Canadan uutiset, August 23, 1923

              ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
7/^
4i
\ Kitj. L. J , Inkeri.,
T A R U LINNANNEIDOSTA J A
l^IHLAJASTA.
1 (Jatk. edell. n :roon.)
Tuskan j a pelon ahdistamana
nousee tyttö vuoteestaan, raepee
Pyhän Neitsyen V kuvan luo - ja
pyytää hyvää, flempeätä taivaan
kuningatarta suojelemaan hä­nen
ritariansaj j a sitten jonkun
tuntemattoman voiman pakotta­mana
hänen täytyy rukoilla kar-jalais-
Iljankin puolesta.
Nihtituvassa valvoo Ilja antau­tuen
tuskalleen, kun ei mikään
vieras silmä 1 ollut näkemässä.
Häneni ajatuksensa vaeltavat
milloin simpi](itaisella järvellä,
missä hän oli niin monet kerrat
soudellut neitsyen kanssa ja
kuunnellut tämän kertomuksia
Ruotsista,milloin vihreässä met­sässä,
missä oli oltu joukolla
metsästämässä, jolloin hän. oli
saanut ratsastaa | Gertrud-neitsy­en
vierellä ettei tälle mitään va­hinkoa
tapahtuisi. Tai miten
hän kerran sai kantaa neitsyen
ylös kallioportaita salmcnran-nalta
linnaan; tai ne illat, jol­loin
hän soitteli kannelta ja lau­loi
mitä muisti heimolauluja tai
• sepitti itse. Hänhän oli laulaja-sukua;
Ja silloin hän usein oli
laulanut pihlajaneidosta — nuo­resta,
soreasta, valkokukkaisesta
pihlajasta. Gertrud-neitsythän
se pihlaja oli. Hänet oli Ilja
ristinyt siksi ^mielessään ja sen-vuoksi
Ilja rakasti pihlajankuk-kien
tuoksiia keväällä. Niin.
silloin ei ollut puhetta jalosta
Sigge-ritarista; Ilja puree ham­masta.
Ja sitten muistaessaan
tämän, hän (tulee taas kosto/aja-tuksiin
ja siihen, miten hän
ryöstäjä tytön j a vie poiSj ja —-
Siihen ajatukseen Ilja nukah­taa.
Voutituvassa valvoo vouti e-
, mäntincen.v Heillä on vakava
.^keskustelu sen johdosta, mitä
Pater oli kertonut päivcmmällä
voudille. Syytä oli huolestua.
. Ilja oli luonnonlapsi, tulinen
vierashcimolaincn, jossa jo syn­tymästään
oli k3'tenyt viha
Ruotsin sukua kohtaan, Ruotsin
sukua, kuten rajantakaiset hei­tä
nimittivät. Gertrud oli tietä-
• mättään leikitellyt tulella. Oli
, estettävä kulovalkea mitä no­peimmin,
muuten siitä koituisi
onnettomuus. Ehkei vaara vielä
ollutkaan niin suuri. Jospa poi­ka
tulisi järkiinsä ja huomaisi
erehtyneensä. Olipa toki onni,
että Sigge-ritari tulee nouta­maan
nuoren morsiamensa. Kun­pa
vain joutuisi ajoissa.
Syksy -vaihtui talveksi. Vii-^
meisetkin keltaiset lehdet putoi­livat
maahan, käpristyivät ja
kuivettuivat, ja tuuli lennätteli
niitä sinne ja tänne. Kauniit
ilmat muuttuivat sateisiksi. Ti-huutteli
miltei herkeämättä.
liohtien pudotessa hävisi lin­nasta
Ilja. X
Oli mennyt eräänä aamuna
metsästämään tapansa mukaan
ja hävinnyt sille tielleen. Oli
etsitty oikein joukolla kaikki lä­hitienoot.
Ei näkynyt eikä kuu­lunut.
Ikäänkuin metsä olisi
sen niellyt. Vouti oli sitten lä­hettänyt
kaksi nihtiään kuulus­telemaan
rajaseuduilta ja otta­maan
samalla selvää rajanta­kaisten
puuhista. JMiehet pala­sivat
kahden viikon kuluttua.
OliVat käyneet rajan takanakin,
mutta eivät olleet löytäneet jäl­keäkään.
Vähitellen tottuivat linnanvä-
2t Iljan poissaolooni Nuorukai­nen
luultiin -hukkuneen, tai saa­neen
muuten surmansa. Mutta
voudin hiljainen emäntä ilmaisi
kerran eräänä iltana miehelleen
epäilyksensä, nimittäin sen, että
Ilja ofi paennut heiimonsa luo,
rajan taakse; Vouti hymyili a-luksi
emäntänsä puheelle. Mi­täpä
se Ilja rajan takana teki,
kun oli tänne jo miltei juurtu­nut,
tänne Ruotsin puolelle?
i\Iutta vähitellen se aikai vai­kuttaa
häneen.
Sateet loppuivat. Yöt kylme­nivät,
ja sitten eräänä yönä oli
sataiuit lumen routaiseen maa­han.
Pian peittyi Olavinlinna
y m pä rist öineen valko vaippaan.
Virta vain ei jiiätynyt. Se jat­koi
kulkuaan rauhattomana lu­misien
rantojensa välissä, kuin
alati kyselevä, alati ikävöivä i h -
missydän.
Linnan \'äet valtasi unelias
toimettomuus. Kaikkialla ym­päristössä
oli rauhallista, ei nä­kynyt
kaukana vaarojen taka­na
merkkisavujakaan, joita, erä­miehet
liuiina talvina liätäpäivis-' mässä talossa. Ja sitten Siggen
ja piristyäkseeu' päiväktfi. Koi­vut
puhkesviat hiirenkorvaUe,
j a ojanreunat täyttyivät kullan­keltaisilla
rentukoilla, jotka k i -
lottivat päivänpaistcesa niin, et­tä
ihan silmiä huikaisi. Kevät
oli saapunut ihanan tuoreena, e-linvoimaa
pulppuavana, I aaviste­levan
kiehtovana.
Olavinlinnassakin syntyi oloa.
P i t i varustaa linnaa vieraita
vastaanottamaan. Pikalähetti 0-
li tuonut sanoman, että kolmen
viikon^kuluttua, helluntain tie­noissa,
saapuisi Sigge-ritari.
Gertrud taas puolestaan oli i -
käänkuin väsähtänyt. Pitkä, toi­vottoman
pitkä talvi oli näyttä­nyt
yieneen hänen entisen iloi­suutensa
mennessään. Tyttö oli
tullut aremmaksi kuin ennen.
Silmät olivat verhoutuneet omi­tuiseen
raskasmielisyyteen. Vou­ti
emäntineen oli huolissaan neit­syen
terveydestä, Rippi-isälleon
tämä vain oli sanonut nähneensä
sellaisen unen, ettei hän näe
Sigge-ritarin saapumista.
Eräänä kevätiltana seisoO; Gert­rud-
neitsyt taas tapansa mukan n
mielipaikallaan, ruohoisella val-linsarvella,
katsomassa ulos se­lälle.
Hän antaa katseensa l i ­pua
yli kimaltelevan veden, saa­rien
j a niemien, punertavaan e
täisyyteen auringonlaskun mail­la.
Vastapäiseltä rannalta tulee
raikas, vastapuhjenneitten koi­vunlehtien
tuoksu, jota iltatuuli
kantaa y l i salmen. Rastaat rak­suttavat
jossakin lähistöllä, ja
salmessa«virran kirkas vesi lip­lattaa
hiljalleen. Tytön vaaleil­le
poskille on lehahtanut ilta­ruskon
hohde, j a silmistä pais­taa
taas entinen kultainen lois­te.
Sigge-ritarin tuloon oli v a in
pääsee pois, purjehtiii y l i Poh-viikko
enää. ^Sitten Gertrud
janlahden Siggen kirjopurjelai-valla.
Pääsee sinne rakkaaseen
aur!9ikoiseen Vesteräsiin, missä
harmaantunut isä sulkee hän:^.t
taas syliinsä saarien ympäröi-sään
sytyttelivät. Iltaisin ko­koontuivat
kaikki voutitupaan,
jossa tarinoivat . . tervassoihdun
valossa. Muistelivat entisiä ka-hakoitaan,
sillä jopahan heistä
jokainen' nyt ainakin yhdessä lie
ollut mukana.
Hiukan eloa hiljaiseen arki­elämään
toivat joulunpyhät.
Joulusta päästyä taittui talven
selkä; Päivät kävivät pitemmik-si
j a luminietokset alkoivat v ä r
hitellen sulaa. Kevätaurinko
valloitti taivaankannen pian ko­konaan
itselleen ja paistoi kai­kin
voimin. Pikku purot, lumen
tähteistä muodostuneet, pitivät'
iloista porlotustaan, ja koko
luonto tuntui pirteältä.
^ Ennen pitkää ilmestyi mustiin
pälvipaikkoihin vuokkoja', jotka
nuokuttelivat unteloisia päitään
aamuin ja illoin, havahtuakseen
puolisona hän saa nähdä Tuk­holmassa
Hannu-kuninkaan ja
hovin.
Neitsyt pääsee näin pitkälle
tulevaisuuden - kuvitteluissaan,
kun hänen huomionsa kohdistuu
ka\ikana selällä l i i k k u v i i n pistei­siin.
Ne suurenevat, ne lähene-mä
nousee ; yanhan Jaakon ja
Paterin kera linnan ylimmille
valleille, ja miehet huomaavat
tytön arvelut tosiksi. Heti käs­kee
vouti sulkea portin ja nih­dit
aseisiin. Hän oli varma sii­tä,
että rajantakaiset olivat saa­neet
apua Novgorodista, koska
uskalsivat tulla niin rohkeasti i -
Han linnan juurelle.
Ennenkuin yö saapui, oli lin­na
valmis vastaanottamaan kut­sumattomat
vieraansa. Naiset
valmistivat voiteita voudin e-männän
johdolla, ja Pater An­dreas
kulki miehöstä mieheen
tuossa harvalukuisessa , puolus­tusjoukossa
siunaten ja pirskoitr
taen vihkivettä.
Sinä yönä ci linnassa nukuttu,
ja aamun kelmeässä sarastukses­sa
näkivät linnalaiset, että' vai­nolainen
oli todellakin saanut a-pujoukkoja.
Maata myöten oli
saapunut suurehko venäläinen
partiojoukko. Nyt oli , linna
piirityksessä kaikilta puolilta.
Viikko oli kulunut, eikä Sigge
ritaria kuulunut. Toivottomuus-oli
jo vallannut linnan puolusta­jat.
Ruokavarat olivat miltei
lopussa ja miehet nin väsyneet
alituisesta valvomisesta, etfä
torkkuivat jo seisoa!leen, sillä
vainolaiset, tekivät kaikki hyök­käyksensä
öisin.
Vouti antoi hakata pihamuu-riin
peruskallion yläpuolelle sa-la-
aukon, johon aikoi vaaran tul­lessa
kätkeä kaikki f kalleutensa.
Ainoastaan vanha Jaakko, Pater
ja hän itse tiesivät sen olinpai­kan.
Eräänä aamuna vahdit huoma­sivat,
että salmen toisella ran­nalla
seisoi eräs rajantakainen
heiluttaen koivunoksaa. Viholli­nen
tahtoi neuvotella.
Vouti nousi linnan muureille,
ja vainolainen Imusi salmen yli
aselevon ehdot. Ne olivat:
Voudin piti luovuttaa linnan
aarteet ja mustakulmainen Ruot­sin
nainen heidän johtajalleen.
Silloin syntyi sopu ja rauha jäl-tloretketkin
loppuisivat. Eläisi-tioretketksin
loppuisivat; Eläisi­vät
^Ruotsin kansa :ja Karjalan
kansa hyvässä sovussa.
Voudin miehet katsoivat vaiti
toisiinsa. Vouti' itse, hilliten
kuohuvaa vihaansa, kysyi kuka
oli viholisjoukon johtaja, ja sai
vät Nyt on niitä kaksi, kolme, kuulla, että. se oli , Uht, uan - Ixlj.^a -
viisi - kymmenen. Ne lähene- °»'ta, nuorm vesa kuulna johta-jiksi*
Johtaja itse ottaa orjaty-tökseen
mustakulmaisen Ruotsin
immen ja vie mukanaan kotiin­sa.
Vouti lähtee pois mitään vas­taamatta.
Voutituvassa on sihä iUaiia
neuvottelu, jossa ovat läsnä vou-ti
emäntineen, Oertrud, Pater ja
Jaakko-nihti. Vouti kertoo,
tä miehet vaativat häntä suostu­man
rauhanehtoihin. Parempi­han
oli muka uhrata yksi nainen
kuin koko joukko ja linna. Oli­han
muillakin sitäpaitsi vaimot
ja tyttäret, jotka olivat omaisil­leen
rakkaat. 'Miehet jo miltei
kapinoivat, sillä kaikki olivat
vakuutettuja siitä, että Siggc-ritari
ei saapuisi ajoissa pelasta­maan
linnaa. Se ei kestäisi kau­ankaan
enää.
Perhetuvassa vallitsee kuolon-hiljaisuus,
kun vouti lakkaa pu­humasta.
, Helena-rouva alkaa
sitten nyyhkyttää, Pater sormie-lee
rukousnauhaansa ja vouti
kävelee. Vain vanha Jaakko ja
Gertrud»-neitsyt ovat pysyneet
tyyninä.
• Samassa vouti pulisee valitta­maan:
^jctijgr'
Auringousäteeni, kunpa et
koskaan olisi tullut tänne korpi-linnaan!
Voi kun kutsuinkaan
sinut tänne! Mitä sanoncckaan
lankoni,mitä kihlattusi? E n omaa
lastanikaan olisi niin rakastanut
kuin sinua. M u t t a vainolaiskoi-ralle
en sinua anna. Ennen syök­sen
sinut vaikka omin käsin l i n -
nansalmeen."
Gertrud, istuu paikallaan vaiti,
hymyillen surumielisesti. Sitten
hän sanoo hiljaa ja väsyneesti:
" S u r m a a m i n u t , ennemmin, e-nokulta,
kuin jätät - karjalais-Il-jan
käsiin. Se kohtalo on mi­nusta
kuolemaakin pahempi. En
usko niinäkään enää, että Sigge
saapuu."
Silloin astuu vanha Jaakko
nurkasta^ menee voudin luo ja
kuiskaa tälle jotakin. Vouti kat-saa
tovin ukkoon ja sitten kuin
ilahtuneena naisiin.
''Vanha Jaakko tässä keksi
viimeisen keinon. Peitämme sir
nut kalleuksieni mukana sala-aukkoori.
Muuraamme reiän um­peen,
saat ainoat ruokavaramme
ja kun Sigge tulee, ja hän var­masti
tulee ^— pelastut. Et mis­sään
tapauksessa joudu vaino-aymg
a Higlier Price
w o E * t get yoii betler qualilyo
e best
Send 2«o. to B ue Kjbbon I.Jd . WJnnipc(j.
«lu"^ Blue Ribbon Cook Book bo,ind In
white piloloth—the beot oook ,book for
_eyery day use i n Weatern homM,
10
vät varmasti.
Salaman nopeudella välähtää
neitsyen aivoissa: ^-.^
" J o s liekin jo Sigge tulossa!"
Mutta sitten hän muistaa pet­tymyksekseen,
että Siggenhän
piti tulla lännestä käsin maata
pitkin ja nämä tulevat vesitse
idästä. J a sieltäpäin ei tule ystä­viä,
ei milloinkaan.
Hän kokoaa helmuksensa, las­keutuu
alas j a kiiruhtaa kerto­maan
näkemäänsä enolleen. Tä-ja-
j a laulajasukua — .11 ja.
Vouti ei oikein uskonut korvi­aan.
Ilja, karjalais-Ilja, joka 0-
l i kasvanut linnassa jo lapsuu­destaan
asti.
Mutta rauhanhieroja ei anna
voudille aikaa pitkiin miettei­siin,
vaan kertoo johtajansa uh­kauksen:
ellei vouti väkineen
suostu ehtoihin, niin viikon ku­luttua
on linna oleva hänen hal­lussaan.
Joka mies kidutetaan
kuoliaaksi ja naiset viedään or-f!
m luok. piletti
öpäivä, Laiva Kantavuus Satamasta Satamaan Helsinkiin
1 Cunardin ANDANIA 15,000 toniiia Montreal Plymouthiin $106.50
1 Valk.'Tähden REGINA 16,500 tonnia Montreal Liverpooliin $106.50
1 Canad, Pacificin EMP. OF SCOTLAND 25,000 tonnia Quebec Southamptoniin $108.50
3 Sw. American DROTTNINGHOLIJ^I 11,200 tonnia New York Göteborgiin $110.50
7 Canad. Pacificin M O N T L A U R I B R 17,000 tonnia Quebec Liverpooliin 106.50
8. Valk. Tähden ME6ANTIC 15,000 tonnia Montreal Liverpooliin $106.50
12 Can'iid. Pacificin M E L I T A 14,000 tonnia Montreal Southamptoniin ^ $106.50
13 Canad. Pacificin MARBURN 10,750 tonnia Montreal Glaagowiin $103.50
14 Canad. Pacificin MONTOIJAR.B 16,400 tonnia Montreal Liverpooliin $106.50
15 Canad. Pacificin EMP. OP F R A N CE 18,500 tonnia Quebec Southamptoniin $108.50
15 Canad. Pacificin MARGLHN 10,350 tonnia Montreal : Southampton $103.50
15 Valk. Tähden D O R I C 16,500 tonnia Montreal Liverpooliin $106.50
15 Norjan American B E R G B N S P J O R D 10,700 tonnia New York Kristiaania $110.50
15 Cunardin A N T O N I A 15,000 tonnia Montreal ' Plymouthiin $106.50
S m American S T O C K H O L M 12,846 tonnia New York Göteborgiin $110.50
21Canad. Pacificin M O N T C A L M 16,400 tonnia Montreal Liverpooliin $106.50
22 Canad. Pacificin E M P R E S S O F B R I T A IN 15,850 tonnia Quebec Southamptoniin $108.50
22 Valk. Tähden C A N A D A 10,000 tonnia Montreal Liverpool! $103.50
26 Canad. Pacificin M I N N E D O S A 14,000 tonnia Montreal Southampton $106.50
27 Canad. Paoifiein . M E T A G A M A 12,450 tonnia Montreal Glasgowiin $106.50
28 Canad. Pacificin M O N T R O S B " 16,400 tonnia Montreal Liverpooliin $106.50
29 Canad. Pacificin E M P . O P S C O T L A ND 25,000 tonnia Quebec Southampton $108.50
29 Valö. tähden R E O I N A 16,500 tonnia Montreal Liverpooliin $106.50
29 Cunardin ATJ.SONIA 15,000 tonnia Montreal Plymouthiin $106.50
29 Sw. American- DROTTNTNIGHIOLM 11,200 tonnia N^w York Göteborgiin • $110.50
Kaikkiiö yllämainittuihin hintoihin on sotavero $5,00 lisättävä. Lapaet 1—10 vuotiaat pääsevät puolella hintaa, j o h ^ li­sätään
sotavero $3.00. Lapset alle 1 vuoden naaksavat piletistään $5.SA.
Rauiatiekyyti Port Arthurista Montrealiin ja Quebecii» laivai^iletin yhteydessä on $^1.95.
•Kolmannen luokan piletti: Hangosta Port Arthuriin, maksaa nykyään $130.50. Pilettejä voidaan lähettää Suomeen
ioyös sähköteitse. 1 * ' | •
Matkustaessanne itse Suomeen eli tuottaessanne omaisia sieltä Canadann^ kääntykää pilettiasioissa aina allekirjoit*
taneen puoleen joko suullisestr eli kirjeellisesti. Pile^^^^ myytf kaikiHe räurimmillelilijoille; kaikille laivoille ja kaikilU^^^l^^
kille\ sekä ^Canadan että Yhdysvaltain satamista.
laisten käsiin."
Sinä yönä muiden nukkuessa
ottivat vouti ja Jaakko vahti­vuoron
ja kätkivät samalla
Gertrud-neitsyen siihen salaiseen
piilopaikkaan pihamuurissa. Paik
kaa ei saanut tietää muut kuin
Jaakko, vouti ja Pater.
Kahden viikon kuluttua saa­pui
Sigge-ritari, juuri parahiksi
pelastamaan viimeiset rippeet
linnan puolustajista.Vanha Jaak­ko
j a vouti olivat saaneet sur­mansa
eräässä ulosryntäyksessä
heti neuvottelujen jälkeen, ja
Pater makasi kuolemaisillaan
Kun nuori ritari saapui hänen
luokseen, tahtoi hän nousta vuo­teesta
ja puhua jotakin.
Pater ojensi laihtuneen käten­sä
ja yritti sanoa:
Gertrud on — — " , kun vcri-tulva
katkai^si hänen puheensa.
Pater Andreas oli kuollut.
Siten olivat kaikki ne henkilöt
poissa, jotka tiesivät nuoren nei­don
. piilopaikan. Linnanväelle
oli aikaisemmin kerrottu, että
neitsyt oli hukuttautunut linnan
salmeen sinä yönä, jolloin oli
saanut kuulla aselevon ehdot.
Voudin emäntä tiesi kyllä asian
oikean laidan, mutta ei tietänyt
piilopaikkaa. Hän harmaantui
siitä surusta.
Sigge-ritarin; tuska oli sana­ton.
Turhaan hän pani miehet
etsimään, salaista piilopaikkaa
pihamuurissa ei kukaan löytä­nyt.
Portinvartija vain kerran
väitti^ kuulleensa kuin' hiljaista
valitusta jostakin ylhäältä. Mut­ta
hän oli tehnyt ristinmerkin jä
lukenut Av e Mariansa j a kau­huissaan
paennut tiehensä.
Nuori Gertrud-neitsyt, jonka
silmistä paistoi kultainen päivä,
oli siten haudattu elävänä. Ken­ties
hän ei ollut uskaltanut huu­taa
pelosta, että vainolaiset, jos
ne olivat linnan vältijaina, kuu­lisivat
sen. Kenties oli meneh­tynyt
jo jonkun ajan-* kuluttua
epätoivosta, rankka.
GAMADAAN:
Koko vuosi
Puoli vuosi
• * • • • $2.50
$1.50
Neljännes vuosi . . . . . . . i , ; . . . . i . . . . . ; . . 75c
YHDYSVALTOIHIN':
Koko vuosi ,., $3.00
Puoli vuosi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . $1.75
Neljännes vuosi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . $1.00
SUOMEEN:
Koko vuosi . . . . ( . . . . . . . . . . . . . . . . . . $3.50
Puoli vuosi $2,00
e
C A N A D A N U U T I S T E N T O I M I S TO
PORT A Ä T H U K , ONT., C A N A D A . J
Myötäseuraa Ö. CANADAN UUTISTEN . . . . . . .
vuosikerran tilauksesta, joka on lähetettävä osoitteella:
Nimi • • • • • • • • • J • • ^ • • « • • • * V * i • • •« •
Postikonttori
Katu eli Box No.
Valtio
Blainitkaa onko idlius uusi eli uudistus.
Monet vuodet ovat vierineeti.
Sigge-ritari vanheni Ruotsinsa,
mutta hän ei voinut unohtaa su­loisen
lapsuusmorsiamensii su­rullista'
kohtaloa.
Suomessa olivat olot vakaantu­neet
vähäksi aikaa, mutta evmon
pitkää rajakahakat alkoivat uu­delleen.
Kaukana karjalaiskylässä, suu­ren
Uhtuan lljanan talossa, lau­loi
j a soitteli sokea Uja^vanhns
kylän lapsille. Hän oli kuuhun
laulajasukiui . ja tullut eräällä
partiorotkellä sokeaksi. Hän lau­l
o i nuoresta tytöstä, jolla oli
tukka kuin silkki vyyhti, silniät,
joista paistoi kultainen päivä, ja
joka oli yhtä hieno ja saamtta-maton
kuin pihlajakukkien tuok
su. Se oli Ilja-vanhuksen pibla-janeito,
josta hän lauloi.
Nyt kasvaa soreavartinen pih­laja
ylhäällä keskellä: kivistä p i -
hamuuria Olavinlinnassa E i tie­detä,
miten se on sinne juurtu­nut.
Mutta vanha taru kertoo,
että se on kasvanut erään nuo­ren,
kauniin linnanneidon veres­tä,
linnanneidon, joka on elävä­nä
haudattu . muuriin kauan,
k^uan sitten.
Tuo pihlaja on solakka kuin
linnanneidon varsi, kukat yhtä
valkeat kuin neitsyen hipiä,
marjat yhtä punaiset kuin im­men
, huulet j a lehdet; monileh-,
dykkäiset kuin nuoren .neidon
ajatukset.
' C l
— Salakuljetus Plcl-arissa. Pie­tarin
piirin tulliviranomaiset 0-
vat kesäkuun kuluessa takavari­koineet
115,000 miljoonan rilp-lan
arvosta kultaa, jota yritet­tiin
viedä ulkomaille. Saman a-jan
kuluessa pidätettiin 1,400 sa­lakuljettajaa
— Kommunismi oi ota juurtu-akseen.
> Pravdassa valittaa tbr
veri Ilednis, ettei tähän asti Ole
vielä onnistuttu toteuttamaan
toveri Sosnovskin johtolaus0t>
ta: V Navetan ja kanahäkin
kautta kommunismiin!" Talon.-
poikia ei saada mukaan eikä ku­kaan
tiedä, mistä päästä oikeas­taan
olisi aloitettava.
— Työväenolct jr. työttömyys
(Venäjällä. Venäjän ammatti­liittojen
jäsenmäärä, joka tam-mik;
1 p':nä oli~l),710,000 oli tam.
mik. 1 p :nä 192t> ainoastaan . 4p
502,000, joten vähennys tekee
33 pros.
Työttömiä lasketaan olevan
Venäjällä 400,000. .Pietarissa pn
työttömiä lähes a-10,000, niistä:
43,000 ammattiliittojen jäseniä.
7- Valkoisten ja pmiadsten
taistelut Kamsha-tkilla. Tshit^-
ta lennätetään että kesHk. 12 pnä
Ohotskiin . saapuneet punaiset
joukot ovat miehittäneet Ajan^
satamakaupungin otiaen vangik­si
kenraaU .Pepeljaj.eYin se^
357 valkoista, jotka on lähetetty.
\nadivostok|in; ciä