1920-10-07-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
/ Bivua i f/OJMÖM' TTimSET, FÖKT äBTBTTE, QNT;, CSNATCT, Torstaina, LoKaK. 7 p. 1920 : .NUMERO Mtl.. ' - CANADAN UUTISET Buomalainen eaBomalelitl Canadassa, -j ilmestyy jokaisena Torgtaina. 1" Kustantaja ii The Canada New8 PubJIsnlng Co. Erick J . Korte, Liikkeenlioltala. TILAUSHINNAT: ^ ,; Canadaan: 1 $2.00 koko vuodelta» J$1.60 9 kuukaudelta, $1.25, puolelta^ vuodelta, 65 senttiä ä kuukaudelta ; Ja :?5 senttiä kuukaudelta . ' Yhdysvaltoihin ja. Suomeen: . $2.50 ikoko vuodelta ja $1.50 puolelta vuo- •Öelta. l ; > ILN10lTUSHI^^NAT: 40 senttiä palstatuumalta kerran ju- •laistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksil- ' le kohtuullinen alennus. Halutaantle-to- ja nimenmuuttoihuotukset 75 senttiä kerta, $2.00 kolme "kertaa. Naima- • Ilmoitukset $2.00 kdrta, $3.00 kolme "kertaa. Avioliitto- ' j a kihlaus-ilmoitukset $2.00 kerta. Kuolonilmoitukset ;$2.00, mulstovärsylläl$2.25. Syntymä- 'ilmoitukset $1.50. Avioeroilmoitukset $2.00. Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot; luentb-ilmoitukset m. 25 .senttiä tuumalta. Uutisten joukkoon aijotuista Ilmoituksista peritään 10 senttiä riviltä. , Pi4nimmänkin ilmoituksen hinta on 50 senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta. . Poliittiset ilmoitukset .$1.00 tuumalta. ' Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tilaukset ja rkhat ovat lähetettävät osoitteella: CANADAN UUTISET, Port Arthur, ( Ont., Canada. . Canadan Uutisista lainattaessa 4n lähde mainittava. Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa lehden konttoriin S6kä vanha että uusi osoite. ) CANADAN UUTISET (The Canada News) The ^Finnish Newspaper in Canada. Puhlished every Thursday hy The Canada Npws Publishing Co. Erick J. K'»Tte, Manager^ Daily News; Bldg., Port Arthur, Ont. CANADAN UUTISET .Is we]comed and reaa m every Finnish home m the Dominion. It is th6,only direct advertising medium for. those manufaKJturers and merchants who wlsh to' create d n d build a profitable and permanept cjemand for their prod-uct8 and iaercjhandise by the large and tettaviä- . hallituksen ankarista ponnistuksista liuoliraatta. K un lakkolaisten va atimukse t ovat jossakin määrin entisestään poikkeavia, teemme niistä tässä -yksi-tviskohtaisemmin selkoa. Kaivostyöläiset ovat ofeittäneet Jcaksi vaatinmsta, joista he selittävät pitävänsä kiinni järkähtä-mättömästi. Ensinnäkin he vaati- \'at kahden shillingin XDalkanko-rotnsta; tonnilta ja toiseksi talous-tarpeisiiji käytettävän kivihiilen hi nn an alent a mistä neljällä toista shillingillä tonnia kohti. Tästä joht uv ien : lisäkulujen pei ttä mi-seen he ehdottavat käytettäväksi sitä, suunnilleen kuudeiikymme-nenkuuden miljoonan punnan suuruista voittoa, mikä on saatu ulkomaille viedystä kivihiilestä. Tämän johdosta hallitus on puolestaan päättänyt, että hiilenvien. tivoitto.ia ei sovi; käyttää maan velkojen suoritukseen, mikä .finanssi n ä k ök a n nai ta katso t tuna onkin oikea aja tus. Taloudellises-t i k i n on epäedullista myydä tavaraa halvemmalla kuin mitä sen tuo t a n to - j a. v a 1 mi stusku stannuk - siin on käytetty. Jos ehdotetun^ lainen hiilen hinnan alennus pantaisiin käytäntöön, voitaisi muulta taholta hyvällä syyllä vaatia toistenkin tavaroitten halventamista Siimassa suhteessa ja samoilla perusteilla. Kun hiilenkaivajat palkankorotusvaatimuksensa ohella esittivät, että yksityistarpeisiin käytettävän hiilen hintaa alennettaisiin, liiul iva t h e s i ten saavuttavansa y - leisen myötätunnon puolelleen, jmitta niin ei ole käynyt: On huomattava, että koko Englannin teollisuus on riippuvainen kivihii-lituotannosta, samoin lämmitys-e- vercrowing'Finn)'^h population resid-l ja V c u a i s t u s k v s v m v s . 'Siinä tapa-ing in CanadaJ Place your trial ad-vertisement and g^t results. Advertising rateä 40c. per inctu Political.advs. $1.00 per inch. Advertisements must reach our Office Wednesday neon to app^ur on Thursday's issuCi Subscription price in Canada $2.00 per year, United States and other countries^ $2,50 per year in vaUce. Entered as second class mail mat-ter, Dee. 1,1915, at the P-.ist Office at Port Arthur, Ontario, .ada. , T H E A I M OF T H E C A N A N D AN UUTISET. The help preserve) the Ideals and sacred traditlons of. this; our adopted country, the Domiri|ion of Canada: To obserye lts| !aws and inspire others to respect and obey them: To strive uneeaslngiy to quicken the public's ^ense of cl vie dutyfz In gll ways to aid In making this country greatcr and better than v/e found it. uksessa; että kivihiililakko täy-tiessä laajuudessaan alkaisi,: merkitsisi se täydeliistä seisausta Saur-.Britannian teollisuudelle ja mei"iliikeriteelle ja mii jooneja joutuisi työttömiksi. Mitä se merkitsisi talvikauden lähestyessä, on iiscstääu selvää. Siinä syy, mjksi 1 ak k o tun t u u a i van o d o t ta i n a 11 o - malta ja epäilyksenalaiselta nykyhetkellä. — Älä suosi haurasta moraalia, — meitä hyödyitäii vain jykevä siveellisvvs. — E i kuulu a.siaan mitä toi.set ihmiset sinusta ajattelevat, pääasia on, että il se ajattelet olevasi *'ail-right.''' — Hyvä sydän on parempi kuin parhaimmat i silmälasit toisten ihmisten hyvien ominaisuuksien tuntemisessa. .-.-^ On' väärin antaa lapsille liian höllät ohjakset, sillä seurauksena on, :että he pian alkavat pitämään •yanhempiaan ohjaksissa. - - Älä luota 'yhtämittai?,een menestykseen ;.slilloin, kun kaikki käy toiveitasi myöten, on sinulla syytä peljätä. — L . Stenbäck. '-r-.-. Olkoonpa kysymys mistä tahansa \ Neuvosto , Venäjällä, i käännyttäköönpä mihin vain. niin loppujen: lopuksi kohtaa aina saman tosiseikan, — kohta a aina juutalaisen. --^ Kun Beethovej^nille huoraau- ,|t"e^tiin hänen huolimattomasta ulkoasustaan, hän-kun ei kulkenut muodin mukaan puettuna, virkkoi häuvsattuvasti: '*'Pääasia-han onkin sisäinen ihminen.'' Hiilenkaivajain lakonuhka \ Englanissa. Viime vuonna tuli Englannissa raufatieläisten lakka aivan ä ^ iä ja odottamatta, aivan ktiin salama kirkkaalta taivaalta, j a nyt siellä taasen on vakavasti uhkaamassa kivihiililakkci. Hjallitusmie-het ajattelivat kaiken ojeyan ' ' a ! l r i ^ h t " j a luulivat, että työmiehiä g o oli tarpeeksi tyydytetty, mutta sittenkin näyttää r asianlaita olev i n ' tällä hetkellä aivan toisin. (Brittiläisetkään miehel eivät näy- Mvöhemmin on hiilen hinnan a Ien ta mis vaat i muksesta luo v u! \\\ ja hallitus on ehdottanut, että ]ialkankorotusasia • jätettäisiin puolueettoman komitean häiskittä vaksi. Siitäkään ehdotuksesta ei^ät asianomaiset ole välittäneet, mutta ovat kuitenkin suostuneet siihen, etiä hikon julistaminen siirretään - viikoksi . eteenpäin. Neuvottelut jatkuvat yhä edelleenkin ja toivotaan niissä päästävän kumpaakin puolta tyydyt-täväiin ratkaisuun. Siinä.ta)>auk-sessa, että niin ei käy, tulee lakko pltkistyneenä vaikuttamaan järkyttävästi koko Europan taloudelliseen tasapainoon. Ulkomaiden vuodentulökertomuk-sia. Englanti, — Toiveet heinäkuun alussa olivat erittäin lupaavia, mutta ilmastosuhteet ovat senjäl-keen huonontuneet. Heinäkuussa oli kovia sa:teita. mitkä jatkuivat aina elok. alkupuolelle saakka Elonkorjuuta haittasi märkä sääj minkä vuoksi sadon pienentyminen on todennäköistä. Vehnävil-eduliinen, että maasta luullaan voitavan viedä huomattava määrä vehnää. Elonkorjuuta suosi hyvä ilma. "Jugo-Slavia ja Tsekko-Slova-kia. —^Elokuun aln.ssa näytti näiden maitten viljasato erittäin lupaavalta. 'Saksa. — ilmoitetaan tulevan hyvä vehnäsato.. Korjuuta on jonkimverran haitannut märkyys. Intia. — Aikaiseen elokuulla ilmoitettiin hyvään aikaan sattu-neitten sa teitten parantaneen, satoa useimmilla seuduilla.: Australia. —^ Ilmat ovat olleet suotuisat ja hyvää vehnäsatoa toivotaan; Ilmoitetaan, että veh-n ä n A' i 1 j el .ys a 1 u e e n 1 i sää n ty m in en ei ole ollut niin suuri - kuin on odotettu. Etelä-Afrika. ~ Tiedot tästä maasta ovat epäsuotuisia. Argentina.-^ Aikaisin elokuussa on sattunut edullisia sateita. Vehnää, kauroja ja pellavaa on kylvössä kaksinkertainen määrä. Tulevat olympialaiset kisat ja suomalaiset. Antverpenin kisat.ovat päättyneet ja tulokset osottautuneet sellaisik.si kuin oli syytä odottaakin. Suomalaiset ovat kunnostautuneet yli kaikkien . toiveiden, 1110 n ee t muk au a an k uita m i t a 1 e j a-kin viisitoista kappaletta ja; ennenkaikkea . osoittaneet suurelle maailmalle, e1tä hekin johonkin kykenevät. Kuten tiedetään,, ovat kilpailut perintöä muinaistenkraikkalais-ten, helleenien, ajoilta. Jo vuosituhansia ennen meidän aikaamme, oli et e 1 ä - E u r opa s s a jnen i s i - vistyskansa, - joka alituisesti sai kamppailla kulttuurinsa säilyttämiseksi idästä tulvaa via barbaarikansoja vastaan. Hyvin se siinä; pienuudestaan huolimatta. onnistuikin aina siihen naakka, kunnes ro o ma 1 aiset suu rel la väel 1 ä j a vo i . maila; saivat sen valtansa alle a-listetuksi. En ti saik aan oi i - oi y mpi alaisk il - pailuilla • sellaisenaankin suuri merkitys. ^Silloisiss^i sodissa tuli kysymykseen harjoituksen avulla saavutettu ruumiin jäntevyysv ja kestävyys, aseet olivat nimittäin yhtä yksinkertaiset kummallakin puolella. l^ersialaiset^ luottivat suureen yli v oi ma ansa, vaan si ita huolimatta karaistuneet spartalaiset pitivät menestyksellisesti puoliaan .Termopylain ikimuistet-tavassa taistelussa. Marathonin taistelussa he.jo j)ystyivät saattamaa n täyd el 1 isestr tappioj 1 e sa ta-tuhantiset laumat ja : voivat \\- mo itt a a j ä nn i tyksel 1 ä o dot ta vall e Ateenalle: voitto on meidän. ;Suomen kansan viimeaikainen historia on ollut yhtämittaista taistelua olemassaolostaan sekä ulkonaisia että omia sisäisiä v i hollisiaan vastaan. Oltuaan ensin ryssien yhtämittaisessa puristuksessa, milloin keveämmässä milloin raskaammassa, toistasataa vuotta, joutui vihdoin senkin kohtalonhetki ja se sai kestää Marathoninsa voittajana suoriutuen. Kalliisti on sen vapaus os. tettu, omien poikien verellä. K a i k k i sodan kauhut se on saa-että Suomi yhdellä iskulla tuli o-mien rajojensakin. ulkopuolella entistä enemmän tunnetuksi. Siihen, että kilpailut onnistuivat suomalaisiui nähden y l i kaikkien toiveitten, ovat osaltaan vaikuttaneet tälläkin manterella a-suvat kansalaiset. Amerikan suomalaiset ovat nimittäin kustantaneet Hannes Kolehmaisen ja J u ho Tuomikosken matkan, mihin yhteensä meni joukon toistatuhatta dollaria. On myöskin herä-tet ty kysymys raha ston kokoamisesta seuraavia olympialaisia varten siinä tarkoituksessa, että Suomi on niissä saatettava ensimäi-selle tilalle; Mikäli tähän saakka on näkynyt tietoja, pidetään seuraavat kisat Brasiliassa; etelä- Amerikassa . Suuri a vai ken ksi a tuotti Suomen olympialaiskomite-alle tänä vuonna välttämättömiin matkakustannuksiin tarvittavan-raha määrän kerääminen, varsinkin kun suomalaisen rahan arvo on viime aikolM. ollut kovin keh- 710 ja matkustaminen on paljon kallistunut. Vielä suuremmiksi t.u le va t kulu n gi t k un yhä kauemmaksi täytyy lähettää edustajia. Tuskinpa Suomi sinne voisi liiiiettää niinkään paljon urheilijoitaan kuin Antverpeniin. Olisi suotavaa, että jo hyvissä ajoin alotettaisi keräys kaikkialla Ga-nadassa ja kukin uhraisintahton-, sa ja kykynsä mukaan yhteisen ku n 1 ia -a si a m m e , hyväksi. Kun dollarista nykyäänmaksetaan hyvä .hinta 'Suomen rahassa, olisi hetki ttihän tarkoitukseen nähden initii sopivin. Amerikan suomalaiset lehdet ehdottavat, että kerääntyneet varat lähetettäisi esim. johonkin Suomen pankkiin olympialaisrahaston nimellä säilytettäviksi. Ajatus on hyvä sellaisenaankin. . s en k an natt a j i a j a asianharrastajia, kehoitetaanv vain ryhtymään . vastaaviin toimenpiteisiin. Tulee muistaa, että pienih kin uhraus voi merkitä paljon ja.että kysymyksessä on koko hei jelysalue Englannissa j a iWalesis-sa on virallisesti arvioitu 1,877,- nut kestää; Isonvihan tapaukset 000 eekkeriksi, viime vuonna 2,- 221,000 eekkeriä. Ranska. -^Satotoiveet vielä e-lokuun alkupuol cli a oli vat lupa a-via, vaikka elonkorjuuta haittasi märkä sää. _ Belgia. ^Tämänvuotinen vehnäsato on virallisesti arvioitu 9,- 050,000 Imsh., viimevuot. vastaava määrä oli 9,895,000 bush. ja vieden sodanedellisen vuoden kes. kimääräinen sato 14,984,000 bus-helia. Hollanti. — Sadon ilmoitetaan kaikkialla olevan h.yvän. Ruotsi. — Sato on yleensä tyydyttävä. 'Espania. — Saatu hyvä sata ja hallitus on antanut. määräyksen sen kontrollista. Italia. T — Tiedot kertovat vehnäsadon tulevan huonon. Ilmat olivat epäsuotujsat elokuun alkupuoliskolla. Elintarveviranomai-set ilmbittavat/ että maahan täytyy ' tnoda 112,000,000 bushelia vehnää. ^ uudistuivat kaikessa kaameudessaan toissa vuoden kamppailussa. Suurimmalla hädän hetkellä näytti jo siltä, että Suomi on o-sansa näytellyt j a sen on pakko sortua väkevämpänsä valtaan, mutta silloin oli pelastuskin lähellä. •Saavutettiin se, mitä toi-verikkaimmatkin pitivät mahdottomuutena : täydellinen itsenäi. syys. Olympialaisten , kilpailujen t u lokset tulivat suurena yllätyksenä maailman mahtaville. Suomesta ei ennen niitä varsin paljon tiedetty Europassakaan; sääti • sitten sen 'ulkopuolella. Tukholman kisoissa täytyi ikäyttää Venäjän värejä^, j a tulokset menivät puolittain^yssien hyväksi. Antverpenissä oli j o oma siniristilippu. Mentiin Englan&in jä 'Ranskan edelle, Ruotsista puhu-mattakaauj ja, ainoastaan Amerikan suuri j a hyvin harjoitettu joukkue sai suuremman pistemäärän,^ Tulos' o l i kerrassaan tyydyttävä kilpailujenkin kannalta ja momine el u ja tunnetuksitekemi-nen.*) L. J . .AI. SUOMESTA SAAPUVILLE KANSALAISILLE. Pitkän ajan, vaina maailraanso-dan syttymisestä saakka, on mat^ kustaminen f Europasta :tähän maahan ollut tavattoman vaikea ja melkeinpä muutamissa tapa-uksi s sa m a h d ot oi n k i n, asia. YI ei - nen sekasortoinen aika Atlantin tuolla puolella, bolshevikipelko y. m. seikat ovat vaikeuttaneet si i r t oi ai s t e n 1 ä h i;öä suunna tt o - masti kohonneet matkakustannukset ovat nostaneet tien pystyyn hyvin usealle. Viime aikoina on, kuitenkin näitä ankaria määräyksiä lievennetty jossain määrin j a Ganadaan samoinkuin suureen naapurimaa-: hamniekin on Europan eri maista, alkanut suurenmoinen kansainvaellus. Nykyään tulee siirtolaisia suuremmissa määrin etelä-Europasta ja Eiiglannista, mutta Suomestakin saapuu silloin tällöin, yksi ja toinen kansalainen. Nykyisten passimääräysten mukaan ei Canadaan pääse muuten kuin hallituksen luvalla, minkä sukulaisten täytyy toimittaa Suomesta lähtevälle. Lupaa kuitenkaan ei myönnetä juuri muille kuin maanviljelystöihin ryhtyville ja palvelustytöille ja niillekin vain asianmukaisia takauksia vastaan. On hyvin ymmärrettävää, että monet suomalaiset haluavat tänne ''kultamaahan" matkustaa ja suotuisemmissa oloissa ryhtyä v ar rallisuutta ja hyvinvointia etsimään. Kun ottaa huomioon, että normaaliaikoinakin on Amerikan mantereelle siirtynyt vanhasta maasta miljoonia ihmisiä, ja nyt on useimpien Europan maitten taloudellinen tilanne kehittynyt siihen suuntaan, että ennen hy^ vässä varallisuudessa' elävät saavat paljon supistaa vaatimuksir aan, jopa kärsiä puutetta, on luonnollistakin, että ihmiset koettavat päästä parempiin olosuhr teisiin, j a kun ei siihen ole-tilai-, suutta kotimaassa^ siirtyvät muualle. Suomalaisella, joka saapuu A - merikaan, eikä ennen ole missään kotinurkkien ulkopuolella matkustellut, on luonnollisestikin ensi alussa paljon vastuksia. Suurimpana, haittana on tietenkin kielentaitamattomuus. Englanninkieli on hyvin monelle sitkeä pala ja useat kansalaisistamme, joilla ei ole minkäänlaista harrastusta, eivät siihen snuremraas. sa määrässä perehdy milloinkaan; Osaksi tiima johtunee siitäkin, että suomalaiselle on vieraitten kielien oppiminen jonkun verran hitaampaa kuin jollekulle mtiuUe kansallisuudelle, mutta päätekijänä on 1 uonnoi 1 isestikin se, miten asi anom a i ne n t ähä n o m aa e - tuaan tarkoittavaan tärkeään kysymykseen suhtautuu. Tässäkin maassa on saatu selville, että suomalais et 1 a pse t e i vä t k on 1 u o i)i n noissaan ole sen kovapäisempiä kuin muutkaan ja sangen monet kansalaisistamme ovat korkeammissakin oppilaitoksissa saaneet ansaittua kiitosta. On kerrassaan häpeällistä, eitä kymmeniä, vuosia maassa asuneet'eivät tule ki.eT lessä senkään vertaa toimeen, että voisi vat ta vall isi m ma t asiansa toimittaa il mau sivuliisten apua. Täh ä n m a ah a n sa a p u v a n ensi m ä i - nen velvollisuus on koettaa . saavuttaa ainakin jonkinlainen. kielitaito ja siihen . on tilaisu\itta melkein kaikkialla. Ilman sitä ei imni kai a i nen v o i tii äl 1 ii. saa vi 11 taa: sen parempaa asemaa kuin koti-maassaankaan. Hyvin tavallinen ilmiö on aina oi 1 n t .s e . e t t ii ' * v a n h a s t a m a a s t a saa pu nu 11 a p i d et ii än tii ii 11 ii k aU: emmin asuneitten keskuudessa paljon y mmä r tä mä tt ömäm pä nä ja tuhnrempana ensi alussa, tehdään pilaa siitä, kun hän ei ole perehtynyt tiiällä vakiintuneisiin tapoihin y. m. V On sanomattakin selvää, että ne henkilöt, jotka toi s ta ar v ostel e va t t o t tu m a 11 o-muuden tähden, ovat itse paljon suurempia moukkia, j a osottaa, että he eivät ''uudessakaan maailmassa" ole yhtään viisastuneet. Usein nauretaan siliä, kun vasta-saapunut ei ole selvillä , täällä käytäntöön tulleista suomalais-englantilaisista sanoista, ikäänkuin se osottaisi hänen typeryyttään. Viisainta on, että vastatuU lut puhuu, joko sei vää suomea t a i selvää englantia eikä yritä perehtyä mihinkään sekasotkuun. Jos ei tiedä, mikä on '• upsteesi,'' " r u u m a " , " k a a r a " j . n.:e., ei silti ole mitään häpeämisen syytä. On nimittäin huomattava, että mainitunlaiset, sanat eivät kuulu sellaisinaan mihinkään kieleen ja eivät siis merkitse mitään, . Tänne saapuvalta j a tänne asettumaan aikovalta vaaditaan menestyäkseen ahkeruutta,: yritteliäisyyttä, säästäväisyyttä ja hyviä tapoja. Jos.kaikkianiitä noudattaa, voi olla jokseenkin varma e-teenpäin pääsystään. Taloudelliset olot mantereellamme eivät ole sodan vaikutuksesta muuttuneet niin paljon kuin niissä maissa, jotka välittömästi tulivat sen seurauksista kärsimään. Kaikilla a-loilla on kuitenkin kilpailu suurempi täällä kuin Europassa ja tulee varmasti siihen suuntaan kehittymään edelleenkin. Jokaisella on tilaisuus voittaa tai hävitä, jokainen saattaa määrätä o-man edistymisensä tai paikallaan pysymisensä. *) Viitataan toisessa paikassa Yleisen väenlaskun valmistaminen. Useimmissa maailman maissa; Ganadakin lukuunotettnna, valmistaudutaan ensivuonna ryhtymään yleiseen kymmenvuotiskau-tisfeen väenlaskuun. Kun kaikki on saatu suoritetuksi^ tulemme tarkalleen tietämään, paljonko väkiluku on kymmenessä vuodessa kasvanut j a miten kehitys tässä suhteessa on kulkenut. " T h e Christian Science Möni-t o r " lausuu, että parhaillaan käynnissä olevat yleisen väenlaskun valmistelut tuovat vielä kerran ilmi sen vastenmielisyyden, mitä suuri osa kansasta tuntee luettelooH merkitsemistä vastaan. Kun Thomas Petter ensikerran vuonna 1753 määräsi väenlaskun toimitettavaksi, sai se aikaan sellaisen vastalauseitten myrskyn, että luettelot voitiin saada täysin kuntoon vasta lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin. Siihen aikaan oli viranomaisten päätarkoituksena saada selville kuinka paljon enemmän vgroja Voitaisi saada kokoon, ja vielä nykyafkaniakin • monet men Kurssimme Rahaelähetyksille Suomeen Postin kautta ia Sähköteitse on • Myös myymme pankki-osoituksia (shekkejä); inarkoissa yllämainitun kurssin jälkeen ja erikoisia^ kolmen prosentin korkoa vetäviä inatkustajien shekkejä dollareissa, jotka. Suomessa lunastetaan siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen. Lähetyskulut rahalähetyksille postin kautta on loc. summilta alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kuluja ^ et peritä. Lähetyskulut sähköteitse on $n.50 kaikilta summilta. Kaikki lähetykset ospitetaan postin kautta, jos sähkösanomalälietystä ei erikoisesti pyydetä. Osoittakaa lähetyksenne' vastaanottajan ja lähettäjän ,(>poitteilla varustettuina psoitte'ella: F O R E I G N D E P A R T M E N T HANCOCK, Perustettu vuonna. ;1874. MICH. Varat y l i $3,000,000. Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkeessämme. , Suomalaisten .urheilijain voitot Antwerpenin Olympialaisissa kisoissa ovat kaikkialla maailmassa kohottaneet Suomen mainetta. Suomalaiset tällä mantereella ovat osaltaan tähän vaikuttaneet, kustantamalla Marathon-voittajan, Hannes Kolehmaisen ja Juho Tuomikosken matkan. Verrattain vähäinen, ainoastaan puolisentuhatta dollaria, oli kuitenkin se summa, jonka varsinaiset täällä asuvat suomalaiset ehtivät tähän tarkoitukseen kerätä, ja joku osa matkakustannuksia, jotka yhteensä nousevat noin 1,200 dollariin, on vielä kokoamatta. / Toivossa, että myötävaikutatte ei ainoastaan tämän osan täyttämiseen,.! vaan myöskin rahavarojen hankkimiseen ensi olympialaisia varten, jotta harjoittelu saataisiin ajoissa käyntiin ja Suomi ensimäiselie sijalle, pyydän esittää, että minulla on myytävänä tämän asian edesauttamiseksi Suomen sini-valkoisia emal-ji- lippuja. Ne sopivat sekä naisille että miehille. Lippujen hinta on $1.00. •Tilatkaa itsellenne ja ystävillenne. Liikemiehet, tilatkaa liikkeessänne suo. malaisille myytäviksi. Suomen Vara-Konsuli Canadassa. Port Arthiu-, Ont., Canada. m väenlaskua ^suurena uteliaisuuden merkkinä j a koettavat kaikin keinoin välttää sitä. Nykyään on toimenpiteellä erikoisen suuri merkitys monessa suhteessa^ Sen avulla saadaan selville asuntoky-mys, nii|;ten lukumäärä, jotka o-vat teollisuuden palveluksessa, kaupunkien ja maaseudun asukasluku j a siirtyykö väestö kaupunkeihin vai maaseudulle.\' Joskus nämä yksinkertaiset seikat saattavat asiat toiseen valoon. Sellaisessa maassa kuin Canadassa, jossa väestö on hyvin sekalaista, on erikoisen tärkeätä saada mahdollisimman paikkansapitäviä tilastotietoja eri kansal- Hsuukdstä^-JIflin^^ tar-peellinen sentähden, että mieHen vain [ilmoittaa olevansa '*eana-dalainen'', samaten kuin Yhdysr valloissakaan kaikki eivät ole '^imerikalaisia." —r Nelson oli Ranskan pelätty vihollinen. Siitä huolimatta k u kaan kansalaisistamme ei hämmästy, vaikka me häntä ylistämi mekin. Sellaiset miehet kuin 'Niilin j a Trafalgarin sankari, o-vat yleisen sivistyksen tuotteiita; jälkimaailma ei oie halukas' antamaan millekään maalle erikoista kunniaa heidän syntymisestään, vaan pitävät heitä osana inhimillisestä suuruudesta 'ja heitä W i koko maailma rakastaa ja syleillä. Haudassa he^eiyät eijää ole syntyperäisiä kansalaisia eikä
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, October 7, 1920 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1920-10-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada201007 |
Description
Title | 1920-10-07-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | / Bivua i f/OJMÖM' TTimSET, FÖKT äBTBTTE, QNT;, CSNATCT, Torstaina, LoKaK. 7 p. 1920 : .NUMERO Mtl.. ' - CANADAN UUTISET Buomalainen eaBomalelitl Canadassa, -j ilmestyy jokaisena Torgtaina. 1" Kustantaja ii The Canada New8 PubJIsnlng Co. Erick J . Korte, Liikkeenlioltala. TILAUSHINNAT: ^ ,; Canadaan: 1 $2.00 koko vuodelta» J$1.60 9 kuukaudelta, $1.25, puolelta^ vuodelta, 65 senttiä ä kuukaudelta ; Ja :?5 senttiä kuukaudelta . ' Yhdysvaltoihin ja. Suomeen: . $2.50 ikoko vuodelta ja $1.50 puolelta vuo- •Öelta. l ; > ILN10lTUSHI^^NAT: 40 senttiä palstatuumalta kerran ju- •laistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksil- ' le kohtuullinen alennus. Halutaantle-to- ja nimenmuuttoihuotukset 75 senttiä kerta, $2.00 kolme "kertaa. Naima- • Ilmoitukset $2.00 kdrta, $3.00 kolme "kertaa. Avioliitto- ' j a kihlaus-ilmoitukset $2.00 kerta. Kuolonilmoitukset ;$2.00, mulstovärsylläl$2.25. Syntymä- 'ilmoitukset $1.50. Avioeroilmoitukset $2.00. Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot; luentb-ilmoitukset m. 25 .senttiä tuumalta. Uutisten joukkoon aijotuista Ilmoituksista peritään 10 senttiä riviltä. , Pi4nimmänkin ilmoituksen hinta on 50 senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta. . Poliittiset ilmoitukset .$1.00 tuumalta. ' Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tilaukset ja rkhat ovat lähetettävät osoitteella: CANADAN UUTISET, Port Arthur, ( Ont., Canada. . Canadan Uutisista lainattaessa 4n lähde mainittava. Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa lehden konttoriin S6kä vanha että uusi osoite. ) CANADAN UUTISET (The Canada News) The ^Finnish Newspaper in Canada. Puhlished every Thursday hy The Canada Npws Publishing Co. Erick J. K'»Tte, Manager^ Daily News; Bldg., Port Arthur, Ont. CANADAN UUTISET .Is we]comed and reaa m every Finnish home m the Dominion. It is th6,only direct advertising medium for. those manufaKJturers and merchants who wlsh to' create d n d build a profitable and permanept cjemand for their prod-uct8 and iaercjhandise by the large and tettaviä- . hallituksen ankarista ponnistuksista liuoliraatta. K un lakkolaisten va atimukse t ovat jossakin määrin entisestään poikkeavia, teemme niistä tässä -yksi-tviskohtaisemmin selkoa. Kaivostyöläiset ovat ofeittäneet Jcaksi vaatinmsta, joista he selittävät pitävänsä kiinni järkähtä-mättömästi. Ensinnäkin he vaati- \'at kahden shillingin XDalkanko-rotnsta; tonnilta ja toiseksi talous-tarpeisiiji käytettävän kivihiilen hi nn an alent a mistä neljällä toista shillingillä tonnia kohti. Tästä joht uv ien : lisäkulujen pei ttä mi-seen he ehdottavat käytettäväksi sitä, suunnilleen kuudeiikymme-nenkuuden miljoonan punnan suuruista voittoa, mikä on saatu ulkomaille viedystä kivihiilestä. Tämän johdosta hallitus on puolestaan päättänyt, että hiilenvien. tivoitto.ia ei sovi; käyttää maan velkojen suoritukseen, mikä .finanssi n ä k ök a n nai ta katso t tuna onkin oikea aja tus. Taloudellises-t i k i n on epäedullista myydä tavaraa halvemmalla kuin mitä sen tuo t a n to - j a. v a 1 mi stusku stannuk - siin on käytetty. Jos ehdotetun^ lainen hiilen hinnan alennus pantaisiin käytäntöön, voitaisi muulta taholta hyvällä syyllä vaatia toistenkin tavaroitten halventamista Siimassa suhteessa ja samoilla perusteilla. Kun hiilenkaivajat palkankorotusvaatimuksensa ohella esittivät, että yksityistarpeisiin käytettävän hiilen hintaa alennettaisiin, liiul iva t h e s i ten saavuttavansa y - leisen myötätunnon puolelleen, jmitta niin ei ole käynyt: On huomattava, että koko Englannin teollisuus on riippuvainen kivihii-lituotannosta, samoin lämmitys-e- vercrowing'Finn)'^h population resid-l ja V c u a i s t u s k v s v m v s . 'Siinä tapa-ing in CanadaJ Place your trial ad-vertisement and g^t results. Advertising rateä 40c. per inctu Political.advs. $1.00 per inch. Advertisements must reach our Office Wednesday neon to app^ur on Thursday's issuCi Subscription price in Canada $2.00 per year, United States and other countries^ $2,50 per year in vaUce. Entered as second class mail mat-ter, Dee. 1,1915, at the P-.ist Office at Port Arthur, Ontario, .ada. , T H E A I M OF T H E C A N A N D AN UUTISET. The help preserve) the Ideals and sacred traditlons of. this; our adopted country, the Domiri|ion of Canada: To obserye lts| !aws and inspire others to respect and obey them: To strive uneeaslngiy to quicken the public's ^ense of cl vie dutyfz In gll ways to aid In making this country greatcr and better than v/e found it. uksessa; että kivihiililakko täy-tiessä laajuudessaan alkaisi,: merkitsisi se täydeliistä seisausta Saur-.Britannian teollisuudelle ja mei"iliikeriteelle ja mii jooneja joutuisi työttömiksi. Mitä se merkitsisi talvikauden lähestyessä, on iiscstääu selvää. Siinä syy, mjksi 1 ak k o tun t u u a i van o d o t ta i n a 11 o - malta ja epäilyksenalaiselta nykyhetkellä. — Älä suosi haurasta moraalia, — meitä hyödyitäii vain jykevä siveellisvvs. — E i kuulu a.siaan mitä toi.set ihmiset sinusta ajattelevat, pääasia on, että il se ajattelet olevasi *'ail-right.''' — Hyvä sydän on parempi kuin parhaimmat i silmälasit toisten ihmisten hyvien ominaisuuksien tuntemisessa. .-.-^ On' väärin antaa lapsille liian höllät ohjakset, sillä seurauksena on, :että he pian alkavat pitämään •yanhempiaan ohjaksissa. - - Älä luota 'yhtämittai?,een menestykseen ;.slilloin, kun kaikki käy toiveitasi myöten, on sinulla syytä peljätä. — L . Stenbäck. '-r-.-. Olkoonpa kysymys mistä tahansa \ Neuvosto , Venäjällä, i käännyttäköönpä mihin vain. niin loppujen: lopuksi kohtaa aina saman tosiseikan, — kohta a aina juutalaisen. --^ Kun Beethovej^nille huoraau- ,|t"e^tiin hänen huolimattomasta ulkoasustaan, hän-kun ei kulkenut muodin mukaan puettuna, virkkoi häuvsattuvasti: '*'Pääasia-han onkin sisäinen ihminen.'' Hiilenkaivajain lakonuhka \ Englanissa. Viime vuonna tuli Englannissa raufatieläisten lakka aivan ä ^ iä ja odottamatta, aivan ktiin salama kirkkaalta taivaalta, j a nyt siellä taasen on vakavasti uhkaamassa kivihiililakkci. Hjallitusmie-het ajattelivat kaiken ojeyan ' ' a ! l r i ^ h t " j a luulivat, että työmiehiä g o oli tarpeeksi tyydytetty, mutta sittenkin näyttää r asianlaita olev i n ' tällä hetkellä aivan toisin. (Brittiläisetkään miehel eivät näy- Mvöhemmin on hiilen hinnan a Ien ta mis vaat i muksesta luo v u! \\\ ja hallitus on ehdottanut, että ]ialkankorotusasia • jätettäisiin puolueettoman komitean häiskittä vaksi. Siitäkään ehdotuksesta ei^ät asianomaiset ole välittäneet, mutta ovat kuitenkin suostuneet siihen, etiä hikon julistaminen siirretään - viikoksi . eteenpäin. Neuvottelut jatkuvat yhä edelleenkin ja toivotaan niissä päästävän kumpaakin puolta tyydyt-täväiin ratkaisuun. Siinä.ta)>auk-sessa, että niin ei käy, tulee lakko pltkistyneenä vaikuttamaan järkyttävästi koko Europan taloudelliseen tasapainoon. Ulkomaiden vuodentulökertomuk-sia. Englanti, — Toiveet heinäkuun alussa olivat erittäin lupaavia, mutta ilmastosuhteet ovat senjäl-keen huonontuneet. Heinäkuussa oli kovia sa:teita. mitkä jatkuivat aina elok. alkupuolelle saakka Elonkorjuuta haittasi märkä sääj minkä vuoksi sadon pienentyminen on todennäköistä. Vehnävil-eduliinen, että maasta luullaan voitavan viedä huomattava määrä vehnää. Elonkorjuuta suosi hyvä ilma. "Jugo-Slavia ja Tsekko-Slova-kia. —^Elokuun aln.ssa näytti näiden maitten viljasato erittäin lupaavalta. 'Saksa. — ilmoitetaan tulevan hyvä vehnäsato.. Korjuuta on jonkimverran haitannut märkyys. Intia. — Aikaiseen elokuulla ilmoitettiin hyvään aikaan sattu-neitten sa teitten parantaneen, satoa useimmilla seuduilla.: Australia. —^ Ilmat ovat olleet suotuisat ja hyvää vehnäsatoa toivotaan; Ilmoitetaan, että veh-n ä n A' i 1 j el .ys a 1 u e e n 1 i sää n ty m in en ei ole ollut niin suuri - kuin on odotettu. Etelä-Afrika. ~ Tiedot tästä maasta ovat epäsuotuisia. Argentina.-^ Aikaisin elokuussa on sattunut edullisia sateita. Vehnää, kauroja ja pellavaa on kylvössä kaksinkertainen määrä. Tulevat olympialaiset kisat ja suomalaiset. Antverpenin kisat.ovat päättyneet ja tulokset osottautuneet sellaisik.si kuin oli syytä odottaakin. Suomalaiset ovat kunnostautuneet yli kaikkien . toiveiden, 1110 n ee t muk au a an k uita m i t a 1 e j a-kin viisitoista kappaletta ja; ennenkaikkea . osoittaneet suurelle maailmalle, e1tä hekin johonkin kykenevät. Kuten tiedetään,, ovat kilpailut perintöä muinaistenkraikkalais-ten, helleenien, ajoilta. Jo vuosituhansia ennen meidän aikaamme, oli et e 1 ä - E u r opa s s a jnen i s i - vistyskansa, - joka alituisesti sai kamppailla kulttuurinsa säilyttämiseksi idästä tulvaa via barbaarikansoja vastaan. Hyvin se siinä; pienuudestaan huolimatta. onnistuikin aina siihen naakka, kunnes ro o ma 1 aiset suu rel la väel 1 ä j a vo i . maila; saivat sen valtansa alle a-listetuksi. En ti saik aan oi i - oi y mpi alaisk il - pailuilla • sellaisenaankin suuri merkitys. ^Silloisiss^i sodissa tuli kysymykseen harjoituksen avulla saavutettu ruumiin jäntevyysv ja kestävyys, aseet olivat nimittäin yhtä yksinkertaiset kummallakin puolella. l^ersialaiset^ luottivat suureen yli v oi ma ansa, vaan si ita huolimatta karaistuneet spartalaiset pitivät menestyksellisesti puoliaan .Termopylain ikimuistet-tavassa taistelussa. Marathonin taistelussa he.jo j)ystyivät saattamaa n täyd el 1 isestr tappioj 1 e sa ta-tuhantiset laumat ja : voivat \\- mo itt a a j ä nn i tyksel 1 ä o dot ta vall e Ateenalle: voitto on meidän. ;Suomen kansan viimeaikainen historia on ollut yhtämittaista taistelua olemassaolostaan sekä ulkonaisia että omia sisäisiä v i hollisiaan vastaan. Oltuaan ensin ryssien yhtämittaisessa puristuksessa, milloin keveämmässä milloin raskaammassa, toistasataa vuotta, joutui vihdoin senkin kohtalonhetki ja se sai kestää Marathoninsa voittajana suoriutuen. Kalliisti on sen vapaus os. tettu, omien poikien verellä. K a i k k i sodan kauhut se on saa-että Suomi yhdellä iskulla tuli o-mien rajojensakin. ulkopuolella entistä enemmän tunnetuksi. Siihen, että kilpailut onnistuivat suomalaisiui nähden y l i kaikkien toiveitten, ovat osaltaan vaikuttaneet tälläkin manterella a-suvat kansalaiset. Amerikan suomalaiset ovat nimittäin kustantaneet Hannes Kolehmaisen ja J u ho Tuomikosken matkan, mihin yhteensä meni joukon toistatuhatta dollaria. On myöskin herä-tet ty kysymys raha ston kokoamisesta seuraavia olympialaisia varten siinä tarkoituksessa, että Suomi on niissä saatettava ensimäi-selle tilalle; Mikäli tähän saakka on näkynyt tietoja, pidetään seuraavat kisat Brasiliassa; etelä- Amerikassa . Suuri a vai ken ksi a tuotti Suomen olympialaiskomite-alle tänä vuonna välttämättömiin matkakustannuksiin tarvittavan-raha määrän kerääminen, varsinkin kun suomalaisen rahan arvo on viime aikolM. ollut kovin keh- 710 ja matkustaminen on paljon kallistunut. Vielä suuremmiksi t.u le va t kulu n gi t k un yhä kauemmaksi täytyy lähettää edustajia. Tuskinpa Suomi sinne voisi liiiiettää niinkään paljon urheilijoitaan kuin Antverpeniin. Olisi suotavaa, että jo hyvissä ajoin alotettaisi keräys kaikkialla Ga-nadassa ja kukin uhraisintahton-, sa ja kykynsä mukaan yhteisen ku n 1 ia -a si a m m e , hyväksi. Kun dollarista nykyäänmaksetaan hyvä .hinta 'Suomen rahassa, olisi hetki ttihän tarkoitukseen nähden initii sopivin. Amerikan suomalaiset lehdet ehdottavat, että kerääntyneet varat lähetettäisi esim. johonkin Suomen pankkiin olympialaisrahaston nimellä säilytettäviksi. Ajatus on hyvä sellaisenaankin. . s en k an natt a j i a j a asianharrastajia, kehoitetaanv vain ryhtymään . vastaaviin toimenpiteisiin. Tulee muistaa, että pienih kin uhraus voi merkitä paljon ja.että kysymyksessä on koko hei jelysalue Englannissa j a iWalesis-sa on virallisesti arvioitu 1,877,- nut kestää; Isonvihan tapaukset 000 eekkeriksi, viime vuonna 2,- 221,000 eekkeriä. Ranska. -^Satotoiveet vielä e-lokuun alkupuol cli a oli vat lupa a-via, vaikka elonkorjuuta haittasi märkä sää. _ Belgia. ^Tämänvuotinen vehnäsato on virallisesti arvioitu 9,- 050,000 Imsh., viimevuot. vastaava määrä oli 9,895,000 bush. ja vieden sodanedellisen vuoden kes. kimääräinen sato 14,984,000 bus-helia. Hollanti. — Sadon ilmoitetaan kaikkialla olevan h.yvän. Ruotsi. — Sato on yleensä tyydyttävä. 'Espania. — Saatu hyvä sata ja hallitus on antanut. määräyksen sen kontrollista. Italia. T — Tiedot kertovat vehnäsadon tulevan huonon. Ilmat olivat epäsuotujsat elokuun alkupuoliskolla. Elintarveviranomai-set ilmbittavat/ että maahan täytyy ' tnoda 112,000,000 bushelia vehnää. ^ uudistuivat kaikessa kaameudessaan toissa vuoden kamppailussa. Suurimmalla hädän hetkellä näytti jo siltä, että Suomi on o-sansa näytellyt j a sen on pakko sortua väkevämpänsä valtaan, mutta silloin oli pelastuskin lähellä. •Saavutettiin se, mitä toi-verikkaimmatkin pitivät mahdottomuutena : täydellinen itsenäi. syys. Olympialaisten , kilpailujen t u lokset tulivat suurena yllätyksenä maailman mahtaville. Suomesta ei ennen niitä varsin paljon tiedetty Europassakaan; sääti • sitten sen 'ulkopuolella. Tukholman kisoissa täytyi ikäyttää Venäjän värejä^, j a tulokset menivät puolittain^yssien hyväksi. Antverpenissä oli j o oma siniristilippu. Mentiin Englan&in jä 'Ranskan edelle, Ruotsista puhu-mattakaauj ja, ainoastaan Amerikan suuri j a hyvin harjoitettu joukkue sai suuremman pistemäärän,^ Tulos' o l i kerrassaan tyydyttävä kilpailujenkin kannalta ja momine el u ja tunnetuksitekemi-nen.*) L. J . .AI. SUOMESTA SAAPUVILLE KANSALAISILLE. Pitkän ajan, vaina maailraanso-dan syttymisestä saakka, on mat^ kustaminen f Europasta :tähän maahan ollut tavattoman vaikea ja melkeinpä muutamissa tapa-uksi s sa m a h d ot oi n k i n, asia. YI ei - nen sekasortoinen aika Atlantin tuolla puolella, bolshevikipelko y. m. seikat ovat vaikeuttaneet si i r t oi ai s t e n 1 ä h i;öä suunna tt o - masti kohonneet matkakustannukset ovat nostaneet tien pystyyn hyvin usealle. Viime aikoina on, kuitenkin näitä ankaria määräyksiä lievennetty jossain määrin j a Ganadaan samoinkuin suureen naapurimaa-: hamniekin on Europan eri maista, alkanut suurenmoinen kansainvaellus. Nykyään tulee siirtolaisia suuremmissa määrin etelä-Europasta ja Eiiglannista, mutta Suomestakin saapuu silloin tällöin, yksi ja toinen kansalainen. Nykyisten passimääräysten mukaan ei Canadaan pääse muuten kuin hallituksen luvalla, minkä sukulaisten täytyy toimittaa Suomesta lähtevälle. Lupaa kuitenkaan ei myönnetä juuri muille kuin maanviljelystöihin ryhtyville ja palvelustytöille ja niillekin vain asianmukaisia takauksia vastaan. On hyvin ymmärrettävää, että monet suomalaiset haluavat tänne ''kultamaahan" matkustaa ja suotuisemmissa oloissa ryhtyä v ar rallisuutta ja hyvinvointia etsimään. Kun ottaa huomioon, että normaaliaikoinakin on Amerikan mantereelle siirtynyt vanhasta maasta miljoonia ihmisiä, ja nyt on useimpien Europan maitten taloudellinen tilanne kehittynyt siihen suuntaan, että ennen hy^ vässä varallisuudessa' elävät saavat paljon supistaa vaatimuksir aan, jopa kärsiä puutetta, on luonnollistakin, että ihmiset koettavat päästä parempiin olosuhr teisiin, j a kun ei siihen ole-tilai-, suutta kotimaassa^ siirtyvät muualle. Suomalaisella, joka saapuu A - merikaan, eikä ennen ole missään kotinurkkien ulkopuolella matkustellut, on luonnollisestikin ensi alussa paljon vastuksia. Suurimpana, haittana on tietenkin kielentaitamattomuus. Englanninkieli on hyvin monelle sitkeä pala ja useat kansalaisistamme, joilla ei ole minkäänlaista harrastusta, eivät siihen snuremraas. sa määrässä perehdy milloinkaan; Osaksi tiima johtunee siitäkin, että suomalaiselle on vieraitten kielien oppiminen jonkun verran hitaampaa kuin jollekulle mtiuUe kansallisuudelle, mutta päätekijänä on 1 uonnoi 1 isestikin se, miten asi anom a i ne n t ähä n o m aa e - tuaan tarkoittavaan tärkeään kysymykseen suhtautuu. Tässäkin maassa on saatu selville, että suomalais et 1 a pse t e i vä t k on 1 u o i)i n noissaan ole sen kovapäisempiä kuin muutkaan ja sangen monet kansalaisistamme ovat korkeammissakin oppilaitoksissa saaneet ansaittua kiitosta. On kerrassaan häpeällistä, eitä kymmeniä, vuosia maassa asuneet'eivät tule ki.eT lessä senkään vertaa toimeen, että voisi vat ta vall isi m ma t asiansa toimittaa il mau sivuliisten apua. Täh ä n m a ah a n sa a p u v a n ensi m ä i - nen velvollisuus on koettaa . saavuttaa ainakin jonkinlainen. kielitaito ja siihen . on tilaisu\itta melkein kaikkialla. Ilman sitä ei imni kai a i nen v o i tii äl 1 ii. saa vi 11 taa: sen parempaa asemaa kuin koti-maassaankaan. Hyvin tavallinen ilmiö on aina oi 1 n t .s e . e t t ii ' * v a n h a s t a m a a s t a saa pu nu 11 a p i d et ii än tii ii 11 ii k aU: emmin asuneitten keskuudessa paljon y mmä r tä mä tt ömäm pä nä ja tuhnrempana ensi alussa, tehdään pilaa siitä, kun hän ei ole perehtynyt tiiällä vakiintuneisiin tapoihin y. m. V On sanomattakin selvää, että ne henkilöt, jotka toi s ta ar v ostel e va t t o t tu m a 11 o-muuden tähden, ovat itse paljon suurempia moukkia, j a osottaa, että he eivät ''uudessakaan maailmassa" ole yhtään viisastuneet. Usein nauretaan siliä, kun vasta-saapunut ei ole selvillä , täällä käytäntöön tulleista suomalais-englantilaisista sanoista, ikäänkuin se osottaisi hänen typeryyttään. Viisainta on, että vastatuU lut puhuu, joko sei vää suomea t a i selvää englantia eikä yritä perehtyä mihinkään sekasotkuun. Jos ei tiedä, mikä on '• upsteesi,'' " r u u m a " , " k a a r a " j . n.:e., ei silti ole mitään häpeämisen syytä. On nimittäin huomattava, että mainitunlaiset, sanat eivät kuulu sellaisinaan mihinkään kieleen ja eivät siis merkitse mitään, . Tänne saapuvalta j a tänne asettumaan aikovalta vaaditaan menestyäkseen ahkeruutta,: yritteliäisyyttä, säästäväisyyttä ja hyviä tapoja. Jos.kaikkianiitä noudattaa, voi olla jokseenkin varma e-teenpäin pääsystään. Taloudelliset olot mantereellamme eivät ole sodan vaikutuksesta muuttuneet niin paljon kuin niissä maissa, jotka välittömästi tulivat sen seurauksista kärsimään. Kaikilla a-loilla on kuitenkin kilpailu suurempi täällä kuin Europassa ja tulee varmasti siihen suuntaan kehittymään edelleenkin. Jokaisella on tilaisuus voittaa tai hävitä, jokainen saattaa määrätä o-man edistymisensä tai paikallaan pysymisensä. *) Viitataan toisessa paikassa Yleisen väenlaskun valmistaminen. Useimmissa maailman maissa; Ganadakin lukuunotettnna, valmistaudutaan ensivuonna ryhtymään yleiseen kymmenvuotiskau-tisfeen väenlaskuun. Kun kaikki on saatu suoritetuksi^ tulemme tarkalleen tietämään, paljonko väkiluku on kymmenessä vuodessa kasvanut j a miten kehitys tässä suhteessa on kulkenut. " T h e Christian Science Möni-t o r " lausuu, että parhaillaan käynnissä olevat yleisen väenlaskun valmistelut tuovat vielä kerran ilmi sen vastenmielisyyden, mitä suuri osa kansasta tuntee luettelooH merkitsemistä vastaan. Kun Thomas Petter ensikerran vuonna 1753 määräsi väenlaskun toimitettavaksi, sai se aikaan sellaisen vastalauseitten myrskyn, että luettelot voitiin saada täysin kuntoon vasta lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin. Siihen aikaan oli viranomaisten päätarkoituksena saada selville kuinka paljon enemmän vgroja Voitaisi saada kokoon, ja vielä nykyafkaniakin • monet men Kurssimme Rahaelähetyksille Suomeen Postin kautta ia Sähköteitse on • Myös myymme pankki-osoituksia (shekkejä); inarkoissa yllämainitun kurssin jälkeen ja erikoisia^ kolmen prosentin korkoa vetäviä inatkustajien shekkejä dollareissa, jotka. Suomessa lunastetaan siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen. Lähetyskulut rahalähetyksille postin kautta on loc. summilta alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kuluja ^ et peritä. Lähetyskulut sähköteitse on $n.50 kaikilta summilta. Kaikki lähetykset ospitetaan postin kautta, jos sähkösanomalälietystä ei erikoisesti pyydetä. Osoittakaa lähetyksenne' vastaanottajan ja lähettäjän ,(>poitteilla varustettuina psoitte'ella: F O R E I G N D E P A R T M E N T HANCOCK, Perustettu vuonna. ;1874. MICH. Varat y l i $3,000,000. Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkeessämme. , Suomalaisten .urheilijain voitot Antwerpenin Olympialaisissa kisoissa ovat kaikkialla maailmassa kohottaneet Suomen mainetta. Suomalaiset tällä mantereella ovat osaltaan tähän vaikuttaneet, kustantamalla Marathon-voittajan, Hannes Kolehmaisen ja Juho Tuomikosken matkan. Verrattain vähäinen, ainoastaan puolisentuhatta dollaria, oli kuitenkin se summa, jonka varsinaiset täällä asuvat suomalaiset ehtivät tähän tarkoitukseen kerätä, ja joku osa matkakustannuksia, jotka yhteensä nousevat noin 1,200 dollariin, on vielä kokoamatta. / Toivossa, että myötävaikutatte ei ainoastaan tämän osan täyttämiseen,.! vaan myöskin rahavarojen hankkimiseen ensi olympialaisia varten, jotta harjoittelu saataisiin ajoissa käyntiin ja Suomi ensimäiselie sijalle, pyydän esittää, että minulla on myytävänä tämän asian edesauttamiseksi Suomen sini-valkoisia emal-ji- lippuja. Ne sopivat sekä naisille että miehille. Lippujen hinta on $1.00. •Tilatkaa itsellenne ja ystävillenne. Liikemiehet, tilatkaa liikkeessänne suo. malaisille myytäviksi. Suomen Vara-Konsuli Canadassa. Port Arthiu-, Ont., Canada. m väenlaskua ^suurena uteliaisuuden merkkinä j a koettavat kaikin keinoin välttää sitä. Nykyään on toimenpiteellä erikoisen suuri merkitys monessa suhteessa^ Sen avulla saadaan selville asuntoky-mys, nii|;ten lukumäärä, jotka o-vat teollisuuden palveluksessa, kaupunkien ja maaseudun asukasluku j a siirtyykö väestö kaupunkeihin vai maaseudulle.\' Joskus nämä yksinkertaiset seikat saattavat asiat toiseen valoon. Sellaisessa maassa kuin Canadassa, jossa väestö on hyvin sekalaista, on erikoisen tärkeätä saada mahdollisimman paikkansapitäviä tilastotietoja eri kansal- Hsuukdstä^-JIflin^^ tar-peellinen sentähden, että mieHen vain [ilmoittaa olevansa '*eana-dalainen'', samaten kuin Yhdysr valloissakaan kaikki eivät ole '^imerikalaisia." —r Nelson oli Ranskan pelätty vihollinen. Siitä huolimatta k u kaan kansalaisistamme ei hämmästy, vaikka me häntä ylistämi mekin. Sellaiset miehet kuin 'Niilin j a Trafalgarin sankari, o-vat yleisen sivistyksen tuotteiita; jälkimaailma ei oie halukas' antamaan millekään maalle erikoista kunniaa heidän syntymisestään, vaan pitävät heitä osana inhimillisestä suuruudesta 'ja heitä W i koko maailma rakastaa ja syleillä. Haudassa he^eiyät eijää ole syntyperäisiä kansalaisia eikä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1920-10-07-04