Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 21, 1936

              mä
i
'-y>'r'
1111:
m
Sivu 8 L A U A N T A I N A M A A L I S K U U N 21 P.NÄ
oli hermostunut, jonka voivat huo­mata
kaikki pöydässä olijat. Mutta
tuskin olisi kukaan Reinosta voinut
huomata, että vasta äsken oli näillä
kahdella virkaveljellä ollut hyvin kiih­keä
yhteenotto. Ei suinkaan aivan
vähäpätöisestä asiasta, vaan maalais-kansakoulun
säannöllisyysohjeista ja
— tuosta tyttöpahasesta tuossa vas­tapäätä.
Miten suurta huolta ja vastuunalai­suutta
tunsi kaan opettaja Lehto kou­lun
puolesta . . . mutta tuon tytön hän
manasi alimmaiseen kattilaan. Ette
hänen itsensä täytyikin kunnallisten
ja valtiollisten asioiden tähden jättää
paikkansa opettajana — hän oli myös
paikallisen suojeluskunnan päällikkö
— ja turvautua tuollaisten nuorten,
varsinkin tuollaisen tytön apuun, saa­dakseen
määräajalla valmiiksi ne ki­rotut
verolistat. Ja kun tuo vanha
hupsu ehti maistamaan paistin käryä
ja jäi sitä kyttämään, kuin mikäkin
järjetön poikakloppi. Jo sitä pitikin
joutua pulaan!
Aterian aikana Elli äkkiä hätkähti.
Hän tunsi, että joku tarkasti häntä
kiinteästi. Kun hän kohotti katseen­sa,
huomasi hän Vastapäätä istuvan
opettaja Viertolan kiihkeän katseen
— se oli kuin naulattu hänen kasvoi­hinsa.
Hän tunsi punastuvansa kor­viaan
myöten ja painoi kiireesti pään­sä
jälleen aias. Sen-jälkeen ei pala
enää tahtonut painua alas kurkusta ja
kädetkin aivan vapisivat. — Hän ei
voinut erehtyä tuon miehen katseesta.
Hän oli liiankin hyvin selvillä sen tar­koituksesta
j a . . . tätä ajatellessaan
hän tunsi yhä enemmän punastuvan­sa,
punastuvansa loukkauksesta —
häpeästä. Että tuollainen harmaapäi­nen
vanha mies julkeaakin katseel­laan
loukata hänen nuoruuttaan —
viattomuuttaan. Hyi! — Elli tunsi
kuin hänen pitäisi heti juosta pois
tästä huoneesta"-— koko kylästä —
juosta kotiin. V o i . . . miten tuo mies
loukkasikaan häntä.
Vihdoin pöydästä noustua sanoi
opettaja Lehto — ystävällisesti kyllä­kin
— että he, Elli ja Toivo saisivat
levätä vielä puoli tuntia, mutta että
Reino saisi heti lähteä ilmoittamaan
oppilailleen, että oli ollut pahoinvoi-pa,
eikä voisi tänään pitää koulua.
_ E l l i ei voinut pidättää pientä hel-poituksen
huokausta, — ei enää tä­nään
tarvitsisi nähdä tuota piinaavaa
katsetta. Sitten selitti isäntä, että
he molemmat saisivat tulla ainakin
ensimäiseksi viikoksi asumaan tänne
kartanoon, kunnes ehdittäisiin heille
järjestää huoneet koulurakennukses­sa.
Jälleen Elliä puistatti. Hänenkö
pitäisi nukkua saman katon alla tuon
hävyttömän kanssa, josta hän oli en­sin
ajatellut niin kunnioittavasti.
Hän vihasi ja inhosi sisimmässään
kaikkea alhaisuutta ja opettaja Vier­tolan
katseessa hän ei nähn>n mitään
muuta icuin alhaista. Katsella n3rt
tuolla tavalla nuorta naista, joka on
tullut tänne vain kirjuriksi.
Hän oli kunniallinen ja sivistyn3rt
tyttö — joskin oli pitänyt hankkia
jokapäiväisen leivän työllään, ^ansaita
omilla käsillään — eikä saaaut jat­kaa
opintojaan niinkuin olisi itse ha­lunnut.
fJatTnnj>
LUONTO KORVAA VAJA­VAISUUDET
Luppola: "On kummallista, että, jos
ihmisellä on liuono näkö. niin hänellä
on s€u iMirempi kuulo, jos on huono
kuille niin on parempi näkö."
Nuppola: "Niin, niin se on. Jos on
toinen jalka lyhempi, niin toinen on sa­man
verran pitempi. Niin se luonto
korvaa vajavaisuudet."
MYYMISEN TAITO
Lihavahko vanhapiika on ostelemas­sa
ruokailuvehkeitä. Ostoksia tehdessä
sukeutuu seuraava keskustelu myyjän
kanssa: :
Vanhapiika: — Kuinka! Te vaaditte
näistä hedelmälautasista dollarin kap­paleelta,
jotka P:n kaupassa maksavat
75 senttiä. Miten tämä on selitettävissä?
Myyjä: — Sitä on vaikea selittää.
Luulen sen kuitenkin johtuvan siitä, et­tä
P. on huomaavainen viehättäviä
naishenkilöltä kohtaan ja hän on tah­tonut
näyttää sen myymällä tavaran
polkuhintaan.
Vanhapiika: — Otan niitä lautasia
puoli tusinaa.
_ oOo- —
MAKEISET EI SOVI NAISILLE
Todistaakseen kerran vakuuttavasti,
että houkuttelevissa makeisissa, eikä
aterioissa, on syy naisten sölakoideh v i i ­vojen
häviämiseen, on New Yorkin val­tion
talouskoulun opettajatar, rouva
Hauck tehnyt laskelman tällaisten ma­keisten
vaikutuksesta.
Hänen laskelmiensa mukaan täytyy
kävellä kokonainen kilometri, jotta k a ­ramelli
"neutralisoituisi"; konjakkisuk-laapapu
vaatii 600 metrin kävelyn- ja
suklaalevy aiheuttaa sellaisen painon
lisäyksen, että sen vastustamiseksi oh 6
kilometrin kävely välttämätön.
a O o - ——-
LASKUOPPIA
K im minä synnyin, oli minun isäni
25 vuoden vanlia. Kun minä olin 25
vuotias, oli hän 50 eli puolta Vanhempi
kuin minä. Kun minä tulen viisikym­menvuotiaaksi
on isäni 75-vuotias, siis
vam kolmannen osan minua Jfanhempi.
Jos tätä menoa-jatkuu, niin pian me
olemme yhtä vanhat isän kanssa.
_ _ —oOo-—
EI OLLUTKAAN MAISTANUT
— Kuulkaapas tarjoilija, tämä sop­pahan
on aivan kylmää.
— Se ei voi olla totta, minähän mais­toin
sitä juuri hetki sitten.
— Vai niin, te likainen porsas, vai
olette maistanut minun soppaani.
— E i — ei, minä ainoastaan koetin
sitä sormellani.
Soppa lensi keittiöön kiirehtivän tar­joilijan
jälkeen.
Hopeaesineiden
puhdistaminen
Hyvin yksinkertainen ja käytärmöl-linen
tapa poistaa mustuneisuus hopea­esineistä
on seuraava:
Ottakaa astia, joka on kyllin suuri ky­symyksessä
oleville hopeaesineille, pan­kaa
esineet siihen ja joku vanha alu-minikappale
(älkää käyttäkö mitään
sellaista tarve-esinettä, jota vielä ajat­telette
käyttää keittämisessä tai joasa^
kin muussa, sillä tämä käsittely syö­vyttää
esineen nopeasti), sekä yksi
kvartti vettä, mihin on sulattu yksi tee­lusikallinen
suolaa ja yksi teelusikalli^
nen soodaa. Pankaa sitten astia tulelle
ja keittäkää niin kauan, kunnes mus­tuneisuus
on lähtenyt hopeaesineistä.
Tämä menettely antaa esineillfe kau­niin
ulkonäön ja puhdistaa hopean.
Jos hopeaesineet, sen jälkeen kun ne
on puhdistettu, hangataan sitruunan
kappaleella, sitten pestään ja kuiva­taan
hyväksi, tulevat ne loistavan kirk­kaiksi
ja säilyttävät puhtautensa paljon
kauemmin kuin tavallisen puhdistuk­sen
jälkeen.
Milloin hopea käy himmeäksi, han­gatkaa
sitä perUnan kappaleella, johon
on pantu leivinsuudaa,
oOo ——
Tuumittavaa
ottakaa luku 16 ja jakakaa se kol­meen
osaan sillä tavalla, että jos ensi-mäinen
osa jaetaan kahdella, toisesta
vähennetään 2 ja kolmas osa kerrotaan
kahdella, niin aina tulee loppi^lok-seksi
sama luku.
- ^ 0 0 — ^ .
EI SANONUT MITÄÄN
— Kuulehan Kalle, mitä pappa sinul­le
sanoi, kun kerroit mitä hänen sun-nuntaipiipuUeen
oli tapahtunut?
— Haluaako äiti, että toistan kaikki
ne rumat sanat mitä pappa sanoi?
— E i — empä tietenkään.
— E i pappa sitten mitään sanonut­kaan.
O — — —
YKSINKERTAINEN TEMPPU
• >
— Sisareni meni naimisiin katuVau-nukonduktöörin
kanssa, mutta ei kuu­losta
hyvin viihtyvän hänen kanssaan.
— Miksei hän sitten pyydä "trans-feeria"?
— — oOo
KYLLÄ J A EI
— Otetaanko täällä hampaita pois
ilman maksua?
— Kyllä.
— Myöskin kivuttomasti?
— Sitäkin — mutta ei samalla ker­taa
...
mm ^xo'ö'(nrginrbXQ'oi)"o"(roTo'o"o o o o"o^^ o <rrgTygiry7nnnnra''o'o"o"o Ö'Ö'5'^
Maaliskuun Kirjallisuus-Äknnusmyynti
tarjoaa
o
o
o
o e
o
o
0 1
Seuraavat romaanit suurella alennuksella
-maaliskuun aikana
.$1.25
1.00
60
60
75
Tavallinen hinta.
Sattmna ja Rakkaus, sid.
Kun Ruusu Puhkeaa, sid.
Olen Kauhea Porvari, sid.
Hatturasia, sid.
Huilunsoittajan katu, sid.
Vedonlyönti, sid.
Sandi, nid.
Perintö Reinin rannalla, nid. 75
Neito, nid. [ 75
Kultaa, nid. 60
TARZAN SARJAA
I ja n osa sidottuna (Yhteensä) $l.oo
i n ja IV osa sidottuna (Yhteensä) I.OO
V. osa sidottuna 75
v n ja VIII osa sidottima (Yhteensä) .... I.OO
Hinta nyt
75c
65
50
40
40
40
50
50
50
40
65
65
40
65
0<'*
o
• o
o
o
' o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o t
o
o
Lähetta&aa tilauksenne heti yllämainituiUe kh-joiUe, että pääsette
osalUsebsi tästä romaanikirjallisanden alennusmyynnistä, sillä nämä
alennetut hinnat on voimassa ainoastaan maalisbumi ajan,
RAHA TULEE SEURATA TILAUSTA.
lähettäkää tilauksenne osotteella:
o LIEKKI
t o
o
o t
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
6
o
o
o
o
P. a BOX 69» —
J,Q.0-Q,gJ>-ft.Q,9AftJ>J?J-Q Q.ft.0.0Jl5ia o o o o o o Q jmjLgJLOJt
SUDBURlr, ONT.
o
o
o
o
Canadan suomalaisten kauno­kirjallinen
viikkolekti
tarjotaan kaikkien suomalaisten ttiaf \
tavaksi. *
1 vk.
6 kk.
3 kk.
1 vk.
6 kk.
Tilaushinnat:
Ulkomaille
$2.00
1.10
.60
$3.00
1.65 N : o l5
Irtonumer9t 5 senttiä
Liekki Omestyy jokaisen viikon lau-antaina
8-sivuisena, sisältäen parasta
kaunokirjalUstä luettavaa kaikilta aloil-ta.
Jokaisessa numerossa on myöskiii
runsaasti kuvia ja vignettejä.
Asiamiehille myönnetään 20 prosen-tin
palkkio.
Pyytäkää asiamiesvälineitä jo tä­nään.
^
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
Ltd. •
Kaikki kirjeenvaihto on osoitettava
osotteella:
• 3v:
P i O . Box 69 LIEKKI
Sudbury, Oat
morsian
tanssi
Henrik Achrenius
(Pmmintoja vanhemmasta suomalai­sesta
kirjallisuudesta)
Pijka parwi paras!
Pidä warsin warsin waras.
Nyt on pitkä tanssi edesäs.
Ota suUes pari,
Kyllä tulee wari,
Ennen kuin on teniput kädesäs.
Rijsu itzessupi,
Heitä poijesstupi*),
Kewiäxi lyötä,
K u i n on paljon työtä,
' Ettei iso hiki
Tulis sua liki.
Jano, nälkä wihdoin wäsytäis.'
Morsian jo astut.
Kyllä raukka kastut,
Ringin suuren sisäll' hopulla:
Ensin kaappaa Caija,
Sitte sieppaa Maija,
Brita, Lisa, Stina, lopulla
Wielä ota Anna,
Lena ja Susanna,
Kerttu, Elsa, Sara,
Wappu, Greta, Clara,
Kaikki järjestänsä.
Jotka ringis lentää,
Päätöxexi ota Malina.
Sitte aika akat
Nijn kuin täydet wakat
Laattialla itzens wäänellä,
Siinä ilman taxaa,
Kuinka kukin jaxa,
Morsianta kyllä käänellä.
Sawat kansa huutaa.
Jos on heillä suuta:
"Tas cn meille nuori
Tuotu uusi muori:
Tenve olkoon tulos
Sisälle ja ulos!"
Kaikki änimät yhdeU' äänellä.
Nyt se tanszi loppu;
Mutta toinen hoppu
Morsianta wielä noudatta:
Wuoden päästä meri,
Awaupi eri.
Joka hänt' kyllä soudatta.
Wasta käypikeh,
Eikä puutu peli.
Uuden tanszin tuisku,
Hyszytys ja huisku;
Silloin tusza-ltUla
Kyllä saadaan kuulla,
Waikka tänä wuönna
Fall-la-la.
*) Topattu paksu hame.
Kuuluisin kääpiö eU viime vuofl-sadaUa.
Hänen nimensä oU Tom Pouce-
Hän oU 91 sentin pituinen ja pamoi w
kiloa. Hän nai kääpiönaisen, joka pa-aoi
145 kiloa ja oU 83 sentimetrm Pi­tuinen.
* \ '
Kaikkehi eniten Europän maista pa^
taa aurinko Espanjassa, nimittäin 3.^"
tuntia vuodessa. Toisella .tilaUa 0°
lia, missä aurinko palstaa ^keskimaa^*
2,300 tuntia vuodessa. Onpa Siina tiia»
Efifiai suus ottaa aurinkokylpyjä. -
EPU oli-.;
sesti toi;
molleen lau
taas vähän
maitten silr
uskollisuutt
pikku Poju]
Joskus, i
kotinsa lies
nitellessaan
vahti mieh(
nen piirre, 1
tään, että m
kaunis vain
yksinäisinä
Pojun kans!
S ta samassa •
nyt lapsi Se
johdetta. H
kaudessaan
"^^J murheen oli
^«rf nettavakseei
Mutta va
nellinen? —
masi hän
i liikkuvan lu
g paivamen 1
«M maistui yht
>
1-
tuntuivat lii
ta, hänen u:
m
ninsa yksit
koko pieni i
Ei, pois, irti
; kin, minne
F:
*5
Hän oli 1
joka kaipasi
teen. Ja erä
iltana löysi r
perilapun, jc
kas Sepu ja
na anteeksi
Olen jakaul
Onneton Eei
Oli kuin r;
tanut miehc
syvä tuska \
sydäntään, -
nut vaimons
Tuntui ku
Jitus olisi ka
nevan avio'
etääntyessä
tamasta koi
nian rantaa",
Kuin kuui
elämykset ]
^liljoonakau
valot, tanssi
^änet kuin 1
hanaan. Pois
.asettamat vi
^vapaajaset
Perhe, käi
Duhinkä Ee
noään, oli va
^ a a n maai
^ o n nuori h
Nuori 1
^ l i i a n k i n
1 'S