Canadan uutiset, June 2, 1921

              I CANADAN UUTISET, PORT ARTHUR, ONT., CAKABA; Torstaina, Kesak. 2 1921 NUMERO 22
~ ^
CANADAN UUTISET
Buomalainen sanomalelitl Canadassa,
ilmestyy jokaisena Torstaina,
\ Kustantaja
The Canada News Publlsn ng Co.
Erick J: Korte, Liikkeennoitaja.
;Lauri Maunu, Toimittaja.:
TILAUSHjNNAI:
: Canadään: $3.00 koko vuodelta,
$1.75 puolelta vuoO<?Ua, ?1.00 3 kuu­kaudelta
ja 40 s e n t t i ä kuukaudelta.
Ajan tnl^ samaa
kilin tarmon, elinvoiman ja luou-
1 (> e ] 1 1 a h 1 a a m i n e 11, S e n mn k a n a
>ieuraa-vat hnonol. toverit ja Jnio-nor
tavat, ja liyviit tilaisuudet,
' jotka eivät koskaan ])alaa. jälleen,
menevät seniuukana luikkaan.
Ny ky hei lei öii; se raaka-ain e,
Yhdysvältoiliiu 3a Suomeen: $15.75 josta voi telulä uiilä haluat. Älä
" I s n ve,: n 1 en n e isy y 11 ä y äl ä \U} e k s i : t u-levaisnntlestä^^
v-aan
räi>äyk:^eeu kiiniii j,a^
koko vuodelta ja $2.25 puolelta vuo
delta.
ILMOITUSHINNAT:
-50 senttiä palstiituumaltakeiTau^,3^ . n- T
aistuna. Pitempiaikaisille ilraöituksil- h e t k e s t ä . ' ; hi .Jumalakaan anna
,e kohtuullinen ulfuuus. Halutaantie- heiktMi kerrallaan, ei- i^al vksislään riitä. Amerikan oi)
Amerikan oli verrattain puima­tonta
a \ u s t a a. y m pä ry s vai 10 j a ra -
lioilla, ruokatarpeilla ja sotava­rustuksilla.
Näistä annettiin n.!s.
velkakirjoja. M u t t a kun nämät
oli perittävä, nousi pulma eteen..
Ainoa maa, joka kykenee ^velkan­sa
inaksa ma a n, tl ienee Engla U T i.
.Mutta onko.Amei-ikalle siitä hyö­tyä,
että se perii eurooppalaiset
.saatavansa ^ Amerikan teollisuus
on s()dan aikana ja sen jälkeen
])aisuuut .niin mahtavaksi,, ettei
sen tuotteille Amerikan markki-tiii
kci ta, '^11 00 mivAo kertaa. Naima- anna toisi a .sijaan ennenKUin i. j ä y t y i i y t sniinnata katscensji hu-toilMoiukset
75 sent-
Loiu.K«ci ;;2 0i) keila, $3.00 kolme i^-^^^ o l t a n i i t e i i s i i n ä i s e i i l)ois.
'taa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmoi-1
i\uolonil-;
moitukset $2.(Jti.
Po>takirjar, tiliselvitykset, keiäys-luettelot,^
luento^iltuoitukset y . i n . Mil
s e n t t i ä tuumalta..
'. Uutisten joukkoon aijotuistallmol-tuksisla
pentuau 15- senMU! riviltä^, .
Pienimmankin ilmoituksen hinta on
: 50 sentt. P«.stiHsa tulevia ilnioitulcsi.',
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset flmoitukset ••$1.00 tuu­malta.
•- Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, l i -
.uukset Ja rahat : ovat liilieiottäViU-i-
oitteella:
CANADAN UtJTISET,
•*-)rt Arthur, Out., Canada.
llmoituksc
kertaa
tukset TiOc palsialuumalta.
raoitukKui. uiiiistovarHyiia $3.00. Kaameita kuvia Kiinan nälkäseu-
Syntymäiliiioitukset i$1.50. Avioetoil- dlllta
; 1v 11 o11eiI teu liIkilillääi' ä : ä jvohjo'i-
Sl^ l t • K i i n a n ,;iiii]lväaliUH'llä ei : l u l la
! nskiii) . koskaair. saaliiaair/ t
ieeii " s e l v i l l e . ^IvnoJ.evaisUUs-pro-i^
eiij i.i' > . 0 1 1 : i i v k y ä än- k b r k e i i i n i l i l -
i aa\V; •': mx\ Un' f li jee; se ' t u n t u v a s t i
\ } i l i [ M p M i i ä i i 7 r :;ke^ ehtiessä
!vfvi-;ia.l1^nVaJNsi ::• kesäJvU .\"ii-
(Jessii I\)lij(:)is.-l\i:inau:Mn
':: 1 j o i • 11 • >' h te i;i i e n v iiix i l u k u • (> 11
maailman öljyrikkaudesta,
helposti käsittää sen innostuksen,
jota canadalai.set tuntevat uusiin
öljykenttiinsä. Y^hdysvaltain kan­nalta
katsoen on uuden öljyalu-een
löytö inita tärkein, osittain
s i i t ä sy y s t ä, e 11 ä se o n t e h t y. St an -
d a r d O i l Companyn .avustuksella,
ja osittain sentähden. että.Canada
nykyään ostaa suurimman osan
petroleumistaan Amerikasta. ;Sen-;
tähden toivotaan, että Amerikan
Kumania. Suomi Jiarjoittaa jo
nyt h u oma tt a van snu rt a kauppa­vaihtoa
Venäjän kanssa, mutta
sen mahdollisuudet ovat: hyvin ra­joitetut.
.Maan itäosa öu harvasti
asutettua ja luonnonrikkaudet
kehittämättä. Etelässä taa.sen on
autioitunut Pietarin kanpunki,
joka haluaisi kaikkea, mutta el
kykene tarjoamaan mitään vasti­neeksi.
Virolla ja Latvialla on
tä.^sä -suhteessa jiarempi asema;
Huoimoita ja imefeimiä;
;lMJ:()nj)()U-ili inisi i i ; . ()li:).ö4n
Canadan Uutir.ista lainattaessa cn | , , , , , k i l u a l \ ; i i i s a i i i \ ii 1 iseii A \ i i s l i i s -
.«l^ide mainittava. .•
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
ehdeu konttoriin sekä vanha etta uusi
;soite. 1
CANADAN UUTISET
(Tlie Canada N e w 3 ) :
Fhf> I"''mnislil ..NeNvspaper in. Canada.
Publishcd every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
Erick J. Korte, Minage'-.
. •:Lo:uTiMaunu; lOdttor. •
f^-ilv \'ow? BldiT.. Vort Arthur. Ont.
CANADAN UUTISET
is welcomed and reaa m every Finnish,
hom''- i n the Dominion. Jt is the- only
diroct . advertising meäitim for those
manufae*urcrs and meilehants who
•v\ish to.:create ;and build .a- profitable
and.perraanent demand.for their prod-uctÄ
and merchandise by the large and
e\er .Growing Finnish population resid-ing
m Canada. Place your trial ad-vertisemeiitand
'get results. .•
Advertising .rates 500 per.inch.
l^iiiiiiltMii lisjjilia ja sen lisiiksi 1 ,-
1 ir),l)l.in.. \ ' M j H M i i n i i i n tarvilsevaa,
joiile apua tuli a]ilan jos v.iroj.i
n i i 1 1 .
.V;i IS 1 ; 1 ; k 1 K >! i 11 se i I a^ 111 i IJ ooni a
k uhilleen IM Iv.en ja ke viiä 11. a 1 ka.-
na. muita iiiiljoonia toisia pclas-ro
|)a an ja Aa s ia an, . 1 )o 11 a ri n ko r-kea
arvo sekä Kuropan- ja Aasian
k()yhlynyt tila tekee luottavan
kaupanteon kuitenkin aivan inali-
(iottdiiia k s i . .Jos naapuri m y y lial-vemiualla:!
ai ostaja ei kykene
nnfksamaan. minun on niahdolon
myydä. Ameivikka ei' t ä l l ä het kel­lii
voi maastaan viedii teollisnn-
(1 en ra a ka -ai n e i t a. ei 1< ii \' a 1 m i i ta
tuotleita yllii selitetyistii syistä,
ja. kulien lvi n s(^ olisi maan olemas­sa
olo Me luiki väl i tiimat (intä.. Mi­ten
k ii 1 ä st ii ti 1 a n t e es t a. on ] >ii ii st ii -
vä .' Siilien löytyy ainoallaan yk­si
l i e . iMiropalaisien ja aasialais-:
ten .ostajain oslokykyiio.n paran-iietlava
ja samalla eri maiden ra-"
lian arvoa koko maailmassa . tasoi-leflava.
Vmpärysvaltain talonspolilikan
eli j)aremmin veikapoliliikan piiii:
tarkoituksena (ui Saksalla mak-öljytebllisuus
mahdollisesti löy-mutta; niiden teollisiuis on alknpe*
räisellä kannalla ja vaara n uha­tessa
ne rnisivat poliittisesti mer­kityksettömiä:;
liumania ja Fuo-
1 a ö V at: pa i; ha a sis a a s e m a ss a, 111 ut-;
ta n i i d e n t e h o k k a a m p aa toimin­taa
vaikenttamassa: on luquta• es-t
tt ii ja 11 il e Vaisu u d essa n e sa a va l
V a a ra 1 li s en ki 1 j )a i li j an Sä k Sci .s t a.
.Lopuksi a rvelee AI r. Reed. et 1 ii
ainoa inaa, joka voisi iVenäjiin ti-lanncvttji
- kaii^p
Jial Iit a. on Ameri Icä. ; .fSen jiilkecMi
tulisi Kuröpan maista lii Iii niiilky-^
svnivkseen Puola.
lui' harvinaisen lauhan talvi.Mr. a- isattaa kaikki velkansa. Fiiiii:lanti
viilla. . i\ii.ttiiviiii raviiHuui. |vuuie | ja limska ovat Amerikan suurim­mat;
v(?l alli set 1^4)1*^1^ a V j a: • Von a jii
t aas . :lhit;ian.niii. V('niijä • öu- pit-ki
ks i a JO ik's i -; kp koiVa an ja te t (ii vä
] a sku s ta p öi s , j o t eiik a. •111 eid äii:' on
(j tetj av a 1111 omi 00 n \' a i n j n u u t; y m-
(111: • kiiiiimink in l u M k e n t ;iny i.
iiiiljauinttain ihnrisiä ja . rehny 1
i I f I (! a t M111 ii k' s i n a I ii 1 ili ii ta ä • t av a 1 -
1 isesi.i seuraa v 11 le k n 1 k n ra u d eil 1 e,
IvUien lyyruskiinmeelle y. m., joi-d
«Mi 1 rh riksi silli ini at to liiat iii;i;iriit
1 i ä I ii r i. 11 e i lv e 1 1 1 i i m i s t; i. i hm is is t n o 11
joutiiuut,
Lai>sia. pääasIallise-^li lyitiiriii.
Politieal advs. $1.00 per mch..:. .. i on 111 vyi v .nirlkiialue'.'lla
.. Advertisements must reack o u r . o ^ . ! , . . . . , . v w , . T - 1 r •
fice Wednesday neon to appear on 1 ''»'^"^^'^^ kappaletta.
Thursday's issue,
• Subscription Iprice lA Canada :S3.00
per 3'ear,. United States and other
couMtries. $3.75. per.year. in. advance. .
Entered as second [class mail mat-ter.
Dee. 1, 1915, a t t h ^ Post Office at
Por-t Arthur, Ontario, Canada.
)iiaar'anien.
Tvrlärel
THE A|IM OF T H E CANADAN
UUTISET.
The help preserve the Ideals and
saci-ed traditions. of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its (aws and inspire others to
respect and obey them: : To strive
unoeasingly to quicken the public'si
sense o f c i v i c duty: In ali ways to aid
in making this country greater and
better than ve found iti
HUOMAUTUS PASSIN-A
N O J I L L E .
Esiintulleista syistä ilmoitetaan,
kuten ennemminkin jo on ilmoi­tettu,
että jokaisen passinanojan
tulee anomuksensa mukana esittää
Papintodistus Suomesta, tai muun
tasavallan viranomaisen antama
todistus Suomesta. Ellei anojalla
sitä ole, tulee hänen se ha-nkkia
itselleen Suomesta, j a sen saavut­tua
vasta tehclä anomus:, siihen as­ti,
kunnes nVääräykset Kansalli-suusmatrikkeliin
:^ merkinnästä
voimaanastuvat myöskin Gana-dassa.
'Ainoastaan Suomen viran-oma-
isten antamat todi.stiikset o-vat
pätevät passiasioissa.
SUOMEN VARA-KONSULI-
\^IRASTO,
Port ^Arthui, Ont.
vähin-l\;
e>iki-hiiita
on ollirtyiLOOV
111 yy dii ii n \-a i m o ik-s i o v-\
.1 i ks i. n i i y r te 1 i j (> i k s i • JM ]) r.os t i {u tni •
onilailosteii palvelukseen. Joista­kin
kauneimmista ilmoitetaan
hinnan \- a i h del 1 e en $-10. . ^.lO.. . i l 1,
^^^^ ja ^löO ja ilmoit<'iaanpa e-i'ääu
kaunottaren tuottaneen, isäl-.
leen kokonaista
Shnnte-fuNsa ilmoittaa ^Ira.
Kam.sey . liikk.een : tyi.iöjenmyyn-nissa
olleen niin vilkkaan, että
koko alueelle on:jäänyt tuskin ai-noaiakaan
tyttöla'^ta. Toisissa
it.nkoi^^a ovat vanhemmat koct-
1 a n ee t 111 rh a a n k' a u ] la t a 1 a psiaa n,
ostajia (u ole löytynyt ja lo[)nksr
ei kukaan halunnut ottaa heila
vastaan ilmanedestäkääii. Shun-le-
fussa ovat katoliikisisaret ke-i-
iinneet hoitoonsa .;')00..])ikkulasta,
uiilänhädän aikana.
])iirysvallat. 1'^llei Saksa kykene
Ranskalle sotak'or\'austa. suoritta-maan,.
ei Ivanskaiiiyiiskään. kyke­ne
iMiH^lannille ja Amerikalle vel­kojaan
maksamaan. Fdlei taas
Hanska voi maksaa I^^ng^lantiin
.\- e 1 k a ansa, • t u ot t a a 1^] n yi a n n iii e n .
10 miljai-din dollarin ^ takaisin
•maksamineu vaikeuksia, vaikka­kaan
se. ei olisi:inahdotonta.. -Yk-
•sinkerlaisin ja luonnollisin rat­kaisu
olisi, että kukinmaa kärsisi
o 1 n at t a p {)i o ji sa. pyyiiic ä i sis i sa a -
lavansa ja velkansa; Jos Saksan
Irävinneenä. välttämätiii on mak­settava.
AnKM'ikka t u l i s i sen saa-mamieheksi
ja ..selvittäisi välit
Saksan kanssa. .Kent ies^ tasajnio-lisimpana
sotaan osanottajana
Amerikka paremmin kykenisi.ar-v()
s t el em a a n Sak san maksukyky ii,
kun ehauvinistinen Ranska. Tui­ki
k ii y t ii n n ii 11 i sen ii maa n a A m e-tää
LuoteiS-Canadasta ne^ öljyva-rasastot,
jotka sen muuten täytyi,
si tuottaa muualta."
Eriiän amerikalaiseii maanvilje-lyskoiieyhtiön
edustaja Russell
A.- Reed, joka äskettäin palasi
New Yorkiin puolen, vuoden liike-ma
tk alta Euro pasta, on a Ujtanut
111 i elen k ii n t oisi a .1 i e to ja I M I ro pai 1
eri nva iden ja va rsi nk in Venä j än
ny kyi s ist ii : k a u pa n k ii y n t im a h d o I -
lisuiiksista. Hän m. in. lausun
seuraavasti:
. () 1 i s i e r e h (i y s o (a k s 11 a; et t ii V e -
niijäIiii nykyisin vallitseva sisiii-nen
tilanne, nritii taloudeUiseeu e-liimäiin
tulee, jolrtuisi kokonaan
1) o I s h e V ist i ses t a: h a Uit ukses t a. Sel-viii
nierkkejii .Veniijän taloudelli-seeii
rappeutumiseen oli havaitta­vissa,
jo niinkin aikaisin kuin
vuonna V.)]() ja 1!)17. Tilanteen
lu u u t tu m i n en . e pii ed ui 1 isek si oli
y h t ä suuri jo Kerenskin hallituk­sen
aikana ja nähtävästi ei nii-kiiän
olisi sitä voinut estiiä.
Tähän joli t a va t pii ä syy t oi i va t:
Kuljetussysteemin epäkuntoon
joutnminen ja teollisen toimiunaii
m i 11 e i t äy d eli i n en i)y sä h ly m i ne n,
Miiirt ICuropan maat, jotka otti­vat
osaa: suursotaan^ saivat kokea
samaa, mutta ne suoriutuivat
kriisistii helpommin. Veniijii on
itärimäisen suurimaa., jossa kul-j
e t u s 1 a i t o s o u p \' s \ • n y t. s u h t e e 11 i s e s
l i puutteellisena. Sen suuret teol­lisuusalueet
o \- a 1 • s n n r i e n • \- ii 1 i m ai -,
kojen piiassa toisistaan ja tehtaat
j ou tui vat i)ysä h dy k s i in yh t ey d en
lakattua. Sen lisiiksi n n otettava
huomioon, että Venäjii ei irorinaa-
1 iai kanakaa n tu ot t a n ut ri i 11 ä viisti
t eol 1 isuust uot teit a o m i in t a r pei>:
siinsa. Olojen edelleen kehirryes-sä
ei suurille kaupungeille voitu
ri i tt ä väst i toi m itt^ia el in ta rpe-it ä,
sillä niistä ei voitu antaa.talonpo­jille
. teollisuustarpeita..: Kaikki
se. niitä tapahtui holshevikien
piiästessä valtaan, on suora seura­us
näistä: kahdesta taloudellisesta
seikasta.
Teoi-eetillisesti pitiiisi bolsiievi-kien
nykyään ruokkia suurkan-ärjestäisi
asian
ja koko maail-nut
To im i r u k s el 1 e m me. o n sa a p u-
Siiotiii-Opi^ton, ' Ilaneoek,,
Mieh., 25-viioti^jiiIkijisu. Kirja,
joka sisältä;! ! y l i sata sivua, on
runsaasti kinirettii.ja annetaan
siinä seikkaperäinen selostus A-merikan
suoiiialaisjen opinahjon
toiminnasta ja kehittymisestä ai­na
sen perustamisvuodesta 189G
alkaen nykypäiviin sa'4kka. Opis­ton
25-vnotista riemujuhlaa vie­tettiin
Ilaneoekissa toukok. 27, 28
ja 29 ))äivänä. Tilaisynteen oli
Poimintoja täältä ja
muualta.
Diplomaattien ja. talonstieteen
suurimpana päiinvaivana : nyky-
Jiiin, on vaikean taiondellisen pu­lakauden
lopettaminen. S.» on il
niiö, joka on havailtavana niin
köyiiommissä kuin rikkaammissa­kin
maissa, niin vanhalla kuin uu­dellakin
mantereella. Tehtiivä
saattaa tuntua eirsi aluksi aivan
ylivoimaiselta, siksi suuressa
miiärässä ovat olosuhteet suuren
inaailmanpalon jälkeen järkyte-lyt,
ja se varmasti vaatii koko
maailman . yhteistoimintaa ja
myiitävaikutusta. Sitä ei voida
jiirjeslää vain kirjallisilla sopi-m
u ksi l l a j a eri m a iden ed usta ja in
allekirjoituksina, van ainoastaan
tarmokkaalla ja sitkeällä loimin-nalla.
Kuten niuistettanee sodan ai­kana
keskusvallat ja ympärys­vallat
kilvan koettivat haalia liit­tolaisia
itselleen. Se eniten voit­ti,
joka kykeni eniten antamaan,
ralia.ssa ja tavarassa sodan aikana
—- " J a l o mies käyttäytyy, ar­vokkaasti
sekil onnessa, että on­nettomuudessa.
Hän ei ylvästele
eikä. alenna itseänsä; Menestys
ei herätä hänen i-iemuansa eikä
vastoinkäyminen hänen suruaan';
l l ä u ei etsi eikä vältä vaaraa.
Hän ei puhu paljon, yhtä vähän
itsestään kuin toisistakaan. Hän
ei tavoittele ^ toisten kehumista^
eikä hän tahdo että toisia moiti­taan."
— Aristoteles, l ^ l - f j ^ i i^
.^•aapunut m. m. Snoniesta piispa ja lupauksina tulevassa rauhan-foo.
ssa. Tämä raha ja tavara ci
asiannniiiisene:::, tulitit:
vääu iaiiiaiia ;^oka: tavalla t i i t o i -
•^ellä • ., niyöhenimin; • oli takaisin
maks^ettayä.;- L
jaHa • olisi^^^^
;ettii yoitettii, koi-vaisi :h:änen:::hle-hpllsä,
niiiivku viteltiin.:; l^v;^^ . ;: ? : i
: Englanti;iai
:Jiiijälle,:^TtaTialle, Bu^^^
manialle j . n , e o i l a n s k a : ö t tr
toi lainaksi. Englanti lainasi A-merikasta
ja Amerika t^äs*^tio-rostaan
antoi 'kaikille ympärys­valloille.
' '
rikka varmaan
itselleen, Saksalle
ma 11 e m a I fd o 11 i s i m ni a n edull i s el 1 a
tavalla. Siitä tuskin voinee olla
eri mieltä, että nykyinen olotila
uuvut laa maailmaa: enemmän
kilin konsanaan sola ja saattaa
sen liilunniniiksi perikatoaan kuin
se oli vuonna 1018.
Canadan iiskettäin liiydetyt iil-jylcentiit;
k'alikana i^ohjoisessa ei-yiit
varattomalle miehelle tarjoa
suuria, inahdollisunksia, mutta
runsaasti, rahaa käyttelevät ja ko­keneet
yritteli jät voivat toivoa
inenestyslii, lausuu eriis amerika-laineii
lehti puhuessaan .Maeken-zien
(iljyalueesta.
Sisäasiain ministeri Sir Janus
Loughlieed on antanut departe-menlilleen
ohjeet i-yhlyä kaikkiin
m ah d o 11 i s i i n va ro va is ir u s t o i m e n-piteisiin
saadakseen vältetyksi
Ynkonin ja Klondyken kultaryn-nistyksen
aikaisten murhenäytel­mien
uudistumisen, jolloin tuhan-s
i a m i e h i ä se k' ä C -a n a da s t a e t: t ä
Yhdysvalloista - lähti matkalle
kaukaiseen pohjolaan olematta
selvillä, kostettavinii olevista vai-keuksista
ja puutteisiin sortuen
hävisivät sille matkalle.
"Tulee aina muistaa, että Mae-kenzien
öljykentät ovat vielä, ai­van
tm sia ja niiden arvo on vasta
k o lv e i It a va n a,'' ilm oit e taa n Ga na -
dan viranomaisten taholta. " T u ­lee
myöskin ottaa huomioon, että
hallituksen tarkistnstoimenpitei.s-tä
huolimatta öljyn etsinnässä ja
öljyalueitten kehittämisessä ei
siihen voi ajatellakaan ryhtyä i l ­man
varoja, mutta hyvin mahdol­lista
on, että rahalla ja kokemuk­sella
saavutetaan hyviä tulok-sia.
»' , ' ,
' ' K u n ^ mtiistetj^an,! että koko
brittiläiseil maailmanvallan ra­kenne
suuresti on riippuvainen
brittila|'$eötä sota- ja kauppalai-yastt>
sta, j a että Yjhdy^yallat Jiy-kyään
kontroUeeraa 82 prosenttia
lvesiikuirh>alussa ryhdyttiinkaik
kialla'Canadassa t o i m i i l a n i a a u v y-leistä
väeulasiuia. : jokji tiltii en­nen
on otettu .V iisi ö k e r t a ä ai n a
kyrnineiien vuoden väliajoilla::
•vViienlasku on;:yhtii vanha k i i in
sivistyskiiu Se t o i i t i i t e t t i i i T ' 1 >äliy-
Ipn i assa jö yil öniia H80(l e-Kr.;; sa -
n o t ä a i i p a s e U / - ta Ilahtuneen
vuonna 45(10 ei Kr. Egy))t issil sen
tiedetään volleen; vuonna ;25{)0' e.
K r . ^Iri in a isessa ^ liö o ma ri ; v ältii-kunna.
ssa töintitettiin vä^
s ä ä n n öl 1 i se st i • j o k a ;; y i id es \' u os i
rahastollisia ja .sptilastark^^
varten, iiaamätussakin: V
samaan asiaan, ensimäiseav kerran
^. : '!^^ooseksehkirjäs
-inääriit t iin sillQin laa ti in aan luet­telon
Israelin lapsista jäkokoa-^
i n a a n . v e ro a. S en 1 a s ketään ta pa li-tuneeii
vuonna 1.491 e. Kr. v
E h d o t n s. ny ky a i ka is em ma ii vii e li-
1 a sk u n t o im i 11 a m is e st a. C a i i a d a s s a
t ehtiin vuoniia 1865, iinitta'-;vastä;
vuonna 1871 se ensimäisen Icerrari
t o imit e tt i i n . e de 11 i s e i i ä yu o n u ä : ä ii -
netun eriköisasetnkseh;; n o j a l l a .'
Cana(kn^'äkiliiku oli sen miikaän
S c t n o t t u n a vuonna . ..*>,(vS
1 uet teloi lii iseenicä.v te ttiin^^V
^ k a i k l ( i ä ä n $511.;5:^d eli t^^
tiä p ä ä t ä kohti. yiionna 1911 oli
yäkiliiku 7.20G.fi4"3. . j o k a merkit -
see -^,öl7,38(y .0 vlisäystä' neljäissä-k
y min e n e ssil y ii o d es s a. 011 a ei i
h u o m i ö o n , ' e t t ä Canadan p i n t a -
ala on .jiuomatlavasti suurempi
kuin • Vihdysvaitojeii •: ja k ä s i t t ää
kuudennen ö.saii maiipalloh pinta-alasta,
ymmärtää, miten suunna-^
punkien väestö, mutta todellisim-*' ton työ väenlaskun-toimittaminen
Kolmannentoista päivän perjan­tain
suuri onni. Toukokuussa. 1921
koi man ten aloista [läi vä n ii sa 11 u i
e 1 e 11 ä V ä k' s i vi i k o n [) ä i v is t ii ^ — p er-j
a n t a i ^ y 1 e i n e n o n n e 11 o m u u k s i e u
päivä.; Sen joutui elämään -moni­en
muiden ohella myös (lueheei-läinen
Andre Leiebure niminen
mies. Kolme -kuukautta hän oli
etsinyt työtä sitil saamatta. Ruo­kavarat
olivat mitä-kuta-milloin-kin-
satt ui, niin- e t tä liengissii m ies
juuri pysyi,- ja miten kuten päi­västä
toiseen päiisi hänen per­heensä
ki n, V a im o j a i rse i t a i a psia.
Aikais in i:)e r j a nt a in a, t o u ko kri ui i
VV piiivän aamuna perhe^ lisiiytyi
—kaksosilla, terveillii, nälkäisillä
ja alastomina ihmistaimilla.
^likä ilon aihe se olisikaan ollut
joissakin paikoissa I .Mutta
Andre Jjerebure. entisistäkin elä­in
ii n h u oi ist a li i a k' s i k' 11 o rin i t e tt u -
na, allapäin, i)ahoilla mielin, pai­noi
la kk i-reusa.n päiihiiiisii. ja .kii-veli
— satamaan. Olihan kuiten­kin'.
siellä; mutaisen ve.den alla,,
unhoitusta ja lielpoitiisla. .Mutta,
ennenkuin And.re Lefehure ehti
synkän aikeensa toieiitlaa. hiin
Nykyinen \ kurssimme rahalähe
tyksille SUOMEEN ' ' ^
Postin kautta ja
sähköteitse on
j o utu i j u 11 u s i 11 e s a i am a 11 am jm u s i -
en t y ö n j oli t a j an k a nssa. 0!n 11 e to n
1 j a ai-dessa
täytyy asukkaiden• itse löy-täil
ainakin 75 prosenttia tarpeis­taan..
Junaliikenne on niin rajoi­te
11 u. e 11 ii yi; s i r yi s ten 1 ien k il ö iden
on melkein inälidotoii päiistä ju-n
a 1 la m i n n e k ä än j a el in ta r p e id en
hakijain on lähdettävä etsintä­matkalleen
joko jalkaisin tai he-
\- o se 11 a. L u o nn o 11 i se st i e i t ii Uä t a -
valla voida tyydyttää suurien
kaupunkien elintarvekysyntäii ja
asukkailla ei ole muuta neuvoa
kuin muuttaa kokonaan maa.seu-dulle.
Siten on Pietarin asukas­l
u k u väheniynyt 74 prosentilla.
Moskovan noin 40 prosentilla ja
jn e ne m p ien k a uiui n k i n 20—80
prosentilla.
Bolshevikit olivat jakaneet
maan viiestön neljään luokkaan,
joille jaettiin elintarpeita kortti­järjestelmän
mukaan, mutta käy­tännössä
-. ainoastaaii viralliset
kommunistit ja hallituksen- vir­kailijat
.saivat niitä riittävästi.
Toisten täytyi turvautua vaihto­kauppaan
ja muuttaa ruuaksi kai­ken
omaisuutensa, joka vuosien
kuluessa oli saatu kokoon. Se on
nyt joutunut talonpojille. Heidän
hallussaan on suuret määrät kul­taa
ja hopeaa,' jalokiviä, talous-tarpeita,
vaatteita, turkiksia,
huonekaluja y.m.
Tilanne nykyään oh lyhyesti sa­nottuna
seuraava: Kaikki kau­pungit
ovat kadottaneet ostoky­kynsä,
kun ne eivät kykene mi­t
ä ä n maksamaan niistä tavaTois-ta,
joita ne haluaisivat ostaa. A i -
noa- joka voi tulla kysymykseen,
on talonpoika, jolle rikkaudet o-vat
siirtyneet. Ainoa keino, jolla
kauppaa Ve näjän kanssa -voitaisi
käy dä, on ry h ty ä suh t e isiin t aion -
poikien, osuustoiminnallisten yh­distysten
ja yksityisten kanssa.
Tämäkin tulee mahdolliseksi väin
Venäjän sisäosissa ja sillä edelly­tyksellä,
että asianosaisille anne­taan
täysi toimintavapaus.
Venäjän rajjalla. lännessä ovat-nyt
Sttdmi,' Viro,'Ijatvik,'Puola ja
mies kertoi hilnelle huolens
keiMisa. Heltyikii tyiinjohtaja
tai k' k'a. aja11.eI ik'r». .e11 ii nioisi- ss;i
tilansa oleva mies ;noitaa suurem­pia
voittoja liiiuelle kiiiniironi on-nellisemmas.
s:i .aseina.s^a.oleva, ei
sanota,miitta suurilla, puolipals-.
taksilla. uutisilla sariniiialeiidet
kertovat, "ettii samana ••onnerto-
•s. .
mana perjantaina, . toukokuiin
l o : n a ' ' . Andre LetVbure — sai
työtä . . työtii satainahainpuu-sina,
ja ettii elämii liiinelle ^iiiii
päivänä alkoi hymyillä onnellista
ruusuväristä liymyir.
Todidlakin!
Sellaisesta asiasta sitii kaiumi-taa.
palstamäärin kirjoittaa sano-malehti-
uutisia.
]\Iikä ilimel Mies, yksi mies
monien : miljoonien työttömien
Dollarilta.
Myös myömrae pankki-osoituk
sia (jshekkejä) markoissa yllä-mainit,
kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve.
täviä matkustaiien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunaste­taan
siellä- voimassa-olevan doUa-rin
kurssin jälkeen..
Lähetyfskulut rahalähetyksille
postin kautta on 15c. summiUe
alle $20.00; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse. on
$3.56 kaikilta summilta.
K a i k k i lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK MICH.
1 - vPeriistettu v. 1874.—
Va ra t \1 i . $3,000,000.00.
Kirjoittakaa" suomeksi; meillä'
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
perjaniaina, kuun
toista r i ä i v ä u ä •
kolmantena-
Köyhän miehen kohtaloa kokei­lemassa,
13 o st o n. o n A me r i k ä n Yh­dy
.syalt a iu; si \'is ry SS ij a. S i ellä suh-t
e e i l i s es t i ^ e ne mm ii n k u i n y h de ssä •
• l v i i i i j i toisessa ;kaupungissa tällii
m a 111 e r e el l a, ,t ap a a m m e s iv is t y k-s
e i T r k p r k e i m m . i l l ä : kukktilö^i^^
j b l t k B i k s i p ä . s o p i i odottaa
inyöskiii- siellä^ lähimäisrakkaus,
.ihra i sy s tä V älli syy s j a a vuli a isuus
joukosta on saanut — työtä, saa-. huomattavimmin edustet-nut
tyiitä satamahampiiiisiiia. i l^^i^""'!-
Mikä onnellinen yhteiskunta tä-j voisi -ilmetä myöskin siinä
mä meidän oma onkin! Se on voi-_ tavassa, jolla Boston kohtelee ko-nut
pelastaa itsemurhasta yhden 'vaosaisia .kansalaisiaan. Sellaisia
nälkäisen perheen iiii Ikäisen t nr-van.
S i i t ii si t ii lv ann a 11 a a i loi t a k i n • ja
unohtaa. -— miljoonat muut iiälkii-kuoleman:
kanssa kamppailevav
tässä maassa on.; : "
Parhaillaan käynnissii olevaa
väenlaskna toimittaa 13,000 nu-meroitsijaa.
Kaukaisimpiinkin
seutuihin 1 ii Ire t e t ä ii n \ i r k a i 1 i j o i ta.
K,a t su po 1 is i t .ja intiaa n iasiam ieli e t.
toimivat oppaina, he kun tunte-^
vat kaukaisen pohjolankin j a sen
erist äy ty nee t asukk aa t a in a: poh­joisen
Jäämeren rantoja myöten.
Tehtävii säätänee suorit et uksi o-sapuilleen
noin kuudessa viiko.ssa,
mutta täydelli.siä tuloksia ei voi­da
odottaa ennenkuin vasta noin
kolmen vuoden kuluttua. Asukas­lukua
koskevat väestötiedot tule­vat
julkisiniteen noin viiden tai
kuuden kuukauden kuluttuai j
Yleensä on vallalla se väärä kä­sitys,
että viienlaskuun otetaan
tietoja ainoastaan asukasmääräs­tä.
Vuonna 1871 oli vastattavia
kysymyksiä 211 ja vuOnna 1911
kokonaista 549, ja ny kyisessä vä-enlaskussa.
luultavasti vieläkin e-nemmän.
, Kysymykset vaihtele­vat
suuresti. Nie käsittelevät i-kää,
sukupuolta, työalaa, virkaa,
kasvatusta j.n.e. Farmarilta ky­sytään,
paljonko hän on kylvänyt
vehnää sitten:vuoden 1911, pal­jonko
hän on tuottanut heiuiä;
perunoita ja juurikasvejaj mitä
parannuksia hän on tehnyt raken­nuksiinsa,
omistaako hän farminr
paljonko hänellä on karjaa, hevo­sia,
j . n. e,.
Canadan väkiluvun arvellaan
t ä n ä vuonna kokoavan yhdeksään
miljoonaan j a kustannukset väen-laskusta
tulevat olemaan noin $1,-
750,000. Niumeromiesten armeija
on suurin mitä milloinkaan siinä
tarkoituksessa t ä ä l l ä on pantu l i i ­kekannalle.
Tilastonottajat ovat
kiitollisia saadessaan oikeat ja to­tuudenmukaiset
vastaukset kysy­myksiinsä,
myöskin naisilta ijän^
suhteen. Jos siitä kysymyksestä-onnellisesti
suoriudutaan, ovat jä-lelläolevat
500 kysymystä lielpos-i
ti vastattavissa. • „•
työläiset. -On h an yksi i)elastett u.
edes yksi työläissiemen vastaisen
yhtei.sk^mnan työläissukupolvea
varten.
. Koh t aa sitil ih m iskunt a a j osku s
suurikin onni, kohtaa sitä ja —
sattuu olemaan sivistyneittenkin
joukossa. Niitä on Bo.stönissa-kiii;
• Heitä varten on Bostonin
kaupunki varannut yömajoja, joi­hin
ot e ta a n v iiks i rahattomia, k o -
d i 11 o m i a, n ii l k' ii i si ä, t yö 11 ö m i ii ih­misiä.
Tätii Vihmisystävällistä" laito.s-ta
Bo|stonin majuri halusi tutkia,
halusi itse kokea, miten hövheni-sen
vuoteen se hänen isännöiraän-
Suomeen
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa airia päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN IVC&RKEAÄ XJANADAN DOLLARISTA. '
Kailcki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita: Sähkötys-maksuton
?4.3Ö;"Läietyskulut rahaJähetyksille on,
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti; ^
75c. sumpiille $i'Ö{).00 asti. Jokaiselta seuraavalta na­dalta
25c.
Tiedustelkaa eH]^oiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
PORT ARTHUR, ONT:| KV^mA. 4 /.