Canadan uutiset, January 8, 1925

              1.1
1 1 1 -
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
4 .
4 r
o
Eudora S. Bumstead.
E n g l . kielestä suom. H.-T—non.
s 3 Ä ' *
11
34
^ ^ ^ ^ ^ ^
1 T TtU
•Hl
r 4*1
-«•«ta»
Hänen kotinsameren rannall' on,
hänen, -kaipaavan nuorukaisen,
missä laineet käyvät karkelohon,
on tuuli kuin keijukainen.
"Äiti, ma tahdon pois", hän kuis-itaa
noin,
*'Tää k o t i on ahtahin, mi tietää
- V o i n , ^isäijj
tämä pieni, ruskea maja
tämä vanha, ruskea vaja
alla omenapuun."
' ' M a tahdon nälidä idän j a län­nen,
m:s kodit uhkuu kauneuttaan,
ja konsa ma löydän kaunihimman
sua saavun ma noutamaan.
Tuon vuodessa ehkä ina löytänen,
niin ijäksi käymme pois iloiten,
iää ijäksi ruskeamaja,
-uä vanha, ruskea vaja
alla omenapuun."
N i i n hän k u l k i itäiin ja länteen,
vaan ei onnea saanutkaan,
sai nähdä hän maita kukikneen,
kodit kaunihit loistofisaan.
On haaveita unelmat, nyt tiesi
hän sen, ' *rf,g||Q
n i i n k o t i i n käy tie jällehcn,
pieneen, ruskeaan majaan,
vanhaan, ruskeaan vajaan,
alla omenapuun.
Käy iiiti vastaan hymyillen .
ilo rinnassa, sydämessä:
" k o t i ! missä löysit «en
sa lapsikultani, missii?"
" A h . äiti, koti maailman herttai­sin
tämä. pienoinen täällii j a suloisin,
tämä pieni, ruskea maja.
tämä vanha, ruskea vaja
alla omenapuun.
f
% 9
matkustavista matkusti 7,058 ensi
j a toisessa luokassa sekä 7,067
kolmannessa, itäänpäin matkus­tettaessa
olivat vastaavat luvut
3,360 j a 5,354; ensi-, toisessa- j a
cabin-luokassa matkusti yhteen­sä
10,41 henkeä sekä kolmannes­sa
luokassa 12,421 henkeä.
Uuden siirtolaislain siirtolai­suutta
rajoittavat määräykset
vaikuttivat sen, että vuoden 1924
aikana kuljetettiin länteen päin
v a i n puolet vuoden 1923 matkus­t
a j a määrästä, k u n taas itäänpäin
matkustavien ^^ikumäärä on huo­mattavasti
suurentunut, johtuen
tämä tietysti siitä, "e^tä Ruotsin
Amerikan linjan maine on Eu­rooppaan
matkustavanyleisönkcs
kuudessa sekä vakiintunut että
k a i k i n puolin hyvä. Menneen
vuoden toiminta joka suhtees­sa
tyydyttävä vaikka saavutuk­set
ovatkin edellistä vuotta jon­kun
verran pienemmät, johtuen
tämä j u u r i länteen 'päin suuntau­tuvan
matkusta jalii.kenteen.supiK-tumisesta,
siis Keikoista^ joiden
ledessä ollaan voimattomia.. 'Mat-
' kustavan yleisön kannatus ei^
suinkaan .ole pienentynyt, päin
vaetoin.
K a i k k i merkit viittaavat sii­hen,
että Eurooppaan kohdistuva
matkustajaliikenne nyt alkavan
vubden aikana tulee olemaan, eri­koisen
vilkas. Niinpä esim. saa"
l)uu joka päivä paikkatilauksiä
moottoria! us CJripshol mille. Sa­in
o i n o n o t e 11 a \^ a 11 u o 1 n i 00 n, e 11 ii.
kolmannen luokan lippujvintoja
kohdannut 20 prosentin alennus
sekin sangen tuntuvalla tavalla
k i ih o i tta a m at k us tn sh a l u a. Tästä
alennuksesta, kuten lukijat vär­in
a a n k in m u i s ta v a t, Raio t s in A m e-r
i k a n linja ilmoitti joku a i k a s i t -
t e n. N e, j o t k a o n s i Is e \' ä ä n ä. j a
kesällä aikovat matkustajat van­haan
kotimaahansa tekevät Aqi-saasti,
elleivät l i i an kauan viivyt­tele
paikkoja tilatessaan. Varsin­k
i n Ruotsin Amerikan l i n j a n hyt:
tipaikoista on suuri kysyntä.
Seuraavia kirjoja on nykyään saatavana Canadan
Uutisten kirj&kaui^dAta:
U'AKi Testamentti (^Jusi s u o m e n n o s ) . . . . . . . . . . . . . . ,75
" (vanha " ,) 65
il
ii
• • • • • V • • • •
« • • « « •
•' • • • «'
Herran Tulen Kantaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .^^00
B i b l i a j(Pienempiä)
(Keskikokoa)
^ Xsoja) • . . . . . . . . . . . . . . . . .
LiJusi Postilla; (Laestadiuksen)
Pyhä KaipuTi
Kansallista Itsetutkistelua ..
Minkä Mitäkin Italiasta . . . .
Vieläkin Siitä Ajasta
Tiellä . . . ; . . .;
• • • • •
I-.
4 ^ -r^~Vt^
V,'^ti'~-'J.-r
S ii
- l i i
OSASTO
Vehnä- j a pellavaseikoituksen
kasvattaminen.
« « • a • ' « i '
Mitä on kuolema 1.75
That Printer of TJdell's ^ 2.00
Pyhäkoulun l a u l u k i r j a (nuoteilla) 3.50
Martti Luther . . . . . . . . . . . . . . . . .
Amerikan Suomalaisten H i s t o r i a .
P i n n i n America y
Tarinoita Amerikan Suomalaisista
Kaivannosta hautaan . . . . . . . . . ..
Pienestä pappilasta . . . . . . . . ..
E i sitä voi koskaan tiet-Jl?. . . . .
Paimen j a lampaat .. i . . . .
Munkkikammio . . . . . . . . . . . . ..
Sianhoito oppikirja . . . . . . . . . . . . . . .
K a p i n o i t s i j a . . . . . . . . . . . . . . . . ; . . ^,
Michiganin Kuparialue j a suomalaiset siirtol 1.00
Biologia 2.00
M i k s i tahdon olla suomalainen 1 85
Englantilais-Suomalainen Sanakirja (Arminen).... 3.5'"i
. . . . . . ..
. . . . . . 4 .
. ••....
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
- 11
1'
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
j^-ij 1.11 4- t H
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
II
' ""j ^^t^ '-^ r - .w™»SS»W:**-S-is<! 1 t r -
" '**^ * * '^-'.i"» rm-ij rjniijifai .tiEraL
, j 1:^. iiT"i(|ir!iiffrfmi- TJrfi
ovat mainioita ruokia emälanr
i . * ^ . ' " " , " ' " ' ' ^\ ' V " ' ^ . :paille talvella. Jos näitä ruokia
hnaa kasvatetaan yhdessä ya 1 ^ « ^
t ^ i -vr- syötetään rnttavasti, eivat n e i a -
1 M T i h t e ) ^ *
1 T-j*li
NUMEROT PUHUVAT.
Vehnällä j a pellavalla tulee ole­maan
hyvä kysyntä ensi vuonna
nykyisen katsanteeii invik-aan,
ilmoittaa • l^hdysva 1 tain maan vi |-
jelysdepartmentti äskeisessä jul­kaisussaan,
j a siis vehnän ja pel-lavasekoituksen
kasvattaminch
ensi kesänä lupaa hyviä tuloja.
Vehnä- ja pellavasekoitukseri
kasvattamisessa onnionta hyvää
etua. Ensiksi, että se poistaa rik-karuoheja
pelloissa paremmin
kuin vehnä taikka pellava ylcsi-nään.
Viljan korjuukulungit
ovat pienemmät jos pellavaa jn,
ve
tulot ovat suuremmat. ]\Tinneso-ta
n m aa n V I j e ly s opis to n ko ke mu s
on näyttänyt, että tulot tavalli­sesti
ovat noin 5 pros. taikka 10
pros. suuremmat. xMaanvil.ielij.it
Goodhue kauntissa. ^Minnesotas­sa
ovat sitä kasvattaneet jo use­ampia
vuosia hyvällä menestyk­sellä.
Tätä sekaviljaa kylvetään sa­malla
aikaa keväällä jolloin ke­vät^
vehnää kylvetään. Joskus
se onvsuotava sitä jonkun päivän
hiljemin, jos kevät o n kylmä,
sillä pellavan taimet voivat kcuk
la jos kovat pakkaset tulevat sil­l
o i n kun ne ovat vielä hyvin i)ie-niä.
Sekoituksessa käytetään 28
paunaa pellavan siementä ja 30
— i 5 paunaan velmän siementä
eekkeriä -koliden. Vähemmän
vehnän siementä on käytettävä
kuivemmilla seuduilla kuten Da­kotan
valtioissa j a muualla län­nellä.
Pohjois-Dakotassa tavalli­sesti"
käytetään noin 20 paunaa
pellavaa j a 20—25 paunaa j\Iav-quis
vehnää eekkeriä kohden.
• • « •
• « • •
«.« •
Suomalais-Englantilainen Sanakirja
S a n a k i r j a (Rekonen)
Katekismus .. . \ . .
Raamatun historia .
Pyhäkoulun l a u l u k i r ja
Eläinten lääkäri . . . .
English-Finnish St. L u k e . . . . . . . . . . . .
Punanen kardinaali . . . . . . . . / i . . . . . .
JMuuan katuvallan kumous . . . . . . . . ..
Suomen Perustuslaki j a Hallitusmuoto
Kaukomieli . . . . ..
. • « • •• •
• • • # • • « «f.*. *
Undying Fire 1 2.00
The Sampo . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.00
L i f e and Ileroie Deeds of R o o s e v p i t . . . . . . . . . .•. . . . . 2.0()
F i n l a n d and the F i u n s . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.00
Sionin K a n n e l . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . : . 1.00
V i r s i k i r j a , virret ainoastaan ; . . . . . . . . . , . . . . . . . . . .75
V i r s i k i r j a 50
Onni Kalpa, k i r j . J . Hammer $1.75
Kalevalan Avain, kovissa kansissa 3.50
liauhan Sointnj?. nuottien kanssa . .'. .. 2.50
Cnlliers New Pliotojjrapliie Hist. of tK? V . }rl
Opiksi ikä eletty
V i r s i k i r j a , evankeliumin kanssa
"n
— 9
fr
e u -1.1 C
"S"
rv. »»Jt,^^
B
Ruotsin Amerikan linja kuljetta­nut
viime vuonna 22,839
matkustajaa.
Vuoden 1924 aikana on Ruotsin
A m e r i k a n . l i n j a n omistamilla l a i -
y o i l l a Drottningholm, Stoekholm
j a Kungsholm kuljetettu 22,839
matkustajaa. Matkoja on tänä a i ­kana
tehty yhteensä 281/2.. Ruot­s
in j a Amerikan välillä. Mat­k
u s t a j i s t a % u l k i 14,125 länteen j a
8,714 itään päin. Länteenpäin
Lampaiden hoitaminen
talvella,
- Rhuat,;jotka muuten menisivät
hukkaan, on syötettävä lampailla
syksyllä ja aikaisin talvella.
Emät sentään tarvitsevat lisä­ruokaa
erittäinkin talvellar E-mäin,
jotka ovat laihtuneet, tu­lee
saada hyvää hoitoa, että n e
uudelleen pääsisivät hyvään l i ­haan
erinett k i l i n karitslät sy>nty"
vät keväällä.
Apilas; imelä-apilas ^a alfalfa
syötet
vallisesti tarvitse paljon muuta
r u ok a a . e n n e n kari t s o i mi st a. Jos
puhdasta ja kirkasta olkea on
saatavissa, erittäinkin kauran: ol­k
i a taikka jonk\in palkokasvin oi
k i a , eivät ne tarvitse niin paljon
heiniä.
Lampaat eivät syö karkeita
varsia, joita löydetään kaikellai"
sissa heinissä. Samaten ne syö­vät
maissin lehtiä,mutta ei ^var­sia.
Siis nämä ruuat ovat sillä
tavalla syötettävät, että lampaat
eivät haaskaa tarpeettomasti min­käänlaista
ruokaa.
Viimeisenä: kuutena viikkona
ennen karitsoimista emät tarvit­sevat
noin puoli paunaa päivässä
kauroja, maissia, taikka ohraa.
Jos ne o v a t l a i h o j a , on tarpeellis-tat
syöttää enemmän viljaa. Pau­nakin
päivässä ei ole liian paljon.
Emät tarvitsevat paljon puh­dasta
vettä joka päivä j a se ei
saa olla jääkylmää. Ne myös
tarvitsevat suolaa joka päivä ja
sitä on sillä tavalla varustettava
että ne saavat sitä nuolla milloin
hyvänsä.
Emät eivät pysy parhaassa t e r
veydessä; jos ne eivät' saa riittä­västi
ruumiin liikuntoa. Joskus
ne eivät l i i k u kyllin jos heinät
syötetään häkeissä. Tässä tapa-iikesssa
on paras hajoittaa hei­nät
pellolle että lampaat olisivat
pakoitetuit kävelemään syödes­sään.
E|i kuitenkaan ole hyvä
panna emiä liikkumaan"ajamalla.
Luonnollinen kävqlen^inen^ on pa­ras.
-
Huoneuston ja kartanoiden,
o l l a kuivat. ISlutaiset kartanot
aiheuttavat jallcatauteja.^ ^
Em|ä ei saa laskea, ulos talvi­sateilla
taikka sillpin kun ulkona
on räntäsateet. Kuiva tuisku pi
loukkaa lampaita, mutta jos ne
kastuvat kylmillä ilmoilla, saa*
vat ne usein keuhkotaudin, josta
ne eivät usein parane. :;
T a l v i on paras aika varustaa
karitsoille kuiva paikka. Tämivn
Voi tavallisesti varustaa puhtais­ta
oljista.
Kanojen valitseminen.
Kanan ruuat maksavat paljon
talvella j a siis niitä ei kannata
syöttää sellaisille kanoille, jotka
eivät muni. On helppo eroittaa
munivat kanat sellaisista j o t k a o-vat?
ainoastaan •'poortareita
Munivan kanan tuntomerkit
ovat seuraavat: 1. \Nokka ja ja­lat,
ovat valkeat,, 2. Heltta on
punainen j a suuri. 3. Peräsuolen
aukko on punertava, kostea ja
suuri.
Joutilaan kanan nokka j a jalat
ovat keltaiset. Heltta on vaalea
j a kuivettunut. Peräsuolen auk­ko
on kuivettunut, vaalea j a p i e
n i .
Kokenut v a l i t s i j a voi eroittaa
joutilaat kanat suurestakin k a r
jasta vähässä ajassa. Paras kel'
no vasta-alkavalle valitsijalle on
panna ^hyljätyt ^ kanat erilleen
niistä, joita pidetään liyödyllisi*
uä joksikin päiväksi, Sitte on
ihelppo nähdä k u i n k a monta niis­tä
munii. Jos hyödyllisiä kanoja
on erekdyksessk "hyljätty, voi ne
sitten paUhä - t a k a i s in munivien
kanojen joukkoon.
J
/
r
V
KM*
>*r*T
iti-