Canadan uutiset, September 1, 1921

              - ' . i l
C^lJrABÄN TnmSET, PORT ARTHUR, ONT., CANADA', Torsfainä SyysK. 1 1921!
Seuraavia Irirjoja on nykyäÄn saatavana Ganadan
^ V Untisten kirjakaupasta: J
UM •restamontti (Uusi suomennos)', , 75
I (vanha )i 65
ITcrran Tulen Kantaja i .$2.00
]3ihlia (Pienempiii) r.... .,"1.75
(Keskikokoa) - , 2.00
(Isoja) a .">., t 2.50
ITnsi Pos+-illa (Laestadiuksen) 3.50
II
Keittokirja 2.00
Kodin 'KeittoJtirja - - N •. 2.25
Pyhär-Kaipuu i ' t ; / 1.75
TCaDfe^lBllista Itsetutkistelua , ' 1.35
]\rirrivä M i t i i k i n Italiasta -f. , 1.25
yiela:kin Siitä Ajasta . 1.. , 1.25
feilmä Yöäsä ^ , 2.00
IMaa» kiroissa . .v s 2.00
Tiellä > 2.00
KaHkuuscn kuiskehia , 2.50
Erään porliosen joululahja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 . 00
Putkin/)tk))' ,y ; , ..V.. 3.50
nutjoen j\Iaailmaan ^ ..-i^... 2.00
ilArhama . j.. .v •\ r r . 2.00
Oniji r & II ». ^...^ , 3.00
]\Jiläi on kuolema.V- ^ ,.. 1,7,"5
Kalevalan Avain' \.. ,\ , 3.50
Rauhan Sointuja .. .• i 2.50
Koraalikirja • , 2.00
Pyhäkoulun laulukirja ( n u o t e i l l a X . . , . . . . . . . . . . . . 3.50
"Martti Lutlier . . . . . . . . . . . . ...../.. . 2 , 00
Amerikan Suomalaisten Historia . . . . . . •.....,.... 1J5
l^^inn in America ; .« , 50
fFarinoita Amerikan Suomalaisista 1 25
Kaivannosta iiaiitaan ^ . ' 1.25,
YlC)s helvetistlir • > . 2.50
Joan Sibelius -n » 1,45
.Mäkelän Pentti ^ x i.,jO
Pienestä pappilasta . . . . , 1.25
Viina kuninkaat v. » ^. ].25
Tähtimaailnia ja meidän uskomme . . . : . > . . . . ; . . j . . 1.35
Ki sitä vd|i koskaan tietää ». .. 1.50
.Mojoscs ja hänen hevosensa . . . / 2.50
iJ^apantus A ^ 1.25
T.v^in kourissa . w 1.50
Kakkiius on nopeampi Piiroisen pässiäkin 1.25
Petsamon rata . . . ^ , 1.35
Paimen- ja. lampaat v • , 1.25
J^mapää R^josa . . . • 1.50
IMnnkkikammio . . . . , ;... -r 85
'Sianhoito oj/pikirja , 7,")
Olli Ruudin morsian ... . 1 - . . . . . . 1 . 2 5
Vihollisten leirissä punaisten kapinan aikana . . ; . 1.75
KaiÄnoitsija . . 4 , 1.50
Kolme hyvää jat-J:ua , 1,25
]\riehi;?anin Kupacialue ja suomalaiset s i i r t o l . ; . . . . .1.00
Biologia ^ ^ ^ , 2.00
Aliksi' taiidon olla. suomalainen . . , . . . . . . . . . . - . . . .85
Piloja ja Pilakuvia ... 50
Piltljuttuja ja piirroksia 1- 35
- Syyttömänä tuomittu 35
^CoUiers Kew Photographic Hist. of the World War 5.00
Englantilais-Suomalainen Sanakirja ( A r m i n e n ) . . . . 3.50
Suomalais-Englantilainen Sanakirja 3.25
Sanakirja (Rekonen) .. .1 < < t 2.25
Katekismus »- 35
Raamatun historia 75
Pyhäkoulun laulukirja . . . . . . . . . . . . . . . . . ; . . , . . . ; . . ' .35
Minä ja muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ; . 1.00
Opiksi ikä eletty^^v.... .. . . ; . . .60
Eläinten lääkäri 41^'
Ihmeellinen Unikirja . . . . . . , . . . . . . . . ) . . . . . . . . . . . . . .35
Punainen kapiucä Suomessa 1918 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .75
English-Finnish St. Luke r 35
Pun{|nen kardinaali • ^ 40
ITnisampo ^ * .50
Verenimijäin uhri . . . . . . . .. . ^ . - • • . . . . . . . . . . . . . . . . .50
Amerikan Suomalaisten.kotilääkäri . . v . . . . . . . . . . . .50
IDliimää ikuisessa yössä . . 50
• Viisi tarinaa 15
]\ruuan ^katuvallan kumous , 10
jMyötävirtaan . . . . . . . . . . . . . . . — . . . . . . . . . . . . . . .10
]\roraalin t/hripappi 10
Suomen Perustuslaki j a Hallitusmuoto . . . . . . . ; . . . .25
Kaukomi'jeli - 85
A Finnish Grammar 1.35
\Vhat I saw in Finland 1.25
That Printer of UdelPs .' 2.00
Undying Fire 2.00
The Sämp.b 2.00
Life ai^d Heroic Deeds of Roosevelt .' Ö.OO
Finland and,4he Finns 2.00
Sionin Kannel l.QP
Virsikirja, virret'^inoastaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .75
V i r s i k i r j a 50
Virsikirja, täysi < :.. 1.00
\< Kirjoja voidaan tilata allaalevalla^osoitteella. Raha
tulee seurat^ tilausta.
Canadan Uutiset^
MmNEAPOLIS, MINN.
Elokuun 20 p.
Saavuin * kolmannelta saarna­matkaltani
pohjois Minnesotasta
ja t)anadasta kotiin jotenkin hy­vässä
ruumiin terveydessä j a sie­luni
autuuden varmuudessa t. k.
18,p. illalla. Perheväkeni olivat
niinikään : kohtuullisessa voinnis­sa,
kuten heitä, raajarikkona ja
alituiseen heikossa terveydessä,
voipi toivoakin. Kiitos Jumalalle
kaikesta!—
Matkani alotin v. k. 29 p. Kävin
Fairbanksissa yksin, Peylassa,
Sandyssä ja Pike joella sekä Vir­giniassa
veli Karenin kanssa ja
Embarrassissa yksin, jossa myös­kin
tapasin veli Ruotsalaisen.
Kaikissa näissä paikoissa oli jok­seenkin
runsas kuulijakunta ja
niissä paikoissa, joissa olimme
veli Karenin kanssa, kaijutimme
kumpikin Jumalan Hengen tur­vissa
ja voimalla evankeliumin
pasuunaa, * 'elämän hajuksi niille
jotka siihen uskovat; mutta sur­man
ja kuoleman hajuksi niille
jotka itsensä sanaan, loukkaavat,
eivätkä sitä usko". Niissä pai­koissa
taas joissa jouduin yksin
puhumaan, oli tuo tehtävä^vain
minulla yksin, mutta — enpä sil­ti
yksin ollut, sillä Jumalan pyhä:
kolminaisuus oli kanssani autta­massa
ja valaisemassa mitä mi­nun
tuli puhua. - T - Kiitos,; rakas
Jumalani, kaikesta armostasi ja
avustasi! — Kiitos myöskin teil­le,
rakkaat ystävät ja kuulijat,
j ot k a t u 1 i 11 e >ym \m r iile n i j a y m -
parillemme . ja jotka tietysti J u ­malan
avulla myöskin kätkitte
nekin todistukset, joita niillä
kerroilla olitte kiuilemassa. Kii­tos
kaikesta ystävyydestänne ja
vieraanvaraisesta uhrauksestanne
sekä huoneeseenne ottamisen"
että rahallisen avustuksenne
muodossa; kuin myöskin niistä
monista vapaista autokyyteistä,
joita matkailijalle tarjositte. —
Veli j a sisar Karenille erittäinkin
monet kiitokseni niin pitkällises­tä
palveluksestanne ja yslävälli-
.sestävierasvaraisuudestanne. J u ­mala
suuressa aruiossaan teille,-
ystävät, kaiken hyvyytenne run­saasti
palkitkoon hyvällä siuna­uksellaan!
.—-'N'äissäkin seura­kunnissa
oli paljo- niitä Juma­lan
hulluja", jotka ilman omia
pyrkimyksiään ja: valmistuksiaan
''uskovat Sen päälle, joka juma^
lattoman vanhurskaaksi teki ja
tekee," joitten uskon Jeesuksen
nimen ja veren kautta Jumala
'' lukee heille vanhurskaudeksi. "
Olkaätte vain uskolliset, siinä
armosta iloitsevia, jotka'minua
niin runsaasti vierasvaraisuudel-laan
j a rahalahjoillaan palkitsi­vat,
pyydän lausua • sydämelliset
kiitokseni kaiken liyvyytennee-destä;
niinikään veli ja sisar Hir­velle,
joitten vierasvaraisuutta 0-
l i i i enimmän aikaa Jiyvakseni
käyttäfiiässä. Jumala on t^eitä
kaikkia siunauksellaan ja armol­laan
palkitseva ja viimeinen pal­kinto
saavutetaan vanhurskasten
ylösnousemisessa, joskin se kaik­ki
onkin Hänen armopalkkansa,
jonka hän meill(? on verellään
valmistanut.
Jeesus .kanssanne ja kaikkein
kanssa nyt ja iätij aamen.
M. Kivi.
NUMERO 35
KIRJE DETROITISTA, MIGH.
• —- Kiireellinen aika on ollut
minulla, ja se juuri *on estänyt
kirjoittamasta tähän lehteen; M i ­nun
ouiiäet pitänyt takoa kalku­tella
kaikenlaisia esineitä hopias-ta
ja kuparista pian lähenevää
valtion ' teollisuusnäyttelyä var­ten,
j a se se on, joka minulta on
vienyt ajan, etten ole kyennyt
tarttua kynään.
Jospa siis mainitsen jonkun sa­nan
siitä, miksi valmistelen esi­neitä
mainittua näyttelyä varten.
Se johtui siitäy että näytelytoimi­kunnan-
puolesta sain kutsun saa­pua
kaikkine värkkeineni, vasa­roinen!
y.m. hantvärkkäriÄe kuu­luvine
' instrumentteineni, takoa
kilkuttelemaan minua varten ra­kennettuun
näyttelyhuoneeseen,
että yleisö näkisi, kuiUka vasa­ralla
voidaan^ metallia viennellä
j a kiennellämihin muotoon hy­vänsä.
Ja minä annoin myöntä­vän
vastauksen toimikunnalle
juuri sentähden, kun he kustan­tavat
kaikki menot,.niin ettei mi­nulle
jää muuta tehtävää kun
mennä takomaan ja myymään
valmistamiani esineitä. Arts and
k riifi s t ii t u 1 ee myös k i n e r ä s e n g-lantilainen
koristekutojatar esiin
tymään töineen näyttelyssä.
Tämä ei ole itseäni kehumista,
vaan osottaakseni kuinka amerik
kalaiset ovat: auliita esittämään
sitä, joka lioille on uutta ja outoa.
Saa n vt nähdä, kuinka onnistun
— suomalaisena työntekijänä —
loppuun asti, niin te epäilemättä
iankaikkisen kunnian kruunun
saatte!
Elok. 5 p. lähdMi . Ganadaan,
jossa majauduin veli ja sisar Hir­ven
luo Port Arthurin pappilassa.
Siellä meillä oli käytettävänä 2
pyhäpäivää ja viikonpäivät, niit­ten
välillä, joita päiviä käytim­mekin
jokaista sanan julistami­seen.
Siellä '^pasunoimme" evan­keliumia
kaksinraiehin Fort W i l - '
liamissa, Port Arthurissa, Nola­tussa,
Morgan' Sidingissa ja n. k.
Lapin kontrilla: Kaikissa toisis­sa
paikoissa useita kertoja, paitsi
Nolalussa j a M.Sidingissa kerran
kummassakin. Kaikkiaan kävin^
tällä matkalla 11 eri paikassa,
joissa saarnasin 16 eri saarnaa.
Kun veljet Karen ja H i r v i likipi-täin
samanvermn, niin olihan ne­kin
hetket mitä iloisimmat " E l i ­min
lähteillä" olohetkiä. Muuta­han
rae heikot sanan julistajat
emme voi kun korviin asti heittää
sanan siemenen, vaikka jotkut
*' itsekylläiset omanvaiihurskau-den
saarnaajat" ^ uneksivat ja
pauhaavat, että meidän tulisi niu-ka
viedä syvälle siemenen, mutta
kun kukin itseään vähänkin tut­k
i i , niin ^huomaa, ettei meillä ole
voimia sen syvempään saarnata
Kuin korviin saakka. Mutta siitä
asti pitääkin. Jumala huolen, että,
se tulee ^ sydämiin ymmärrettä-
.väksi. Sitä minäkin jään toivo­maan,
että flän antaisi siunauk­sensa
sanansa kylvölle, kanta­maan
hyvää hedelmää jokaisen
kuulijan sielu£ autuudeksi ja py­hän
nimensä ^kunniaksi!
' K a i k i l l e , Canadan puolen" ystä­ville,
jossa niinikään oU paljo
työlläni -voittamaan yleisön huo­mion
puolelleni.
Mainittu teollisuusnäyttely ava­taan
täällä syyskuun 2 p:nä ja
tulee oletnaan avoinna noin vii­kon
ajan. Näitä steollisuusnäyt-telyjä
pidetään täällä joka vuosi
ja joissa näyttelyissä tehtailijat
y. m.myyvät tuotteitaan ylei­sölle.
Suomalaisten riennoista mi­nulla
ei ole tälläkertaa paljoa­kaan
tietoa, sillä hiljainen työai­ka
on pakottanut monen monet
suomalaiset perheet muuttamaan
pois paikkakunnalta, joten rien­notkin
sen mukaan ovat supistu­neet
hyvin vähiin eli toisin sanoin
olemattomiin, jollei: ota lukuun
uima- j a muita huvimatkoja
•'Kääsleikille,'• joissa suomalai­set
-pruukaavat" huvitella itse­ään
kesän aikana;
— Ryöväykset j a varkaudet 0-
vat viime aikoina käyneet joka­päiväisiksi
tapahtumiksi tässä
suurkaupungissamme sekä myös­kin
murhat ja itsemurhat per­heissä.
Täkäläiset toiskieliset sa­nomalehdet
kertovat . tällaisista
tapahtumista joka päivä. Näihin
rikoksiin osanottajat ovat olleet
kansallisuudeltaan enimmäkseen
joko puolalaisia eli venäläisiä.
Näihin tapahtumiin on osaksi
vaikuttanut työttömyys, mutta
suuremmaksi osaksi kuitenkin
nykyinen aikakausi, joka on ke­hittänyt
ihmisistä eläimiä eikä
ihmisiä.
— Kesälomaa ovat täällä viet­täneet
m. m. kirkkokunnaat j a mo­net
muut henkiset: yhdistykset.
Nelinpä on m. m. teösofinen yhdis­tys
Sampo'' viettänyt ^kesälo­maa
noin kolmen kuukauden a-jan.
Syyskuussa kuuluvat alka­van
taasen toimimaan virkisty­nein
voimin, niin että mielet läm­penevät
niille asioille, jotka ko­hottavat
ja. kirkastavat ihmissie-lua.
Canadan Uutista tarjoan, että
silmänne aukenisivat näkemään
kuinka kurjalla kannalla on tuo
aatteenne, jata palvelette tieta-mättänne
oman itsennie j a toisten
turmioksi 1 Mutta turhaa oli tuo
selitykseni, sjllä kovin pimeä oli
järkipahanen tuolla naisella.. •
— Hyvä pelivärkki on-krama-foni.
sille, joka osaa sitä käyttää
tarpeessa. Näet täällä käyttävät
muutamat riitaisat aviosiippanat
sitä riidan sotkijana eli toisin sa­noen
hämmentäjänä juuri silloin,
'kun äänet riitaisten kesken ovat
kohonneet korkealle, niin että ne
kuuluvat kauemmaksi oman pir­tin
seinämiä. > Silloin toiUQu tai
toinen panee, kramaforiin soimaan
jotakin jyrisevää ja meluavaa
soittokappaletta ja silloin häipy­vät
riitaisten äänet kuulumatto­miin
eli hämmentyvät soittokap­paleen
jyriseviin ääniin.
'Niin onhan sitä kaikista hyötyä
kun vaan osaa niitä käyttää ajal­laan.
Ja siksi minä suosittelen
kramafonin "kaikkiin niihin per­heisiin,
joissa vanha Aatami pur­kaa
luontoaan aviopuolisoiden
katkeruudeksi j a naapurien ivak­si.
— Bclle Island on Detroitin suu
rin puistosaari, jossa kansa saa
vapaasti viettää aikaansa ja hu­vitella
luonnonhelmassa. Puisto
on suuruudeltaan 12 mailia ym­päri
mitaten ja on se kaikin puo­lin
hyvin järjestetty eläiminecn,
kasvitarhoineen ja kalahuonei-neen.
Kukkapenkereitä kaikkial-ja,
jotka tekevät hyvän vaikutuk­sen
katsojaan. Ravintolahuonei­takin:
on kolme, joista huvitteli-jat
saavat kohtuullista maksua
vastaan kaikkia virvokkeita ja
'kuuman veden. Pieni joki kier­telee
saarCn rintamia, jossa sato­j
a pikkuvenlieitä soutajincen kul­kevat
edestakaisin. Kirjava on
se kynimeniin tuhansiin nouseva
kansan joukko sunnuntaisin, joi­ta
nähdään kaikkialla nurmipai-
•koilla tuuheain puitten varjossa.
iNlitään vallattomuutta ci huomaa
tuossa suuressa ihmiskisassa,
vaan vapaata j a iloista seuruste­lua,
joka kohottaa ihmismieltä.
Sellainen elämä se vallitsee kesäl­lä
Belle Islandissa ei pahennuk­seksi,
vaan iloksi j a ratoksi.
— Jopa tätä on karttunut ko­ko
pitkälti ja sentähden lopetan
taasen tällä kertaa tämän kyliäi-lyni
sillä toivolla,._että Canadan
Uutisten lukijakunta kasvaisi
päivä päivältä, niin että Joulun
tullessa olisi niitä 5,000, sanoo:
viisituhatta lukijaa.
Siis voikaapa hyvin vanhat tut­tavani
ja ystäväni ja muistakaa
velvollisuutenne omaa lehtoanne
kohtaan. Ystävyydellä
O. H—m.
TROCHU, ALTA.
20. VIII. 1921.
— Canadan Ulitista kau^a^es-*:
sani eräälle suomalaiselle r naisel­le,
ei hän iiskaltaniit* ottaa
sit^ käsiins^ sentähden' että ^yoi
vietellä hänet" pois'siitä aatteesta
johon hän kuulpa ,-^^piiftaisesta
ja jokä,,nyt,on va^aila'^^'p€nä-
.Wta edellä majnitnita Jumalan, jällä. - Sanoin, sitji varten.ninä
Kyllä tämä Trochu on vielä kar­talla
ja sama määrä ehkä suoma­laisia
kuin ennenkin, vaan silti ei
ole näkynyt pitkään aikaan mi­tään
kirjoitusta Ganadan Uutisis­sa.
Farmarit ehkä eivät ole sentäh­den
keväästä kirjoittaneet, kun
ovat odottaneet sadepäivää ja si­tä
kun ei ole tullut koko kesänä,
niin ei ole myös voinut kirjoittaa
ja kuinkas sitten taasen kirjoit­taa
kun sade tuli kun heinää ja
vihanta kauraa ^ oli paljon kat­kaistuna.
Aika meni taasen ai­van
siinä harmissa, ajatellessa,
että kaiketi sekin 011, taasen tä­män
nurinkurijsen järjestelmän
syy, kuten yleensä tavallisesti
kuulee sanottavan kuin on jotain
moittimista nykyisistä olosuhteis­ta.
Muuten täällä - mennään; muun
maailman seuraamisessa enim-mäjjseen.
Käväsi, se Sannakin
täällä keväällä puhaltamassa osäs
ton taasen uudelleen henkiiuj j a
kyllä sillä näkyy henkeä olevan­kin
että oikein sivullinenkin huo­maa.
On valittu 5-henkinen ko-mitea
y.m. y. m., kuten suurissa­kin
paikoissa,, joiden velvollisuus
on tutkia etenkin äskettäin van­hasta
maasta tulleita. J a kuinkas
muuten, *' mitä emä edellä sitä
porsaat kiljuen jäljessä."
Elonkorjuu on menossa enem­mässä
kuin puolessa ja joutuukjn
se kokolailla nopeaa,sillä ^tällä;
seudulla tulee huonompi ^atosmi^
tä ,pn .ollut kymmeneen vuotfien.-
•kiiHfliVi nti Vfliknttanut. prittäin
50c. LASTEN SUKKIA
Mustia" j a valkoisia.Lisle-sukkia, koko '4-
V
50c NUORTEN SUKKIA
50c. NAISTEN SUKKIA
H a r m a i t a t a i V a 1 ko is ia,. ko ko 8 ^ •- 10.
15c
25c
19c
$1.00 SHAMOISETTE HANSIKKAITA 35c
$2.25 PUSEROITA .
Valkoisia Voilee- puseroita, pitsillä korisitet-
''''' 98c
$2.00 MUSTAA SATIINIA
Mustaa musliini-satiinia, jaardin levyistä,, hy­vää
laatua. <JJ
$6.00 TÄYSIVILL. SERGE HAMEITA,
Sinisiä ja multia (J^
$5.00 TYTTÖJEN SINISIÄ HAMEITA
, • $ 1 . 9 5
öGc ALLOVER-ESILIINOJA
95c BUNGAI^OW.ESILnNOJA
35c
69c
$1.50 KRETONKISIA TALOUISLENINKEJÄ
• 95c
$2.50 SUURIA TALOUSLENINKEJÄ
$1.25
$2.50 FLANELLETTI-BLÄNKETTEJÄ
$1.95
$1.25 BRASSIEREJA, kaikkia kokoja g^^^'
10c HIUSVERKKOJA, hinta parilta . . ..
Koulukasvatuksen arvo maanvil­jelijälle.
Äskettäin on toimitettu tutki­muksia
maanviljelyssseuduilla eri
osissa maata sen seikan selville
saamiseksi, onko farmarille hyö­tyä
korkeakoulu- ja yliopistokas-vatuksesta.
Tämän tutkimuksen
tulokset jotka on julaistu Missou­rin
yliopiston Bulletinissa, osoit­tavat,
että paras harjoitus, minkä
nuori farmari voi tehdä, on hank­kia
itselleen yliopisto- tai ainakin
korkeakoulukasvatus.. Saatu tilas^
to osbitt^aa, että ; yliopistollisen
kasvatuksen saanut maanviljelijä
tekee enemmän rahaa kuin kan­sakoulun
käynyt ja että korkea­koulun
käynyt farmari niinikään
rahallisiin tuloihinsa nähden voit­taa
ainoastaan- kansakoulun käy­neen.
Indianan, Illinoisin ja ; Iowan
vuokrafarmarien keskuudessa toi­mitetussa
tutkimuksessa selviää,
että korkeakoulukasvatuksen saa­nut
farmari saa työtuloksekseen
keskimäärin 526 dollaria enem­män
kuin- f armari^ jolla, on aino­astaan
kansakoulusivistys. Y l i -
opistokasvatuksen saaneen keskin
määräinen vuositulo havaittiin 0-
levan 453 dollaria enemmän kilin
kprkeakoulusivistyks. saaneen ja
min völlen 9^79 dollaria eneinmän
kuik^ Vualjra^fig^ifjt^
635Jtansasilaisen farmarin tuloja,
Nebraskassa jossa 409 f arin arin
tulot tutki^ttiin, havaittiin, ettii
ne, jotka olivat käyneet korkea-k|
oulua, tekivät vuodessa 32.1 pro­senttia
enemmän kuin ne, jotka:
olivat käyneet ainoastaan kansa­koulun,
j a yliopistollisen sivistykö
sen saaneet 19.7 pros. enemmän
kuin koi-keakoulun käyneet,'joten
yliopiston käyneet ansaitsivat
51.8 pros. enemmän kuin kansa­koulun
käyneet.
Cornellin yliopisto on toimittar
nut tutkimuksen niistä, joiden
A^uositulot nousevat, y l i tuhannen
dollarin. Tulokset osoittavat, et-:
tä 5 prosenttia kansakoulun käy­neistä
farmareista sai nauttia tyÖ
tulonaan vuodessa y l i 1,000 dolla­rin,
- jota vastoin 30 prosenttia
korkeamman koulukasvatuksen
saaneista , kuului tuohoi^i luok­kaan.
Yliopiston selostuksessa
arvioidaan korkeakoulukasvatu k-senlolevan
farmarille yhtä arvok­kaan
6,000 dollaria 5 pros. arvo­papereissa
ja yliopistokasvatuk-sen
lähes kaksi kertaa niin arvok­kaan/
Edellä oleva tilasto epäämättö-mästi
todistaa korkeamman kou­lukasvatuksen
hyödystä,,, minlcä
hankkia lapsilleen, missä feuinkin
1 mahdollista. Se takaa läpfeUle pa^
''M