Canadan uutiset, May 6, 1926

              (rÄWäDW TTIJTrSET, PORTaRTHUR; ÖNT;;COTÄirA, Torstama, ToiiEoE/6, 1926 NUMERO 18
CANADAN UUTISET
»uomalainen sanomalehti Canadausa
ilmestyy Jokaisena Torstaina.
' Kustantaja
The Canada Nevvs Publishing Co.
Erick J. Korte, Lllkkeenhoitala.
Lauri Maunu, Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
Ganadaan:[ $2-50 koko vuodelta,
$1.50 puolelta Wodelta, 7Bc 3 kuu
kaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta^ ja $2.00 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
.^0 senttiä palstatuumalta kerran Ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to
ja : nimenm(UUttoiimoituk&€t 75 sent*
tiä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima.
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3 00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihiaus-llmoi-tukset
60c palstatuumalta. Kuolonil-moit.
ukset $2.50, muisto värssyllä 3;00.
SvnTymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset; keräys-
/uettelot, luento-ilmoitukset y. m. 30
Bontlia tuumaltla.
Uutisten joukkoon aijotuista Ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
; Pienimmänkin ilrhoituksen hinta on
BOc. Postissa tulevia ilmoituksia el
hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Pv>liittlset ilmoitukset $1.00 tuu^
malta. , j
Kaikki liikkeelle aijottit kirjeet, ti-
»aukset ja rahat ovat laheteMaviit
osoitteella •
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, lOnt.. CanacJa.
Amerika — nuori ja
alotteleva.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde maimttava. ,
Osotemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttorini seka vanha että uu­si
osoite.
Kirjaili;jatar Aino Kallas laiv
?;mi II. S :llo Amerikasta l ä h e t t ä -
nijissaan inatkakirjeessa:
'*.los \oisiii tihentcici kaik'ki
v a i k u t e l n i a n i . Amerikasta .yhteen
ainoaair .sanaan, nini se olisi n u o-r
11 n s. Amerika on ennen kaik­kea
nuori. Se on viela sanoma"
1011 s a n a, v oi m a ssa k ui n 11 a ma t on
rotu, i'ikkautensa vielä luovutta­maton
maa. >>e on ylimielinen,
itsekylliiincn kiiteu nuoruus, sen
i-iiokalidlut o\at suunnattomat
k ui e n 11 u o r n u d en. Mu t ta sillä on
nuoruu.den rohkeus ja aloiteus"
kallus ja paljon siita aito raivaa­ja.-
iako'keilulieng:estä, '' pio.neer-
. s p i n t l o k a aikoiuaan askel,
askeleelta- raivasi tien lanteen.
1\aikki J M i r o p a n kansat ovat
vanhuksia : verraten. Amerikaan..
.Auierikan viat la. puutteet ovat
kaikkien ualHaxina.— miksi su^
i)nhna nirsta! .vOlon puolestani
n<ihu>t paljon parhaasta, mitä
Ameiika \ oi ( a i j o l a : enkä ole
vinii tiivki varma, inille....puolen
v\ 11 au 11 a: maa il in a u: h e n k i n en pa i :
11 f) p I s) e 'ker ra n t M lee • si i r t v u i i i ä n ."
Canadan luonnonrikkauksien
kaytantöönotto ja varallisuuden
lisääntyminen.
kimns on yksi tUrk-einipiä, »selos­taa
pro f. Story tutkimusmenetel­mää
ja työn päätuloksia. Jjä-peensä
kelmvassa arvostelussa
lausuu selostaja m. m. seuraavaa
'• Suomen puuvarastojen määriä
tarkastettaessa, tämä arvioimis:
työ on simrimerkityksellinen ei
ainoastaan Suomen kansalle it­se
11 e e n, a an m y ö s k i n p uu tava­ran
kul ut t a i die sellaisissa mais­sa
kuin SimrBritannia, jotka
puutarpeensa tyydyttämiseen
nähden hyvin suuressa määrässä
ovat riippuvaisia Suomen met­sistä:
Kirjan ehkä. enin kiin­nostavat
osat 1 iiotou kannalta
katsoen ovat ne. joissa tehdään
selkoa metsien kuutiosisallöstä
]i\ kasvusta." Sen-jolidosta, et"
la Suomen vuotuinen kulutus on
arvioitu 40 milj. kuutiometriksi
kun taas kasvu 44^A milj kuu
11 o me t r i k s IV 11 u om a ut t a a sei os t a-ja.
etta Suomi • on mahdollisesti
ainoa Kuropan mailta, jossa ^uo•
luineu kasvu on kavttoa suu­rempi.
Selostulvsensa loinissa
lausuu ar\oslelija "Anioimis-
1 vota : ou johdettu kiitettävällä
lavalla ja kun tutkimus antaa
selvän yleiskuvan metsien ny;
kvisesta tilasta, niin • voidaan tä­hän
nojautuen laskelmat va.star
suut!a varten teiniä cntist.i ..luo.-
lettavammalla ;pohlalla.
Helluntaihenkeä.
(Äitien päiväksi 1926.)
CANADAN UUTISET
(The Canada News.)
The Finnish Newspaper in Canada.
Publishedevery Thursday by
The Canadian N(2WsPubhshing Co.
Erick .T- Korte, Manager.
LAuri Maunu, Editor,
Daily News Bldg., i Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
IS Tvelcomed and read In eveiy Finnish
lioiue m the Dominion. It is the only
direct advertismg raediup for those.
inumifacturers and merchants who
wish to create. and build a: profitable
and permanent demand fortheir prod-ucts
and merchandise by the large
and ever growing Finnish population
residing in Canada. Place your trial
8-dvertis^ment and getresults.
Advertismg rates 50c per inch..
Political. adys $l;ij)0 per inch.
Advertisements must reach our ofr
fice Wednesday noon to appear on
Thursday's . issue. . .
; Subscription price in Canada $2.50
per year, United States and other
countries $3.50 per year in advance.
Entered as seeond cJa^s mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the P'ost Office at
Port Arthur, Ontario, iCanada.
THE AIIVI -OF THEIV CANADAN
UUTISET:
To help presferve the ideals and
sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its lavvs and" Insplre others
16 respect and obey them: To strive
unceasingly to quicker the pubiic's
sense of cIvic duty: In ali ways to aid
in making this coujitry greater and
better than we found it.
- ^ • M i t a a u paronipaJ kuin rak­ka
ut t a j a luot t a ni u st a e i -ib m i n en
\"ui toiselle antaa.
— T\hmv>s s.iai herruuden
maailmassa .siten,, ettii viisain on
m\ unty\ amen.
— Ainoastaan txlijiuät ihmiset
1 uhuvat silta, el ta he o\.it vii­saita.
— ]\.lielien todellinen suuruus
ei ole Siina, että .han etsii omaa
huviaan. mainettaan ja onneaan,
vaan siinay etta hän t ä y t t ä ä vek
\ ollisuutensa.
—- .Luonne on ajan oloon rat­kaiseva
tekija niin yksityisten
ihmisten kuin kokemaisten k a ir
sojenkin elämässä. — Roosevelt.
— Ei ole k y l l i k s i e t t ä omistaa
korkean ihanteen, vaan sen mu­kaan
täytyy olla voima, joka
1 11 an t e on t a rk o it u ksen k ä vt än n ök
lisesti tajuaa. — Roosevelt.
— Jos j ä t t ä y d y t tyyt;)^väiseksi
n y k y i s i i n .saavutuk.siisi,: olkootpa
ne miten kunnioitettavia tahaiisa,
n i i n »sinun, henkinen pukusi al­kaa
pian n ä y t t ä ä hyvin repalei­selta.'
— Tilton. I
— K i r j a on ystävä., Hyvä kir­ja
on hyvä ystävä. Se puhuu si­nulle
silloin kun niin haluat ja
se pysyy vaiti kun niin tahdot,
P l y v i n vähän on sellaisia y s t ä v i ä,
jotka t ä m ä n taidon osaavat. K i r ­jasto
on kokonainen y s t ä v ä p i i r i.
Mieleivknntoisia numeroita,,)oi
ka osoittavat C-anadan väkiluvun
k a s \-11 a ) a m a au 1 u on 11 on n k k' a u\v
.sien kehittymistä .vuosien IflOO )a
V)2") \ a l i l l a sisaltxv äskeiseen
Toronto Star lehden a r t i k k e l i i n.
S i i n a mainitaan :
M a i n i t t u n a : a i k a n a (• a n a d a n
v ä k i l u k u on lisaautvnyt 4. n i d -
.loonalla eli 72 prosentilla. - V e l r
nantuotanto on lisaautvnyt T);")
miljoonasta 411! niilJoonaan bu.s-h
e l l i n . . Sadon r a l i a l l i n e n arvo o-h
^1 r)0 000,000. sensiiaan etta
.se vuonna inOO: o l i ainoastaan
.ilo:)O0O00() Kullantuotanto l i ­s
ä ä n t y i 1.11)7,000 unisista 1 7 3 0 -
:000 unssiin: hopeantuolauto 8,'
47U)00 Ma V).4')4.000 unssim,
irrkkelmtuotanto :. 8,1 SO.OOO- pau­n
a s t a 7-Mr)0.000 paunaan; kupa:
1 intuotaijto 37,8^7,000 paunasta
112.."')2().0()0 paunaan •, k i v i h i i l e ir
i u o t a m o n 4s'() 000 tnnnista 13,-
022.000 t o n n i i n ; sementmvalmis-tus
llOOOO t \ n u v u s t a 7,40^),000
t v u n v r i i n . .MinoraaJituotanto l i:
>aantM arxos^a ^f)(),000.000 sta
^228 000 000 nn. TeolliMiiistuol-teiden
biuttoar\o l i s ä a n t \ i "1481 .-
000,000 -ta ,1>2,700.000 000 im
.Kantateillä. .kui,ietetliiu vuonna
102') ta\ arolta 100,000,000 ton­nia,
sensi]aaii että \uoTlua 1001
kuljetettiin \ain 37,000 000 ton­nia
Pankkitalletukset olivat
vuonna 102-") suunnilleen 41,800,-
000,000, ^errattuua 7.000,-
000 •.1111 vuonna 1901. . Kaikkein.
i b i h d r t t a M u seikka on ^e. etta
vaikka. elintarpeiden liinnat
(t u k 1> ui 11 n t o 1 e u m u k a a n V o soi t ta­vat
80 prosentin ylennystä, ovat
.palkat kohonneet keskimäärin
200 prosenttia ,toisin sanoen ne
ovat 200 prosenttia eli kaksi ja
puoli kertaa niin korkeat., kuin
tämän vuosisadan alussa. Elin-
<:uhteet ovat siis vuonna. .1926
pai jon- edullisemmat kuin ne oli-
\at Auonna 1901.
Naista numeroista näkyy, että
edistys taloudellisen elämän a-l
o i l l a on Canadassa neljännes­vuosisadan
; kuluessa., kulkenut
j ä t t i l ä i s a s k e l i n eteenpäin.
Suomen metsätalous huomion
esineenä Englannissa.
Enp:lannin suurimmassa metsä­taloudellisessa
a ikakauskir j assa
" E m p i r e Porestry J o u r n a r V jo­ka
n y k y ä ä n on alallaan arvossa
p i d e t y i n, s e 1 OS t aa - a i k a k au s k i i • j a n
p ä ä t o i m i t t a j a F. Story, joka joi­t
a k i n vuosia sitten on käynyt
myöskin Suomessa, joku aika sit­ten
painosta ilmestynyttä prof.
Yrjö Ilvessalon kirjaa '' Suomen
metsät, m e t s ä v a r a t ja metsien ti­l
a . " Kuten tunnettua nojautuu
mainittu julkaisu metsätieteelli­sen
koelaitoksen johdolla suori­tettuun
valtakunnan metsien Iin*
ja-arvioimistyöiiön,. josta aikoi­naan
on tehty selkoa. Huomau-tettuaan,
että niistä monista k i r
joista ja julkaisuista, jotka vii­me
aikoina ovat saapuneet 'Suo­mesta,
tämä prof. Ilvessalon tut*
iVyt heilun t a i h e n k e ä Imokuvi
maa,
s ä t e i s t ä valon se liolitelien saa.
Lehdot :,]a niityt ja mäkien rin­teet
ne kiitosta kuiskaaj on poistunut
pirteet.
Nyt il ma sta ..ra iku vi sävelet sor
.iat,
k i i t a v a t - k i l v a n ja lentävät nor
.iat.
Tai \' oh on k a i ku v i k e v a i n en vi rs i,
011 iioistuiiut maasta ja syömmis
ta kirsi.
Myös hait.ius tci.\1tävi ihmisten
mielet.
Kiitokseen vlitvvi kaikkien
lot
rakkaus lammin kun poistavi
jaan,
1111 varjo ia luonut . on ebiniaau.
Se tulisin kielm jo valtasi, ker­ran
kanta jiksi . soihdun, laivahan
. Pferran.
Edestä suurimman rakkauden
he kaikkensa antoivat p.iiolesta
sen
dän oma armas äitimme, tuo lem­peä
ja hellä h e n g e t ä r , joka
" a l a t i valvoo j a huolta, kantaa,
ei mitään vaadi, vaan kaikki an­taa.
1
kie-
5
Sata vuotta yhtämittaista
rauhaa.
Otsikossa mainittu «ijatus tun
t u n D v k y i s e n a rauhat lomana ja
iiiel slve i s e n ä ai kana ; ma h d o 11 -
malta. Ei ole kovin pitka aika
silta kun Europa sai helpotuk-sesl.
i hent!:aiitaa suursodan j)a<it
tvessa. utta seniaikeen ilmaan-lui
loppunnittomast 1 uusia. \<\i
kelta k\svmyksia voittajien ja
voitettujen valilla. .Ruropassa
on viime, vuosina:- pidet tv konte-rensseia
konteren.ssien ,]alkeen
eikä tilanne s i t t e n k ä ä n ole t av
dellrsesti selvinnyt.
A"oiko Kansainliitto taata inaa
dmanranhan t- Päästäänkö luke­mattomilla
^olnmuksllla ja tui
vallisuusvakuutuksilla todella sn
hen, että l'iU)'opau kansojen ei
t<ii\itse elää sodanpelossa ' Poli
jois-Anrerikasta löytävät: -europa:
1 a 1 set va 11 iom i eh e t vastan ksen
moneen kvsymyksoen. . .:
V l u h s \ altain ja Canadan \a-l
i l l . i sata \uotta vallinnut rauha
on ollut malidollinen semuoksi,
eil<i keskinäisillä neu\otteluilla
on saatu -.aikaan . asevarustusten
supistaminen - kan.sa in v ä l i s i l l ä ra­ja
vesi 1 la. Kummallakaan maalla
ei ole pelkoa l i \ o k k ä \ k s e s t ä alu­eelleen.:,
vaikka naiden kahden
valtakunnan välillä ou: 0,900 mai­lin
pituinen vartioimaton raja.
On. vaikeata . arvostella,.miten
pal.ion . hyotya naiUc kahdelle
maalle on koitunut viimeisten sa­dan
vuoden kuluessa .vuonna
1817 t e h d \ s t ä n k. RuslrBagot
sopimuksesta, jolla merivaruste"
hl t S u u r i 11 a J ä r \' i 1 hi supistettiin.
. . V a i k k a kuminkin maa voisi so­pimuksen
irtisanoa, kuuden kuu­kauden
sisällä,, on se kuitenkin
s ä i l y t e t t y \oimassa, todistuksena
Icummankin kansan järkevistä
p y r k i m y k s i s t ä ja rauhallisista ai­keista.
Yhdysx altain ja Cana-dankin
välille on ilmaantunut
paljon t ä r k e i t ä kysymyksiä, toi­set,
niistä, luonteeltaan varsin va­kaviakin.
IMaailman toisissa
maissa ne olisivat voineet olla
ai h e en a s o t a a n. j\lju 11 a s e 11 ai si ssa
tapauksissa,: j o l l o i n diplomatia on
e p ä o n n i s t u n u t , ' on asia alistettu
sovittelulautakunnalle. Ja jos­kaan
piiätökset eivät aina 'ole ol­leet
molempia riitapuolia tyydyt­t
ä v ä t , n i i n on sellainen ratkaisu
kuitenkin v ä h i n t ä i n tuhat kertaa
parempi kuin erimielisyyksien
ratkaiseminen sotimalla.
. Yiksi suurimpia lahjoituksia
mitä Canada - j a Yhdysvallat ovat
maailmalle tehneet on j u u r i sen
seikan t o t e e n n ä y t t ä m i n e n , ottä
asevarustusten rajoittaminen on
tehoisa keino rauhaa" j a turvalli­suudentunnetta
edistämään, ja
e t t ä vaikeimmatkin kansainväli­set
kysymykset voidaan ratkais­ta
rauhallisin keinoin miekkaan
turvautumatta. Sellaisista uat"
kai.suista koituu kansoille kunni­aa
paljon suuremmassa määrässä
k u i n m i e k a n m i t t e l y s t ä.
M i l l a i s i k s i n ä i d e n kahden maan
usko nivos kotoisin
h e n k e n s ä tai\aista
1/ie aitinimi
s i e l t . i.
p-uhnuhan ..
kiellä
Kaikkensa ant.ta, \ a i k k ' puulet'
t a NII.I,
ei Itselle niitaan. se a.ite ou \)\
On aitmiine rakkaus voimana
meilla,
kiilkeissa mnntliiian o u d o i l l a , teil
lä.
Vai on a ni v t »s lvi n. ja 11 ini a si 11 oin
k un A' s 1 a \' a a k a 1 n a M m 111 ( a a m u i n
tai illoin
On licnkensa h(41untaiviree.ssa ar
•' '.na- .-•
virkansa suun on taivallan laina,
k- ut s i ien a 1 a tl. I )a i v i n : .ja (.) i n..
S(>n t;ivttavi äitimme . rakkaus
• :toin.-
N v f vhdes.-;;i iuhliiiime merkeis.sa
n ä i s s i i:
riemuileu kirkkahnu. .kovahan
s i i i s s a
.henken-sa lali jan kun H e r r a m me
antaa,
ia niui.stoksi aidm mi Imqltamme
kantaa,
Väinö Seppä
t i i l e \ a r suhteet muodostin at'
Varmuudella voidaan, vakuuttaa,,
etla rauha ja piiätÖs' kaikkien ky­sy
m y s t e n s o y vt ta m i seks r ra uh a 11 r
sm keinoin tulevat edelleenkin
suhteita kontrolloimaan. . Sotaa
Canadan ]a Yhdvsvaltaiu välillä
ei voida ajatellakaan.:
Äitien päivänä.
Kevät,: tuo ihanien toiveiden
ja uuden ehiman kulta-aika, .on
taaskin, tullut. Lumi .sulaa maa.s-ta,
ourut lumen alta esiin- pulr
Iceavat puroina pulputen, pitkin
sulia rinnemaita, kilpaa kiitäen
suurten vetten syleilyyn. Kainot
silmut puitten oksilla tuntevat
itsessä a n elämä nvi rtojen voimak­kaan
sykinuan, antautuvat koko
onnensa hurmalla odottamaan
lämmön ja \alon jatkuvaa hy­väilyä.
Useat muuttolintumme
o V a t j o s a a p u n e e t sy n t y m ä s i j o il •,
leen. Iloista l i v e r r y s t ä , vilskettä
ja- humua kuuluu k a i k k i a l t a . P o lr
jolan ankaran talven turruttama
ihminenkin outoja ailahduksia
s y v ä l l ä rinnassaan tuntee; ja
kuin salaisten voimien vaatimuk­sesta
alkaa askel käydä kevyem­m
ä k s i , ; mieli virkeämmäksi ja
kai k k i n i i n j a 1 o t, ku in a Uia ise t k i n
vaistot rupeavat etsimään vapau­tumista
toiminnassa toteutuak­seen.
K i r k k a a n a kohoaa ra}|ös-k
i n kat.qe: kohti korkeuk.sia, jossa
p ä i v ä n kultainen kehrä yhä kor­keammalle
taivaslaelle kohoaa
tarjoten viljalti j a aina viljem-min
valoa ja lämpöä, minkä use­ampi
keväinen päivä mailleen
p ä ä t t y y , kunnes pian se on viik-k
o m ä ä r i n y h t ä m i t t a a näkyvissä.
S i l l o i n ei yö p ä i v ä s t ä eroa.
Sellainen, muuttumaton, alati
muuttumaton aufinko on meitä
.palgon l i k e m p ä n ä k i h ; se ob "mei-
3 a n 1 in k uin t a i v a a 11 a ku It a 1 a n-kojaan
kehittele va aurinko an­taa
valoa ja lämpöä, niHi ä i t i k in
lempeydellään, hyvillä neuvoik
laan luo valoa lapsensa tielle,
luo lampoa ymmärtämyksellään
ja ra k kaudel 1 a a n . - - T a män li e l lr
vän ja rakastavan äidin kunniak­si
m e nuoret olemme tanaan tah­toneet
ylistysvirtemme. v i r i t t ä ä.
V<iikka Usein me kyllä unolr
(1 a 111 m e a 111 m me 11 y v y y d e n, sen
korvaamattoman 1 y o n , . jonka lian
on . imeidän hvvaksemme - tehnyt
ja ylia tekee. Me- olemme totte­lemattomat
ja ynseat hänen iieu-
\oillen«;a, asetumme joskus suo
rastaan vastarintaankin. Ja sil­l
o i n aiti meidän tähtemme su­ree,
kantaa : rukouksen Icasivarsil-la
nieidat Korkeimman eteen .la
j)yvlaa : - ' ' I f v v a 3umala, ;tee lap
s(ni h\ \ a k s i l l ^ n l ^ ( ' k ^ l ' " Sill,^
todellakin . ban luulee talloin, et­ta
me (viemme palvo.ja. ;)a: svytä
..hauelle snheiv luuloon usein, on­kin.
.Mutta eivat ivuoret aina
kuitenkaan ole niin paliO)a )a
svdamettfunui liuiii • mita. paalta
iiavttna. Kuka . tieta;lkaa:ir ne
lukemattomat. • itsesvy tosien ta
• k a t: u m u 1< s (VII kiduttavat 11 e t le e t,
lotka nuolten ou kestetl<i\duaaii
r i k o l t i i a a n sita pyhaa. liittoa va.s-;
taan, joka \'anhem!iian. j a lapsen
valilla on ; . kuinka, moni kv.viiel.
onkaan \teialii<in\t t\ttareu tai
po lan silmistä sen jolidost a. ett a
he. ovat pahoittaneet: rakkaan ar^
1 i i i s a inieb'!! ' Mielellään he t.il
loin k,ip'^a))t<llsI^ at <iidin kau­laan,
pfi inai.si vat paansa lianeu
rintaansa ja pvytaisn-at -lianeltä
anteeksi pahuuttaan. .Mutta vaa-la
h.i\eliais\ \ s pid.itt.ia beii.i.
Ta\at ]a tottumukset nuo \ o i:
makkaat tekoiemme varti^jat, hei­la
k<ih]i{^e\ai Alakuloisiua he
srtten monasti vuo.sikandet:. kaiv
tp\at surua svdaincssaan, kuii--
nes e. l i k a unohduksen leppoisa
kasi .on. saanut heidän, nvieleusä
:' a u ha n • pa 1 ai • t u m a a n. On 11 e 111 n (ui
^e aiti joka tämmöisissä lap.luk­s
i s s a Minimi ta,i rientaa lastansa
auttamaan, joica osaa pitää avol'
luen tien lapsensa s\dameen tä:
mau taysikas\uiseksikin vartui-t
ua ' Sellaincn airi saa. Ivavavta,
etta nuoret oivat -aina olekaan
niin pahoja :.r)vat vain ymmartä-niättomy>
dessaan horjahtaneet
k-uuliai.suuden polulta,. joHe hei­dät,
usein voidaan takaisin .talut­taa
Nämä tällaiset-, aidit ylimmim:
ylistyksemme saakoot tanaan ja
aina nviu taallii k u i n kokoinaas-samme.
ja maailmassa" ' .
. S i l l a , kaiken totuuden nimessä
ei vat k a i k k i ole; viela- oikeita : äi­t
e j ä , jotka äidin nimeä kanta­vat.
Tässä tilaisuudessa en kui^
tenkaan tahdo ruveta parannus­saarnaa
jaksi. Luvallanne- saanen
t e h d ä , k u i t e n k i n . muutaman kysy­myksen
: Onko se oikea äiti, jo­ka
j ä t t ä ä lapsensa kadun tai ky­län
l a i t i n kasvatetta\aksi^ l^hitä
se, joka kevytmielisesti jättää
kotinsa ja perheensä paetakseen
jonkun vi^^raan miehen, kanssa
esim; ulkomaille? Onko sitten se
oikea aiti joka j ä t t ä ä kotinsa ja
lastensa hoidon palvelijain hal­tuun,
liehuen kaikenmaailman,
seuroissa ja kokouk.sissa. — niin
l i y o d y l l i s i ä kuin näi.stä monet
ovatkin — tai huvipaikoissa?—-
n m
FIRST NATIONAL BANK, Hancock, Mich.
KURSSIMME StJCMEN RAHALLE
oA-L-L
ä h e t y s k u l u t postin kautta summilta alle $20.00 on loc.
S i l t ä suuremmilta summiUa ei mitään kuluja p e r i t ä . Sah".
kotcitse o\at kulut $3 ."^O k a i k i l t a sunimilta.
Osoittnkaa lähetyksenne vastaanottajan sekä lähettä­j
ä n osoitteella varustettuina osoitteella.
FOREIGN DEPARTMENT
FIRST NATIONAL BANK
HANCOCK, MICHIGAN.
Varat yli $3,000,000 00.
Kirjoittakaa suomeksi, meillä on viisi suomalaista:
liikkeessämme.
11 llflfl!ll!!lilllllllllllll!lf
ma a i.J maa en e m m an. k u i 11 k i i k a ai i
muu.
I\<ikk,i,it rl i d i t ' luiskas ja \ as--
(rullmen on tehta\.inne. multa
,|lk<ia lannistuko' <>u v.iiiiiasti
koitta\a aika inllolii \l('isesfi
t e K1 an t \-nl 1 en lie osa ia a n ri 111 an
ovk'('a - arvonsa. . -1 a iiiiiika par(>iii-
111111 n.^• 1 I V ( )nm> 1 eeti e : kot ia un e
\ a , i l i t l ( lai)s(nn(^ kasvat,itte
sen.-sunveniman siunauksen te o'
jet 1 e Kmol.vilta saiiva. /rfk.oir
tie (>bu.il la t(> teomsanue. V,r
l . i j-kaa i<i l/iieiiiii t.ikaa ' ^.lapuu
silloin Siuniiehen suvr.
V, S Santala
^|olla: .nima tulin, oh.taisteltava
t i c i i s a ),iakentt,ieii lapi Tukliok
liiasta: Tiirlvuun.
Vume \uoiina vieraili llelsnr
u i i s . i aniei ikalaisteii teoUisuus-lavlosleii.
.; /ja pankkien johtajia.
Ili' pitixat S i l l a niita iiaki\at —
lain iioud illamiscsja, ta\asta,
unten la ke ja: i i a i i l i i n . täytäntöön,
k.m- 111 \ I itteliaisv \ desta ja i e
h i ' l l i s v \ d( ' - Ia ' Ib' o\<it \ank
kaa la varakasta. . kansaa", sa*
noivjai ]i(v selostuksessaan, fla- ta-napaixana
Suomi \ o i lainata A*
n i in
Suomi, elämänhalviinen ja
uudenaikainen maa.
P i i ka , s a b>h(b']l(>nn la het 1 <i l u a s
s.i ki! ioiliJ^<f>sv,a<in kinaa ( lm .i
ii'o Dailv X('W.^-h'bd('n ' J^irjeeu"
\ a i i ta l a T \ Ma k-ni/ip olo|a
),i elaniaa ^ u o i i i e N - ^ a . mi^-^a h<iii
h i l i a n on \ n M M i i l u t ottamassa
^( r, oa koiim Minine n\ k\ lve^t,^
1 liasta
K i i joP ta la O h ^ l U i r e s i i ihanin
i i u i ^iu>iii( n paakaut)rnkiin TTel
- i n k i i n lonk.i hau ulkoasulta,m
s a n o o n i u i s t ut i i \ .tn iial jou <iiiie
n k a b i i s i i k.iiipiiui^eia ''Suot.il
katlut l(\e<it ,i\(iiiu't. i h m c i Mi
komeat vlei-et rake.nnuk-set lair
t . i l M M s e m . i hienoine torneinef>n
kiireesti . eteenpaiiv r i e n t ä v ä t \ a
kijoukoi j i m o i K 1 ,iutomobiilit —
ne k.iikki k e i l o \ . i t uudesta puh
jolasta
Kaupunln on niin vs1, i \ r i l l i n en
ja mi(']h1ta\,i d i . i heli)n-,ti u
nobtaa. kuuik-a enstett\na Hei
s i n k 1 t a 1 \-1 s e en ;v vk a an on . m u vi sta
maailmasta i>en h()vr\ lanan.
l u r r i K a l l a i-^nnn paljon, kuin .se
kol'1uu(b'n mukaan tahtoo. Noin
- ]') Oni) 000 on buuattu vleisiä
tai koii uksia \ (^11 Ien Amerikasta.
Suomen liikemiehet saa\at Arne
i i k , i l i , i luoMoa suuiemmassa
iiiaar.-is.^^a kuin monet naapuri'
m;iat. Ilelsi/ii^nn liikkeissä buo*
vnntaan amenkalaisia • tavaroita
!isaant\ \ <is-,a maaias^ä
Nijonlla .kansakunnilla kuten
vmorilb'v • i h m i s i l l ä k i n on kasvvr
.ijan tauteja Suomella ou myos.
Silla on edessään pulmallisia ky-s
\' n 1V k s [••, i. I'h 1 s in nakin o n t ai s t e v
lu snomibiisen enemmistön ja
1 uojsabiisen. vähemmistön välil­lä
Seyia.naiia on taistelu
k i ( liobijsta joka on v hta poltta-
\ , i k \ > \ i i i \ s Sjioinessa kuin Ame"
1 i k a s s . i k in
V\o],\ on kolmas asia, josta
ka 1 k lvi k- a n sa n 1 vi ok a t, n i vn suo':
niabiis(^t kuin i-uotsalaisetkin, O'
\<it vksuuielisia Se on yhteinen
puolustus. Suomi on kommunis-i
i s e n Ven.ijan varjossa Kah­deksan
\ n o i t a takaperin kommvr
n i s t i t kocttnat venäläisillä aseil­la
ja \enabusten sotilaiden avul­la
saada maan haltuunsa. Vena-
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
f
Onko nämä oikeita ä i t e j ä ? Ei,
olette te jo useamman kerran ky­symyksiini
vastanneet. Ja minä
valvvistan vastauksenne: eivät
ole. Se muistetakoon aina, että
ä i t i ei ole e ik ä saa oi la. o r j a, jol­ta
vapaus on riistetty, ^Mutta va­pauden,
todellisen vapauden tar­joaakin
juuri se tvö ja toimi,
j o k a - rakkaudella t e h d ä ä n . Ku­ka
sen i i e t ä ä , h ä n : myö.skln täyt­t
ä ä velvollisuutensa. E i sen vuok­si,
että velvollisuus on t e h t ä v ä,
vaan sen t ä h d e n e t t ä tuo velvol­lisuuden
t ä y t t ä m i n e n on tullut
hänelle^ t e k i j ä l l e , n i i n rakkaaksi,
ettei sitä voi j ä t t ä ä , vaikka tah­t
o i s i k i n . 'Tämä on sanottu kai­k
i l l e , mutta e r i t t ä i n k i n äideille,
j o t k a . p i d ä t t e :käi3issänne kanso­jen
kohtaloita, j o t k a sanan täy­dessä
merkityksessä hallitsette
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaa
neella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel-linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN m
ii
I
i
U3
SUOMEN MAIKKAA CANADAN DOLLAÄISTA.
•:• . : • '-,:^ ' ; - '. -. • ' : - ' . • • • . ' - . ,:..'
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sah-kösanohialähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötjrs-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
?5c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seu7'*?Avalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoislnirssia isoille lähetyksille.
-Läheuaessanne rahoja tulee \rastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti*
1
M
m
m
Vi
\
Q
PORT ARTHUR, ONT.
m m