Canadan uutiset, March 31, 1921

              CANADAN XTX7TISET
»uomalainen Banomalehtl Ganadassa»
ilmestyy Jokaisena Torstaina,
kustantaja
The Canada Newa Publisning <}o.
Erlck J. Korte, liikkeenhoitaja.
iia'iii'V mm
TILAU^HJNNAT:l
Canadaan: $3.00 koko vuodeltaj
$1.75 puolelta vuodelta, $1.00 3 kuu-kaudelta
ja 40 senttiä kuukaudelta.
YMysvaltoihin ja Suoman: $3.75
koko vuodelta ja $2.25 puolelta vuo­delta.
(
Kansalaisemne Aast».
liassa ja nykyiset olot
siellä.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran jU'
iäistuna. FitempialkaisiUe Ilmoituksil­le
• kohtuullinen alennua. Halutaantle-to-
ja ni menmuu|toiliuotuksot 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 keiHa,| $3.00 Kolme
kertaa. Avioliitto- ja MMaus-ilmoI-tukset
60c pa.lstatuujnalta. j Kuolon il­moitukset
$2.50, mtilBtovärsyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Ayioeroil-moitukset
$2,00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luetteloti
luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
TJiitisten joukkoon aljotuista ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä. ;
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt, Postissa tulevia ilmoituksin
ei hyväksytä yelaksl tuntemattomilta.
Poliittiset Hmöltukset $1.00 tuu­malta.
) 1
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port A r t h u r , O n t . , Canada.
Canadani Uutisista iainattkessa en
lähde mainittava;
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sokä vanha että uusi
osoite.
C A N A D A N UUTISET
(The Canada New9)
The Finnish Newapapcr in Canada.
Published every Thursday "by
The Canada New8 Publishing Co.
Eslck J. Korte, Manager.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont
CANADAN UUTISET
Is "v^elcomed and read m every !Ftnnlah
hom« In the Dominion..- It is the only
; direct advertising medium for those
manufacturers and raerchants who
. viish to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-uctft
and merchandise by the large and
e>er Growing jFInnish population reald-
Ing in Canada. Place your trial ad-venisement
and getresults.
Advertising rates 50c per inch.
Political advs. $1.00 per inch.
Advcrtisements must reach our Of­fice
Wednepday neon to appear on
Thursday'B issue. i
• Subscriptlon' price in Canada $3.#n
per year,; United States and other
oountries $3.75 per year in advance.
Tiedot Australiasta, kaukana
ciolässa sijaitsevasta "uusimmas­ta
jiiaanosasta", ovat niin täällä
kuin 8uonies«akiii .jääueet jok-sceiikiii
niukoiksi ja ylimalkai­siksi.
Maailiuaiipolitiikau viime-
Yuosieu suurtapahtumat ovat
kohdistaneet yleisluiomion .etu-l)
äässä lOuropaau. ja Auierikaau ja
muut maat arkipäiv. askareine.eu
o V a t en t is t ä k'i n eue m mä n u u o h tu -
neet. Vain aniliarvoin mainitaan
Australiaa täkäläisessä englannin
kieliscssäkin sanonuiiciidistössä.
ja kuiteukiu se on maa, joka osa­na
bri t tiläisestä m a ail mau vai lasta
y h ä liuomattavammassk nväärässä
jyyrkii keli ittämääii ominta keistä
taloudellista ja poliittista ase­maansa.
Suonialaiselle /lukijalle lienee
ensimäiseksi : mielenkiintoisinta,
kuulla, että omia kansalaisiamme
011 viimeisten vuosikymmenien
killuessa siirtynyt . Autraliaan
Il1101 n a11 a va t inääi-ä t. Hydneyssä
rjiulen Etelä-\ValesiiL valtiossa o-leva
Suomen konsulivirasto ai'-
vioi: niiden iiylvvisen lukumäärän
kolmeksituhaniK^ksi, Kansalai­semme
asuvat ha jallitan Aiistrali-ali
liiantere'en eri valtioissa, onpa
kcii <i joku määrä 1*^telämeren saa­ri.
S1O>>SM li in., kuleu esim. Fiji-ryli-
;iiii;i,ii kiurlnvilla saarilla. Tihein,
suonunais-asutus on edelUlmaini-tus-
a r udessa Etelä-\Valesissa —
mantereen eteläosassa — jai
t^)! i e e n sl a n d i ssa. Po h j o i s- Au s t r a 1 i
a.ssa. joka ilmastonsa [)uolesta;
sunrimiiiaksl .osaksi kuuluu tro-:
piikki in. - Jilii n k e i no n a an suoma-
] a ise t , IIä äMsia ssa h ar j oi t tii va t —f;
k i lie 11 l u o n n o 11 i st a; onki u — r m aa 11-
Enterod as second elass
ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Caneda.
ei' v^lk oiiieri - mies' .voi "kauail
työtä tehdä, vaikka tämä <)sa jon
rikkaimpia maita Australian
mantereella, ja kuitenki]i kieltää
ydytääu ottamasta siihen '-vär­jättyjä
veljiä,'' jotka siitä "in
iio time' ' t e k i s i v ä t oikean Ede­nin.
Australia. ou säilytettävä
valkoisena."
Suomen edustajaksi tultuaaiu
on konsuli Naukler pontevasti
ryhtynyt vah'omaan siellä asu­vien
kan salai stera m 6 e tu j a. j ois-ta
A'"enäjän tsaarivallan aikuiset
konsulit tuskin mitään välitti-vati
Kun verrattain pieni .suo­malaisasutus
on laajalle alalle
hajaantuneena, ei mikään kiin­teämpi
y hieistoiminta 1.uonn|jlli-sestikaan
voi tuHa kylsymykseen.
Samasta syystä ei ole voitu saa­da
omaa sanomalehteä eikä ryh­tyä
seurakunnallisiin puuhiin.
Suomen Merimieslähetysseuralla
ou siellä asema, vaikkakaan eri­tyistä,
pappia ei ole viime vuosi­na
kyetty kustantamaan.
Merkille])antavana seikkana
mainittakoon, 'että sikäläinen;
kous\ilivirasto 'on tarmokkaasti
toiminut Suomen tuniietuksite:
kemiseksi Australiassa ja siteav
pannut alulle ja edistänyt Suo­men
ja Australian välisiä liike-suhtoit
Sen .lisäksi on konsuli
;N*aukler virkatehtäviensä ohella:
pitänyt luentoja- kotimaastamme
ja kirjoitellut sikäläisiin sano-malch;
tiin asiallisia selostuksia
Suomen oi oista. . h, J. M. • ;
sangen syvällä jaj aiheuttanut,
nionellaisia sekä .huvittavia että
.ikäviä ilmiöitä. S€ on esittänyt
budapestilaiset (Oukariu pää­kaupungin
hienostolaiset) näke-.
mästä kuuluisan englantilaisen
kirjailijan Bernard Sham näy­telmiä,
sillä kirjailijalle rahalli­sesti
se ei ole kannattamit. Vaik­kakin
Budapestin kansallisteat­terista
Shawlle tuleva osuus, oli
21^780 kruunua, mutta kun se
vaihdettiin englantilaisiksi pun^
niksi, niin niistä saatiin vain 18
puntaa, ja kun. siitä vielä kolmas
osa oli maksettava Englannin
Jiallitukselle, niin' itselleen tule-;
vaaUinen voima.'^j^en oli tietä­nyt
jo Hammural/ikin, ja aavis­tanut
,että lääkärit va joisivat sa­maan
syntiin, mihiji ne ovat mei­dän
päivinämme vajonneet, ni^
mittain siihen, että suorittavat
hoidokikseen saamassaan henki­lössä
tarpeettomia ja usein epä-onnistuneita
leikkauksia, ja teke­vät
sitä niistä hommista johtu­van
palkinnon toivossa. Estääk­seen
• tällaisen paheen juuriutu-mista
Hammurabi määräsi laeis­saan,
että jos lääkärin leikkauk­sen
tähden sairas kuoli, niin sel­laisen
lääkärin malemmat kädet
katkaistiin poikki, rangaistuk-
Jääkausi*
vaa kahtatoista puntaa koko sii- seksi rikoksesta ja varmaksi varo
keinoksi, että moinen lääkäri ei
saisi tilaisuutta >teMä,.^tois
taa niin huonoa palvelusta hänel^
tä ai)ua etaijalle.^.^^^ T
piti paikkansa kaikkiin yapaihin
mieli iin: ii a hdeii; Jok. iill riksi o
joutunut^ oi-ja. niin lääkäriii piti
malcsaaorjan^ öniistajalle: orjan
kok(y hinta. •;Jds;;lääkärt\^
•orjalta; yhdeii silmän niikcniältö-mäksiv
niinliänen oli; makse^^
THE AIM OF THE CANANDAN
UUTISET.
The help preserve the Ideals and
sacred traditlons of this, our adopted
country, the Donolnlon of Canada: To
obaerve Its Iaw8|and insplre others to
respect and obey them: To strive
unoeasingly to quicken the publlc's
sense of civIc duty: In ali way8 tö aid
in making thijs country greater and
better than ve found It.
Y ri te Vo n ä j ä n b 61 s 1 \ e v is ti sen
hallituksen kuniMm iseksi: n ä y t ­tää
cpäonnistuneeh.^^^:^^^K^
aiika ra t m cnette lyta.vat. • kone k i -
yäiirien^^ja tykkien: sää^^^^
to :bolsheAdkie:iikv
niikyyV saä^'an->:aikaan aivaii sa­malla
isia . seurauksia, kuin niitä
v i l j e l y s t ä ja sen ohella lampaan-i ne saivat aikaan tsaarivallan ai-mall
mat-i^^^>i^'^'"- ^luirin o^a työskentelee j kana. esimerkiksi vuoden 11M)5
• kuit-nkin ,nieirimiehinä. lukuisis^; vallanSknmousyritteessä Pietana-kaivoksissa
ja raiitaticrakcn-' .sa. Kron.^itadt, joka ennenkiii on
ollut Venäjäu. v kapinaliikkeen
Huomioita ja mietelmiä.
tä leikistä Shaw piti liian vähänä
ja kielsi näy toimiensa esittämisen
Budapestissä. Kun edellisen l i ­säksi
ilmoitamme, että yksi eng­lantilainen
punta on nykyisin
noin $3.85, niin miltei kuka ta­hansa
voi laskoa unkarilaisen
kruunun kauppa-arvon.
Suomen markan kauppa-arvo
ou :Jn3''öskin saanut viime viikko­jen
laikaua pahan kolahduksen,
pudotessaan lähes puolella. Kaik­kialla
kysytään : "mistä se joh-:
tuu?" Ajattelevalle kysyjälle
vastaus on itsestään valmis,
sillä niisiäs muusta se voisi joh-
Jua kuin — huonosta valtiotalo\i-dpsta.
Kulutetaan enemmän kuin
mitä tuotetaan, ja, siten joudu­taan
naapurille velkaan. Tilan­teen
kiristyminen ilmaantuu nyt
rahan arA*oii- alenemisena. Mikä
siitä lopulta tulee, se on kai­kille,
tuntematon salaisuus. Mer.
kit osoittavat ikävää, epämielui­saa
tulevaisuutta,mutta kukaan
sitä ei halua tunnustaa, si|lä ku­kapa
talitoisi olla 'Vhnouojen uu­tisien
tuojana."
^ -Kaiken tämän lopuksi mc halu­aisimme
Suomen suomalaisten
valt i o m i e sten a n t aA-a n (' a n a d a ii
orjan puoli hintaa. — Kaikki
muutkin määriiykset on. laadittu
samaan "äänilajiin."
Meidän nähdäksemme, näissä o-lisi
paljon kelpaavaa nykyajan
lääkäreille ja muille puoskarcillp,
jotka ovat ottaneet ammatikseen
kanssailimisteusä terveydellisen
liy vi n voinnin valvomisen. 01 em -
me vakuutetut, .että silloin moni­en
heidän silmissään Ihmishenki
tulisi kohoamaan, suuresti arvos­sa.
Kun Saksa joutui viimeisessii
:jnailman sodassa 'tunnustamaan'
ja oli pakoitettu lupaamaan voit-t
a j i 11 e e n hy v i t y s t ä, n ii n s il 1 o i 11. e i
oi lut a inoas^ta an ra h a hy vi t y kses-tä
kysymys mutta monesta muus­ia.
Tähän mennessä ou julkises­ti
puhuttu, niistä sotatavara-
Niiden lukemattomien vuosien
vieriessä,^ jotka ovat mitanneet
aikaa, on maamme ollutnionien
vaihteluiden alainen. ]\reille vie­lä
iuonessa suhteessa .tuntematto­mat
voimat ovat vaikuttaneet sen
kehittymiseen käsittämättömäl­lä
tavalla. Siten ovat mantereet
vaihdelleet, elqllisuus muuttunut
ja kehittynyt ja ilmanala vaih­dellut.
Tämä viimemainittu, jon­ka
vaikutuksista tulemme: tässä
lyhykäisesti puhumaan, on ollut
monien ja suurten vaihteluiden
alainen, vaikuttaen aikakausit-tain
niin troopillisen kuin ark-t
ill i se n ki n i 1 ma n ai a n 111 a a p i n 11 a 1 -
la. !Mikä näihin vaihetteluihin
on oi lu t syy n ii. ei viel il k äsi t e t ä.
Monta teoriaa on esitetty selvi­tykseksi,,
vaan niistä lienee tus­kin
yksikään täydellisesti tyy­dyttävä,
eivätkä ole. saaneet tie-demicstcn
yleistä kannatusta.
Tohtori S. Arrhenius elikä
Nykyinen kurjiimme rahalähe
, , tyksille StJOM^]ErN
Postin kauttii ja
sähköteitse on
— Kiitollisuus on osotteena sy­dämen
todellisesta sivist^yksesitä.
— Ankara omaa 'itseänsä, lem­peä
muita kohtaan — siinä un
ihana uhje elämää varten.
— En tunne muita suuriy mie­hiä
paitsi niitä, jotka ovat tfh-uect
palvelukseen ilimiskuniialle.
—Voltaire.
— Tie Jumalan l u i on rakkau­den
ovi ,tieteen tie saattaa
liitaasti perille. — Angelus Sile-sius.
j ^,
^ T'urhamaineu. ihmineii pur
huu mielellään JiyVää lal pahaa
itsestään; vaatimaton ihminen
ei puhu itsestääai lainkaan. —
La Bruyere.
— Kauneuden I eluii;]masto on
aina surumielinen. .Mitä enem­män
pimeyttä sydämessä, .sitä
kirkkaampi runouden maailma,
—Edgar Ailan Poe.
— -loka on vapaa karkista per­soonallisesta
pyyteistä, joka {on­nettomuudesta
ei sure, eikä on­nellisuudesta
iloille, sillä on to­tuuden
tieto.^Veda. '
sr-
— Joka tässä maailmassa ja
vielä ennenkun hän on vapautu­nut
ruumiistansa jaksaa voittaa
liimojen ja vihan puuskaukset,
se on onnellinen.—^Veda.
— Amerikan Suomalainen His­toriallinen
Seura, joka hiljattain
perustettiin^NKitv ^Tlorkissa ja jos­ta
lähempi selostus on toisessa
paikassa lehteämme, on valinnut
varakonsuli Erick J. Kortteen
seuran neuvonantotoimikuntaan
j a antamaan historiallisia tietoja
Canadasse^ asuvista suoinalaisista.
s a
n uksilla. Verrattain paljon kan­salaisia
on vielä Uudessa Seelan­nissa,-
jonka lauhkea.meri-ihnas-to
lienee pohjoismaalaisille sopi­vampi.
Suom e n k on su li v i ra ston h oi t a j a
Sydneyssä. Mr K. J Naukler. jo-k-
a yllämainitut tiedot on ' autta­nut,
kertoo kirjoittajalle lähettä­mässään
kirjeessä, että suoma-laisistai
ovat vain harvat ehtineet
päästä : Australiassa - huomatta­vampaan
taloudelliseen asemaan.
Harvinaisena poikkeuksena .Mr.
.Naukler mainitsee maamiehemme
W. A. Baek'in, kotoisin Muusa-lasta.
Hän omistaa .\ustralian
eri osissa 120,000 eekkeriä maata
ja h a r j o i ttaa suur en mo ist a. 1 am -
paauhoitoa. Useat maahan siir­tyneet
suomalaiset ovat ensinnä
saaneet työtä .Mr. Back'in tiloilla.
"Mitä maan taloudellis-poliitti-
Mien tilanteeseen juuri nykyhet­kellä
tulee, mainitsee konsuli
N!aukler, että "ainaiset lakot häi­ritsevät
kovasti rauhallista kehi-t.
ystä ja tekevät kaiken liike-elä­män
epävarmaksi." leseitä kuu­kausia
kestänyt laivastewardien
lakko uhkaa maan liikettä ja te­ollisuutta
seisahduksella. Viime
vuosina on Australia lakkojensa
lukumäärässä ylittänyt kaikki
muut maat, mikä taasen puoles­taan
011 aiheuttanut sen, että
Suur-Britannian rahamiehet ei­vät
mielellään halua sijoittaa
pääomaansa sikäläisiin yrityk­siin.
Suureksi osaksi johtuu täl-j
lainc]i tilanne työväenpuolueen
kohtuuttomista vaatimuksista.
Työväestö on nim, jo viime vuon­na
saanut ajetuksi ])erille 44-
tuutiseu työviikon kaikilla aloil­la,
mutta vaatii nyt 30-tuntista
ja sen lisäksi lauantain ja sun­nuntain
A-apaapäiviksi. ^Mikäli
konsuli Naukler arvelee, on hy­vin
mahdollista, että työväestö
tästäkin kysymyksestä suoriu­tuu
yoitöli.a. Täytynee siis sa­noa,
et't'ä Australian nykyinen
työtilanne taloudellista puolla
silmälläpitäen näyttää osalksi
huolestuttavalta, . siitäkhi huoli­matta,
että sikäläiset olot ovat
näihin saakka pysyneet melkein­pä
normaalisina. Elinkustannuk­set
ovat vuodesta 1914 lälitien
kohonneet ainoastaan 85 prosen­tilla.
Huomattava piirre on värilli­sen'
rodun äärimmäinen yierok-suminen.
Pohjois-AustraliajS-sa,"
kirjoittaa konsuli iNianJskr,
Vhdysvaltain siirtolaissuoma^l myönnytyksistä, maa-alue-, kivi-laisille
julkisen vastanksen, mie-luum
m in sa nocn juIkisen t u nuus-
'tukscVi .siitä,, mikä olisi Suomen
^suomalaisten kohtalo ja heidän 'kin.. esille sejiin,-että
••i^arkkansa yleismaailnvallineu liittolaiset ovat Saksalta vyati-liiili-
ja rahamyönnytyksistä. jot­ka
Saksa on luvannut liittolais-valloille
ajitaa ja osaksi-antanut-
A e ski i k se n •<<. ny t k in ^ i iiiä oi i e tu -
.'iijalla. .;Viimeisiiupien tietojen
mukaan sekin on jo.joutunut bpl-s
11 e \- i k ei 11 e j a s i el 1 ä olle et kapi n a -
liikkeen johtajat jälellä olevien
jonkkojeusa kanssa ovat paen­neet
j c i i t ä myöten Suomen puo-
IHle.
Ny kyai ka isissä sod issa aina on
karkuroi.ia niolemin'ilta puolilta.
Ml in 1 )ä :Suo meeii ,on paennut
myös k i n r h e n ki 1 ö 11 a. • bolsh e vi'k iei i
armeijasta, juuri niistä, joita
käytettiin Kronstadtin. valtaami­seen.
Xe jj^^enneet kertovat hir­veitä
juttuja aateveljiensä kayt-tiiTiiisiä
menettelytavoista. Pu­nainen-
uDueija pakoitettiin
hyökkäämään Kronstadtiin siten,
e i t ä : s i i h e n kuuluvien sotamies­ten
vaimot ja lapset pidettiin
panttivankeina jä uhattiin ne
kaikki surmata sinäi tapauksessa,
.että sotamiehet kieltäytyisivät
hyökkäämästä Kronstadtia. vas­taan.
Tämän varokeinon lisäksi
hyökkäämään saatetun armeijan
selän taakse oli asetettu koneki-vääreitä.
ja jokainen mies, joka
epäröi taikka yi*itti jäädä liyök-käävästä
armeiasta jälelle, armot­ta
ammuttiin kuoliaaksi, liopputi-litystä.
tehtäessä- bolshevikit jul­man
Trotskinsa johdolla ovat
ampuneet useita tuhansia venä­läisiä
työläisiä. Pietarissa ja
Kronstadtissa sen tekosj^yn no­jalla,
että ovat olleet bolsheviki-armeijan
karkureita.
Ihmishenki siinä * 'ihanne valta­kunnassa"
ci näy paljoa maksa­van.
k'auppa:'arvo nykyisin, jos—niin,;
jos siirtolaissuomalaiset eivät oli­si
lähettäneet pa rin vi i me v uoden
aikana satoja, monia satoja mil­joonia
ihau: ilmaista rahaa -Suo-:
meen'
eJulkiseii selityksen antaminen
tä hän voi si ai li en 11 a a ja var masti
aiheuttaisikin laajoissa siirtolais-piireissä
suosiollisen mielialan
entistä isänmaataan ja verihei-molaisiaan
kohtaan, - joka tulisi
ilmenemään entistä .suuremman-entistä
vahvemnian kultavirran
suuntautumisessa .jälleen siirto­laisilta
Suomeen. Hyvän teon
tunnustaminen silloin tällöin ke­nen
taliansa, valtionkin puolelta
ei olisi asialle pahitteeksi. Siir­tolaiset
tässä merkityksessä ovat
ansainneet rehellisesti erikoisen
tunnustuksen: niiden, puolelta,-
joitten toimena on tätä nykyä
Suomen valtiolaivan ohjaami­nen.
011
todel 1 isuu tta 1 ä h in nä väittee 1-
lään, että il manalan lämpö riip­puu
kaksinkertaisen hnlihapou:
(C0.2) määrästä ilmakehästä. Tä­ten
vaikuttaisi nuisas' määrä
m ai n i t tu a k a a sna lä m]>öisen il­manalan,
jotavastoin sen välien-''
tymineu pienessäkin. määrässä
muuttaisi sen kylmäksi. Josko
tämä yksinomaan aikaansai sel-lai.
sia aikoja kuin jääkaudet, sii-
,tä' kumminkaan ei ole tyydyttä-vää
selkoa. Ja vaikka ' myönnet­tävä
onkin, että tämäf on siiiirena
tekijänä maanpinnan ilmanalaan,
on k um m i n k in 1 u ui t ava a;- ett ä t ä -
män ohessa ovat muutkin vaikut­timet
työskennelleet, niinkuin e-simerkiksi
. itiaan kohoaminen;
meteorologiset vaiheet, ja ehkä
jossakin määrin maan na[)ojen a-sema
aurinkoon nähden. Tämä
viimemainittu teoria, joka oii
Cro Uin ke h i t tii mä, o n k u m i n i n ki 11
varsin: epäiltävä vaikutin, sillä
tämän mukaan tulisi tällä erää
olla jääkausi eteläosassa maapal-
Dollarilta.
Myös myömme pankki-osoituk
sia (shekkejä) markoisaa yllä- r
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve.
täviä matkustajien shekkejä dolr
Jareissa, jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolla­rin
kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähety kaille
postin kautta on 15c. smnmilie
alle $20.0j); sitä suuremmilta Hum­milta
mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitae on
$3.56 kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-;
lähetystä ei erikoisesti pjydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit-teella_
3'änistettuna osoitteella:
. Foreign Department
First National Bank
HANCÖOK MIOH.
'Perustettu v. 1874.--
noet ja saaneet lupaan paljon . loamme. Niin kumminkaan ei o-
Eri valtakuntien raha-arvo tä­tä
nykyä on mitä ihmeellisimpien
muutosten alaisena. Niiden ai­kaisempi
normaaliarvo; Ameri­kan
Yhdysvaltain dollaria, lu­kuunottamatta,
on vain hämärä-varjoinen
muisto — ja amerika-laiiienkin
dollari on nykyisin
vain noin yksiucljäsosa sen ai­kaisemmasta
arvosta.
Venäjältä on yritetty poistaa ra­haa
paperirahan paljoudella. Se
on aiheuttanut sen lialpenemisen
niin yleismaailmallisilla A markki­noilla,
että viidelläkymmenellä
dollarilla voi ostaa tokönaisen
miljooi^an venäläisiä ruplia. Sii­tä
huolimatta ostajia ei tahdo i l ­maantua,
mutta myyjiävkyllä; oli­si
paljon^n..
Unkarin kruunu on {myöskin.
Vanhan ajan kuuluisan Babylo­nin
raunioita kaivaessa- ou, taas­kin
tehty tärkeitä löytöjä. Nii­den
kivilaattakirjoitukset, aina
aikanaan kuuluisan . lainlaatijan
Ham mura biu. ajoilta, vuodelta
2000 ennen Kristuksen ^syntymää^
kertovat ihmeellisistä tavoista ja
monissa suhteissa mallikelpoisisr
ta säännöksistä,^ joista muutamat
kelpaavat seuratftaviksi ohjeiksi
vielä meidänkin- päivinämme.
Meidän on muistettava, että se
aika- oli henkilökohtaisen orjuu­den
aikaa, joten silloisessa yhteis­kunnassa
oli pääasiassa kolme
luokkaa: ylimystö, vapaat köy­hät
miehet ja orjat.
Sivuutanune tällä kertaa sanotr.
tujen kivilaattakirjoitusteu V muut
salaisuudetpa katsomme, mitä;
määräävä/t lääkäreistä- ja heidän
toimensa harjoittamisesta: Ham-murabin
laki määräsi, etä jos Jää­käri
paransi rikkoutuneen jäse­nen
,taikka teki terveeksi ylimys -
töläisen yleiisyömisestä, sairaaksi
tulleen vatsan, niin liäu sai siitä
ottaa palkkaa viisi shekeliä, joka
nykyistä Canadan , rahaa tekee
noin $i.40; köyhältä vapaalta
mieheltä samasta palveluksesta
sai lääkäri 3 shekeliä ja orjalta
yain 2. Leikkauksista herrojen
piti suorittaa 10 shekeliä|vfcski^
luokan 5 ja orjien 2, \ .
Vaikea palkka ei apei]3^än,jSi^^^^^
millä, ifaytä erittäins^^^jiiii^^ oH
se silloin hyvin houkutteleva, sil­lä
fahaUa oli niihin aikoihin **tai-kaikollaisia
kotieläimiä, kuten e-simerk.
raavaskarjaa • kaikkiaan
919,500 päätä, jotka on sopimus
luovuttaa liittolaisille kolmen
vuoden aikana. Vuonna M)ld
Saksalla itsellään oli kaikkiaan
16.523,803 päätä karjaa, joka
vuoden 1920 aikana lisäytyi lähes
puolella miljoonalla, niin että
Saksa näyttää olevan hyvin ky^
keuevän ainakin ^ämän liittolais­ten
vaatimuksen täyttämään.
Raavaskarjan lisäksi liittolai-
.sei vaativat Saksalta 200,000 ka-ninia.
On muistettava, että oike­astaan
lihatavarassa Saksan aut­toi
viime sodan yli kaniinit. Ne
nimittäin lisäytyvät hyvin nope­asti
ja ovat helpot hoitaa. Liit­tolaismaat
näkyvät olevan haluk-kaita
yrittelemään samaiIa alalla
ja ovat nyt Saksalta vaatiinassa:
hyviä '/belgialaisia jäniksiä''
kanta karjakseen. 25,000 mehi-läiskekoa,
10,000 hyvää koiraa.
165,000 pukkia, 25,000 kiliä eli
naaraspukkia, 1,'500 kukkoa ja;
kanaa ja suuret m ä ä r ä t lampaita
j a hevosia liittolaisyallat oyat
Saksalta vaatineet, ja Saksa oHut
pakoitettu lupaamaan voittajil-j
Iceru
Totisesti siitä tulee oikea jätti­läis
T^oa-ukon eläinarkki. siitä lai­vasta,
jolla kaikki ne eläimet
Saksasta kuletetaaii liittolaismai-liiuv
Varsinkin Ranska, Belgia.
Italia ja Serpia haluavat päästä
osallisiksi Saksan eläimistä. Eng­lanti
on ilmoittanut haluavansa
saada vain seitsemän hevosta —-•
luulta vastikin vaan kantahcvo-siksi!
Monien eläimien luovutet­tavaa
lukumäärää vielä ei ole
määritelty. Liittolaiset nimittäin
haluavrit ensin saada söhdllc; mi­ten
paljon Saksalta voidaan niitä
kiskoa, ne kun aikovat ottaa niin
paljon kuiri suinkin: mahdollista.
Katsellessa kaikkea tätä; tulee
siihen käsitykseen ,että liittolais-vallat
nykyisin pitävät Saksaa —
lypsylehmän .asemassa, jonka ii-tareista
ne kiskovat kaiken "vii­meistä
maitonoppaa myöten, -r-
"Voi voitetulta", sanoivat jo
vanhan ajan sotalordit voitetuil­leen,
joita ne veroittivat. Ihmi­set
'käi niistä ajoista lienevät paa­tuneet,
koskapa samallaiset ja
vieläpä säälimättömämmät Teroi­tukset
eivät enää aiheuta ede^
iy*>ivoJtelujäkäan4 ^ .
'. • A. :Mustonen.
Varat >rli;;;.^
Kir j pit t akaa su o m e ksi; in e illä
on kuusi s^öoialai^^ liikkeessäm­me.
iienkuin Vasta noin . j)uoIi vuosi-sa
t aa. Ku n t ilm ä ; ^^i h d oi n; • .kii uxr
minkin selvisi tiedemiehille (Alp­pien
jääkenttiä tutkittaessa), oli'
kauvaii yleiseltä: käsitteenä,:että
ainoastaan y^
Ji n il n t in ä an pi n na 11 a. •. j .^ly öliäi-semmät
r.tiitkimu^^
liiiiilvin v .^todeuheet,vettä tällaisia
jiiäkalisiä, ou olliit ^useita.. jö, iki-
'äjoista vsäakkä. l^nsim
kauden, merkit 1 u ulia a n. huoma­tun
jo paleosoiseu;.aikakauden
allissa • salina-aikajäksön kerrok-siss
ä ^ si llur ian; ik ä k a udel lai • Si i^-
heii äärettömään^ nähden,
joka niiltä ajoilta-öii kulunut, o-
V at -lUii rkit k u mm i n k i n h i mmc ät.
teistä huolimatta, pysyy todettu- Vaan vllämainitun aikakauden
le; vaikka, tosin etelänai.>a on jos­sakin
'määrin pohjoisnapaa kyl-m
e m p i j a et elä n a \' a n t ai v i n o i n
kuukautta pitempi kuin i;ohjois-uavan.
N'oista otaksumisista ja väit-
]ia tietona se, että ön ollut pitkiä
aikoja, jolloin aiituiuen kesii 011
vallinnut yksin navoillakin ja
taasen aikoja, jolloin miltei koko
maanpallo on ollut ikuisen tal­ven
jääpeitteessä.
Maan lämpöinen ilmanala uiui-naisuudessa
on ollut jo tietona
verrattain 'kauvan. vaan sen jää­kausista
ei ole tietty mitään en-lopuila
-iiiin//sanotun 'permiläisen
poikkeusajan kcrrok.sissa lieiice
selvästi nähtävänä n i i n Aasiassa'
kuin Afrikassa^ Australiassa ja
Etelä-AmerikaSsa jääkauden jät­teitä
kahden puolen päiväntasaa­jaa.
Tämii. siis todistaisin ettii
koko maanpallo siihen aikaan oli
jäideu peitossa. Ainoastaan pie­ni
kaistale ihan päiväntasaajan.
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksisUl.
^ EJJBMSl ON TÄNÄÄN .
SUOIMIEN MABKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta» jos säh-kösanomalähetystä.
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys^
maksu on. $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille ou
40G summille $40.00 a8ti,..50o summille $60.00 aati,
75c; Biynmille $100.00 asti. Jokaiselta setiraavalta sa­dalta'
25e. I
Tiedustelkaa erikDiakurssia isoille lähetyksille;
Läliettäessänne rahoja tulee vastaanottajsäi jä
lähettäjän Bimet ja osoitteet kirjoittaa hyviiit^^
kasti.