 jonakin . pii i vii n ä u ud eli een
A t l a n t i n vitsaukseksi' levittä­mään
kuolemaa j a kauhua ympä­rilleen?
Vai onko hän löytänyt
hautansa valtameren pohjalla,
valTameren, jota hän kerran hir­muvaltiaana
hallitsi?
N i i n , kuka tietää sanoa sen? .
L o p p u.
VUONNA 2000.
78 vuoden kuluttua jo tulee se
uudenvuoden päivä, jolloin kir­joitetaan
vuosiluku 2000. K u n
tilastotiede sanooj että nykyään
ciävistä vain yksi .seitsemästä
voi elää n i i n vanhaksi, että saat­taa
n ä h d ä se n pä i V ä n V ai k e ne -
van, lienee nykyisin aikaihmis­ten
ijässii olevilla mielenkiintois­ta
kiivitellakin,minkälaista on e-lämä
silloin, .
Paul Louis Ilervier arvelee sii­tä
" F i g a r o s s a " seuraavaa:
mään! Kakas ystäväni, huomen­na
-matkustamme Lontooseen ja
vaadimme sinulle nuo 50,000
puntaa, jotka hallitus on luvan­nut
B l a c k i n voittajalle j a Mus-
/
• O I
6
o
Lähtöpäivä
1']lokuunl3. Can.
< l
(ti
CU
<<
t i
tt
tl
tl
11
td
Pacific
,T Can. Pacil'i(;
5, Cunard
h Valk. Tähden
Oan. Pacific
1 r <;an. Pacific
12 ^ C a n . Pacific
^2 iValk. Tähden
!15 ,Can. Pacific
16 ' Can. Pacific
18 ' Can. Pacific
19 Sw^ American
II) Cunard
19 Valk. Tähden
23 Can. Pacific
25 Can. Pacific
26 Cunard*
2B Can. Pacific
26 Valk. Tähden
30 Can. Pacific
Laiva
M I N N E D O S A
E M P R E S S O F L V D IA
ANI6AINIIA
K10OL\'A (uusi)
EMPK.KSS O F F R A N C E
M O N T R O S E
T U N I S I AN
.AIECAOTIC
Kantavuus
14/)00 tonnia
17,100 tonnia
15,000 tonnia
16,500 tonnia
18,500 tonnia
16,400 tonnia
30,500 tonnia
15,000 tonnia
E M P I I E S S O F B R I T A I N 15,850 tonnia
: \ I K L T T A
VrCTORIAN
DROTTNINlCTIIOL:\r
A L B A ' N I A
CANOPK^
E M P R . O F S C O T L A ND
MONTCALM
A N D A N I A (uusi)
METAQAxMA
C A N A D A
T\IlNxNlEDOSA
14,000 tonnia
11,000 tonnia
11,200 tonnia
12,600 tonnia
12,100 tonnia
.25,000 tonnia
16,500 tonnia
15,000 tonnia
12,000 tonnia
10,000 tonnia
14,000 tonnia
Satamasta
"Montrealista
Quebecista
Montrealista
i \ l . ' : i t r c a l i s ta
Quebecista
l\lonlrealista
.M OI; t realista
Montrealista
Quebecista
Monrrealista
iMo.Mir.^alista
New Yorkista
Montrealista
Montrealista
Quebecista
l^lontrealista
Montrealista
Montrealista
Montrealista
]\rontrealista
Satamaan
Sbuthamptoniln
Southamptoniin
Plymouthiin
L i v e r p o o l i in
Southamptoniin
L i v e r p o o l i in
Clas^owiin
InVerpooliin .
Liverpooliin
Southamptoniin
L i v e r p o o l i in
Göteborgiin
L i v e r p o o l i in
L i v e r p o o l i in
'Southampton :
L i v e r p o o l in
Plymouthiin
Glasgowiin
L i v e r p o o l i in
S^outhamptoaiiin
III luok. piletti
Helsinkiin
$100.50
$108.50
106.50
$106.50
'$108.50
$106.50
$103.50
106.50
$i08.r)0
$106.50
$106.50
110.50 ,
$106.50
$106.50
$108.50
$106.50
106.50
$106.50
$103.50
$106.50
\
\
Koko vuosi i $2.50 7 ^ 1 ' /
P u o l i vuosi , ' -. • $1.50 jl^ ^(P'
Neljännes vuosi l^a ' f £
" YHDT^VADTOTHIN J A S U O O T E N : ^ '/[^
Koko vuosi I $3.00 |T
Puoli vuosi $1.75 ? /{jT
Neljännes vuosi , $1.00 1?'
LAUSLlPPiJ
0 A : ^ A D A H U U T I S T E N T O I M I S TO
V PORT ARTHUE, ONT., CANADA. r
. ^ . , • •
Myötä8euraa$ CAN A D Al^^ UUTISTEN
vuosikerran tilauksesta, joka on lähetettävä osoitteella:
Nimi
Postikonttori
Aatu eli Box No. •JU
.Valtio
Blainitkaa onko tilaufl uusi eli uudistus.
s
1 Kaikkiin yllämainittuihin hintoihin on sotavero $5.00 lisättävä. Lapset 1---10 vuotiaat pääsevät puolella hintaa, johon, l i ­sätään
sotavero $3.00.' Lapset alle 1 vuoden maksavat piletistään $5.50.
\ Rautatiekyyti Port Arthurista Montrealiin cli Quebeciin laivapiletin yhteydessä on $3r.55.
Matkustaessanne itse Suomeen eli tuottaessanne omaisia sieltä Ganadaan, kääntykää pilettiasioissa aina allekirjoit­taneen
puoleen joko suullisesti eli kirjeellisesti. Pilette^jä m^yn kaikille suurimmille linjoille, kaikille laivoille ja kaikille luo
kille sekä Canadan että Yhdysvaltain satamista. ' .
w
Piletti-asiamies.
PORT ARTHIUR, ÖNT., CANADA. ' j ^ • I T : • tv. ,1
mmi
Äiliiliilliiilliiiil^iäiÄ
" V u o n n a 1000 vnll^tsi yleis-n
1 aa i 1 m a 11 i n e n pakokauhu. Y u os i
2000 on- ainakin osoittava, että
kehitys . silloin ; on saavuttanut
huipjmkohtansa. Meidän iiii i v i -
cmmc ihmeet tulevat silloin ole­maan
kuin lasten leikkikaluja.
jMeidän aikamme ilmalaivat ja
vedenalaiset laivat, jotka vielä
Jules "Vernen aikana olivat unel-mia,
ovat var-masti silloin kehit-t
y n e e t ' si i n ä m ii är i n, (.41 ii n i itä
kä y t e t äii n k ui ku neuv(ji n a k a I K -
k ia 1 la 1 n a ai 1 m a ssa; IM H !! <.I o 11 ise s ti;
on keksitty ; muita .vieläkin no­pea
m pi a j a i h m e e l lis e m p i ä . k u 1 k u
neuvoja.
Vuonna 2,000, ovat nyk.ypäivi­en
parhaat pikajunar ylitä van­hanaikaisia
kuin nyt ovat csi-isiemme
" t i l i s a n s s i t , " ^illä sil­l
o i n kulkevat kaikfti junat säh­kön
avulla. Tehlaitleii kiiytti)-
voimana on yksinomaan sähkö.
S i l l o i n on jo käytännössä maa-jiallon
j o k i k i n e n vesiputous, eh-käpii
t u u l i k i n on otettu, ihmisten
palvelukseen, epilcmätt-i myös-k
i n n ousu- j a pako vcd en vai h te-hit
^Mahdollisesti on opittu val­mistamaan
sähköä ilmastakin.
Eräs oppinut mies jiitiiä mah­dollisena,
että silloin on keksitty
j o l i u n i k k e l i n sukuinen äärettö­män
kevyt metalli, esim.. nikke-lum^
joka tulee niin yleiseen
käytäntiiön, että "kaikki huone­k
a l u t k i n valmistetaan siitä.'Siitä
vai luistettu kaappi on kestäväm­pi
kuin puusta valmi^stettu ja
kevyempi kuin nykyajan puiset
tuolit.
E r i l s amerikalainen kustantaja
arvelee, että k i r j a t k i n voidaan
silloin vaimistaa nikkelistä. Täl­laisten
k i r j o j e n sivut jotka muu­ten
oli;sivat kestävämmät j a t a i -
puisammat kuin paperiset, olisi­vat
niin ohuet, että* tavallista
kokoa oleva kirja saattaa sisältää
30,000 sivua. Koneitten suojuk­set
voidaan valmistaa nikkelistä,
j o k a on n i i n taipuisaa, että siitä
voidaan neulomalla saada kokoon
mitä hyvänsä, vieläpä varustaa
ne napeillakin.
K a t u k i v i t y k s e n sijaan tulee
nikkelumpeite, joka samalla k u in
S O on kestävämpää kuiri k i v i , on
äänettömäinpää kuin kautsu.
Suurten kaupunkien ilma tulee
olemaan verrattomasti parempi
k u i n nykypäivinä, sillä tehtaista
ei tule silloin "litään savua e-nään.
Sen.ajan rouvat käyvät ostok
silla maanalaisia automaattisesti
liikkuiif^ .-''"käj^täviä- pitkin,., t a i
\) i e n i ssä va un u i ssa, jo tk a kulke­vat
i^neuinaattisissa jnitkis.sa.
l^avintona käytetään pääasiassa
synteettisiä ravintoaineita (ke­in
in llisesti valmistettuja yhdistel­miä).
•
Eräs englantilainen tiedehiies
on sitä mieltä, että jos kaivot­ta
i si muuta mia kil oinetrc jä sy vä
hauta, V voitaisiin maan sisiistä
saada koko maapallon tehtaitten
övoima ja k a i k k i se lämpö
mikä maapallolla tarvitaan.
N^ämä ovat kehityksen saavu-tuk.^
ia, joita voidaan ajatella;
kuinka paljon on sellaisia, joita
ei vpi edes ajatellakaan!
UUSI MIELENKIINTOI-NEN
JATKORGIVIAANI.
" K a d o n n u t maailma," S ir
A r t h u r . Conan Doylen yksi
ka i k k e in p a r h a iinj) ia t uo 11 e i -
ta, alkaa; ensi nnmerosta läh­tien
säännöllisesti ilmestyä
Canadan Uutisten k i r j a l l i -
suussivulla.
Kadonnut maailma" on
«f
•JU
4
1.4
* s ei k k a i 1 u .j e n a i k a ki r j ai n loi s-
* tavimpia tuotteita. Ilenkeä-pidättävällä
jännityksellä lu
* k i j a se uraa k i r j a n n el j ä n sa n-k
a r i n matkaa eriskummalli­selle,
m u u s t a maailmasta e-ristetylle
ylätasangolie Etelä
Amerikan aarniometsissä,
inissii yhä edelleen elää esi-
* historiallisten aikain suuria
* ma 1 e l i joit a j a m ui t a h i r v 1 ö i t ä .*
K i r j a n alkaa j a päättää rak- '•
* kaiissnlide, joka on seikkai- f*
l u n aiheuttajana. Teos ei- *
* kuitenkaan ole pelkkä ro- *
* m a a n i ei k a l l i o i n pelk kä se i k- T
* k a i l u k i r j a . Se sisältää pal­j
on luonnontieteellisesti va­laisevia,
tosiperäisiäkuvauk-v
sia, j o i l i in l u k i j a tutustuu se-kä
opikseen että huvikseen.
Ehkä parasta kirjassa on
* kuitenkin sen huumori. H a r -
* voin tapaa niin mainioita
*. tyyppejä kuin ovat tiede-
^ micsarvostaan arat englanti-laiset
professorit ja heidän
* mukanaan lähteneet, vaaroja
* pelkäämättömät urheilumie-
* het. Heidän vaiheittensa ja
* keskustelujensa Imllunkuri-
* suus panee l u k i j a n sydämel-
* lisesti nauramaan keskellä*
f kauheitten seikkailujen k u -
* vauksia.
* Emme liene väärässä otak-suessamme^^
Kapteeni 'l31ack- 1
* i n " saaneen paljon hartaita;
* ystäviä. Siinä tapauksessa
^ •'Kadonneen maailman" silor *
* sio on jo etukäteen taattu. *
* ttukijoita kehoitamme sitä 1*
* seuraamaan ensimäisestä l u - i ! -
^ vVuata lähtien.
« «s^ . H
Muisku — Mitä se on?
Köpenhaminassa yliopiston pfo--'
tessori, kielitieteilijä Christian
Nyr(f)p r on julkaissut paksun kir-* .
Jan isuuteloista, jossa hän taysir
tieteellis, käsittelee • kysymystä
''Mitä on suudelma,"
Tekijä kertoo ,että ranskalai­silla
on noin kaksikymmentä e r i
nimitystä suuteloille j a saksalai­silla
kolmeenkymmeneen. >
" f K u i n k a suu saa suutelon syn­tymään?"
kysyy hän. L i i k u t t a - .
maila huulilihaksia, .mikä syn­nyttää/,
vahvemman tai heikom­man
äänen, mutta tämä liike t u -
Ice su u t e l o k s i: v a st a si 11 oi n, ku n
se 'on tunteen ilmaisuna j a kun .
huulet samalla koskettavat jota­k
i n osinettä.
Mielipiteet siitä, miltä .suute^
lon on " m a i s t u t t a v a , " ovat hy-vhi
erilaiset. Jos kysyy naisilta,
miltä he toivovat suutelon mais-..
uvar^, uskoo professori, että nä­mä
vastaavat, että sen on oltava
' makean". Profesori Nyrop tut-di
erilaisten suutelojen moraa-,
ista perustetta ja tulee tällöin;
mhumaan suuteloista, jotka ote-aan
f väkisin. Tässä yhteydessä
hän kertoo cräästii englantilai-fisesta,
nimeltä Thomas öaver-land,
joka oli syyttänyt erästä
naista'siitä, että tämä oli purais­sut
häneltä palan nenänpäästä,
kun hän ryösti häneltä suutelon.,
Tuomari vapautti syytetyn j a .
selitti, että jos mies suutelee'
naista vastoin tämän tahtoa, niin;
nainen |on oikeutettu puremaan
häntä nenästä n i i n paljon kuin'
jaksaa.
Kuten näkyy, eivät k a i k k i tie-,
|teelliset teokset ole kuivia j a i -
jkavia.
Makedonian öljyalueet
brittiJäisiUe.
Ateena,- Kreikka. — Kreikan •
hallitus / on luovuttanut Angh>
Persian ,Oil Companylle kaikki
Öljyoikeudet Makedoniassa. Jos
yht|ön toiminta menestyy,-saa
Kreikan hallitus osan tuloista; -
EUropan ja Aasian öljyseutujen
omistamisesta on ollut kovaa,
kilpailua englantilaisten ; ja amo;
riialaisten välillä. Suurirapin ji''-
kilpailijoina ovat olleet Anglo^;
Persian ja Standard Öil yhtiöt»
Molemmat ovat olleet kaupoissa,
Persian hallituksen kanssa, mut-tfa
ori Persian haUitns kokonaan ;
lopettanut feitoumnsten: jfekemi-?
ÄiiiMilii^iSiiiiiiiBliS
•n
HL