1936-03-21-08 |
Previous | 8 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mä
i
'-y>'r'
1111:
m
Sivu 8 L A U A N T A I N A M A A L I S K U U N 21 P.NÄ
oli hermostunut, jonka voivat huomata
kaikki pöydässä olijat. Mutta
tuskin olisi kukaan Reinosta voinut
huomata, että vasta äsken oli näillä
kahdella virkaveljellä ollut hyvin kiihkeä
yhteenotto. Ei suinkaan aivan
vähäpätöisestä asiasta, vaan maalais-kansakoulun
säannöllisyysohjeista ja
— tuosta tyttöpahasesta tuossa vastapäätä.
Miten suurta huolta ja vastuunalaisuutta
tunsi kaan opettaja Lehto koulun
puolesta . . . mutta tuon tytön hän
manasi alimmaiseen kattilaan. Ette
hänen itsensä täytyikin kunnallisten
ja valtiollisten asioiden tähden jättää
paikkansa opettajana — hän oli myös
paikallisen suojeluskunnan päällikkö
— ja turvautua tuollaisten nuorten,
varsinkin tuollaisen tytön apuun, saadakseen
määräajalla valmiiksi ne kirotut
verolistat. Ja kun tuo vanha
hupsu ehti maistamaan paistin käryä
ja jäi sitä kyttämään, kuin mikäkin
järjetön poikakloppi. Jo sitä pitikin
joutua pulaan!
Aterian aikana Elli äkkiä hätkähti.
Hän tunsi, että joku tarkasti häntä
kiinteästi. Kun hän kohotti katseensa,
huomasi hän Vastapäätä istuvan
opettaja Viertolan kiihkeän katseen
— se oli kuin naulattu hänen kasvoihinsa.
Hän tunsi punastuvansa korviaan
myöten ja painoi kiireesti päänsä
jälleen aias. Sen-jälkeen ei pala
enää tahtonut painua alas kurkusta ja
kädetkin aivan vapisivat. — Hän ei
voinut erehtyä tuon miehen katseesta.
Hän oli liiankin hyvin selvillä sen tarkoituksesta
j a . . . tätä ajatellessaan
hän tunsi yhä enemmän punastuvansa,
punastuvansa loukkauksesta —
häpeästä. Että tuollainen harmaapäinen
vanha mies julkeaakin katseellaan
loukata hänen nuoruuttaan —
viattomuuttaan. Hyi! — Elli tunsi
kuin hänen pitäisi heti juosta pois
tästä huoneesta"-— koko kylästä —
juosta kotiin. V o i . . . miten tuo mies
loukkasikaan häntä.
Vihdoin pöydästä noustua sanoi
opettaja Lehto — ystävällisesti kylläkin
— että he, Elli ja Toivo saisivat
levätä vielä puoli tuntia, mutta että
Reino saisi heti lähteä ilmoittamaan
oppilailleen, että oli ollut pahoinvoi-pa,
eikä voisi tänään pitää koulua.
_ E l l i ei voinut pidättää pientä hel-poituksen
huokausta, — ei enää tänään
tarvitsisi nähdä tuota piinaavaa
katsetta. Sitten selitti isäntä, että
he molemmat saisivat tulla ainakin
ensimäiseksi viikoksi asumaan tänne
kartanoon, kunnes ehdittäisiin heille
järjestää huoneet koulurakennuksessa.
Jälleen Elliä puistatti. Hänenkö
pitäisi nukkua saman katon alla tuon
hävyttömän kanssa, josta hän oli ensin
ajatellut niin kunnioittavasti.
Hän vihasi ja inhosi sisimmässään
kaikkea alhaisuutta ja opettaja Viertolan
katseessa hän ei nähn>n mitään
muuta icuin alhaista. Katsella n3rt
tuolla tavalla nuorta naista, joka on
tullut tänne vain kirjuriksi.
Hän oli kunniallinen ja sivistyn3rt
tyttö — joskin oli pitänyt hankkia
jokapäiväisen leivän työllään, ^ansaita
omilla käsillään — eikä saaaut jatkaa
opintojaan niinkuin olisi itse halunnut.
fJatTnnj>
LUONTO KORVAA VAJAVAISUUDET
Luppola: "On kummallista, että, jos
ihmisellä on liuono näkö. niin hänellä
on s€u iMirempi kuulo, jos on huono
kuille niin on parempi näkö."
Nuppola: "Niin, niin se on. Jos on
toinen jalka lyhempi, niin toinen on saman
verran pitempi. Niin se luonto
korvaa vajavaisuudet."
MYYMISEN TAITO
Lihavahko vanhapiika on ostelemassa
ruokailuvehkeitä. Ostoksia tehdessä
sukeutuu seuraava keskustelu myyjän
kanssa: :
Vanhapiika: — Kuinka! Te vaaditte
näistä hedelmälautasista dollarin kappaleelta,
jotka P:n kaupassa maksavat
75 senttiä. Miten tämä on selitettävissä?
Myyjä: — Sitä on vaikea selittää.
Luulen sen kuitenkin johtuvan siitä, että
P. on huomaavainen viehättäviä
naishenkilöltä kohtaan ja hän on tahtonut
näyttää sen myymällä tavaran
polkuhintaan.
Vanhapiika: — Otan niitä lautasia
puoli tusinaa.
_ oOo- —
MAKEISET EI SOVI NAISILLE
Todistaakseen kerran vakuuttavasti,
että houkuttelevissa makeisissa, eikä
aterioissa, on syy naisten sölakoideh v i i vojen
häviämiseen, on New Yorkin valtion
talouskoulun opettajatar, rouva
Hauck tehnyt laskelman tällaisten makeisten
vaikutuksesta.
Hänen laskelmiensa mukaan täytyy
kävellä kokonainen kilometri, jotta k a ramelli
"neutralisoituisi"; konjakkisuk-laapapu
vaatii 600 metrin kävelyn- ja
suklaalevy aiheuttaa sellaisen painon
lisäyksen, että sen vastustamiseksi oh 6
kilometrin kävely välttämätön.
a O o - ——-
LASKUOPPIA
K im minä synnyin, oli minun isäni
25 vuoden vanlia. Kun minä olin 25
vuotias, oli hän 50 eli puolta Vanhempi
kuin minä. Kun minä tulen viisikymmenvuotiaaksi
on isäni 75-vuotias, siis
vam kolmannen osan minua Jfanhempi.
Jos tätä menoa-jatkuu, niin pian me
olemme yhtä vanhat isän kanssa.
_ _ —oOo-—
EI OLLUTKAAN MAISTANUT
— Kuulkaapas tarjoilija, tämä soppahan
on aivan kylmää.
— Se ei voi olla totta, minähän maistoin
sitä juuri hetki sitten.
— Vai niin, te likainen porsas, vai
olette maistanut minun soppaani.
— E i — ei, minä ainoastaan koetin
sitä sormellani.
Soppa lensi keittiöön kiirehtivän tarjoilijan
jälkeen.
Hopeaesineiden
puhdistaminen
Hyvin yksinkertainen ja käytärmöl-linen
tapa poistaa mustuneisuus hopeaesineistä
on seuraava:
Ottakaa astia, joka on kyllin suuri kysymyksessä
oleville hopeaesineille, pankaa
esineet siihen ja joku vanha alu-minikappale
(älkää käyttäkö mitään
sellaista tarve-esinettä, jota vielä ajattelette
käyttää keittämisessä tai joasa^
kin muussa, sillä tämä käsittely syövyttää
esineen nopeasti), sekä yksi
kvartti vettä, mihin on sulattu yksi teelusikallinen
suolaa ja yksi teelusikalli^
nen soodaa. Pankaa sitten astia tulelle
ja keittäkää niin kauan, kunnes mustuneisuus
on lähtenyt hopeaesineistä.
Tämä menettely antaa esineillfe kauniin
ulkonäön ja puhdistaa hopean.
Jos hopeaesineet, sen jälkeen kun ne
on puhdistettu, hangataan sitruunan
kappaleella, sitten pestään ja kuivataan
hyväksi, tulevat ne loistavan kirkkaiksi
ja säilyttävät puhtautensa paljon
kauemmin kuin tavallisen puhdistuksen
jälkeen.
Milloin hopea käy himmeäksi, hangatkaa
sitä perUnan kappaleella, johon
on pantu leivinsuudaa,
oOo ——
Tuumittavaa
ottakaa luku 16 ja jakakaa se kolmeen
osaan sillä tavalla, että jos ensi-mäinen
osa jaetaan kahdella, toisesta
vähennetään 2 ja kolmas osa kerrotaan
kahdella, niin aina tulee loppi^lok-seksi
sama luku.
- ^ 0 0 — ^ .
EI SANONUT MITÄÄN
— Kuulehan Kalle, mitä pappa sinulle
sanoi, kun kerroit mitä hänen sun-nuntaipiipuUeen
oli tapahtunut?
— Haluaako äiti, että toistan kaikki
ne rumat sanat mitä pappa sanoi?
— E i — empä tietenkään.
— E i pappa sitten mitään sanonutkaan.
O — — —
YKSINKERTAINEN TEMPPU
• >
— Sisareni meni naimisiin katuVau-nukonduktöörin
kanssa, mutta ei kuulosta
hyvin viihtyvän hänen kanssaan.
— Miksei hän sitten pyydä "trans-feeria"?
— — oOo
KYLLÄ J A EI
— Otetaanko täällä hampaita pois
ilman maksua?
— Kyllä.
— Myöskin kivuttomasti?
— Sitäkin — mutta ei samalla kertaa
...
mm ^xo'ö'(nrginrbXQ'oi)"o"(roTo'o"o o o o"o^^ o <rrgTygiry7nnnnra''o'o"o"o Ö'Ö'5'^
Maaliskuun Kirjallisuus-Äknnusmyynti
tarjoaa
o
o
o
o e
o
o
0 1
Seuraavat romaanit suurella alennuksella
-maaliskuun aikana
.$1.25
1.00
60
60
75
Tavallinen hinta.
Sattmna ja Rakkaus, sid.
Kun Ruusu Puhkeaa, sid.
Olen Kauhea Porvari, sid.
Hatturasia, sid.
Huilunsoittajan katu, sid.
Vedonlyönti, sid.
Sandi, nid.
Perintö Reinin rannalla, nid. 75
Neito, nid. [ 75
Kultaa, nid. 60
TARZAN SARJAA
I ja n osa sidottuna (Yhteensä) $l.oo
i n ja IV osa sidottuna (Yhteensä) I.OO
V. osa sidottuna 75
v n ja VIII osa sidottima (Yhteensä) .... I.OO
Hinta nyt
75c
65
50
40
40
40
50
50
50
40
65
65
40
65
0<'*
o
• o
o
o
' o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o t
o
o
Lähetta&aa tilauksenne heti yllämainituiUe kh-joiUe, että pääsette
osalUsebsi tästä romaanikirjallisanden alennusmyynnistä, sillä nämä
alennetut hinnat on voimassa ainoastaan maalisbumi ajan,
RAHA TULEE SEURATA TILAUSTA.
lähettäkää tilauksenne osotteella:
o LIEKKI
t o
o
o t
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
6
o
o
o
o
P. a BOX 69» —
J,Q.0-Q,gJ>-ft.Q,9AftJ>J?J-Q Q.ft.0.0Jl5ia o o o o o o Q jmjLgJLOJt
SUDBURlr, ONT.
o
o
o
o
Canadan suomalaisten kaunokirjallinen
viikkolekti
tarjotaan kaikkien suomalaisten ttiaf \
tavaksi. *
1 vk.
6 kk.
3 kk.
1 vk.
6 kk.
Tilaushinnat:
Ulkomaille
$2.00
1.10
.60
$3.00
1.65 N : o l5
Irtonumer9t 5 senttiä
Liekki Omestyy jokaisen viikon lau-antaina
8-sivuisena, sisältäen parasta
kaunokirjalUstä luettavaa kaikilta aloil-ta.
Jokaisessa numerossa on myöskiii
runsaasti kuvia ja vignettejä.
Asiamiehille myönnetään 20 prosen-tin
palkkio.
Pyytäkää asiamiesvälineitä jo tänään.
^
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
Ltd. •
Kaikki kirjeenvaihto on osoitettava
osotteella:
• 3v:
P i O . Box 69 LIEKKI
Sudbury, Oat
morsian
tanssi
Henrik Achrenius
(Pmmintoja vanhemmasta suomalaisesta
kirjallisuudesta)
Pijka parwi paras!
Pidä warsin warsin waras.
Nyt on pitkä tanssi edesäs.
Ota suUes pari,
Kyllä tulee wari,
Ennen kuin on teniput kädesäs.
Rijsu itzessupi,
Heitä poijesstupi*),
Kewiäxi lyötä,
K u i n on paljon työtä,
' Ettei iso hiki
Tulis sua liki.
Jano, nälkä wihdoin wäsytäis.'
Morsian jo astut.
Kyllä raukka kastut,
Ringin suuren sisäll' hopulla:
Ensin kaappaa Caija,
Sitte sieppaa Maija,
Brita, Lisa, Stina, lopulla
Wielä ota Anna,
Lena ja Susanna,
Kerttu, Elsa, Sara,
Wappu, Greta, Clara,
Kaikki järjestänsä.
Jotka ringis lentää,
Päätöxexi ota Malina.
Sitte aika akat
Nijn kuin täydet wakat
Laattialla itzens wäänellä,
Siinä ilman taxaa,
Kuinka kukin jaxa,
Morsianta kyllä käänellä.
Sawat kansa huutaa.
Jos on heillä suuta:
"Tas cn meille nuori
Tuotu uusi muori:
Tenve olkoon tulos
Sisälle ja ulos!"
Kaikki änimät yhdeU' äänellä.
Nyt se tanszi loppu;
Mutta toinen hoppu
Morsianta wielä noudatta:
Wuoden päästä meri,
Awaupi eri.
Joka hänt' kyllä soudatta.
Wasta käypikeh,
Eikä puutu peli.
Uuden tanszin tuisku,
Hyszytys ja huisku;
Silloin tusza-ltUla
Kyllä saadaan kuulla,
Waikka tänä wuönna
Fall-la-la.
*) Topattu paksu hame.
Kuuluisin kääpiö eU viime vuofl-sadaUa.
Hänen nimensä oU Tom Pouce-
Hän oU 91 sentin pituinen ja pamoi w
kiloa. Hän nai kääpiönaisen, joka pa-aoi
145 kiloa ja oU 83 sentimetrm Pituinen.
* \ '
Kaikkehi eniten Europän maista pa^
taa aurinko Espanjassa, nimittäin 3.^"
tuntia vuodessa. Toisella .tilaUa 0°
lia, missä aurinko palstaa ^keskimaa^*
2,300 tuntia vuodessa. Onpa Siina tiia»
Efifiai suus ottaa aurinkokylpyjä. -
EPU oli-.;
sesti toi;
molleen lau
taas vähän
maitten silr
uskollisuutt
pikku Poju]
Joskus, i
kotinsa lies
nitellessaan
vahti mieh(
nen piirre, 1
tään, että m
kaunis vain
yksinäisinä
Pojun kans!
S ta samassa •
nyt lapsi Se
johdetta. H
kaudessaan
"^^J murheen oli
^«rf nettavakseei
Mutta va
nellinen? —
masi hän
i liikkuvan lu
g paivamen 1
«M maistui yht
>
1-
tuntuivat lii
ta, hänen u:
m
ninsa yksit
koko pieni i
Ei, pois, irti
; kin, minne
F:
*5
Hän oli 1
joka kaipasi
teen. Ja erä
iltana löysi r
perilapun, jc
kas Sepu ja
na anteeksi
Olen jakaul
Onneton Eei
Oli kuin r;
tanut miehc
syvä tuska \
sydäntään, -
nut vaimons
Tuntui ku
Jitus olisi ka
nevan avio'
etääntyessä
tamasta koi
nian rantaa",
Kuin kuui
elämykset ]
^liljoonakau
valot, tanssi
^änet kuin 1
hanaan. Pois
.asettamat vi
^vapaajaset
Perhe, käi
Duhinkä Ee
noään, oli va
^ a a n maai
^ o n nuori h
Nuori 1
^ l i i a n k i n
1 'S
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 21, 1936 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1936-03-21 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki360321 |
Description
| Title | 1936-03-21-08 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
mä
i
'-y>'r'
1111:
m
Sivu 8 L A U A N T A I N A M A A L I S K U U N 21 P.NÄ
oli hermostunut, jonka voivat huomata
kaikki pöydässä olijat. Mutta
tuskin olisi kukaan Reinosta voinut
huomata, että vasta äsken oli näillä
kahdella virkaveljellä ollut hyvin kiihkeä
yhteenotto. Ei suinkaan aivan
vähäpätöisestä asiasta, vaan maalais-kansakoulun
säannöllisyysohjeista ja
— tuosta tyttöpahasesta tuossa vastapäätä.
Miten suurta huolta ja vastuunalaisuutta
tunsi kaan opettaja Lehto koulun
puolesta . . . mutta tuon tytön hän
manasi alimmaiseen kattilaan. Ette
hänen itsensä täytyikin kunnallisten
ja valtiollisten asioiden tähden jättää
paikkansa opettajana — hän oli myös
paikallisen suojeluskunnan päällikkö
— ja turvautua tuollaisten nuorten,
varsinkin tuollaisen tytön apuun, saadakseen
määräajalla valmiiksi ne kirotut
verolistat. Ja kun tuo vanha
hupsu ehti maistamaan paistin käryä
ja jäi sitä kyttämään, kuin mikäkin
järjetön poikakloppi. Jo sitä pitikin
joutua pulaan!
Aterian aikana Elli äkkiä hätkähti.
Hän tunsi, että joku tarkasti häntä
kiinteästi. Kun hän kohotti katseensa,
huomasi hän Vastapäätä istuvan
opettaja Viertolan kiihkeän katseen
— se oli kuin naulattu hänen kasvoihinsa.
Hän tunsi punastuvansa korviaan
myöten ja painoi kiireesti päänsä
jälleen aias. Sen-jälkeen ei pala
enää tahtonut painua alas kurkusta ja
kädetkin aivan vapisivat. — Hän ei
voinut erehtyä tuon miehen katseesta.
Hän oli liiankin hyvin selvillä sen tarkoituksesta
j a . . . tätä ajatellessaan
hän tunsi yhä enemmän punastuvansa,
punastuvansa loukkauksesta —
häpeästä. Että tuollainen harmaapäinen
vanha mies julkeaakin katseellaan
loukata hänen nuoruuttaan —
viattomuuttaan. Hyi! — Elli tunsi
kuin hänen pitäisi heti juosta pois
tästä huoneesta"-— koko kylästä —
juosta kotiin. V o i . . . miten tuo mies
loukkasikaan häntä.
Vihdoin pöydästä noustua sanoi
opettaja Lehto — ystävällisesti kylläkin
— että he, Elli ja Toivo saisivat
levätä vielä puoli tuntia, mutta että
Reino saisi heti lähteä ilmoittamaan
oppilailleen, että oli ollut pahoinvoi-pa,
eikä voisi tänään pitää koulua.
_ E l l i ei voinut pidättää pientä hel-poituksen
huokausta, — ei enää tänään
tarvitsisi nähdä tuota piinaavaa
katsetta. Sitten selitti isäntä, että
he molemmat saisivat tulla ainakin
ensimäiseksi viikoksi asumaan tänne
kartanoon, kunnes ehdittäisiin heille
järjestää huoneet koulurakennuksessa.
Jälleen Elliä puistatti. Hänenkö
pitäisi nukkua saman katon alla tuon
hävyttömän kanssa, josta hän oli ensin
ajatellut niin kunnioittavasti.
Hän vihasi ja inhosi sisimmässään
kaikkea alhaisuutta ja opettaja Viertolan
katseessa hän ei nähn>n mitään
muuta icuin alhaista. Katsella n3rt
tuolla tavalla nuorta naista, joka on
tullut tänne vain kirjuriksi.
Hän oli kunniallinen ja sivistyn3rt
tyttö — joskin oli pitänyt hankkia
jokapäiväisen leivän työllään, ^ansaita
omilla käsillään — eikä saaaut jatkaa
opintojaan niinkuin olisi itse halunnut.
fJatTnnj>
LUONTO KORVAA VAJAVAISUUDET
Luppola: "On kummallista, että, jos
ihmisellä on liuono näkö. niin hänellä
on s€u iMirempi kuulo, jos on huono
kuille niin on parempi näkö."
Nuppola: "Niin, niin se on. Jos on
toinen jalka lyhempi, niin toinen on saman
verran pitempi. Niin se luonto
korvaa vajavaisuudet."
MYYMISEN TAITO
Lihavahko vanhapiika on ostelemassa
ruokailuvehkeitä. Ostoksia tehdessä
sukeutuu seuraava keskustelu myyjän
kanssa: :
Vanhapiika: — Kuinka! Te vaaditte
näistä hedelmälautasista dollarin kappaleelta,
jotka P:n kaupassa maksavat
75 senttiä. Miten tämä on selitettävissä?
Myyjä: — Sitä on vaikea selittää.
Luulen sen kuitenkin johtuvan siitä, että
P. on huomaavainen viehättäviä
naishenkilöltä kohtaan ja hän on tahtonut
näyttää sen myymällä tavaran
polkuhintaan.
Vanhapiika: — Otan niitä lautasia
puoli tusinaa.
_ oOo- —
MAKEISET EI SOVI NAISILLE
Todistaakseen kerran vakuuttavasti,
että houkuttelevissa makeisissa, eikä
aterioissa, on syy naisten sölakoideh v i i vojen
häviämiseen, on New Yorkin valtion
talouskoulun opettajatar, rouva
Hauck tehnyt laskelman tällaisten makeisten
vaikutuksesta.
Hänen laskelmiensa mukaan täytyy
kävellä kokonainen kilometri, jotta k a ramelli
"neutralisoituisi"; konjakkisuk-laapapu
vaatii 600 metrin kävelyn- ja
suklaalevy aiheuttaa sellaisen painon
lisäyksen, että sen vastustamiseksi oh 6
kilometrin kävely välttämätön.
a O o - ——-
LASKUOPPIA
K im minä synnyin, oli minun isäni
25 vuoden vanlia. Kun minä olin 25
vuotias, oli hän 50 eli puolta Vanhempi
kuin minä. Kun minä tulen viisikymmenvuotiaaksi
on isäni 75-vuotias, siis
vam kolmannen osan minua Jfanhempi.
Jos tätä menoa-jatkuu, niin pian me
olemme yhtä vanhat isän kanssa.
_ _ —oOo-—
EI OLLUTKAAN MAISTANUT
— Kuulkaapas tarjoilija, tämä soppahan
on aivan kylmää.
— Se ei voi olla totta, minähän maistoin
sitä juuri hetki sitten.
— Vai niin, te likainen porsas, vai
olette maistanut minun soppaani.
— E i — ei, minä ainoastaan koetin
sitä sormellani.
Soppa lensi keittiöön kiirehtivän tarjoilijan
jälkeen.
Hopeaesineiden
puhdistaminen
Hyvin yksinkertainen ja käytärmöl-linen
tapa poistaa mustuneisuus hopeaesineistä
on seuraava:
Ottakaa astia, joka on kyllin suuri kysymyksessä
oleville hopeaesineille, pankaa
esineet siihen ja joku vanha alu-minikappale
(älkää käyttäkö mitään
sellaista tarve-esinettä, jota vielä ajattelette
käyttää keittämisessä tai joasa^
kin muussa, sillä tämä käsittely syövyttää
esineen nopeasti), sekä yksi
kvartti vettä, mihin on sulattu yksi teelusikallinen
suolaa ja yksi teelusikalli^
nen soodaa. Pankaa sitten astia tulelle
ja keittäkää niin kauan, kunnes mustuneisuus
on lähtenyt hopeaesineistä.
Tämä menettely antaa esineillfe kauniin
ulkonäön ja puhdistaa hopean.
Jos hopeaesineet, sen jälkeen kun ne
on puhdistettu, hangataan sitruunan
kappaleella, sitten pestään ja kuivataan
hyväksi, tulevat ne loistavan kirkkaiksi
ja säilyttävät puhtautensa paljon
kauemmin kuin tavallisen puhdistuksen
jälkeen.
Milloin hopea käy himmeäksi, hangatkaa
sitä perUnan kappaleella, johon
on pantu leivinsuudaa,
oOo ——
Tuumittavaa
ottakaa luku 16 ja jakakaa se kolmeen
osaan sillä tavalla, että jos ensi-mäinen
osa jaetaan kahdella, toisesta
vähennetään 2 ja kolmas osa kerrotaan
kahdella, niin aina tulee loppi^lok-seksi
sama luku.
- ^ 0 0 — ^ .
EI SANONUT MITÄÄN
— Kuulehan Kalle, mitä pappa sinulle
sanoi, kun kerroit mitä hänen sun-nuntaipiipuUeen
oli tapahtunut?
— Haluaako äiti, että toistan kaikki
ne rumat sanat mitä pappa sanoi?
— E i — empä tietenkään.
— E i pappa sitten mitään sanonutkaan.
O — — —
YKSINKERTAINEN TEMPPU
• >
— Sisareni meni naimisiin katuVau-nukonduktöörin
kanssa, mutta ei kuulosta
hyvin viihtyvän hänen kanssaan.
— Miksei hän sitten pyydä "trans-feeria"?
— — oOo
KYLLÄ J A EI
— Otetaanko täällä hampaita pois
ilman maksua?
— Kyllä.
— Myöskin kivuttomasti?
— Sitäkin — mutta ei samalla kertaa
...
mm ^xo'ö'(nrginrbXQ'oi)"o"(roTo'o"o o o o"o^^ o |
Tags
Comments
Post a Comment for 1936-03-21-08
