Canadan uutiset, November 27, 1919

              SIVU: i 1, F- CSUriDlN mmSET; !P0RT'.lSTHtm/i9OT^^ ^ovä, Marraslc. 2T 1919 "NUMERO'48
CANADAN UUTI9ET "
lilnoai suomalainen sanomalehti Cana-
<lassa, Ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
the Cauada New8 Publishing Oo.
Elrick J. Korte, Liikkeenhoitaja.
J. H. Hirvi, Toimittaja.
TlIiAUSHINNAT*
Canadaan: $2.00 kökb vuodelta,
?i.60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodeltav 6C senttiä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä, kuulcaudelta. , i
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
•<oko vuodelta ja $1.'50 puolelta vuo-
-jelta
tLMOITUSHINNAT ;
> senttiä palstatuumalta kerran Ju-
^ft^jstuna. Pitempiaikaisille ilmoiltuksil-le
kohtuullinen alennus. Halutaantie*
to- ja nimenmuuttoilmotukset 50 sent.
d ä kerta, $1.00 kolme kertaa; Naima-
Umoituk&et $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlau£»-ilmoI
lukset $2.00 kerta. Kuoloailmoitukset
$1.50, muistovärsyllä $2.00.i Syntymä­ilmoitukset
$1.00. Avioeroilmoituk-set
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, kjeräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 15
senttiä tuumalta. ,
Uutisten joukkoon aijotulsta' ilmoi­tuksista
peritään -10 .?cnLtia riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
eOse^ttiä. Postis-sa tulevia ilmoituksia
t-Iliyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittisetllmoitukset $1.0,0 tuu-malta.
Kaikki liikkeelle! aijotut kirjeet, ti-laukset
ja rahalt ovat lähetettävät
osoitteella: *
CANADAN UUTISlITr,
Port Arthur,; Ontv, Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
tähde mnmlttava.
Osoitemuutoksesta tulee [ijmolttaa
lehdon konttoriin sekä vanha i t t ä uusi
osoite.
OANADAN~TfuTISET
(The Cttuay , '.i .
The only FlnnisJi Nc , : In Can­ada,
Published cvor: r'!• irsday (by
1\JC Canada Neus J*i.! .isliing_<lto.
Eriok J. Korte, Manager.
.T. IJ. Hirvi, Editor.
Daily News Bldg., J^ort Arthur, Ont,
OAN^VDAN UUTISICT
:ft Tvclcomed a!nd read m every Finnish
tiome in the Dominion, It is theonly
•Uro/t advertlsing: medium for those
manufacturors and merhants who
wi«h to crcato and build a profitablo
«indpermanent.demand for thcir Prod­ucts
and merchandise by the larpe and
evsr growinff 7**nnish population resid-
'ng in Canada> Place your trial ad.
verLisfcinxont and get results.
' Advertislng rates 40c. per Inch.
; i'oliilcal adv3. $1.00 per Ineh.
Advcrti.^ements must reach our of-tlcb
AVednesday noo'n to appear ön
Thurt:; i,y's iösue. . i ;.
Sub&onption price in Canada $2:00
per ycar,: United States and other
: countrles $ 2,r>O per year 'n advance.
Entored as Kcoond olavss mail iuat-ler,
Dee. 1, 1915, at tho Po.st Office at
Fort Arlluir, Ontario, Canada.
THE AIM^OF THE CANADAN
UUTISET.
To help prescpvo the ide^Is and
sacred tradltlons of this, o|jr adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its laws and Inspire others to
respect and obey thcm: To strive
unoeasingly to quicken the public's
«iense of civic duty: In ali vväys to aid
,f» making this country gt|eater and
oetter than we found:jt.
IJiljakkoiii iau.sutliiii Claiia-
(laii parlaiiieiitisisä syytciksiä Do­minion
Caiiricrs yhtiötä vaslaaii,
jos.sa syytiMtiin niaiukiiia ylitiötä
s i i ( i i cttii se oli läiictlänyt ilimi.s-raviiiiioksi
kelpaamatloiiiia ruo-katari)
eita (Jaiuidaii sotilaille
h*aiiskaaM. Silloii!! lausui 1 iiii vaa-tiinuksia,
ctlil asiasta tulisi tot-i
i i i l t a a crityiuou tutkinto, mutia
hallitus ei kuileukaaii uäihiu
vaatimuksiin myiJntyiiyt.
Nyi on asia taas saanut, nuchui
l^äiint(H'n, kun suui*so(laii i vote-i
- a a n i c n yhdistys on ilmoittanut
vaativansa, että asian johxlosta
j ) a n n a a n toimeen virallinen tut-kijito.
VeteJ'aanieii virallinen ää­nenkannattaja
The Vetcran, tehti
julkaisee e r ä ä n yllämaiuituu teil­t
ä ä n palveluksensa olleen^ komis-
M U kii'joilukseu. iossa jausutaan
e l u j ^ i i i i s s ä se .syv -•• yhtiön
lehtai.ssa va|litsi n • irvittävä
likaisuus ja siivon-" '-ms. ctt,ä
sellaisia on melkein mahdoioiti-uskoa
vallitsevan mi.ssään, inissä
k e i T a n ruokatarpeita käsitellään.
J o s ei syytöksissä ole mitään pe­rää,
sopisi todella olettaa, että
mainittu yhtiö v a a l ^ , että tut­kimus
asian johdosta toimite­taan,
K^aadal^seen siten maineensa
puhdistetuksi. ,
antaa neuvoa, siellä missä sitä
kaivattiin, ja Canadalla on täy­dellinen
oikeus järjestäärsotilaal-lisen
ja laivasto-ohjelmansa o-man
mielensä mukaisesti.
Amiraali : Jellicoe. painosti
brittiläisen merivallan ylläpitää
mistä valtakunTian elinclitona.
Hän viittasi saksalaisten veden­alaisten
tulrdihin ja lausui niiden
olleen seurauksena siitä, - että
Suur-Britania oli lyönyt laimin
varustautua uutta vaaraa torju­maan.
Valtakunnan turvallisuus,
lausui hän, vaatii suuren laivas­ton
ylläpitämistä ja varustautu­mista
torjumaan kaikkia^ malidol-lisia
vaaroja.
VALTIOLLISTEN MULLISTUS-TEN
AIKAKAUSI.
— Puheessaan, jonka^haii^ .piti
Vancouverissa viime viikolla lau-i^
ui Canadassa nykyään, vieraile­va
englantilainen amiraali, krei­vi
JfeUieoe, että hänen vierailun­sa
ja puheidensa tarkoituksena
on ainoastaarji antaa c|inadalaisil-le
neuvoja niissä asioissa, joissa
sitä halutaan. Hän sanoi huo­manneensa,
että kysymyksiä 1 oli,
tehty hänen matkansa tarkoituk­sesta,
ja nähtävästi pelättiin hä­nen
ehdottavan suurta' armeijaa
ja sotalaivastoa, jotka, kysyisivät
suuria kustannuksia." Näin ei
kuitenkaan ole a^ian Jaita. Hä­nen,
tarkoituksensa oli ainoastaan
Taivahtmnat- ovat osoittaneet
oikeaksi sen oletuksen,, että so-da
n m urrosaikaa. seuraa suurten
valtiollisten mullistusten aika­kausi.
Kaikkialla maailmassa oii
ta[)a 111limassa suuivia, vaitioMisia
ja taloudellisia mullistuksia.Van­hat
voimakkaat puolueet; ovat
katoamassa näyttämöltä ja toi­set,
äsken niiiV elinvoimaiset puo­lueet
ovat hajaaullimassa, .samal­la
klm uusia puolueita .on nouse­massa
niiden sijaan. .
Valtiollisia, oloja tuntevat hen­kii
ö t V luly s vai 1 o issa la us uv at,
t' t lii >'l e i 11 e n 1 u i e I i p i (l(V ia a ,j o i .ssa
piii'eissä kannattaa uusien valtiol
listen puoliuMden muodostamisia
j a (M t ä. t u 1 e \' a. V a a 1 i t a i s t e 1 u s i e Iiii
111 le t a p ;i h 1111 n a a n : ai n ? i k 1 ii k o 1 -
Hien, j a ehkä useam-mankin puo­lueen
viilillä. .Mielii)ide laajoissa
pii 1' e 1 ssii o n . s u o s i o 11 i n e 11. u i H ItM i,
in o 1 e I n m i ,s"t a su u r|) u o 1 u eist a . i'i i p-numattouuin,
edistysmielisen ])uo
'ueen muodostaujiselle. Maan
.järjestynyt. tyiiväki näyttää
myös ki 11 v a 11 n is ta u tu va 11 va 1 ti ol­aista
toimiutaj) varten. Tyfiväes-
'ön johtajat harkitsevat valtiolli-seei
1 ).) u oi u eei i 111 uodost a m is ta, j o-ka
tul is i ole ma an S i u i iv-1 h it ai i i an
•yöväenpuoleen kaltainen, jamah
lollisena pidetään, että monet,
'uaanviljelijäin järjestöt tuli.sivat
.'htymäiin täliän j)uolueeseen,'tai;
ainal>ij) antautumaan „ yht^^isloi-niintään
sim kanssa. Vaikka on­kin
. vielii e|)ii\'armaa, on .varsin
todeniuik()istii .ettii liuomaltavia
muutioksia valtiollisen elämän a-lalla
on siellä tulossa,
Alutta se oli täällä (/anadassa,
jossa tiilliiinen sodanaikaisten
valtiollisten mullistusten synnyt-tämii
puolue sai ensimmiiisenä
huomat! a van voiton. Ont.ario.ssa
sai maakunnan hallitusolijat kä­siinsä
uusi jiuolue, jonka olemas­saolosta
ei pari vuotta sitten tiet­ty
mitään, ja jota voi hyvällä
\vyllä pitää sodanaikaisten valti­ollisten
mullistusten synnyttämä-nä.
SijaisvaaleLssa eri osi.ssa
maata on salnan puolueen: edu.s-tajia
sittemmin tullut valituksi
myöskin Doniinion parlamenttiin
valtavalla äänten encmn]iistöUä.
Tämä näin lyhye.ssä ajassti^ johto­asemaan
kohonnut; valtioUiiujn
järjesti') on n. k. yhdistyneiden
maanviljelijäin puolue.
.Maanviljelijäin ])uolue alkoi
jä r j (\st ä ii j>o Iiii t is ta toi min taa nsa
vähän toista vuotta sitten^ eli
juuri, kun. sota oli i)äilttymäisir-lään.
Sen saavuttamat voitot o-,
vat' erittäin •merkityksellisiä sii­näkin
suhtee.s.sa. että ne osoitta­vat,
ettii liike ei ollut ainoastaan
Jiaikallista Jaatua, vaan että sen
vaikiitu.s ulottui maan kaikille
kulmille,
Vleisön ja. 'sanomalehdistön
keskuudessa tuiniustavat tämän
uuden'puolueen merkityksen ne­kin,
jotka aina ovat olleet lähin­nä
vanhoja puolueita. Toronto
(rlobe, joka on aina tarmokkaas­ti
kannattanut liberaali pnojuoen
ohjelmaa, mennen niinkin pitkäl-h',
että se kaikin voiminsa vas­tusti
liberaalien j a konservativi-en
kokoon\us-h,allituksen 'muodos­tamista
sodan aikana, ennustaa
nykyään • vanhojen puolueitten-häviötä
ja lausuu, että libei;a^li-piiolueen
.ainoa •pelastu>s oli siiriä,
e t t ä , liittoutuu Unaanviljelijäin
puolueen kanssa. '
"Sodaii ja sodanaikaisten olo­jen
painostuksesta,f lausuu-ra,ai-nittu
lehti, /'muuttuu tuhansien
äänestä jäi n valtiollinen katsanto­kanta
ja vanhoista^ puolueista
luopuminen oli siitä luomioyise-na
seurauksena. Väsybeinä;, ja
tyytyhiättöiiiinä, vaiihöibin: pnolu.
jään,' tehdäkseen ' ' siten ' sijaa
maanviljelijäin ja työväen puo-lueell'e,
ei sen vuoksi, että he lia-
1 uaisivat <minkään yksityisen luo­kan
saavan hallituksen käsiinsä—-
sillit sitä eivät he halua —- vaan
sen vuoksi, että he haluavat us­koa
yleisten asiain hoidon sellai­sille
henkilöille,',jotka eivät ole
niinkiiän kansan yleiselle hyvin-vpiiinille-
vihamielisen ryJimän
käskyläisiä. 'Ltböralismi on .joh­toasemansa
menettuiiyt. iVIutta
liian'myöhäistä ei- vielu^'ole" yhtyä
edistysmielisen viiestön edistystä
harrastitVaan joukkoon."
.'Kirjoittaes.saan konservativisel-le'
|)uolueelle suosiollisessa Moh-treal
Star lehdessä, lausuu Sir
John AVilson, että uusien puo^
1 ueiden voitot ilmaisevat työväes­tön
ja -maanviljelijäin keskuu-de.
ssa. vallitsevaa valtavaa luok-katuntoisuut.
ta. Kirjoittaja te­kee
nvuuten, varsin inielejikiintoi-sia
johtopäätiiksiä maanviljeliäiii
ja itsenäisen työväenpuolueen
voitosta." lausuen m. m.:
Useat kannattivat työven]nio-luetta
senvuoksi, että viralliset
johtajat olivat osoittautuneet
t<li'iiiokkaasti vastustavansa, iiä--
r i m m i l i s y y ksi i n m e n e v ä ä ra d i k aa -
lista toimintaa, <'.ttä t:yöväestö oli
osoiltautunut' sodan aikana us­kolliseksi
maataan ja, ihmiskunt.
kohtaan, ja» että ()ttawassa |)ide-tyssii/.
• teoljisuusneuvottelussa oii
ilmennyt: sovinnollinen ja inalt 11-
liMeniuieliala. On huomiolle j)an-tavaa.
että 'ty<iiiantajat ja työ­väestön
johtajat erosivat \Vas-hinnlonissa.
vihamiclisinii loisil­leen,
tai ainakin yrittilmättä pääs
!ä jiarempaan yliteisyinmärryk-seen.
Huomataan ansaitsetv myös-^'
kin se seikka, että Canadassa on
teollisuuden alalla kaikki jok­seenkin
rauhallista, kun Yhdys­vallat
sitä vastoin näyttäviit ole­van
uuden teollisuustaistelun
kynnyksellä. Tästä asiain tilasta
saaiiime •snu7'e1^f;i - osaksi kiittäil
eanadalaiscn tyiiväiui johtajia ja
luali.dollisesti monet 'ilmai.sivat tä­tä
kiit oli ismit 1 aan 'äiinostämällä
Jyöväenpiiolueen' edustajia Onta^
riossa,"
raVenTmi1i--'l^ti'in'" inikään miiu,
ilmaisee uuden maanviljelijäni
[niolueen voimakkuutta -lie valta­vat
ääiitenenimmistöl, ' jotka sen
'lidokkaat saivat- osakseen sijais-vaali'issa,
jcn.ssa valittiin edusta-
• jat l.:)()minion i)arlainenttiin. NCAV
Uruns\viekissa sai maanviljelijäin
koke 1 a s I^.OOO iiänen ene m mistön,
Saskatehe\vanissa >oitti maanvil-j
e l i ,j äi n e 11 d ok as lä h e s nel jäi 1 ä tu -
liaiiiielhi ja Ontariossa lähes kah­della
tuhannella äänellä.
Ijännen vilja n kasvat ta jäin: yli-listyksen
jäsiui T. A. Crearer oli
sodan aikana kokoomus-hallituk­een
maanviljefysministerinä. He­ti
kun sota päättyi, hän ei'osi.
Häntä pidetään uuden niaanviljc-iijiiin
puolueen johtajana Otta­jassa
ja mon(^l^ovat ennustaneet-ett
il hänestil tulee Canadan pää-?
ministeri, jos uusi puolue' ])ääsisi
. V altaan: t u 1 < i \' i s s a; omii vi i) n \' a a -
ieissa. • •
Maanvjjelijäin ohjelma on mo-'
nessa suhteessa täydellisenä vas-;
tak(|htaiia \ vanhojen puolueiden
ohjelmalle. Muide.n vähemmän;
tärkoiden muutosten ohella .se
kannattaa :
VIei.stä ja liuomal tavaa tullive­ron
alentamlsta,| etciikin "Siiur-
Jii"i ta n i as ta t u od ui 11 e ta va r o i li e.
Vuonna H)ll esitetyn Yhdys­valtain
ja Canadan villisen vuo­ro
vaikut us-so p i m u ksen J i y väksy-inistä,
ja tullivapauden myöntä­mistä
sellaisille ruokatavaroille,
joihin mainittu soinmus ei koske.
/l'ullivapautta maanyiljelyskö-neille,
huonekaluille, räkennustar,
peitle ja: muille .yleisiin tarpei­siin
kuuluville tavaroille ja eri­koisen
komitean aset,tamist,a tut­kimaan
sellaisten teollisuuslaitos­ten
tilannetta, jotka pyytävät
korkean tulliveron suojelusta.
• Tämii bn f^ijh ohjelma paäpiir-teissään
tuUivei;oon iiähden. S(en
verojärjestelmä, joiika käytänt.
panemalla uuden tarilTijärjestel­män
kautta vähentyneet hallituk­sen
' tijllot ko];vattaisim, on j^htä
räikeästi' entisestä * ^, poikkeava.
Siihen kuuluu: kaikkien asumat-tömain
maitten arvon verottami-nefi,'
suhteellisen^ tuloverojärjes-telmän
käytäntöön ottaminen jon­ka^
mukaan /kaikkia ^J^d^OgQj^iuUii
rempia' vuosituloja'•ve^dtefciaiäiik,
V.oitotasetettaisiiii perintö-jaHu-.-
loverotuk.sen alasiksi.
Vllämainittujen miuitosten o-liella
kannattaa maanviljelijäin-puolueohjelma
yleisten teollisuu.s-laitosten
kansan omaksi ottamis­ta,
aatelisarvonimien poistamista,.
(Janadan senaatin . hajoittamista,
ja koko liiaata kilsittiivän kielto-,
lain käytäniöönottaijuista.
iVluutainisga.osis.sa.Canadaa on}
t ä t ä ' nykyiii|".vallalla rliike, jonka
tarköituksei:eä;-Oli; saada maanvil­jelijät,
jäijestyilyt"" työväki, en­tisten
sotilasten järjestöt ja
muut vanhoista ptiöliieista" riip-'
pumattomat ryhmät järjestetyksi
yh.teen va^tiolliseenvpuahiebseen.
Etenkin Brit ish Columliiim maa­kunnassa,
jossa maakuntavaalit
ovat tulossa, on tällainen yhty-misliike
vallalla.
Nykyinen kurssimme
Postin kautta ja Sähköteilse ^ oh
ELÄMÄN, URAN VALITSE-MINEN.
Elämän uran 'valitseminen on
tärkeä jokaiselle.' Sitä valitessa
tulee ottaa lukuun niin: -monet
ulkonaiset seikat, samoin kuin
iiuoi-ukaisen omatkin taii)iimuk-set,
ettii mitään varmaa ohjetta
tuollaisen valinnan tekemiseen ei
voi antaa. vViittaanimo siis vain
inuutauiiiu seikkoihin, joiden
hiuvmioouottaminen saattaa olla
hyödyksi vastaist»v elämänin*aa^.
harkitessa ja. valitessa.*
Poika.^illa u.seinkin on liiaU
kiire ansaitsemiseeu silloin, kuin
heidän vastaiselle elämälleen o-lisi
edullisemj)i kiiy|lii koulussa
i a jat k aa opin n oi taan. «I o k a i sen,
kenellä vain siiiukin on tilaisuut­ta,
i>itiiisi käydä ainakin tavalli­sen,
ka 11 sa k oi 11 u n . op])ik u rssin 1 ä -
vitse. 'Käytäköiin, jos on tilai-suuttfi,
tienaamassa loma-ajoin,
M i u t t a koulnnkiiyntiä älkö(")ii ke.s-keyteltiikö,
ellei siihen o l e ihan
viilitiimäriin jiakko,' ^loni nuoru­kainen
OI) kovasti katunut sitä,;
e t t ä poikasen .ajattcn\aitonuiii-^
dessa jätti' opintonsa kansakou­lussa
ke.^ken, ansaita leseen 75
scuitin ;ti\\ korkeintaan piiolen-
.t()isl)i döjlarin piiiviipalkkaa, sillii
siten ansaittu rahli oli plau.Jvulii'-
.tettu; ja,.;«feuitätii)4i %i^j|'<aus siitu,
Jiaita.sta; mitä hiinellii kouliui.sa
kesk<'yttämisen vuoksi- o 1 i i)itkiiV'
elämäänsä.
: Kailvkiin teknillisiin a iivma tli-kouluiliiii
on viiliintilin kansa­koulun.
us(!in korkeakoulunkin
oppimäiirän suoritus sisiiänijääsy-^
vaatinuiksena, ja ne ovat siis hä­nelle
suljetiit, ja myöhemminkin
elämässään täytyy koulun.sa Ui­nu
varhain .keskeyttäneen pojan
piiästää hyviä paikkoja ja te h t ä -
viii kiisistiiän, kun hänellii ei ole
riittäviit yleistiedot niiden hoita­miseen.
Toinen liiankin usein tapahtu­va,
erehdys tehdään siinä, että
poika tai: tyttönen ryhtyy jon­kun
> erikoiskurssin .suorittami-seiMi.
ennenkuin hänellii on riittä­vät
yleistiedot. Pienimpänä riit-tiivicn
yleistietojen määränä pi-
(lä,iume^ .^'arsinaista kansakoulu-kurssia,
jci yhä painostamme, et-tägokaiscn
tulisi se kaikin, iiioko-;
.min suorittaa ja varsinkin jokai­sen,
joka aikoo jollekin liike-elä­män
alalle', .Monet kuitenkin'ine-neviit
esim. n. k. ''business eolle^
geen", kauppakouluun, ennen­kuin
ovat saaneet;.piiästötodistus-ta
kansakouIu.sta. «los tällainen
o|)i)ilas on vireä ja älykäs, voi
hän Is yi 1 ii o I) p ia k u n no II a ho i t a -
.maan tavallisen konttoriapulai­sen
tehtävät, mutta hänen puut-
'teellinen i)ohjakasvatuksensa tu­lee
olemaan aina estämässä hä­nen
korkeammalle kohoamistaan.
Muistettakoon siis, että> ne sen-
,tit 'mitä 'poikanen koulunkäynnin
1 tähden palkkamenotyksenä' ine-nettiiti';
<^a;a|^hän usifeihiiuassa' fa^pa-uksesa
liriehenä dollareissa takai-sin.,
.Ja tämä ci ole^ suinkaan, ai­noa
hyöt.>^, m itä hän täydelliscni-
]\ryös myymme panlvki-osoituksia C.sliekkej|i) markoissa yllä-mainitmi
kiu'«shi jälkeen ja erikohsia, kolmen' prosentin korkoa
vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut ralialiiiietyksillc postin kautta on IIK». summilta
alle $20.00; sitä suuremmilta siunmilta mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sählcöteitse on $3.50 kaikilta siunmilta.
Kaikki liilietykset osoitetaan ]iostin kautta, jos ^sähkösano-malähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetykseuue vastaanottajan ja lähettäjän osoit­teilla
varustettuiua osoitteella:
FOREIGN LXl]PAimiENT
HANCOCK, MICH.
Perustettu vuonna 187-J. Varat yli $3,000,000
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkees-siimme.
hyviissji asemas.sa, jos hänen työ-paii<
kansa antaa liiihelle liyvän
palkan ;, sollaiseu . kokemuksen
muodossa, rnistii hiinellii vastai-suudessaon
hyötyä, vaikkapa ni­mellinen
palkka .olisi piimikin.
•Tiissil »pitiiil taas i)aikkansa sama
suhde kuin koulunkiiyunissakin,
että' tnlevaisiius-seUaisessa|- sulit
teessä korvaa runsaasti nykyi­syyden.
Jos Iaas nuorukainen ei
saa' ty(istiiän kokemusta, mikä
auttaisi häntä .vastaisuudessa, ko-lioaimaan
eli edistäisi häntänral-laim
jollain tapaa, on hänen
patk kansa^.huono, vaikkapa' ra hai
1 inen aiisio sillä kertaa oiisi liy-viikin.
1^] i-ä s k o !• k e a k o u 1 u 11 o i) e 11 a j a
kertoo pojasta, joka sanomaleh­tien
iiiyynnillä ansaitsi kouliitus-kiistaiinuksensa.
Polkien |)ääs-t
y i i . koulunsa liipi. riiiiesival lie
kukin t i i i h i n e r i al(.>illav useim­mat
ihan. alliaisimmissa töissii.
Sanomalehtipoika d saanut heti
mi(.'leisliiän paikkaa, ja alkoi sik­si
edelleenkin myymään lehtiii.
Kulinaus, missä hänen liikkeensä
oli. oli vilkas ja tulo. minkil hän
sai i l e h d i l l i l ä u , oli suiUHvmpi kuin
niitä' in il liian alalla tarjottiin vas­ta-
alkavalle. Halut onna Mika-maan
pienem mällii paiIcalla j a t -
k o i - y hii n (KI el 1 e e n s a n o m a 1 e h t ien
my y n i i st ä y h 11 o li m a 11 a y s t ii vi s t ä
j a tovereista, jotka kehottivat
häntä alkamaan kuten toisetkin
jiojat jollakiji uralla vasta-alka­jan
i)alkaihi.— Tläji myy sano-inalelitiä
vieläkin samallaisilla
tuloilla, kun toisill^i pojilla sen
sijaan oii useimmilla lluomattu
k i n s 11 u r e m p i (M 1 ed u n ,j a hyi)dy n
niikökamiat iiseammin kuin oik^s-udenlunto,
ihmisyyden, jalomie-'
lisyyden j . n. e. .syyt ja iieriaat-teet
olleet miiäriiävinii., f
Maailmansodan melsktnssä on­nistui'
Suomi! i i saavuttaa vaUiol-iineii
ilsenäisyytensjl, ja/ myöskin
'liiaailnijin johtaVat suurvallat an-
I o i \'a t si M e y k- s i m ie I ise n ja e 1 ido t -
toiiian tunnustuksensa. .
^1 utta tuskin ovat tiedot niiis-tii
tunnustuksista ; saapiiiuuM. kuu
samojen suurien kansojen tahol­ta
on iiäniä ja viittauksia aika-}
n n t k u u l u a, .. j .o t k a i t s e n ii i s}' y d (j 1 -
leiiime Intluavat antaa ainoastaan
jonkinlaisen ehdonalaisuuden .ar-;!
von. Itsenäisyytemimv olisi luu-k.
i va^ta sitten täysin ansiiittu,
taattu ja tii]'vattu, mikäli > me
s u OS t II n I m I' le k e i n ä ii 11 J i i i t ii t a i
niitä palveluksia, täyttämään nii­tä
tai niitä vaatimuksia, suorit­tamaan
n i i t ä tai niitä uhrauksia,
huolii M a 11 a- s i i t ä i n i t ii n i e itse k' a t -
SO m m e a se m am m e ja vei vo 111 su u k
sieni me iiiiikaiseksi. ovatko - nämii
palveluks,et, vaatimukset tai uhra
ukset 111 cklii j i k'ann alta m me kat­sottuina
^Iliaallemme onneksi ja
hyväksi. \'aiko ehkä pikiuninin
oniietloiiiuudeksi ja turmioksi.
Viittauksia siihen suuntaan, et-
1 ä: 111 e i d ii n n v t o 1 i s i e r i n äis t e n te -
Ylläolevan tai)aiset lausunnot
sisältävät Iiiiisivaltoj(>n taholta
suoranaista; ' [lainostusta Suomea
kohtaan liittymään - suorapiiätä "
vieliipä ilman kannatuksen takei-t
a k i n,: s o t a ise e n y r i t y k s e e n . j o k a
jo Iyksin taloudellisessa suhteessa
saattaisi merkitä maamme, tuhoa.
Mut,ta mainitunlaistd* lausunnot
n|erkits(!vät jotakin, vielilkin i)a-
.hemj)aa ja vaarallisemj)aa. Nii­hin
sisältyy joko avoimemmin tai
peitetymiiiin .katsantokanta, että
Suomv.n itsenäisyys ei olisikaan
sen vakavammalla pohjalla, kuin
e t tii se n tunnustaminen milloin
liyvänsä .saatetaan tehdä inaail--
m a n i) oi i t i ik an j a s i tii • j o 111 a v i (n i
kansojen asetlamista elidoista
riiI)I)u\'aksi. ettii se o 1 isi!<in aiiKJ-astlaaii
iiiiden todistuksien, pal-veluk.
sien ja uhrauksien vai;as,sa,
joita mi^iltii kulloinkin suvaitaan
vaat ia vaikkajta oman (Mumme ja
lyvämme kustannuksella.
I ^ .' Tii 11a i s e e n ka t sa n to ka n t aa n ja
sen mukaiseen menettel,yyii ei
Suomi ulkopolitiikassaan,' eikä
poliittisessa toiminnassaan i yleen-,
sil voi .suostua. iSuonnvn itsenäi­syyden
ovat :myöskin länsivalliit;
ilman ehtoja, tunnustaiiect, j a sii­tä
oij meidän, voimiemme mu­tkaan,
jyrkästi kiinni pidettävä.
M itä taasen Imperial ist ise n V e.nil-"
j ä n kiitollisuuteen, sen anneltui-.
h i n tai antamattomiin lupauksiin
ja niidejU .pitämiseen tiilee, siitä
*on Suonlella jo tosiaankin kyllik­si
kokemusta. .
asema,: ' •
Niinkuin iiiaanmieheii tiiytyy
uhrata siemen ja panna paljon
työtä saadakseen kunnollisen sa-doll'
niin täytyy nuorukaisenkin
tehdä elämän' uransa alussa, saa-dak.^
een ii,örjata 'menestyksen sa­toa
elämän tiellä.
PAINOSIVUSTA LÄNSIVALTO­JEN
TAHOLTA.
niiistä.tietopuolisesta' kaSvatuk-scsta
saa. Henkinen liyöty: mie­len
•••"Vali!stiTs'''<^iä'^''<'ÖfÄ
katsautokanui^]! . :a.yarttj.Qiinen, ja,
itse ] uot ta 1 iiii k sert ^yhiiy mä m ie'
lenvarmuus'' ovat >raKallista vkpiv^
vuusla parempia, sillä niillä on 1-
elämän hyödyllisyyclössa -ja" o^-' 'kös
nessa suurempi ' merkityskuin
•sillii.' ' • " ~ '
'Ensimmäistä työpaikkaa vali­tessa
olisi katsottava- 'myöskin
enemmän wastai|j^en „keh|tyÄ
Painostuksesta ulkovaltaiii ta-iioLta,"
iarkoituksoJla ssaada\!!>uomi
liit ty mään sotaretkeeu Pietaria'
ivastaan, kirjoittaa Turun Sano­mat
v. k. 28 päivän numerossa:
' Pienten kansojen aseina ei ole,
koskaan ollut kadehdittava; Suu­remmat/
ja väkevämmät ovat nii­den
kohtalosta. aina pyrluneet
määräämään. Pienet kansat ovat
aina, kautta historian, saaiieet
uhrata suurten kansojen etujen
j)pirtiik.^lle. Ja milloin' pienen^
'illiä ja Vi!^omi)iö; ^B^.ömissa^olois-kojen
ja uhrauksien .kautta "to­distettava
V ansaipeemme valtiol-
.lisen itsenäisyyteni me,sisälsi joku
päivä sittfui liontoon Timesiu ar­tikkeli,
jo.ssa se kehottaa Suomea
liittymiiiin sotilaalliseen yhteis­toimintaan
kenraali Judcnitshin
kanssa. Täuvä toimenpide, samal­la
kun se tuottaisi Suomelle uu­destisyntyneen
Venäjän ystiiyyy-den,
'Vtarjoisi liittoutuneille val­loille
todis'tuksen siitä, että Suo­mi
on hyvästi ansaiiinut uuden
riipinimattomau asemansa |anso-jen
joukoj^sa,"-ja olisi Suomen
nyt, !jopa aivan ilman '''väittely­jä,
keskusteluja ja noottien vaih­toa"
tähän .seurauksiltaan arvaa­mattomaan;,
sotaretkeen syöksyt­tävä.
, •
Vielä. pidemmälle menee Le '
Temps, joka,ka,tsoo Venäjän se-, , - ,> .
kaantumis.*n oikeutta Suo.ueu it^i
Henäis.vyte«n> -joka tapauksessa Ä Ä ^ Ä Ä ,
luonnolliseksi asiak&i. Lehti lau- n-&eT^otm^nl^if£,^^^^
Lfgnellln rautaplllorlt ovat holnnnin
nauttia jdiisaävat^uumlln painoa
maa verrattain lyhycsstt ajassa
Tästä näette mitä eräskin potilas sanoo:
Suomelle.oma Konsulivirasto
Canadaan.
Suoinefi Pääkonsulivirasto 'Ne\v
Yorkissa ilmoittaa, että i)arail-laan
on kiisiteltäväiiä Suoinen
Konsulin asettaminen Ganadaaiu
New Yorkin 'Konsulivirasto avus­taa
epävirallisesti toistaiseksi
Suomen kansalaisia Canadassa sei
laisissa asioissa, .joissa Kpnsulivi­rasto
voi toimia. •
suu: "Tosiii)voi Venäjän konsti-tiitsioni
ottaa itselleen^ pulieval-lan
Suoinen lopulliseen itsenäi­syyteen
nähden, mutta silloip on
oleva etua siitä, että Suomi nyt
puuttua neuvostovallan kiikista-iniseen.
Jos Jide.nitsli ibc vai-taa
Pietarin, ei kenelläkään ole
syytä-' tuntea kiitoliisUutta' 'Suo-meä
kohtaan j. n. e. > ^
Mr, P. A. Llgncll, Suporlor, Wl8.
I^autaplllcrlt olcjj nyt nouttlnut i
Tilatkaa tfinfilin kuukauden laakflmnii-tÄoW%
f 2 6 . Kolmen kuuri -
P. A. UQNgLL 00., /v,8u|)6rl0p,itfl;i8, >