Canadan uutiset, February 25, 1926

              srvu 3 CANADAN UUTISET, PORT ARTHUR, ÖNT;,^OANADA, Torstaina, Holmik. 25, 1926
' CANADAN UUTISET
ftupmalainen eanomalehtl Canadaosa
5n Ilmestyy Jokaisena Towtaina.
Kustantaja
[ Tho Canada NewaPubli8hlnoCQ.
Brlck J. Kone, Llikkeenhoitala.
'Lauri Maunu, Toimittaja, y
TILAUSHINNAT:
; Canadaan: ?2.50 koko vuodelta,
il.50 puolelta vuodelta, .75c 3 kuu
kaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta-
Yhdysvaltolhin.Ja Suomeen: ?3.50
koko vuodelta Ja $2.00 puolelta vuo­delta.
i1^\yz »•
ILMOITUSHINNAT:
; 50 senttiä palstatuuraalta kerran Ju-laistuna.
PitemplalkaiBillo ilmoituksil-
\e kohtuullinen alennus. Hälutaantle-to
ja nimenmmittoilmoifukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. N a i Ä i iA
Ilmoitukset $2.00 korta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- Ja kilUaus-llmoi-tiikset
60c palstatuumaltai. Kuolonil-molt.
ukset $2.50. muistovarssylla 3.00.
S>TitymälImoittikaet $1.60. Avioeroll-uioitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-
/uettclot, lueuto-UmoituksJct y. m. SO
senttiä tuumalta, ,
Uutisten joukkoon aijötu^ötailmoir
•tuksista peritään 15 senttiä riviltä.:
Pienimmänkin ilmoituksen hlnta«on
60c. Postissa tulö\ia ilmoituksia el
h5'A'ftksyta velaksi tuntemattomilta.
• PoliitUsöt ilmoitukset $1.00 tuu-rralta.
Kaikki liikkeelle allotut kirjeet, t i -
iBukset Ja rahat ovat lahotettavat
o.cQitteella .
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Oni. Canada.
i Canadan Uutisista
lähdo mainittava.
Osotemuutokscsta
.•^lehdon konttoriin sekä vanha että uu
8i osoite.
lainattaessa, on
tulee ilmoittaa
CANADAN UUTISET
(Th© Canada Ne>iv3.)
The Fmnish Ne'«'.'5paper in Canada.
Published evory Thursilay by
"Tha Canadian News Publishing Co.
Erick J.. Korte,-Manager.
lÄuri. Maunu/E
Daily Nevs Bldr, Port Arthur, Ont
— HoliHikuuii 16 pmä täytti
60 vuotta ;N6w Yorkin Uutisten
toimittaja Antero Riisppa, Ame*
likan stiomalaisten sanomalclvtr
il 11 (»stf M V a n h i m |)i a. Ta m im mer k-kjpiiiviliisa
yhtoyde.sliii bän vietti
myös li'):nn('tta sanomalehtinlal-
Icv antautumisensa vucsijuhlaa.
Toimittaja Riip]>a syntyi Käl-vuiJIä
helmikuun .10 p:nä 180G.
Ivaytyiiiin ^nonie.ssa alkeiskoulun
la. lyseota siirtyi Jiini nuorena
imeliena Amerikaan ja tali vuon­na
IbOl "tSiirtolaisen" toimitta-laLsi
Superio rissa. Koi me vuol­ta
myöhemmin Iitin siirtyi; tämän
lehden mnkana HrGoklyniiii .la
sioltii nivöluMnmin Kalevaan,
^ilieh. Kun lehti . yhdistettiin
," Amerikan Kaiun kanssa Dir
lulhissa siirtyi Mr. Riippa taa­sen
toimittajalvSisinne ollen *l'iii-vaiehden."
tonnilt. . vuodesta 1914.
•'ilkaen kun tä.ma lelitt siirrettiin
SI nn e Ca 1 iim e 11 st a ja y h d is t e 11 iin.
''Siirtolaisen*' kanssa. Viitisen
\notta sitten' Mr Riippa snrtyi
X(>w Yorkiin .mista osti itselleen
kirjakaupan ja joutni :J'orei|,'n
baiifruage Information 13ureau
Il 1 mi s (m tl e-d() 11 an t o to im istun su o"
malaisen osaston hoitajaksi. A ' i i '
nie vuonna hänet kutsuttiin
" \ o \ v Yorkin futisten" paätor
mitta.-)aksi. jonka leliden johto­kuntaan
hiinon kuuhiimt useita
\ HOMO
Tunnustuksena suomalaisen
siirtokansan hyvaksj tekemistään
pal-veluksi.sta niy<)nnettiin toimit­ta
ya Riipalle tuonnottain /Suoma­lainen
A'alkoisei] Kuusun kunnia-meikki
vissa, toverit? ¥A, se on mahdo^
töntu — — —.Voidaanko sitten
ilopnksi kehoittaa kommuni.steja*
kaa n py rk i mä ä n t a sa -a rv o i su a-teen
' . ' l v i , . (M sitii kiliin, voida teh-dii,
silla komniunistitkiu ovat eri
asemissa. , niinhyvin oikeuksiinsa
kuin heille kuuluviin taloudelli­s
i i n etuihinsa niihden."
Sei V e m nn n e n ci ä t u s k i n k u ka a n
voi tulkita Vcnujiillti vallitsevaa
kommunistista tasa-arvoisuutta.
Siiomea viet/ellään tutkaisin Venä­jäni
vallan alaisuuteen.
CANADAN uUi;U- TISET
, Ia welcomed andreadln GveiyFinnish
hometin the Dominion. It is the only
, dlrect advortlsinf? medium for tho&e
' manufactiirers andl merchants who
wi3h to create and build a profitablo
and permanent demand fortheirprod-ncts
and morchandiso by the large
and ever gro\vmp Finnlsh^population
residing in Cnnada. Place your trial
- advertisemcnt and gct rosults.
Advertising ratos 50c per Inch.
. Political advs; !$1.00 per luch.
Advertisementsrmust reach our Of­fice
Wednesday'noon to appear on
Thursday'8 Issue.
Subscrlptionpribe in Canada $2.50 (^^ji.^u^-jf.y
per year, United States and/other •
eountries $3.50 per j^ear In advance.
Suomen vapaus- ja tasavallan
mitalit.
Entered as second ,class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, OntariOi Canada.
Prolessori Kmil \\ikstr(nuin
valmistamat Suomen vapaus- ja
tasa v a 11 n n n li t a 111; j i) t !< a : v a 111 o •
luMjvosto o l i himelta tilannut. 0 -
vat u l k o i i i H i l h i herättäneet an-vMUTim
huomiota. Xunpa on. <^-::
-im. Xe.u' Yorkissa sii.ntsevnn.
ma a j 11 n a n ii i e i • k i 11 i m m a n n u
mismaattisen vhdistyksiMi ulko-m
a a n u s H s l o n johtaja AVdJiam
Lansrdon lähettänyt
p r o f . NVikstromille. jotii hän nr
mittaa "Suomen mitalitaiteen
K u t (" n t u n ett ua, f m ' t y oi ;i i s t en
ja i)ien\iljelijiini" niinellä toimi
A'ien kommunistijohtaji.en tar-koituKsenu
"yhteiskunnallisen"
vallankumouksen ohella myö'^kln
Suomen itsen<nsv.\ d<'i' tuhoami*
' ve n j a • Suoni en 1 i 111 ä ni i n e n. t a k a i -
.m Yeiia [an Vneuvostoliittoon
riiman mukaisesti ovat komiinr
'iistijohtaiat ja heidän sanoma­lehtensä
toimnieft "Pahana"
asteena o n kuit enkin oJlut se, f'l"
\(\ suoinalaisissfi tyotateke\ issa
tai on p I) 11 ssa v i e 1 a o n '' v ji i st oni a i -
nen Suomen itsenäisyyden puo:
kistus'' . vallalla, : kuten Suonien
kommunistisen puolueen edusta-ja
"yleiskarjalaisessn neuvosto­jen
edustainkokouksessa" on
valitellut. Tämän itsenäisyyden
\aisio s.iniom kuin "Venäjän pe­rnaan
bolshcvikion valtiollisia tar
coituksia."
Helmikuun 28 p:iiä 18:55 ilmes­tyi
painosta n. s. Vanha Kalevala.
Tätä päiviiä, helmikuun kahdck-sattakolmatta,
on tuon tapahtir
man muistoksi alettu viettää eri-t\
isenä Kale\nlan ja Elias Lönn­rotin
päivänä.
Kun Kalevala 01 ajastaikaa
sitten ensi kerran painetussa a-snssa
naki päivän valon, herätti
se ainoastaan rajoitetussa, piiris^
s i i s a 11 o 11 a v a m p n a h n o m i o 1 a. II a r -
va silloin vielä käsitti m i n k ä ar­voinen
merkkitapaus tämä oli
suomalaiselle kirjallisuudelle ja
s u o m a 1 a i s e 11 e k i e 1 i t u t k i m u s t y ö 11 e;
Vielä, paljoa harvemmat oivalsi­vat,
etta Kalevalan ilmestyminen
oli m er k k \ ta paus laa j(,Mn m a ssa k in
mielessä, että <e tulisi s.iamaan
lukija- : ja ihailijapiirin loitolla
S no m e n j' a j o j e n u I !< (»p u o 1 e 11 ak i n
ja e 11 a se t u 1 i s i ai k o j e n kuluessa
kjianncttävaksi: kfiikille m.aail-nuni
si\ ist.v skhdille Vasta jälki­polvet
ovat jossain määrin alka­neet
fa.Tuta mikä a a rre Ka lev ala
tosiaan on ja millainen arvo .sil­le
on annettav a
.Mika on siis Kalevala ja miksi
meidän m annetta va.sille k i i N t ä -
koka armaan Suomemme kevui-sessiiHtieitfÄellisyydessään,
kesäi­sessä
vapaudessaan, .syksyisessä
runsaudessaan ja talvisessa pulr
toksnudessaan, aina. yhtii, viehät­tävänä,
3'htii tenhoavana kuvas­tu
\-a n s i 1 m i e mm e e t e e n K a lev a 1 a n
säkeistä.
Illlllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllliilllllllllllllll^
Miksi tuntuu jokainen sae Ka­levalassa
niin tutulta, aivan kuin
meistä itsestämme lähteneeltä;
miksi ovat sen .runokuvat kuin
osa meidän henkeämme, o-^a
meidän vertamme'' Sen me käsi­tämme
illnan muuta, kun tiedäm­me
miten Kalevala on syntynyt
Se on .sana sanalla, säe säkeeltä
koottu suoraau kansan suusta.
Ei voida kenostäkäan henkilöstä
sanoa, etta hän on Kalevalan
tekijä, ktlten kaikista muista
kirjoista puheen ollen voidaan
sanpa. Kalevalan on tehnyt, tai
oikeammin laulanut, koko Suo-men
kansa kokonaisuudessaan.
Muistitietona ovat sen runot säi­lyneet
isältä pojuille polvesta pol­veen
satoja ja taas satoja vuo<^ia
Nälkää nähden la pettua purren
011 su om a la i nen r n on oi a u la j a. a a r-rettansa
vaalinut. tule\ilJe pol-
A^illejdlöa perintöä kartuttanut.
Eivät ole sodat, ei pedot, ei suu^
Lähety-skulut postin kautta sumniilta alle ijöO.OO ou 15e.'
Siitit suuremmilta, summilta ei mitään kuluja peritä. Säh*.-
koteitke ovat kulut ij^-i.^O kaikilta summilta. - - • "
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan «eka lähetta-;
jän osoitteella varustettuina osoitteella:
FIRST NATIONAL BANK
HANCOCK, MIOHIOAN,
Varat yU $3,000,000-00.
Kirjoittakaa suomeksi, meillä on viisi suomalaista
liikkeessämme. '
Iret vmno\uodet eikä surmat kai- n e n maailmassa hcuf^nttaa Totta
ken nimiset voineet tata suvusta on. mitä Ahlqvist Lönnrotin
toi\oval k(mimunistit )natön en^^i s i j a kaikkien'suomen-haihduttaa
"valistus
lonkin"
kuitenkin voivansa
Vena jä-y stavii II isella
t\ oi kihu.
l'u.s'impana esimerkkina kom-niunisriiolitapen
täniansuuiuai-sosta
. toiminna-sta. mainittakoon
komnumiit en n\ kyisen väliaikai
s<'n paa-.i.nienkonnattajan, oulu
laisen "Pohjan Voiman" 1">
n-ssa 21 1. julkaistu kirioitus
"XtMivosto-Venäia la "^uomen ul­kopolitiikka.
Lenin viitoittanut
k i e l i s t e n kir i a l l i s(nnleu tuottei-i
den jouko^^sa" Niirna k. v s y n i Ak
set vaatisivat, tullakseen i^erus-^
t e e l l i s e s t i v a s t a t u i k s i , kokonai'!
sen teoksen tilan seka jutkaai'
kai.sen työn niihm vnsiaa.ialta.
Tu^^^a kirioitukse^^sa. lonka laa
juud*'11 su pist < 1V-a l. ma hd o 11 isi m -
mau valliin ahtaat palstat seka.
sanf<en ralOilettu aika. tahdonr'
mokin kaiuta näihin k\ s v u i v k > i in
mita • suppeimmassa
sukuun >hä karttuvaa ja paisu­vaa
runon vuot,1 tv rehdv tta<i, sil­l
ä " mahti ei mahdu maan rako-hon,
joskin mahtajat menevät ''
.Mutta \aikkn]<in luiiu on asiair
laila, vaikka Kalevalan runor
naui ovat vuos"-atoja s,iij\neet
kansan suussa, ei meillä uv kv-,
p o l V e n s u (vm ai a i s ill; i. k u i t e i vk a an
olis) nvt Kalevalaa yhtenä ko­konaisuutena,
kirjana. jonka
aarteista niillom tahansa voimme
nauttia, ellei EUas Lönnrotia oli-
Lsi ollut. Elias Lunnrot ja Kale
Kki.
pitempi kaikkea muuta kansaa, antoa ansaitsevana, kuin.me t^sen
mies, joka on Suomen kansalle vanhemmiltamme saimme,
lahjoittanut, aarteen, jonka arvoa
ei kullalla voida mitata ja samal­la
'tselleen j)y.styttän> t muisto­merkin,
jota ei koi syö-eika. ruos­te
i'aiskaa. vaan joka .säilyy yhtä
kauvan kuin. vksikin • suomalai-
Canada siirtolaismaaiii.
muNfoksi pitämässään puheessa
lausui: "Luonnotar ei valitse
lemmikkejänsä säatyvn katsoen,
va.iu ou monesti pistänyt aatelis­kirjansa,
oikean ;iaioudeu- lahpr
kirjaii, senkin lapsen kapaloihin.
:]oka f.'irsi uniansa makailee mata­lassa
mokissa, karstaistcn kurki-1
liirren- alla. Tainan aateliston e- j
tev-in - tunnusmerkki on rakka­us."
Silla rakkaus oli se poimin,
loka autoi Lönnrotille: vormia,
k 1 > s t.; i v vn-11 i I. j a u s k a 1111 st a s r i o r 11-
taa ja loppuun sa.itlaa se jatti-
Li, ikcmijrb s lialle lv. Auerm^a^nj-, M3 0 .
k a on usea m paan otteeseen •ol.es-k-.
ellut Canada-ssa ja tutastunut
täkäläisiin, oloihin sekä nvt äa-kettä
\ n: im a tkustanut kotimaa han,
jon Tltalejiteen kirjoittanut aftik-
Ikelisarjan yllämainitulla •otsajr
'keella
selkoa niistä
syistä, jotka
muocossa. kuitenkin siina mä.inn ; Lustv o, jonka lulpksena meillä
tietd molempien kansoien vhtei' ; hahia .itellen ainoastaan j o n k m - Milaufuueet v h l n.M " H kansallnnn vlpeytemme,
työlle " Kir.ioittis cm päakolidil^ laiset ääriviivat unlnn annetta*-; \ ^ ..11^. Kalevala - rakkaus
taan seuraava Sjuouii sai " t ä > -
(lelljsen jisenaisvystunnustuksen
Ve nä j äri liölshe vi k 1 h allit u kselt a,
jonka johdossa oli Vladimir 11
jitsh Lenin' Lenin "on viitoit
tanut tietä' molempien kansoji'"
vliteistyolle .idkopolitiikankin a
lalla " Suomen " ^ allassaolev ien
viin vastauksiin
Kalevala ou
koelma
teen la kiet ontuneet toi.siiusa,et ta
nieidan. on meikein mahdotonta
a. - 1- a K iv a 11 S; S u o m e e n ^
s e n kovla karsiuee.seen kansaan
.l<i -en i k i i h r i u a a n k i e l e e n riospa
johtajaksi". vilpittömät onuitte-1 on harloitettava politiikkaa,jo-
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET. I
Tö help preserve the Ideals and
•ssacred traditions of .thisj, our adopted
country, the Dominion of Canada: To •
observe its lavvg- and insplre. others] ^'^^^^"^^»'<i"v e t e n k l il
to respect and .obey .thcrn: To strivo i j o i d e n e s i t y s on n i m r i k a s la v k -
.nceasmgly to ^t.icker the Pui,no'si^-^^^ selväpiirteinen ja
.sense ofdvic duty: In aU ways ta afd '
!'i mak.ng this country greater and ' •i<'^^^'^'" l i i l l U V s s a luonteessa on
lunsa sekä kii-joittanut hauen y i.
lama nuttujen m i t a l l e n s a lohdoa'
ta m. m. seuraavaa : "Minun on
ilma i s t H V a. .: k u 1 nk a iloinen oi en
omi.si:ae.Rsani ne y ksityiskokoel-m
a s s a n i . N*e o v a t n u N s t a n t e o k s ia
takasivut.
ka yha enemmän (kuin -(Minen
niin taloudellisesti kuin pointti^
letter. than we found it.
" E l ä m ä oai kutsumiLs.
Ma:5zini*
Ullin \aliton tunne ]a aati .Mi-
I nulla on nvt viisi: mitalia n ne.
I edellisten lisäksi oiuistaii: m m .
i T u r un yi i o piston, T u r u n h o v 101-
keuden ja Vaasan kaupungin mv-talit.
"Avaruus on laaiempv kaiu
mielipiteemme
Thorean,
snta. »1 IL D.' Tasa-arvoisuus ^ kommunisti-valtiossa,
— " K a i k k i mita saadaan ti<»
ta ä o 11 11 etam isen arv ois» a.'' —
L. Wallae<^.
— " M . u ä loivoLsiu olevaksi, .«v
kä ollutkaan, ty^d^t|tä.l. uunua
— Brovrning.
. — Ivaikki:elama on mu.^cii.kkjn,
.JOS :sitä ko.sketeilaan oikein j a
omtuvavSti.
Mikään oi voi olla kaunista
ylema.tta totta.
O n parfmfii ystävällisesti
vaieta knm imIma epäystävälli­sesti
totuuttiu "
— Itsepäinen mivs ei: pidä. pää­tänsä
vaan Jumen päänsä pitää
l i ä j i e t . HM
:• -— Paras keino henkisten kyky­jen
harjoittamisek.si on antaa a-jatuston
toimia nopeasti ja voi-ttiakkaasti
niä<ärättyjen tuutien
aikana paivässä ja senjälkeen
A.sken pidetyssä Vonajan kom;
munisti.son puolueen j H i o l u e k o k o -
ukses.Sii joutui ankaran arvostf
luu alaiseksi er.ii.s Sino\vjev\'in ar­tikkeli,
.lo.ssa . s e l i t e t t n U ; el ta IH:
su>arvoisuus muodostaisi tivkyi­sen
aikakauden ]»erusaatteen ja
e t t a koko "^iikakauden t i l o s o t i a'
tarkoitiaisv Europan kansojen
taistelua tasa.-arvoisvuuieiNta. Mui­ta
tasmalhsemmm • pernsteh Ka­li
nm, N<Hivo.stohiton presidentti,
vait.toen tasa-ai-vnisuuflen toteut­tamisen
mahdottomuudesta Ve-
Tiäjailä puhee>^saan. jonka ydin­kohdat,
fsve.strian :ia l*rawdan
mukaan ov.rft seuraavat
" Voimmeko puhua talonpojille
tasa-arvoisuude.sta! Ev. s!ta em­me
voi. Sillä si 11 o 1 n1i a n h e a Ik a i '
slvat vaatia samoja oikeuksia
k u).u ty ö lä isi 11ä o n. M uit a .s<^ h a n
on n\stinidassa koA-liälistcni - dfk-tatiiuvin
kanssa. Voimmeko sit^
ten muistuttaa työläisille tiisa-arvoisuudesta?
Ei, .sitä emme
voi seuraavista syistä : kun Kom­munisti
ja puolueeton työläinen
r e i s t ä h ei d a n ; se fkk a vluist a a 11,
iieidän taiste
hiitt eloista iin se kä- ',. 1 auTuii;" • ^et tä
•riiiekan: inahdilla. :hiutta:: 11^
heidän V ; jokapäiväisistä ,aherte*
luistaan ja edesöttamisistaap.; 1-Ur
n a i^en a 1 a n ka n a kul k ee.; mcl k ein
v o s t i k i n . Inttää meidät yhteen" koko 1 unokokoelman lapi kuvaus
Venaian kanssa 'taistelusta Sammon (uuistamise^ |
Suomalai!^et kommuni.striohta-1 ta. lOmme tassa ka,> senlahem-lat
.1.1 heidän v enalaiset ohjaa pm-1 mm selostelemaan Kalevalan *
sa pitävät Suomen kansaa kovin-nojen sisalfoa. silla se on. tai a i
huonomuistiseim ja — typeränä, nakin t u l i s i olla. tuttu kaikille
_ — _ — — — . suomalaisille.
! .Juoni ja, tapahtumat Kalevalan
I rUiioissä •lienevät^ kuten sänxDttu,
tuttuja, aiuJikin
von tuonnottampl-[.suomalaisia
lut vsosialidemokiaattisella am juen pintapuolinen kansalliMH-.
mattiyhdistyksella edusta jakoko- pukseinme tuntemus ,niin suotava
U.S. jossa • polidittun.
eiMnlhuen. runoko-, . . .... • .; i,n-v--^
:. ; ' • t a i a t e l l a Lönnrotia henkilönä .la
Sen runot keitov.it | ^.^^,,1 hi'ti, kun joku 1 •nilaistmme taman saman suuren
nialaisten mu.na.staruston ^ • ^ • ^ l - ^ ' ' „ , ; , , i t , e , Lönnrotin, hvpalitavat
r a 1<kaude 11: sinkauttaa, .kipxingiisä
ajatuksemme hauesta Kalevalaan Kah^valan s. i K e i s t a meidänkin
emmekä enää sitten Lönnrotia !H)ve"inme, min etta edes täällä
muistakkaan Emo Leino olikin kaukana kotoisilta rannoiltamme
aivan oikeassa sanoessaan Lonu j oi>pisimme lakastamaan isäimnn
f i'oT'a,: "kalevalaiseksi
Pesäero sosialidemokraateille
ja kommunisteille.,
Helsingissa
siuurelle osalle
alutta lanm tollai'
mihin toi- kuin- se:k i n. • on ^ :ei •; oi e /riit t ä \>i. ;.Se
menpiteisiin sosialidemolvraattien ei nimittäin eclellytä mitään eri-vihdonikin
olisi l A h d y t t a v a sen koisempaa syventvmsita Kalfva-heillc
hape.illisen asiantilan joh -loan Sellaisen suiinuittaisen ' i "
dosta, etta kommunistit vksnival 'doM saavuttaa ken tahansa hat'-
tiama o\<it pitäneet komentoa hätaa lukemalla sen ')(> runoa l/r
ammattijarjostossä. vankka j a i - | p i .Mutta täten lukenuilla on
jeston euemmisio on sosialidemo- llukija jaanyt osattomaksi • n i i s tä
kraatle.ia Inioninaisista suorastaan ainutlaa'
Kokous teki useita kommunisti'jtuisista aarteista, mitka katkey-va-
taisia paiitoksia Niinpä paa-jtvvät Kalevalan sakeisiin ja jot'
tet.vnn vaatia, että ammattl.iarjes
päästää ne lepotilaan .seuraavaan ovat samassa; työssä, maksetacyi
päivään saakka.
. — Valta dn kaikkien ponnis­tusten
KUuri päämäärä. Mutta
vain jalon luonteen avulla voi
ihminen saavuttaa lienkilöllisyy
den, joka on k y l l i n voimakas
vtöikuttamaan ihmisiin ^ia kansa'
kuntiin.
kom m unis t i Ilo k u ud enne n. j a pu 0 -
lueettomalle -kolmannen jialkka-ustaksen
niukaan: jos te tunnus­tatte
. tasa-arvoisuuden. tulevat
puplueettonjat työläiset jo huo­menna
vaatimaan, että lieidät
saatetaan kaikissa suhteissa sa­maan
asemaan kuin konimunis*
titkin. Jilutta onko 550 ajatelta-t
tön puheenjohtajaks, on valitt.a-
V a se l la 1 nen h en k 11 o, jo ka toi m 1 i
sosialidemokraattien hyväksymi­en
])eriaattenien mukaan. Edek;
leen paatti kokous vaatia, että
a mmat tl järjestön edustajakouk-
.sen on peruutettava aikaisemmin
tehty paatos ammattijärje.stön
1 iitthm 1 sesta kommuni{<tiseeu am-mattnnternationaleen.
Sitävas­toin
edustajakokouksen olisvpää­tettävä
liittää Suomen amamtti-järjesto
.'Vmsterdamin ammatilli­seen
i n t er n a t i on ai e e n j a ] )id et t ä V/ä
huoli siitä; etta täma. päätös inyos
pantaisiin täytäntöön.
Joka tapaukse.ssa on kokous 0 -
soituksena ; silta, että. niinkuin
sosialidemokraattien ^ pää.*ääncir
kannattaja sanoo: ••Ammattijär­jestössä
kuluneena viitenä vuote­na
vallinnut kommunistinen po­l
i t i i k k a on vi hdoinkin a vaunut
sosia lidem ok ra atti sen ammattiyh­distys
vä(;n silmät huomaamaan,
miten ammatillinen liike maas­samme
kulkee l^vohti rai>piotilaa,
jos siinä edelleen sallitaan jatkua
sen bolshevistisen politiikan,Jon­ka
tarkoituksena on saada maam­me
ammatilliset järjestöt tuke-ka
tulevat oikeuksiinsa yihä.suu-
^>mmassn määrin ja saavuttavat
yhä .syvemmän kirkkauden ja
loiston kuta useammin ja kuta
taruhehki
loksi. jonka persoonallisuus peit­tyy
min täydellisesti lumen jäl-
1 ilaiskokoisen elämäntyönsä ta.ik-
•se, ettei hauesta jaa jalelle muuta
kuin nimi, kuiu: miehen varjo,
llanen on sima suhteessa käynyt
samoin kuni vanhan Väinämöi­sen
laulupaadellaan: kaukaa kat­soen
suli hänen liahmonsa nim
viiteen, harmaa n kiven kanssa,
ettei outo luullut siina niitarm ih­mistä,
ole va nk a a n. v aa n että, k a ilr
k i oli 1 1 k a r m a a t a k a 11 i o t a.
Samoin sulaa myös Elias Lönnro­tin
personallisuus mm yhteen
Kalevalan ja koko suomalai.sen
kansallishengen kanssa, etta har­voin
muistetaan häntä enää suo­malaisten
kirjcLilijoiden joukkoon
lukeakaan,"
Se työ. minka Lönnrot Kaleva­lan
- runojen kerääjänä ja ko­kon
n p a n 1 j an a s u or it ti, o n tosi a a.h
jättilaistyo. Uunoja kerätäkseen
hau teki kaikkiaan yhdeksän eri
matka a ulot ta.en ne san^e n 1 aai*
jallc alalle, jopa Suomen rajojen
ulkopuolellekin seutuihin, < missä
suomea puhuvaa väestöä oli. ku­ten
Kannanlahtccn. Kuolaan ja
maata, suloista Suomeamme, sen
kansaa, josta itse olemme hliaa
ja • vertii. seka auhnkieltamme/
j o k a: k a u 11 eu (1 e SS a . v u i 11 a a k a i k k i
maailman kielet ja jota meidän
o n t a a 11 li. x\ e r a a I la m a a 11 a v a r s i n -
Teliltyaan ensin
> hyvin tunnetuista:
ovat. aiheuttaneet vSiirtolaisuuden
suureri lisääntymisen Canadfian
viime vuosina m. m. Suomesta,
Mr. Auermaa käsittelee eräitä
Ca n a d a n s 1 fr t o 1 a i s a set u k s en • t ä r"
keimpia> kojitia, ni. m. määräyk-s
ia. i oi d e n m u k a a n . n u de n • t u l ök-kaan
on omattava sukulainen t^i
tut ta va, jonka luokse menevät
seka tvydyttavdt takeet työn­saannista
Canadan • nykyinenkin siirtp*
laispolitiikka tunnustaa tarpeel-lisnuden.
lisata maan asujamivstoa
uu.silla .siirtolaisilla.' jatketaan
kii-joituksessa, ja johtavan^>peri-aatteena
on valinnaisuus ja py:
sytteleminen todellisten taloudelr
listen mahdolli.suuksien pnitteis-sav
s. o. j>äahuomio kiinnit-ctäan
tulokkaiden fvysillisiin ja mo*
ra a lisiin ominaisuuksiin j a kyke"
neväisvvteen henkkia toimeentu*
kin hellien vaalittava kuten py- lonsa vallitsevissa oloissa. MSä,
haä oerintoa, joka meidän tulee
voida j a t t a ä vielä lapsillemniekin
yhtä pvhanä ja turmeltumatto­mana,
yhtä arvokkaana ja arvon-rääviä
näkökohtia ovat siis>;knn-.
toisuus ja maan vastaaottokykyi-syys.
Lähemmin katsoen Canadan
suuremmalla nntautumuksella ^a|^^^^^p,ii^aikkea Vienan Karjalaan,
tarkkuudella näihin iki-ihaniin, j^^j^j^^ j^^^^^^^ matkat olivat v ai-
Suomen kansan sydame.stä esiin L^.j..j A onnia kysyviä ja joskm
pulpunneisiin runoelmiin syven-, ^ ^^^^ suurta taitoa sopivien
nvmme.
E i missään helise Suomen kan>
nis kieli ihanammin, ei runo solju
suldvampana. eivät sanakuvat ole
sattuvampia kuhi Kalevalassa,
Me unohdamme melkein lukevaTn'
me jotain, tuntuu kuin kertai-simnfe
vain omia tuntemuk!5iam*;
me, omia mielikuviamme, on kuin
tuntisimme onian 'suomalai.sen
.sydämemme sykinnan jokaisessa
runo p oi j e n n o ss a, k u i u i t s e k u v ai -
lisimme omia k.ir.simyksiänmie ja
pettymv ksiamme, omia ilojamme
laulaisimme. omia surujamme
Roittelisinime. Näennne Suomen
kesäisen taivaan kaartuvan
päämme päällä korkeana ja puh­taana
kuin Jumalan ajatus, kuu­lemme;
käen kukahtelun kotikoi-vun
lehvien seasta ja ohitsemme
hypähtelee metsäpuro knkkamä-tästen
lomitse kohti päämäärään­sä
sinistä sitjäjärvcä. .Näemme
r u n o 1 a u la j a i n . 1 öy t ä m i s e ss ä j a r u;
nojen muistun kirjoittamisessa,
oli täten hankitun aineiston jär^
jestäminen; kokoaminen ja ylr
'leen sovittaminen siinä määrin
vaikea tehtävä, ettii. siihen tuskin
olksi . ku Ivaan muti pystynytkiian
kuin Elias l>önnrotin tapainen
«<]ilaiseen työhön erikoisesti ar­moitettu
. mies.
Siksipä onkin oikeus ja koh-^
tuus. että samalla kuin 28 :s hei
mikuiita on. omistettu Kalevalat
lo. se myöski n on pyh it et t y Kale-valan
isän, suuren mahtajan Eli­as^
Lönnrotin muistolle. Älkää m*
me milloiiikaan lakatko rakkau­della,
kunnioituksella ja kiitolli­suudellamuistamasta
Paikkarin
köyhän räätälin Eliasta, joka poi­kasena
pahaisna sai ker,juupussi
olalla käydä, parempiosaisten . 0 -
villa almuja anomassa, mutta jos­ta
sitten varttui mies .päätänsä
•M
W
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspantin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
Ai/
m
4
1
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
aryo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä. . t
KURSSI ON TÄHMH
A
m
SUOSIEN ^kS's&KAA CANADAN DOLLABISTA.
Saikki lähetykset osoitetaan postin iautta, joa öäh-kösanonialähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-inaksu
on ^$3.00 seuraavassa luetoltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut' rahalähetyksille on
40c summille |40.00 asti, 50c aummille |50,00 ^ti»
75c. summilla $100.00 asti. Jokaiselta seve^avalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoisknrsda isoille lähetyksiUo.
Läheitftessanne rahoja tulee vastaaaottajaa Ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tir-
PORT AÄTBUR, ONT.