Canadan uutiset, September 1, 1921

              NUMERO 3'S "1
Thunder Bay Lumber Co.
516 Simpson St.
POKT WILLIAM
, Puhelin 511 S.
192 Cöte si^^^s^
PORT ARTHUR
Piibielin 1230 ja 483 N.
^ Varastossa aina täydellinen valikoima
LÄUTpJA, RAKENNUSTARPEITA,
IKKUNOITA, OVIA KATTOPÄREITÄ ja
ASFALTTI PAHVIA, POLTTOPUITA.
Kolia myöskin Port Arthurin offiisissa.
! Kyselkää suunnitelmia ja rakennusarvioita vapaasti
suomalaisilta isänniltä moleramilla jaardeilla.
Erämas^n halki. metrin päästä alkaa, vesi
dytläjässä kiehua oikein kohise­malla
ilman lämmöstä ja koneen
kuunnuidesta.^ Tarvitaan ''tasan-gonasukkaan"
rauliallisiuitta \ia
pitkäveteisyyttä selviytyäkseen
siitä lävitse. Tässä yhteydessä
sopinee - mainita, että kun ensi­kerran
lähdin tuolle tielle,, niin
Usein olen ku.ullut puhuttavan
e rä maan iti a t k As t u k se st a osa a-matta
.koskaan oikein asettua a-jattelemaan,
niiltä se todellisuu­dessa
tmituu. Kun olen saanut
sitä nyt harjoittaa .käytännössä,; saksalaiset llereromaalla pelotte-tahdon
kertoa vähän muil- •]ivat, etten koslcaan. saisi autoa
siitä, liipi. 'Viiteen kertaan olen
kui te nki h. • ^m icli i) i t e en i , va i; J n i s ta-iiii
t, j ä 1 ii jrä issy t sen yli t ii; m ön es-:
ti, mutta a ja 11 a; ja vai v ai 1 a.; N ä il-lä;
paikoin luotaan olevan ;Ainbo^-
maan i-ajaii. ' Pensaikot loppuvat
ja iilkaa liciiiäaro, joka; ei ole s
leveämpi lviiin 83: I
km,, pituutta'eh:osaa sanoa. Kun
ajattelette, lukijat, sj.ellä koti­maassa
5.'^ km. matkaa ja sitä yh­deksi:
ainoaksi lieiniiniityksi, niin
saatte aavistuksen Afrikan lieini-koista,
v;.Mikä liirveä yksitoikkoi­suus
!• 'Ku H lo})ulta a Ikaa muuta -
U l i a juiita näkyä, niin sydän tun­tee
jiclpoitusta ja huoniaa, että
vielä sitä ollaan, elävien maassa.
Ja niiiiiiä lopulta saavutaankiii
Ondongaän. ' Y - v v ' ^^
' Tiiliä inc iv on lyhyesti kerrot! u-
. n a, lu oniion kuva Et osan , 1 ä nsi p ii o -
lei ta k u 1 j cit a ess ä.! I tä p u b li i leri tie
lv 111 k e e . Cl 1 e min ii n iii etsä seu t u j a jä:
pii seii-yaoksi^^A^
liialta; tuntuya;ktuir;ensin
iu.: ;Hen ;ö]ixituisuuksiin . hiuuteii
k ui il iiu,' e Itä Se': kulkee criiä n v ir-raii
poi^dcl,;ii)issä .vesi juoks
iiääii itilan ^ja; hiioiiienna iäntecn
tai päiiivastoinv:, Täm
niin
lekin. '» \ \
Ambomaa, jolla Suomen liäkc-tys
Seuran työalai sijaitsee; on e-
.telästä käsin i4mituisella rajalla
erot cttu Ilercromaasta. lia jana
ei ole viri oja ei kä järviä, vaan
erämaata, joka todella ansaitsee
tuon nimen. Se on etcläosassaan
yleisesti kivistä ja kiinteäluon-toista
maata, joka kuitenkin, sade
ajalla käy pehmeäksi, niin että
va un UT up[)oa vat syvä! le. . Islaan
pinta on tavallisesti monenlaisteii
!> i i k kip ensa id en pei tt ä mii, j oid en
keskeltä/siellä täällä kohoaa hiu­kan
korkeammalle yksinäinen
"Kainelin jJifkkipuu" tai joku
muu samoilla aseilla varustettu
matala kässä. Paljon puliuttuja
palmuja vei näillä seuduin vielä
löydetä hakemallakaan.
Kun kiiljeTaan sitten pohjoi-semmaksiV
niin eteen avautuu äiv
refun aavikko. . Jos ajattelemme
kulkua Etosan s\iola-aavikon län-sii)
uolitse, niin saatamme määri­tellä
aukeaman alkavan samoilta
paikoin, kuin Etosakin etelästä-päin.
Kummalta tuntui, kuin noi­ta
seutuja ensi kjcrran silmäilin.
Edessä jti vasemmalla penikulmi-en
lakeus, jossa Ikasvaa noin 20 suus johtunee vain siitä, että
cm. korkuista i kurjan näköistä suunnattomat aukeat virran kum
varpukasvia savuiiharmaine leh­tineen,
ja oikealla sivulla melkein
lumivalkeana tuo omituinen Eto-saj
joka on todellinen 'silmän­kääntäjä."
Se näet esittelee mat­kustajalle
kummallisia nähtä­vyyksiä,
'Mil||)in ; sen keskeltä
näkyy kauniita metsäisiä saaria,
milloin!se esittää olevansa koko­naan'
veden peitossa. Joskus siel­lä
liikkuu eläimiä, joita luulisi
vähintäin elefanteiksi, . vaikka o-vat
korkeintaan villihärkiä. Juu­ri
näillä, seuduin oi^ suuria vesi-p
a i k k o j a. j o t k a h o u k u 11 e 1 e V at
luokseen villieläinten epälukuiset
joukot. Niistä tuonnempana.
Kun yhä etenemme • pohjoista
kohti, alkaa maan laatu muuttua
sen verran, että se kasvaa jo hei-nääl
joka paikkapaikoin on niin
pitkää, että autokin'on sen jou­kossa
aivan näkymättömissä :si­vulta
katsoessa, jos ei kuomu ole
ylhäällä. Välistä tulemme sitten
p«»s^koihin, missä /maa on pul­verimaisen
hienoa |hiekkaa ilman
mitään sitovuutta. Tuollaisilla
paikoilla on| kulku vaikeaa, jos
kulkee^ niillä neuvolla tahansa.
Jalkamieehnkin; askeleesta tingi­tään
ainakin kolmannes. Siinä o-vat
härät ja aasit kovassa kuor­mineen.
Jano ja uupumus ahdisr
taa, eikä pääse e|;eenpäin muuta
kuin vähäni kerrallaan suurin
ponnistuksin. Kovalle se ottaa
koneenkin. Kun autolla saapuu
: tuohon, niin saa olla vedellä va-paisessakin
päässä ovat sadeajan
vesien peittämillä ja niin samassa
korkeudessa, että tuuli ajaa ve­den
milloin luinnekin. Tämä tie,
jonka toisena päätepisteenä on
" T a u m e h •' - n i niine n p i e n i k a i v o s -
kaupunki, on koko joukon edellä
m a i n i 11 n a ly h e m p i j a ; n i i n j o u t u-nee
tulevaisuudessa varsinaiseen
käytäntöön. Sen etuisuuteen kuu­luu
m. m. sekin, että sillä tiellä
alituiseen liikkuu ihmisiä sekä
että asumattomat alueet ovat pal­jon
lyhempiä. Se ei siis^ ole erä­maata
tiiyshi siinä mieiesä, kuin
tuo ensin kertomani kulkusuun­ta.
Nyt. tahdon kertoa varsinaisista,
erämaan viehätyksistä ja vaihte­luista.
Sellaisiahan on olemassa
pääasiassa eläinmaailman aiheut­tamia.
Kuten jo edellä mainitsin
olen kulkenuti tämän pitemmän
tien viiteen kertaan, lyhemmän
-vain kahteen.- - Näillä matkoilla
olemme aina kulloinkin niukana-olleiden.
-seuralaisten kanssa saa­neet
nähdä sellaista, mistä te siel­lä
Suomessa joskus maksaisitte
mielellänne hyvät rahat, jos pää­sisitte
katsomaan.
Eräänä viikkoi/a kuljetin kaksi
seuruetta alas ^ Hereromaalle ja
yhden ylös, kulkien siis tuon tien
neljään kertaan ja joka kerta
näin laumottain seeproja, juovik­kaita
villihevosia. Parilla ensi-keiTalla
sattui olemaan selvä päi­vä,
joten näki kauvaskin ja niitä
CSNADAN: UUTISET, PORT iäfiTHUE, ÖNT^ CANABä; tPorsfainä SyysE 50 1921! SIVU 3
rattuna, sillä muutaman sadan oli aivan tavattomasti, .arviolleen
"UUTEEN
'Kirjoittanut Maisteri Akseli Rauanheimo.
HINTA: Sidottuna $2.00; nidottuna $1.75.
\ Tilataan osoitteella:
^ CAlfADAN UUTISET,
noin 3,000—5,000. Monen kilo­metrin
laajuudella maa näytti ai­van
hyllyvän. 'Syntyi' usein" kova
kilpa-ajo, sillä nuö eläimet e/vät
tietysti olleet moista petoa ennen
nälmeet ja luulivat kai sen heitä;
ahdistavan. 'Pitkin tietä oli pa­ras
pötkiä pakoon, kun siinä maa*
oli tasaisempaa, ja niin sitä läh­dettiin.
Kun. tiesin, että tie oli
selvää^ painoin ''kaasulleja
niin sitä mentiin. --Laskin joskus
niin lähelle, ettei pöly ehtinyt
nousta auton ja noiden eläinten
väliltä ylös, ja silloin oli vauhti
hirveää. Siinä- olisi pitänyt olla;
elävien kuvien ottaja mukana.Pa-ras
vauhti oli 31 mailin tuntino­peutta
(yli 49 km.) ja nuo eläi­met
saattoivat vaan nelistää edel­lä,
joskus: parikin mailia, 'kunnes
taas huomasi uuden lauman; pa­kenevan
sivullepäin ja kääntyi-;
vät mukaan, toisten alkaessa taas
kilpailun. Nuo eläimet olivat y^
I eensii li i rveän : lih a via, joten täy­tyy
ihmetellä, etteivät pakahtu­neet.
Ke näkyivät joskus pure­van
toisiaan, saadakseen kai
vauhtia paranemaan.
Omituista muuten on, että nuo
erilaiset villieläimet sopivat ole­maan
samalla laitumella ja a ivan
yhtenä laumana. Siiuji näkee,
paitsi seeproja, villihärkiä ja but'
f eleitä, antilooppeja monen ko­koisia,
ja pieniii hyppy pukkeja,'
jotka kiireen tullen saattavat ot-;
taa aivan kymmenkunnan metrin
pituisia hyppj^jä.
Erikseen • oleskelevat, kameli-kurjet
suuremmissa tai pienem­missä
parvissa, juosten omituista
keikarimaista juoksuaan, nälitä-västi
hyvin tietoisina siitä, ettei
keitä saavuteta millään keinolla.
Yöllä ajaessa tapaa usein pen­sastojen
reunoissa omituisia i)ic-
II i il. k e 11 kuru ja. pussielälm iä, joita
täkäläiset nimittävät "Onkuiju''.^
Ke elävät j)äivät maan sisässä ja
yiillä lähtevät retkilleen. Kun ne
sattuvat olemaan tiellä, niin että
valo lankeaa • niiden yli, niin ne
hämmästyneinä töHistävät jon­kun
alkaa ja sitten alkavat hyp­piä
sinne tänne. Eräänä iltana
sattui hauska- kohtaus näiden e-läinten
kanssa. ^Mukanani oli pa­ri
niaakalaista, ja kun tultiin
pensailvon reunaan, niin miehet
huomasivat kaksi paria kiiluvia
silmiä; Hiljensin vauhtia ja mie­het
alkoivat takaa-ajon, ja/minä
kääntelin autoa aina sen mukaan,
että eläimet: olivat valovirrassa.
Näky oli sangen hupaisaa, .mutta
tulos huono. Eläimet, pääsivät lo­pulta
piiloutumaan.
; Varsinaisia petoja näkee hyvin
vähän vaikka niitä kaikesta päät­täen
on runsaasti. Eriis englanti­lainen
kapteeni Nelson, joka asuu
Amitunissa Plereroinaan ja Am­bomaan
rajalla kertoi 14 kk. ku­luessa
tappaneensa;; 11 leijonaa,
joista 6 ampumalla ja 5 raudoilla
pyydettynä. ]\Iinä olen nähnyt;
vain yhden, leijonan ja muutamia
panttereita. Ilkeintä on, että
noilla teillä kumpaisellakin on
kielletty : kuljettamasta ampuma-aseita
n. s. reservaatin läpi (s. o.
alue. jossa eläimet.^ ovat rauhoi­tettuja),
sillä saattaa sattua että
joskus olisi ryhdyttävä itsepuo­lustukseen.
Erämaan matkalla olen saanut
huomata sen, että tämän maan
asukkailla on merkillinen paikal-lisaisti,
jopa niin, että se tuntnu
^adulta, kun sitä kertoo. Sattui
viime matkalla että pimeällä yöl­lä
ajaessamme eksyimme pois
tieltä, — joka sattuu sangen hel­posti,
kun tie on vähän ajettu ja
pitkän heinän peitossa. Olimme
oikeastaan kahden tien välillä ja-etsiessämme
tietä olimme käänty­neet
lopuksi sinnepäin, mistä tu­limme.
Silloin löytyi tie ja me
tietysti aioimme eteenpäin mutta
opas sanoi, että olemme menossa
kotiin päin. Syntyi kiivas väit-.
teily asiasta, sillä me muut— koi-
- olimme toista
.1
tuttu" Kautta kärsimysten ^Voit­toon."
Kun virsi oli loppunut,
alkoi toinen. Se oli kannejntay
mitä olen tavannut erämaassa.
Laulajat olivat matkalla olevia
ambolais-kristittyjä, jotka piti-,
vät iltahartauttaan.
Nykyään^-TsM^ällä ehään tuo
matkustus ole niin vaikeaa kuin
ennen, kun päästään täällä rauta­tien
varrelle noin 1 >4 päivässä
sensijaan, että siihen ennen tar­vittiin
pari kolme viikkoa, puhu­mattakaan
siitä, että samalla sai
tuon 3 viikkoa olla hirveän jyke­vissä
härkävaunuissa, joissa ei 0-
le mitään vietereitä, joten ruu­mis
sai tuntea jokaisen kiven tai
kannon aiheuttaman tärähdyk­sen.
Miltä tuntuikaan tuo matka
sairaille, joita usein on kuljetö^i;-
tu noilla kulkuneuvoilla!
Kiitos siis kaikille ystäville,
jotka ovat a'uttaneet meitä ambo-lähetyksen
S työntekijöitä tuon
uuden kulkuneuvon hankkimi-;
scen.
Onajena 30. 4. 21.
(Uv A.) , Antti Perheentupa.
JUSSI RAITION "KOMiyrUHIS-TISET
KOKEILUT VENÄ­JÄLLÄ."
me Valkosta
mieltä. Kysyin ilmansuiuitiä ja
katsoin samalla kompassiin, joka.
totesi oppaamme olevan oikeassa,;
sekä kulkusuunnasta että ilman­suunnista
yleensä. Jä tämä' omi­naisuus
on kaikilla täkäläisillä.
Vielä olkoon mainittu eräs kail-nis
muisto erämaan matkalta.
Oli ilta myöhäinen. Olimme
juuri päässeet läpi noin 20 kmi
pituisen hietikon ja saaviiimmj^,
sHurelle. aavikolle. 'Pysäytimme
koneen ja aloimme kiskoa ketju­ja
pois pyöristä. Silloin alkoi la-
Jieisesttä;. ^metsiköstä: ktt^l]a^^ voi|
rlanln' jiftTitfl :^flVATl oli
Turkulaineh agitaattori Jussi
Raitio on palannut pois ihantei­den
maasta ja julkaisee S. S -.ssa
kirjoituksen"Kominunistiset ko­keilut
Venäjällä."
Hän kirjoittaa: ' f % f |
•'Kuten tunnettua sisältävät
kommunistien teoriat sellaisen,
muka '''marxilaisen" väitteen,
että suorin.tie sosialistiseen yh­teiskuntaan
käy, ei ainoastaan
porvarilisen (yhteiskunnanj vaan
myöskin porvarillisesti ajattele­van
kansanaineksen, väkivaltai­sen
hävittämisen kautta. Tätä
taktiikkaa bn Venäjällä nouda­tettu
jo kolme ja puoli vuotta,
niin että tällä hetkellä täytyisi
olla koko joukon lähempänä kuin
alussa, sitä päämäärää, jonka
vuoksi taisteluun on' lähdetty..
Mutta onko näin asia? Ei suin­kaan.
Tosiasiat osoittavat, että
näiden vuosien kuluessa on jou­duttu
sellaiseen umpilcujaän, että
muuta ulospääsytietä siitä ei ole
kuin peräytyminen. Kokemus on
on sangen säälimättömästi osoit­tanut,
että teoria ja käytäntö o-,
vat kaksi eri asiaa. Selvemmin
on tämä osoittau t iinut kenties
kansällistuttamiskysymyksessä.
Tunnettu tosiasia on, että anne­tuilla
dekreeteillä kansallistutet-tiin
siellä teollisuus, kauppa ja
muut yksityisten hallussa olevat
laitokset — tietenkin, siinä uskos­sa,
että paremmin ja yhteiskun­taa
hyödyttävämmiii kuin yksi­tyinen
; kykenee tuota koneistoa
käyttämään valtio. Mutta miten
kävikään? Nykypäivien todelli­suus
osoittaa, että siitä hetkestä
kuin yksityinen yritteliäisyys
lakkasi alkoi taloudellisen elä­män
rappiotila; Osoittautui, et­tei
valtio kyennytkään varusta­maan
maata teollisuuden tuotteil­la,
ja elintarpeilla, joten hätä ja
epätoivo ja niiden luonnollinen
seuralainen tyytymättömyys al­koivat
esiintyä entistä voimak­kaampana.
Havaittiin että oli tul­lut
tehdyksi suuri "virhe ^'.Mah­dollisesti
olisi ollut viisaampaa
varovaisemmin käytellä kansal-listuttamisen
kaksiteräistä miek­kaa.
Olisi pitänyt antaa yksityi--
sen yritteliäisyyden kilvoitella
valtion yritysten kanssa ja tap­paa
kapitalismi hivuttamalla. Sil­lä
eiköhän liene niin, että sitä
mukaa kuin valtio kykenee tarjo­amaan
kansalaisilleen tarvikkei­ta
edullisemmin- kuin yksityinen,
toisin sanoen: lyömään kilpaili­jansa,
niin häviää tämä näyttär
möltä itsestään.- Nyt kuitenkaan
ei valtio kyennyt teollisuutta har-;
•joittamaan ja yksityinen yritteli­äisyys
,oli,tukahutettu, joten talo^
Tidellinen rappiotila tuli täydelli­semmäksi
entistään; Nyt se on
täytynyt julkisesti tunnustaa, jä
pelastuakseeni taloudellisesta se-kasorrostaj
on täytynyt yksityir
nen yritteliäisyys; siis kapitalis­mi,
kutsua kommunismin avuksi.
Tällainen välttamättömyden pa--
kosta otettu taka-askel taittaa
kärjen siltä väitteeltä, että n/ s.
suoran toiminnan tie olisi paras-sosialistiseen
yhteiskuntaan kut^^
jettaessa ja. että sosialidemokra­tian
tie olifii^muka liian, pitkä ja
epävarma.^/
V- Ti^rfan' VEMiii: hyviii;^ etta konff
räytymisen aikaisemmalta tieltä
johtuvan pitkäaikaisista sodista;
Ellei rintamia- olisi ollut, niin toi­sin
olisivat asiat. Minäkin olen
samaa mieltä, mutta toisessa mer­kityksessä.
Luulen nimittäin,
että ellei' "ulkonaisia vihollisia"
olisi ollut, niin ankara diktatuuri
kansan yli olisi ollut mahdoton
ja tehtyjä virheitä olisi täytynyt
jo aikaisemmin ryhtyä oikomaan.
Ulkonaiset sodat ovat» välttämät­tömyyden
pakolla pitäneet Venä­jän
kansaa koossa nämä vuodet
ja niin on ollut mahdollista kom­munisteille
kulettaa sitä ylui sy­vemmälle
siihen kuiluun mihin se
on joutunut. Yleinen lienee kui­tenkin
se ajatus ollut, että kun­han
rintamat saadaan likvidoi­duksi,
niin vsilloin alkaa rynnistys
kommunistisen diktatuurin alta.
Niin että kommunisteilla ei su in­kaan
ole aihetta valittaa sitä, et­tä
sotatila sOn. vallinnut maassa,
vaan päinvastoin.
Valitettavaa vain on se, että
kuluneiden vuosien sekä ulkonai­nen
että sisäinen painostus oh la­maannuttanut
ja demoralisdinut
icansan siinä määrin, että sen on
sangen vaikea päästä määrääväk­si
tekijäksi niaassann, varsinkiu
kun kommunistien -seikkailupoli­tiikka
on kulcttanut maan soliai-seen
rappiotilaan kuin missä se
on. Re hei 1 ine n t yö m ies,. j ok a ha­luaisi
nähdä maansa nousevan a-lennustilastaan
ja auttaa sitä sii­nä,
ei kykene siihen. Hänen täy­tyy
tehtaassaan näperrellä- o-maan
laskuunsa pikkuesin. voi­dakseen
ne vaihtaa elintarpeisiin;
kun kerran valtio ei kykene häntii
elättämään. Hän tietää kyllä, et­tä
esim. elintarvetilanne ei para­ne
ennen k uin t eoll isu us alkaa ku -
koistaa,; mutta samalla hän tietää
sen että teollisuus ei elvy" ennen­kuin
elintarvetilanne paranee.
Hän tahtoisi tehdä kaikkensa
rappiotilan . poistamiseksi, mutta
ei voi.:. Ja kun liän ei voi, niin
tuntee . hiin entistä ankarampana
komisaarien diktatuurin ikeen
niskassaan. Ei siis ihme että hän
kansatovereittensa kanssa ottaa
tunnuslauseeksi: "alas komisaa-rit,
. kuolema kommunisteille!''
niinkuin todistettavasti on. esim,
useissa Pietarin tehtaissa tapah­tunut.
Kokemus onkin valtavat työ­läisjoukot
Venäjällä joht anut
jyrkästi kielteiselle kannalle ko­ko
siilien seikkailupolitiikkaan
nähden^ jota.. kommunistit har­joittavat.
Mutta verinen dikta­tuuri
ei ainoastaan porvaristoon,
vaan myöskin proletariaattiin
nähden estää sitä toistaiseksi
mieltään oloja muuttavalla taval­la
ilmaisemasta. Ja mitäpä ihmet­telemistä
tässä olisikaan. Pitihän
tsaarivaltakin siellä kansaa dik­tatuurinsa
alla vuosisadat.
Mutta ettei sellainen olotila ian-kaiken
saata jatkua sen tietää
varsin hyvin se kommunistinen
lahkokunta joka siellä valtaa kä­sissään
pitää. Ja sepä se lienee
yhtenä syynä siihenkin, että vä­hitellen
aletaan helpottaa niistä
harha-otteista, joiden aviilla luul­tiin
- tuossa, tuokiossa voitavan
muuttaa,. el edes kapitalistinen,
vaan suorastaan feo^daalinen maa,
sosialistiseksi.
Sosialidemokratian periaattei­den
mukaan käy tie sosialismiin
kehityksen lakien kautta, mutta
sitä ei osa tämänkään maan' työ­väestöstä
näy jaksavan sulattaa.
Tarvinneeko sekin samanlaisen o-petuksen;
"kuin Venäjän työväki,
voidakseen tulla vakuutetuks-i sii­t
ä ,etä samoinkuin aikaisemmat
yhteiskuntamuodot ovat . vaati­neet
vissin kehittymisprosessin;
vaatii sitä ennenkaikkea sosialis­tinen
yhteiskunta. Yiliteiskuntar
muotoja ei nimittäin ole yhtä
helppo vaihettaa kuin takkia, sii­tä
ovat kommunisti kokeilut Ve­näjällä
parhaana todistuksena.'•
Olemme Raition^ kirjoituksen
laajasti selostaneet, koska sekin
— niin omaa harhauskoansa si­sältävä
kuin se onkin — osottaä,
että kommunismi on ollut hullu-tiiksista
kaikista hulluinta harv
hauskoa.
Iiome ja Cumberland katujen kulmassa
Port Arthur.
Perustettu 1872.
Voimakas ja hyvin varustettu. Menestyvä ja yhäti eama.
, Lähes viisikymmentä vuotta on se tarjonnut^ ehdotonta >
, , varmuutta rahan sijoittajille. J*^
, Pankin varat yli $85.000,000. f
ÖÄÄSTÖOSASTO.
Rahoja voidaan sijoittaa ja ottaa ulos milloin tahansa.
SUOMALAINEN TJJUKKt. ( '
TILAUSHINNAT
TAMMIKUUN 1 PtSTi 1921 | / j[
O A N A D A A N : -t t
i i
Koko Vuosi $3.00 M
Puoli Vuosi '. $1.75 f
Neljännes V u o s i . . . . . . . . . . | . . . . : . . , . . . .$1.00 j-j'
YHDYSVALTOimN JA SUOMEEN: /
Koko> Vuosi $3.75
Puoli Vuosi $2.25 ^
Neljännes Vuosi i .$1.50
Yksityisnumerot 10c kappale. /
Thäti:kohonneet paperinhi?rnat ja painatuskustannuk­set
sekä Tammikuun l p -.siä voimaan astuvat uudet kalliste­tut
postimaksut sanomalehdille Canadassa ovat pakoittaneet
meidät kohottamaan tilaushinnan ..sp.ji-} fr.
TILAUSLIPTO.
CANADAN UUTISTEN TOIMISTO ^
PORT ARTHUR, ÖNT., CANADA. A'
Myötäseuraa $ CANADAN UUTISTEN
vuosikerran tilauksesta, joka on jlähetettävä osoitteella:
Nimi
Postikonttori
Katu eli Box No
Valtio :
Mainitkaa onko tilaus uusi eli uudistus.
Fort William, Ont
KARJAN JA KANOJEN RUOKAA. HEINIÄ, VILJAA
JA SIEMENIÄ. Ostetaan jä myydään Marks ja Artllur ka­tujen
kulmassa, Fort William, Ont. Puhelin S. 680.
Lähetettäviin tilauksiin 'kiinnitetään erikoista huomiota.
Me toimitamme lähetyksiä tonnittain rrpan kaikkiin osiin li­sämaksulla,
; ' I
m
Yhdysvaltain vehnäsato.
Ei yhtenäkään vuonna sitte ase­levon
ole seurattu Yhdysvaltain
tämänvuotista vehnäsatoa suu-remmallä
mielenkiinnolla kuin: tä­nä
vuonna, sanovat mäanviljelys-
^epaftementin .virkaiiyat.^^, Tä:
Wka. ytildyypA ,se>^että,tämäÄ niiaan
määrässä ; vaikuttaa koko maail­man
vehnävarastoihin. Tähänas­tisten
arvioiden mukaan tulee- tä­män
kesäinen sato' olemaan noin
809,000,000 bushelia 787,000,000
bushelia vastaan viime vuonna.
Tämä ön erittäin ilahduttava seik
ka, katsoen siihen ,että tiedot e-räistä
muista vehnää tuottavista
maista ovat vähemmän rohkaise­via.
. Australia ja Argentina korjasi­vat
vuoden alussa hyvän sadon,-
joka on ollut tervetullut maille;
joiden on täytynyt ostaa viljaa-tämän
kesäiseen satoon päästäk­seen.
Indian vehnänkorjuu päät­tyi
toukokuussa ja - jäi sato siellä
keskinkertaista huonommaksi.Sii-.
lien sijaan, että sieltä voitaisiin
seuraavan' 12 kuukauden aikana
viedä viljaa muuallej täytynee
sinni muualta ostaa vehnää; Tal-vivehnän
sato Yjhdysvallois^a^^ar-,
vioidaan nyt 574,000,000 bushe-liksi
eli 55,000,000 bushelia vä­hemmäksi
kuin', viime arviossa.
^Kevätyehiiän satöi^n' ovat, suuresti
XaikuttaÄeet kuuinuus kui^^us ja
tietoja sadon määrästä odotetaan
suurella jännityksellä siksi kun -
nes vehnän korjuu on Canadassa^
kin päättynyt, jolloin foidaan lo­pullisesti
tietää maailman kiiytet-tävänä
olevien vehnävarast.oj. lo­pullinen
määrä ja siten-saada.sel­ville
mitä mahdollisuuksia Yh­dysvaltain
vehnällä on maailman
markkinoilla. Canadan vehnäsa­toa
ovat vahingoittaneet kuivuus
ja ruoste.
Matkustus on kärlliinlaista
Bolshevikiassa.
(f Mahovik • 'kertoo, että heinä­kuun
17 p :stä lukien on tariffeja
koroitettu rautateillä ja vesirei­teillä.
1^
den tariffin mukaan-ovat sekä
matkustaja, että tävaram. rautati
20,000 kertaa . niin suuret kuin
V. 1917. Vesiteillä on maksut ko­rotettu
400 kertaa niinTluuriksi,
kuin V. ^920... Uluden. tarifim mu/