Canadan uutiset, January 8, 1925

              ^€JÖTMJli%otD%IÄ^t»(m¥tMflieSl 8, 192S
5uoinalainen sanomalehti Ganadassa
Ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja,
The Canada Nevv;s P i^tlishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
$1;50 puolelta vuodelta, 1 75c 3 kuu
kaudelta ja 25 s e n t t i ä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
koko V;Uodelta ja $2.00'puolelta vuo^
delta. 1 I
ILMOITUSHINNAT:
50 s e n t t i ä palstatiiumalta kerran ju-laistuna.
Pitemi:fiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to
ja nimenmuuitoilmoitukset 75 sent­t
iä kerta, $2.00'koi}nev kertaa. Naima-llmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihiaus-ilmoi-tukset
6öc pai statuumalta; Kuoloni!-:
nioitukset $2.50, m u i s t o v ä r s s y l l ä 3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. jAvioeroil-moitukset
$2.00. V
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
K e n t t i ä tuumalta. :
Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi-tuTcsista
peritään 15 s e n t t i ä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta ou
50c. Postissa tulevia ilmoituksia ei
hyväksyrä velaksi tVntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset. $100 tuu-
. malta.../-- • •
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti-
'laukset ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella - ,
CANADAN UUTISET.
Port Arthur, l \ \ . Ont., Canada.
— Jumaluus on meifisä; eläi­mellisyys
sitoo ja puristaa sitä
pahana kuorena, joka hidastut­taa
kasvuamme.
Kuka ei tahtoisi olla jumala?
Oletteko te, ihmiset, todella tyy­tyväisiä
olemaan ihmisiä, sellaisia
ihmisiä kuin nykyisin olette, puo­liksi
ihmisiä, puoliksi petoja, ken­taureja
ilman voimaa...
Oletteko täysin tyytyväisiä ä-pärään
ja epätäydelliseen ihmi­syyteenne,
tuskin hillittyyn eläi­mellisyyteenne,
pyhyyteenne, jo­ka
on pelkissä toiveissa ? — Gio­vanni
Papini. *
Canada muista edellä.
Canadan Uutisista lainattaessa :on
lähde mainittava. , ''
Qsotemuutoksesta tuleellmorttaa
lehden konttoriin sekä vanha e t t ä uu­si
osoite. V
-CANADAN Uu|riSET
(The Canada. NevvsO"
The Finnish Nevvspaper in Canada.
Published every ,Th|irsday by
The Canadian l^evvs Piiblishing Co.
i Lauri Maunu, Editor. ,
Daily, News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
iswelcomed and read in evevy Finnish
home in the Dominion. It is the only
direct advertising medium for those
manufacturers änd^mer|Chants- •who
wish to create and ibuildl a profitable
and permanent demand lifor their prod-ucts
and merchandise by the large
and ever growms Finnish population
residing in.Canada. ^laceyour trial
advertisement and get Hsults.
^ Advertising: rates 50c per inch. v
Political advs; $1,00 per inch.
. Advertisements mustreach our Of­fice
Wednesdayiioon to appear OÖ
Thursday's issue. |
Subscription price iri | Canada - $2.50
per 3'ear, United States and other
countries $3.50 per year in advanfce.
Entered as second class maii mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the :Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIM ÖF T H E CANADAN !
UUTISElll.
, To help preserve the ideals and
Kacred traditians of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe jts laws "and. insplre others
'4o respect and obey them: To strive
unceasinqly to quicker the public'ö
sense of Civic duty: In alli ways to aid
in -makinq this country ]preater and
better than. we found it. -
Kaikista anj^losaksilaisen do-minionin
keskuksista, joita Suur-
Britannia on onnistunut perusta­maan
kaikkialle maailmaan, Cl
mikään osoita suurempaa toime­liaisuutta
kuin Canada, kirjottaa
"Singapore Free Press." Ja
ajanoloon, katsellessammo sen
joka vuosi suorittamia suurteko-
I ja, sen suunnattomia viijasatoja
ia karjalaumoja, alituisesti laa­jentuvaa
metsätyötä, kaivos" ja
tiivuita teollisitusyrityksiä,: sähkö-voiman
yhä suuremmassa niää-v
rässä käyttämistä teollisuuden ja
kuljetuslaitosten , palvelukseen,
satamien laajentumista ja laiva-kulun
kas V am i st a, e m m e' mu u t a
vov kuin todeta, että Canada on
paljon edellä muista valtakunnan
osista kansallisuuden olotilaa
kohti pyrittäessä... Olosuhtei­den
ollessa ehkä helpommat kuin
Australiassa ja väestön saadessa
alituisesti lisäystä emämaasta,
edistyy maa joka hetki. Se .<\'oi
kerskata, paitsi suurista kaiipuu"
geista, myös väestön kehitykses­tä,
jolla ei ole vertaa missään
muussa valtakunnan dominiouis-sa.
Raj attomien mahdollisuuksien
maa»
— Jos s in u 11 a v a^r a st e t a a n j o t a-kin,
niin muista, ^]tjtä mielenrau-liasi
on arvokkaampi ,kui'n varas­tettu
esine. — Epiktetos.'
— Älä työskentele sillä tavalla
ikäänkuiji eläisit kymmenentu-liatta
vuottaa.^sillä kuolema seu­raa
sinua alituisesti. Tee hyvää
il hl . kauan knin e.läi, mikä­li
^se. suinkin on sinun vkHassasi.
—i Marcus Aurelius. i |
Usein kuulemme nuorten .mies­ten
.jotka kulkevat ympäri maa-
-1 m an r i k as t u mi s m a li d o 11 i s uu k s i a
etsimässä, valittavan, että. heillä
>l ole minkäänlaista kokemusta
maanviljelyksessä. ]\luuten he O'
lisivatkin menneet Candaan. Nyt
on miuian englantilainen, Mit"
:^]iell-nrminen, joka ennen oli teh­dastyöläisenä
]\ranehesterissa,
vallannut parhaan palkinnon
kasvattamallaan : vöhrtällfi. • Hän
lähti suuresta Lancashiren kau­pungista
seltscmäntoista vuotta
sitten kaukaiseen Saskatehe\vn-niin.
Homestead-oikeudeMa 'saa­dun
160 eekkerin maa'palan vilje:
lykseen saattaminen näytti aluk­si
peloittavalta yritykseltä. I\Iut-ta
ankaraHa työl 1 ä ja järkevällä
viljelyksellä nruokkasi Jiän pie­nen
farminsa hyvin tuotravak.^i
o ma i su u de ksi. Koi mc ua, v n on n a
peräkkäin sai hän ensimäisen
p a iki n no n jia r h a a st a vc Ivn ä s t ä
mitä Amerikan mantereella on
kasvatettu; — British American;
omaa työvoimaamme käyttäen.
Voiko sellaisesta politiikasta joh­tuva
tappio todella olla vakava
kenellekään? Voiko yhden far
marin tai uudisasukkaan tuhan­nesta
toimeentulo olla todella
riippuva paperipuiden viipymät­tömästä
myynnistä? Vai onko
todennäköistä, Candan massa" ja
paperiteollisuuden suunnattomas­ti
laajentuessa, että yksityisten
paperipuu-ura koitsi jäin myynti-markkinat
kärsivät suurempaa
tappiota ulosvientikiellon seura­uksista
muuten kuin hyvin har­voilla
ja poikkeuksellisessa ase­massa
olevilla paikkakunnilla,
kysyy niuuan canadalainen lehti.
Kysymys paperipuiden nlos-vientikiellosta
.oli ylvtcen aikaan
päiväjärjestyksessä. Hallituksen
nimittämä kuulustelukomissioni
otti selkoa yleisestä mielipiteestä
eri seuduilla maata, tullen siihen
lulokseen, että jyrkkä vientiKit-''
to ei ainakaan vielä olisi paikal­laan.
Sensijaan on ajateltu jon-k
i n 1 a i s en ulos \^ i e n t i v e ro n s oy el •
Inttämistä, jolla toimenpiteellä
näiltä västikiu päästäisiin yhtä
hyviin, ehkäpä parempiinkin tu­loksiin.
keisarillisen armeijan jäännösten '
johtoon ja selittää, että kaikkien
määräysten tälle armeijalle täy­tyy
vastedes tulla häneltä
Suuriruhtinas Nikolain poliitti­sessa
ohjelmassa ei mainita mitään
Venäjän tulevasta poliittisesta
uudelleenjärjestämisestä, mutta
siinä selitetään, että taistelun on
jatkuttava siksi, kunnes. Venäjä
on vapautettu sen nykyisistä ty­ranneista..
'Myöskin- ;Jupaa suuri­ruhtinas
Nikolai Venäjän talon­pojille,
että se maa, jonka he o"
vat saaneet itselleen vallankumo­uksessa,
tulee oikeudellisesti kuu­lumaan
heille ja luovutetaan heil­le
laillisin'muodoin.
märkänä ^ kuten sanotaan, suu­rin
osa Canadan pinta-alasta. Tä­mä
preeriamaakuntien siirtymi­nen
* * märkyyteen''pani kielto­lain
vastustajat uskomaan, että
pian on kieltolaki poistettu koko
Canadasta. Niinpä he varmoina
voitostaan asettivat asian taaskin
kerran äänestyksen alaiseksi Ca­nadan
vaikuttavimmassa maa­kunnassa
Ontariossa.
Tämä äänestys on nyt tapahtu­nut.
Tulos on ollut, että Ontario
edelleenkin jäi kuivaksi. Voitto
tosin ei ollut niin suuri kuin
muutamia vuosia sitten, mutta jo­ka
tapauksessa varma. Tämä pe
Amerikalaisuuden vaikutuksot.
Läheisyytemme Yhdysvaltoihin,
sama kieli, tapojen ja ajatusten
yhtäläisyys saavat • aikaan asiain:
tilan, jota ei voi olla huomioon
ottamatta. Meidän: täytyy odot-t
a a su u 1- ta k a u p pa v a i h t oa, lä heisiä
finanssisuhteita, .väestön , sekaan­tumista,
samanlaisia muotoja u r
h e i lu n, k i r j a lii suu d en, t e a tt eri ta v
teen, liike- ja talouselämän ja yh­teiskunnallisten
tapojen alalla,
^[onet näistä vaikutteista, niin
paljon kuin ne mielenkiintoa ke­rättävätkin,
ovat kuitenkin pin-tapuolisja
eivätkä tunkeudu va­kaumusten
ja ajatusten juuriin.
Mci d ii n va r m i n suo ja j n m e o n n ä i-den
vakaumusten ja, ajatusten
voimakkuudessa sekä kansallisia
useita maanpaossa olevien venä-liiisten
valtuuttamia lähetystöjä.
Uuden bolshevikivastaisen liik­keen
sanotaan nyt levinneen
myöskin Venäjälle ja saavutta­neen
kannatt. punaisessa armei­ja
SS a k i n. N i k o 1 a i n 1 u o on s a a pu n u
lähetystöjä Pietarista, ja bolshe;
vikilehdetkin myöntiiyät, että
su u ri r uh ti n as N i k olai edel 1 eenkin
on Venäjän suurten piirien suosi­ossa.
Myöskin "Pravda'' puhuu
kasvavasta monarkistikiihoituk-sesta
Venäjällä.
Mitä kommunismi on.
ia muita suuria, kysymyksiä kos­kevien
ajatusten riippumatto-•^''^^«^i^'^''. "^'^"^^ ^^^^^^ suurimpä
•,Kun vakavassa mielessä katse­lee
näitä vallankumous-uskon lic-delmiä,
kirjoittaa Hkka Viron äs-k
e i s tii pun a k a p in ay r i t y s t ä a rv os*
tellessaan, varmistuu yhä siinä
käsityksessä, että koko tämä bok
shevisti-kommunistinen liike on
t a u t i, joka on luettava.mielisai­rauksien:
joukkoon. Siinä on kak­si
va Ita va a t ek i j ä ä : {)i rul l i nen i l*
keys. joka yllyttää uhrautumaan
sieluineen ja ruumiineen pahan­teolle:
sekä ilkeässäkin ihmi.sessä
mahdollinen, utopistinen joukko-u
s ko ^ elä mä n mu u 11 um Isek si sek
muudessa ja alkuperäisyydessä.
— Toronto Globe.
Paremmat olosuhteet oman
maan asukkaille.
Elämän iloisuutta ;s aat naut-tia
vain siinä si^ihteessai.i|, ossa itse
loisuiUtta • aiheutat. Eihän ku*
kaan VOI »sijoittaa vaaraa rahaa
ja toivoa voitto-osingoiksi oikea*
Yhdysvaltoihin siirtyminen.
— Menestys saattaa sinua seu
rata silloinkin, : kun se toisista
näyttää mahdottomalta, vaan
kun itse järkä(^itä||ättä pyrit
Paamaaraasr.
— Ei ole olemassf^ (aistillisia
nautintoja lukuunottamatta) ko­ko
maailmassa mitään niin suur­ta
mielihyvää kuin ajatustenvaih"
to .keskustelussa. —- Samuel J ohn'
&on.
— Kun yrittää perehtyä vie­raan
kansan henkiseen kehityk*
.'•een, voi tuskin olla panematta
merkille, miten eri tavoin oman
maan : asukkaat ja ulkomaalaiset
arvostelevat kirjallisia Ituotteita^
— Yrjö Hilrn. '
— On olemassa ilemuksen kau­neus,
joka ilmenee ihmisen jo*
kaisessa teossa — siinä Itävässä
millä 'hän ojentaa teille ieekupin
ja hänen äänensä soinnussa hä-n
en sanoessaan hyvästi — kaune­us,
joka voi^'johtua ainoastaan
siitä, että hän omistaa totuuden.
— John Middleton Murry.
Kuluneen vuoden aikana on'ca-nadalaisia
sirtynyt Yhdysvaltoi­hin
keskimäärin 12,000 henkeä
kuukaudessa. Kahdentoista kuu­kauden
kuluessa vietiin .Canadas­ta
ulos maanviljelijäin tarvekalu­ja
10 miljoonan dollarin arvosta,
joka on neljännesmiljoonaa dol­laria
enemmän kuin vastaavana
aikana 1923 ja neljä miljoonaa
dollaria enemmän kun sen edelli-
.venä vuonna. Yli 3,000 canada*
'aista sotaveteraania,: lukuunotta-natta
Canadan armeijassa olleita
."»rittiläisiä ja amerikalaisia.. Ca­nadan
hallitukselta eläkettä
lauttivia entisiä sotilaita, on ny
kyään Yhdysvalloissa. Asiantun­tevien
viranomaisten laskelmien
mukaan on yksi kolmasosa Cana'
daii armeijaan kuuluneista pajan*
neista sotilaista rajan toisella
puolella. ' i
Tällainen asiantila - — tämäli
maan parhaiden aineksien pois*
siirtyminen -^johtuu .-^iitä, sanoo
Ottawa Journal, että Canada ei
ymmärrä valvoa omia etujaan,
vaan haluaa mieluummin lij^ödyt*
tää eteläistä tasavaltanaapuriam*
Paperipuiden vientikielto.
Nykyisen kansallispolitiikkam­me
voimassaoloaikana^' lasketaan
Canadan vuosittain lisänneen Y!^)-
dys\ altain väkilu'kua-viidellä mil­joonalla
henkilöllä. Virtausta
s inn e pä i n tul e e n ä h t ii Vä st i ; j a tku-maaii
niin kauan, kunnes Cana­dan
työläisille voidaan tarjota
p a r e m p i t ai oude 11 i^ne n' • r iippuma t"
tomuus. Sitten kun tarpeellinen
t aio u d el 1 inc n uli d e M cc n j ä r j este 1 y.
on aikaansaatu ja Candan asulv
kaiden; edut otetaan huomioon se-k
ii k ui u tta j a in c 11 ä t uo 11 a jäin
kannalta, ei haluttuun luokkaan
kuuluvien siirtolaisten tänne, saa'^
m iium ]) i t ä is i t u o 11 a a m i t ä ii n. v a i'
keuksia. Niitä alkaa saapua yhä
suuremmassa määrässä ja luon­nollisista
syistä. Canada tulisi
olemaan maa, jossa palkat ja tu­lot
ovat korkeammat ja elinkus­tannukset
alemmat. .Canadan:
kansalla on tilaisuus, tehdä tämä
uudelleen järjestely, ja se voidaan
tehdä. — Ottawa Citizen.
na nautintona olisi pirilllisuus.
Joka tapauksessa tauti on- vä'
keväfeti yhteiskunnallista laät^ua.
Jos sen yhteiskunnallisuus lak­kaisi,
t a u t i : öa m a 11 a 1 o pp u i si ko­konaan."''
' ' '
Omitui.sta on •'vi-elä?^ dttä e./rin.
sosialidemokraatit pitävät tätä-'
kinliikettä- sellaisena' aatteellise­na
ilmiönä, jonka pitäisi sallia
t o i m i a " a j a t II k s e n • V a p au d e n'
n i m i s s ä ! i\ I i t ä ,p i te m 1^1 ä 1 le k rt m ^
munistit saavat vaikuttaa, sitä
selvemmin luulisi jokaisen täysi­järkisen
ih inisen ymmärtävän
liikk'een ' > mierivikaisuusluonteen.
Kun vain ajattelee sitä, että 100
—200 huligaania hyökkää" iiyvin
Venäläinen vapaussuunniteLma.
Tavan takaa on herätetty kysy
mys, minkä vuoksi emme pidätä
raaka*ameitamme Gaiiadasök sa^f
aakslmme ne täällä jalostetuun
nuotoon omissa tehtaissamme ja
Se alituisesti kasvava demorali-soituminen
bolshevikien riveissä,'
joka tulee näkyviin neuvostohalli­tuksen
johtavien miesten välises­sä
julkisessa taistelussa ja johon
lisäksi tulee Venäjän talonpoiki­en
kiihtyvä viha bolshevikien ty-rannivaltaa
vastaan, on johtanut
siihen, että suuriruhtinas Niko­lai,
joka oli Venäjän armeijan
ylipäällikkönä sodan: aikana, on
julkisesti, ryhtynyt bolsheyikivas-täisen
liikkeen johtajaksi. .Suuri­ruhtinas
Nikolai on ottanut tä­män
askeleen Bulgariassa, Serbi­assa
ja kaikkialla Europassa asu:
vien venäläisten ^pakolaisten itse­pintaisesta
vaatimuksesta.
Suuriruhtinas Nikolair\ ympä*'
rille ovat kokoontuneet kaitkiiie'
johtavat venäläiset kenraalit ja
muut sositilashenkilöt, jotka elä­vät
maanpaossa Kaikkiaan las­ketaan
suuriruhtinas 'Nikolain
voivan luottaa sataan tuhanteen
manpaossa olevaan venäläiseen.
iMikäli ''Morning Postin "Belg­radin
lähettämä^irjeenvaihtaja
ilmoittaa, Nikolai on lähettänyt
erikoisen päiväkäskyn, josea hän
ilmoittaa asettuvansa Venäjän
asei stet 11 n va 11 a k u n n an j ä r j es t y k-ficn
kimppuun, käsittäii heti. cttii
kysymys ei ole täysijärkisistä. Ta­paus
lähentelee sitä keskiaikais­ta
ilmiötä, jolloin muuan munkki
keräsi ympärilleen 12,000 lasta
ja yllytti ne ristiretkelle, valloit­ta
ma an Krist u ksen h a u t a a •! ,
, Kommunismin syiitymiscn t.^iaa'
ri-Vönäjällä saattaa kyllä ym­märtää.
Aivan samaten kuin
mato sikiää mätänevässä ja huo^
nosti suolatussa lihassa, kirppu,
lude. täi ynn. saman sukuiset elä--
vät olennot liassa, samaten sikiä- myspcrana
rcntakamaakuntien kieltolailla;
Canadassa näy11ää uusiintuvan
se, mitä tapahtui niissä Yhdys­valtain
valtioissa, jotka viime
vuosisadalla cnsimäisinä omak­suivat
kieltolain Niissäkin se
muutamien vuosien jälkeen ku­mottiin,
mutta kun oli vähän ai­kaa
taas koeteltu "märkyyttä",
palattiin kieltoon, ja lopulta voi­tettiin
sille koko maa.
' Kieltolaki ci ole Canadan mks"
sääii maakunnassa ollut; pcrustu.s-lakina.
Sc on saatu kumoutu­maan
yksinkertaisella äänten
enemmistöllä. Sc ei ole ollut sii­nä
asemaäsa kuin Yhdysvallois­sa,
missä se kaikista vastapon;
nistuksista .huolimatta näyttäii
järkkymättömältä. Kieltolain
harrastajat ovat myös; Canadassa
tulleet siihen vakaumukseen, e t tä
asia ei ole lopullisesti voitettu
ennenkuin .se saadaan yleiseksi
koko Döminionia (Canadaa) var­ten
ja saadaan Canadan perus­tuslakiin.:
Voitto Ontariossa on kannusta­nut
heitä: tähän pyrkimykseen ja
niinpä alkaa nyt asiasta voimaj-kas
taistelu iise Canadan parhv
;mentissa, Ottawassa; Selvää on
että asia' ei johdu voittoon aivaU
ensi ponnistuk.sclla, mutta toisok
.ta puolen tuskin tarvitsee ollciv
kaan epäillä sitä, että tulcvaisui-r
dessa, ehkä ei hyvinkään kaukar
sessa, kieltolaki on Canadan-kin
peru.shisläissa, kuten sc on
rajantakaisessa mahtavassa .naa­purissa,
' j^oka auttaa Canadan
'kuivien.""pyrkimyksiä, tietäen,
että Yhdysvaltain kuivana pys\•^
minen käytännössä riippuu pal­jon
siitii pääseekö Canadasta juo-vutusjuoinia;
tulvimaan tai ei.
Vaikka- nyt on suurin osa Ca--
nadaa • märkänä" on väärin
luulla^ että juomaliike olisi niissä
maakunnissa, jotka ovat . kielto­laista
luopuneet, vapaa. Ei sc;
sitä ole ollut Quebecin .ja British
Columbian maakunnissakaan,
joissa, ei ole koskaan ollut kielto­lakia.
Niissä on juomaliike
maan hallituksen käsissä ja yk­sityinen
ansaitsemismahdollisuus
on poistettu., Montrealissa on to­sin
useita hallituksen juoma myy;-
mälöitä,..mut,ta piencmmissä kau:
pungeissa . ja • maaseudulla niitä
o n s a nge n v ä h än. J a ravi n t o 1 o i s-sa
saa vaan olutta ja. viinejäj
Maakunnan .hallituksen pyrki-on
kasvattaa kansaa
Uusi ^keiifakotautilääke.
tehdyistä lur
Amerikalaisissa sanomalehdissä
oli hiljattain tiötoja4 tanskalaisen
prof. Holger Möllgardin keksi­mästä
uudesta tubetkuloosilääk-keestä^
sanokrysiinistä, ja lainat­tiin
niissä keksinnölle;' suurta
iiuomiota.
;Suomen lehdissä kerrotaan, et­tä
Suomen: Keuhkotaudin vas-tustamisyhdistyslähettiNuinmc-lan
parantolan ylilääkärin, tri
Axel von ^Bonsdorffin Tanskaan
1 ä h e m mi n t nt ki m a äiv • p r o f. i\lö Ik
gardin . keksintöä. Palattuaan
matkalta antoi^ tri-Bonsdorff sa­nomalehtien
edustajille lyhyen se­lostuksen
matkansa^ tnjloksista,
kunnes luin myöhemmin antaa
Suomen . •.Lääkäriscuran Ivokouk*
sessa seikkaperäisemmän kerto­muksen
matkalla
vainnoistaan..
Sanokrysin, oli tri BonsdorlT
lyhyesti maininnut, . on kultavak
mistc, jonka kemiallinen nimitys
on auritliiosuli'on'liappo ja joka
omaa. hyvin melkoisesti liuennet-tuna
hajoittaa ja tapj)aa tuber
kclil)asilleita. Tämä oininaisuiK^
sillii on myös tuberkuloosisairaan
ihmisen; tai eläimen vereen ruis­kutettuna.
. Seurauksena basillien
kuolemasta vapautuu ruumiissa
erikoisen vaarallisia basillimyrk-kyjä,
joiden vaikutuksen tek.ec
te h o t t'o m a ks i . anti to k s i s en . s e e r n-min
ruiskuttaminen. Voidaan
sanoa, että se ei sovellu käy­te
tt i i v ä k s i k a i k i s s a' t u 1) e r k u 1 o o sl-
,t a pa u k si ssa j a ett ä e ivi k o i s t a j)a u k;
sissa se voi tuottaa suurta vaaraa
potilaille. tTuden aineen keksin-t
ö m e r k i tse e ^cpä i 1 e m ä 11 ä m e 1 k oi .s-ta
edistyst\ tuberkuloositutkr.
m i iK' s e 11 a 1 a 11 a . j a k n n ni a k a s t a s a a •
vutusta Tanskan tieteelliselle
tutkimukselle. Kuinka suuri
merkitys: sillä vastaisuudessa dn
tuberkuloottisten ihmisten hoita-;
miseen-nähden, ei vielä ole iia:ah-:
dollista sanoa. Vaikkakin | jo
muutamia, satoja henkilöitä" on
.hoidettu tällä lioitotavalla ja osit.
tain erinomaisella tuloksella, ei
.^itä voida vielä pitää lopullisesti
k okei i tuna, • joten olisi en n en a i-kai^
ta julistaa,, että keuhkotau-din
varma parannuskeino olisi,
Uiydetty.
' tyksiUe SU(>]Ä]SjjS;i*[ ji
ja
sählcöteitse oo
Ihmisellä, tietoisella, ikuises-ti.
eläimellisellä ihmisellä on edes­sään
hyvin ankara kohtalo., jota
hän ci milloinkaan pääse pakoon.
Itänen kohtalon.sa on jatkaa «e-elelleen
ajatusscikkailuaan; Hän
on ajatusseikkailija, ja seikkaik
la hänen täytyy. — D. H. Law-
,rence.
tys
Mitä on aika? Kellon tiki-
— hiekan putoaminen lasiin
Myös myömm© pankki-tjaoituk
sia (shekkejä) markoissa yllli.
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi­sia,
kolmen' prosentin korkoa
täviä matktisiajien shekkejä dvi-lareissa,
i jotka Suomessa lunsJ *•
taan sidllä voimassa-olevan dol^j*.
rin kurssin jälkeen.
Läfietyskulut ^ fahalähetyksiU«
postin kautta^ on 15e. summill*
alle $20.00; sitä suuremmiltaiuir
miJta mitään kuluja ei peritä.
Liihetyskulut sähkoteitse oa
$3.66 kuikilta summilta;
Kaikki; lähetykset osoitetaan
postin kanttaj jog sähkösanoma.
lähetystä ei erikoimti pyydetfl.
(^soittakaa lähetyksenDe va»
caanottajari ja lähettäjän osoit
:eella Taru'stettunä* bsoittfefellA
i'oreigu Departmeat
o
HANCOCK :: ' MICH
^-Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3!000,000.00.^'
Kirjoittakaa »aomeksi; meillä
on kuuSji suomalaista liikkeessSm-me.
JI '
— päivä ja yö — kesä ja talvi—*
kuukausia^ vuosia, vuosisatoja;
nämä ovat vain satunnaisia.- ulko­naisia
merkkejä — ajan mittoja,
ei. aika itse. Aika on sielun elä­mä.
Longfellow.
— KysymyksceJ^-^'.: Olemin
k o me läiUinif a ^isct.^ipflveamp
rotua kuin itämaalaiset" voi
c e 1 id ot t;(> m a sti ^, \^ajS.ta tia :..
le." :Miitt'ä taVta eiihnan
Olcmme-ampaa
oim-
'Olem^
1
mc
me." ^Miittä tasta'ci"ihnaU muu-ta
seuraa, että voimme,yJitä tyy­dyttävästi
vastata', kysymykseen:
"Onko- meillä rotijT^i,suuremmat
mahdollisuudet suoriutiVa .voitta­jina
olema^jlaplon taistelussa."—
Lafeadio lieariiv
— Vilkkainkin mielikuvitus
pettää, ' kim' tulisi ' koettaa ym­märtää
toisfeii ajatuksia, pää­määriä
ja pyijkimyksik- — Lucas
Malet.
•
1
vät yhteiskuntaa hävittävät aat­teet
parhaiten siellä, missä hen­kinen
ilmanvaihto on-huonoin,
missä irstaus ja itsekkäisyys kuk
kevät; kulttuurihedelrainä — ja
köyhälistö, tietämätönnä järjelli­sestä
sivistyksestä ja isiveellisyy-destä
,alkaa ikävöidä noita samo­ja
yläluokkain kulttuurisaavu-tuksia
elämän kaivattavimpana
nautintona
p Kommunismi on yläluokan j a
kurjaliston riistisiitoksen hedel­mä.
Se on yhteiskuntasairauden
kuumetila.
Muuta .keinoa sen parantami­seksi
ei .ole kuin taistelu köyhyy­den
syiden poistamiseksi j a estää
sen leveneminen lain ja ihmis­älyn
yhteiskeinoilla.
ciassa.
Vajaata kaksi vuotta sitten oli
kieltolaki Canadan yhdeksästä
maakunnasta seitsemässä voimas­sa..
'Sittemmin on se kansan
äänestyksen kautta kumottu kol­messa,
nimittäin preeriamaakun-nisfia
Mantitohassa, Saskatchewa-
,^issa ja Albertass^;, joten nyt on
ensik-fii' Juopumaan väkcvimmistä
juomista ja sitte miedommista}
.Niinpä, on hallituksen myymälöis­sä
(ainoat jotka ovat olemassa)
väkevämpien juomain hinta ase:
tettu hyvin kalliiksi. Se on tun-
.tuvasti vaikuttanut niiden mene­kin
vähentymiseen. ,
Preeriamaakunnissa on kussa­kin
oma järjestelmänsä. Nc eroa­vat
jonkun verarn siitä, mitä
Quebecissa on käytetty. * Osittain
merkitsee niissä kieltolain ku­moaminen
vain sitä, että on teh­ty
mahdolliseksi oluen saaminen;
Osittain on turvauduttu jossain
määrin Ruotsin järjestelmään.
Kun yksityisten ansaitsemis­mahdollisuus
on juomaliikkcestä
poistettu, on se aiheuttanut sen,
että kenelläkään ei ole taloudelli­sia
etuja voitettavana eikä siis
syytä niiden puolesta taistele­maan
kieltolakia vastaan. ; Asia
on enemmän vain nautinnollinen
kysymys, ja luonnollisesti myös
kysymys; siitä, että hallitus saisi
välillisesti varoja, joten vero->
taakka J huojentuisi. Canadassa j
ovat verot suuret- ja tämän- vuok­si
on ymmärrettävissä, että on
koetettu etsiä maakuntahallituk­sille
tulolähteitä.
^ ' ' Akseli Rauanheimo.
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
A/
m lähettäessänne, ottakaa hiiomioon, '6ttä allekirjoitti
neella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksi|}ä. | /
KUESSI ON TÄNÄAl^l
1 1
\
SUOB/IEN MA£,&&AA CANADAN DOU^ABISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan pestin kautta, jos säli-''
kösanoiualähetystä ei erikoisesti vaadita., SähkötyB-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltuhan'lähetysiki-:"
lujeh lisäksi: lähetyskulut rahalähetyksille' on
40c'summille $40.00 asti, 50c summalle $50.00 «flti^
75c. summille $100.00 asti., Jokaiselta s^Mvälta sa- '
dalta 25c. , \
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee >astaanot|}ajaa& j& <.
lähettäjäxi xiimet ja osoitteet kirjoittaa liyviai^f^-
I
IX
PORT ARTHUR, ONT., \
tai: 518 StCatharine St., West, Montreal One.
». ....